Yleistä keskustelua sähköautoista

[Pace]

Edit. @Pace veikkailit nelivetoisen Marvelin antavan ylimääräistä tehoa, jos se pääsee 4,9 s vs. takavedon 7,9 s. Osa erosta on psykologiaa, eli 5 s vs. 8 s näyttäisi helpommin uskottavalta, vaikka siinä ero on lähes sama. Kokeillaan ensin nopeasti kiihdytysajan skaalausta väännön avulla:

7,9 s * 410 Nm / 665 Nm = 4,87 s

Sehän meni yllättävän lähelle ilmoitettua 4,9 sekuntia. Massoissa kuitenkin on eroa, joten lasketaan vähän tarkemmin. Oletetaan, että molemmilla on huipputeho käytössä@45 km/h. Massat 1885 kg ja 1995 kg. Tehot 132 kW ja 212 kW. Väännöt 410 Nm ja 665 Nm.

0-45:
takaveto 217,5 Nm/tn
neliveto 333,3 Nm/tn, eli +53,3 %

45-100:
Takaveto 70,0 kW/tn
Neliveto 106,3 kW/tn, eli +51,8 %

Pyöristetään painottaen neliöllisyyttä 52 %:iin. Sillä laskien nelivetoinen kiihtyisi 7,9 s / 1,52 = 5,197 s. Se ei vielä ole aivan 4,9 s, mutta loput selittynevät sekä nelivedon paremman pidon että vierin- ja ilmanvastuksen pienemmän suhteellisen osuuden ansiosta. Esimerkiksi 212 kW / 132 kW = +60,6 %, mutta (212 kW - 10 kW) / (132 kW - 10 kW) = +65,6 %. Tässä siis on oletettu molemmille autoille keskimäärin 10 kW vastustehoja. Ei se 4,9 s vaadi välttämättä lainkaan ylimääräistä tehoa, vaan selitys on x,9-psykologia, nelivetoisen suhteellisesti 51,8 % suurempi teho/tn (vaikka olikin vain 80 kW), vielä suurempi vääntöero, nelivetoisen parempi pito ja suuritehoisemman kasvava etu, mitä suurempi on vierin- ja ilmanvastusteho.

Kaivelin nyt hieman ja Björnihän tämän oli testannut ja pääsi 5,2sekuntiin... samaanaikaan tosiaan hävisi bemarille jolle oli luvattu 5,7s kiihtyvyys. En ihan ymmärtänyt mihin viittasit psykologialla, mutta oma veikkaus osuisi nyt ennemminkin MG:n harrastamaan ,9 -psykologiaan, eli haluttiin paperille alle 8 ja 5 luvut koska ne myy paremmin, vaikkei auto niihin reaalimaailman olosuhteissa ihan kykenekkään.

 

[stabbulamus]

Osa valmistajista on ilmoittanut ajan rullaavalla lähdöllä niin liekkö siitä kyse?

 

[Pace]

Osa valmistajista on ilmoittanut ajan rullaavalla lähdöllä niin liekkö siitä kyse?

No siitä varmasti osittain... itse lasken tämän kategoriaan "kaunistellaan paperilla olevia lukuja"

 

[ossid]

Hinta alkaa 69 390 €:sta 50 xDrive mallille

Tosin normaaliin bmw-tapaan tuo "alkaen" hinta tarkoittaa perusvalkoista ulkoväriä ja käsisäätöisiä lättänä kangaspenkkejä ja sitä, että edes parempi parkkitutka ei kuulu varustukseen vaan jokaiseen lisäoptioon pitää heittää 500-5000e lisää.

Jos vertaa i4:een niin xDrive40 on 65k€, eDrive40 60k€ ja karvalakkien karvalakki eDrive35 56,5k€. Jos tuosta nyt peilaa niin veikkaan että ei tule alle 60k€ saamaan takavetoista.

 

[satmattin]

Upea klassikko.

Kyllä, 30-40 luvulla on tehty kauneimmat autot, vaikka tämä on myöhempää tuotantoa , niin helv... maukas verrattuna nykymosseihin.-

 

[salamoi]

Käytäntö on juu hieman eri, mutta tasankolaskuihinkin vaadittavat tiedot ovat riittävän hankalia löytää, joten niillä mennään. Sitten on vielä akun lämpötilan erilainen vaikutus eri autoissa ja kuormitusajan vaikutus, eli tehon rajaaminen pidemmän kuormituksen aikana.

On toki mahdollista, että joillakin valmistajilla on niin paljon lähempänä tasankoja kuin toisella valmistajalla, että se vaikuttaa jopa niiden väliseen paremmuuteen (=tasankolaskut tuottavat väärän voittajan). Ei mahda mitään, kun ei kaikista automalleista löydä dynokäyrää (niiden vertailukelpoisuudesta puhumattakaan).

Miin saksankielisessä esitteessä luki 5 v sitten, että 212 Nm@0-2 750 rpm ja 61 kW@2 750-12 000 rpm (saattoi olla 11k), eli tuo akkukapaan (brutto 36,8 kWh, eli 1,66C) nähden hyvin pienitehoinen malli sisältää ainakin valmistajan mukaan vääntö- ja tehotasangot. En osaa sanoa miten muilla merkeillä on ilmoitettu, ja miten paljon milläkin mallilla poikkeaa ideaaleista tasangoista, mutta poikkeuksia lukuunottamatta ovat varmaankin aika samasta puusta veistettyjä. Tarkoitan sitä, että tasankolaskuillakin pystyy yleensä selvittämään syyn jonkin sähköauton oudon hitaalle tai nopealle kiihdytysajalle. Audi e-tron GT ei täsmännyt, koska siinä selitys hyvään kiihtyvyyteen heikosta ominaisväännöstä huolimatta olikin harvinainen kaksivaihteinen laatikko.


Edit. Ominaisvääntö on vähän hassu sana ainakin omaan korvaan (mulla tulee siitä ekana mieleen Nm/l), mutta siis sähköautoissa vääntö suhteessa auton massaan (Nm/tn), mikä yksivaihteisissa korreloi vahvasti taajamakiihtyvyyden kanssa. Lisäksi ominaisvääntö selittää yksivaihteisissa sellaisia 0-100 -aikojen eroja, joille ei löydy selitystä vetopidosta tai huipputehon avulla lasketusta tehopainosuhteesta. Joku vääntö-massasuhde kuulostaa monimutkaiselta, eli taidan jatkossakin käyttää ominaisvääntöä, jos parempia ehdotuksia ei löydy.

Jotta laskut ei olisi noinkaan helppoja, niin ainakin Bemari käyttää vieläpä erityyppisiä moottoreita ja eri välityksiä etu- ja taka-akseleilla. DIN painoa tuolla on 2215 kg ja ilmoitettu 0-100 km/h aika on 3,9s, johon myös moni on oikeasti päässyt.

Jännästi edessä on enemmän vääntöä, mutta takana on enemmän tehoa. Välitykset sitten vielä vähän sotkee asiaa, miten tuo vääntö summautuu eri nopeuksilla. En tiedä onko tehon kierrosalue oikein, kun alkaa vasta 8000 rpm, mutta noin se lukee spekseissä.

BMW i4 M50	Etuakseli	Taka-akseli
Nm	430 @ 0-5000 rpm	365 @ 0-5000 rpm
kW	190 @ 8000-17000 rpm	230 @ 8000-17000 rpm
Välitys	8.774:1	9.374:1

 

[J4soni]

Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.

Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.

Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.