Yleistä keskustelua sähköautoista

Näköjään rengaskontissa 19” R5 SUV olis 300 €/kpl. Paljon ajavana kannattaa vähän käyttää sitten omaa harkintaa mitä ja mistä ostaa ja mitä painottaa. Itselleni kelpaisi aivan hyvin 1-2 generaatiota vanhemmatkin renkaat kunhan on tuoreet - ei se kehitys niin nopeaa ole.

Nopeasti katsottuna jos nyt lähtisin talvirenkaita uusimaan niin mukaan tarttuisi 235-50 tai 55 R19 koossa varmaankin UltraGrip Ice 3 tai VikingContact 8. Kierroksen hinta 1000-1150 €. Tai sitten kierros Hankookkia 800 €. Kesärenkaat on onneksi halvempia.

Vanteista oli puhetta niin kattoo vaan kantavuudet kuntoon niin jotain aivan riittävän laadukasta Dezenttiä sun muuta suorasovitevannetta saa kyllä alle tonnin per kierros sitäkin.

Omat maksoi 1600 € vanteet + hakka 9 nastat 19” koossa, jämy koitti myydä omiansa kolmella tonnilla. Jäi ostamatta sieltä.
Mulle Hedin yritti myydä auton mukana talvirengassarjaa rumilla KIA vanteilla 3000€.

Ostin kuitenkin erikseen paikallisesta rengasliikkeestä:
19” DOTZ Fuji, 1040€
235/55-19, Kumho WS51, 780€
TPMS, 180€

Asennus kuului hintaan
 
Kai se kaskokin on eri hintainen eri ikäiseen autoon? Toi @jm82 tesla oli joku >200tkm ajettu, eli ei niin kallis enää? Vai onko tolla mitään vaikutusta?
 
"Halpoja" sähköautoja kun on odotettu mediassa kuin Vapahtajaa, niin katselimpa autoa vaihtaessa ihan mielenkiinnosta mitä noille "halvoille" n. 20k sähköautoille maksaa peruskaskot. Tuloksena sellainen 2-3 kertainen eli 4-800€ enemmän kuin mitä tuohon omaan 15k€ polttikseen maksaa.

Mitä autoja nämä olivat? Malli, ikä?

Nämä vakuutusjutut ovat niin moninaisia ja hinnat vaihtelee joskus ihan reilusti eri automerkkien ja vakuutusyhtiöiden välillä. Toki sitten kun sitä vakuutuskorvausta tarvii, niin tykkää että oli "kalliissa" firmassa eikä tarvii minkään ifin kanssa alkaa taistelemaan.
 
Lieneekö tuo nyt erityisen halpa 8 vuotta vanhaan autoon ?
Auton ikä ei vaikuta mitään? Teinithän ajelee museoikäisillä autoilla?

Toinen mun auto. Peugeot E-2008 vm2023 (sähköauto). On selkeästi halvempi. Toki Model S on reilu 400hv ja Pösössä 136hv. Siihen nähden hintaero on aika pieni?

Screenshot_2025-01-05-20-25-52-83_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg
 
Tuo on kyllä ikävä juttu. Itse katsoin tesla model S 90D facelift 2016 vakuutuksen jo ennakkoon ennen ostoa. Muistaakseni IF yhtiössä olisi ollut halvin.

Vakuutus ja täyskasko 731€. Itse pidän tuota halpana.

Koska en ollut sähköautoa ostamassa, niin en toki tehnyt laajempaa vertailua. En tosiaan ajatellut, että mahdollisesti sähköautojen vakuutuksissa hajonta on selvästi peruspolttista isompaa - omalla ooppelilla kun kalleimman ja halvimman ero jäi 20%:iin. Onhan sitä ollut lehtitjuttujakin, että joku yhtiö ei vakuuttanut ollenkaan Taycaneita tms.

Nuo heitetyt esimerkit näyttää jo paljon järkevämmiltä :thumbsup:
 
Kai se kaskokin on eri hintainen eri ikäiseen autoon? Toi @jm82 tesla oli joku >200tkm ajettu, eli ei niin kallis enää? Vai onko tolla mitään vaikutusta?
Uudehko Model S oli muutaman kympin halvempi jostain syystä (vakuutus + kasko). Auton hinta nettiautossa on 74500€.

Mun model S on tosiaan 224tkm ajettu ja maksoi 23000€.

763€ vs 783€. Eli käytännössä hinta on ihan sama. Vaikka tuo uudehko on vm2023 Model S.

Edit:

Itse asun Etelä-Pohjanmaalla. Esim Helsingissä on toki kovemmat hinnat?
 
Uudehko Model S oli muutaman kympin halvempi jostain syystä (vakuutus + kasko). Auton hinta nettiautossa on 74500€.

Mun model S on tosiaan 224tkm ajettu ja maksoi 23000€.

763€ vs 783€. Eli käytännössä hinta on ihan sama. Vaikka tuo uudehko on vm2023 Model S.

Edit:

Itse asun Etelä-Pohjanmaalla. Esim Helsingissä on toki kovemmat hinnat?
No kolhujen korjaaminen sinällään on saman hintaista uuteen tai vanhaan. Lunastus sitten eri.
 
Tuota videoa aloin seuraamaan. Nyt olen Model S 90D:tä lataillut välillä 60-80%. Tai toki tyhjemmäksikin on joskus mennyt. Sekä pari kertaa täyteen.

Videolla kumminkin mainittiin, että 40-60% väli olisi akun kannalta kaikkein ihanteellisin tilanne. Huvin vuoksi voisikin päästää akun hieman tyhjemmäksi, kun päivittäiset ajot ehkä menee juuri sopivasti tuohon 20%.



Toki videolla mainitaan myös, että ei ole juuri merkitystä, vaikka käyttäisi ja lataisi 20-80% väliä.

Tessie sovellus näyttää tuollaista, kun lataus on vaan 13A.

Screenshot_2025-01-05-21-59-21-56_6363807ab92e2e0eda247e306051b8d4.jpg

Ja akun kunnoksi sovellus arvioi 88% (224tkm ajettu facelift).
 
Tuota videoa aloin seuraamaan. Nyt olen Model S 90D:tä lataillut välillä 60-80%. Tai toki tyhjemmäksikin on joskus mennyt. Sekä pari kertaa täyteen.

Videolla kumminkin mainittiin, että 40-60% väli olisi akun kannalta kaikkein ihanteellisin tilanne. Huvin vuoksi voisikin päästää akun hieman tyhjemmäksi, kun päivittäiset ajot ehkä menee juuri sopivasti tuohon 20%.



Toki videolla mainitaan myös, että ei ole juuri merkitystä, vaikka käyttäisi ja lataisi 20-80% väliä.

Tessie sovellus näyttää tuollaista, kun lataus on vaan 13A.

Screenshot_2025-01-05-21-59-21-56_6363807ab92e2e0eda247e306051b8d4.jpg

Ja akun kunnoksi sovellus arvioi 88% (224tkm ajettu facelift).

Itse en ainakaan jaksa pätkääkään miettiä jotain akun hyvinvointia. lataan ku lataan ja sillä selvä ja joka kerta 100%. Ainoa juttu mihin todennäköisesti jollai latailun optimoinnilla on merkitystä on seuraavan omistajan ongelma ja näissä niin vitun murhaava arvonalenema ettei voisi vähempää kiinnostaa.
 
Mites nuo 90D:n supercharger-nopeudet?

Onko ne nerffattu alas kuten vanhemmilla autoilla, vai ovatko ne pysyneet siedettävinä? Mitä ne edes olivat uutena?
 
Itse en ainakaan jaksa pätkääkään miettiä jotain akun hyvinvointia. lataan ku lataan ja sillä selvä ja joka kerta 100%. Ainoa juttu mihin todennäköisesti jollai latailun optimoinnilla on merkitystä on seuraavan omistajan ongelma ja näissä niin vitun murhaava arvonalenema ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Tuo kyllä ihan ok. Samoin lataan 100% jos tiedän, että on vähän pidempi matka seuraavaksi tulossa.

Nyt vaan olen ladannut päivittäin ajon jälkeen, että akku on valmiiksi lämmin latausta ajatellen (pakkasta ollut -15 astetta). Voisi jättää välipäivän kanssa latauksesta. Ja ladata sitten kerralla kauemmin.

Edellinen sähköautokin on vielä pihassa ja ei siinä mitään latausrajaa saa asetettua. Nyt toki akku ei ole aivan täynnä. Auto siis Peugeot e-2008. Samoin muistaakseni Nissan Leaf lataa aina täyteen asti.

Mutta kaikkein helpoinhan se on vetää 100% ja akkutakuukin on 8 vuotta, niin sama miten sitä käyttäisi. Paitsi oma Model S on jo toki ilman takuuta, kun 8v juuri täyttänyt.


Jos muuten haluaisi vielä lisää kikkailla, niin ajastaisi latauksen aamuksi. Kun akun lataus kumminkin lämmittää myös itse autoa. Nytkin vielä latauksen jälkeen auto on 0 asteinen ja pihalla -15 astetta.
 
Mites nuo 90D:n supercharger-nopeudet?

Onko ne nerffattu alas kuten vanhemmilla autoilla, vai ovatko ne pysyneet siedettävinä? Mitä ne edes olivat uutena?
Pikalataus on 90D:ssä 120kW.

85 ja 85D on rampautettu, että akku olisi kestänyt 8 vuoden takuuajan ehjänä (ja hajoaisi vasta takuuajan jälkeen). 90 ei ole rampautettu, mutta ei kovin nopea tuo lataus.


Noita 85 akkujahan on vaihdettu tuohon hieman uudempaan 90 akkuun, jossa lataus on nopeampi. Plussana se, että ilmaiset tesla lataukset on säilyneet. Ne kun on auto, ei akkukohtaisia.

Mutta itse en ole vielä pikaladannut, että ei ole mitään omaa testiä vielä.
 
Tesla vapautti 90:t lataamaan max 150kW joskus muutama vuosi sitten softapäivityksellä. Siksi esim Teslabjornin sinänsä mielenkiintoiset latauskäppyrät ja vertailut ko. akusta eivät enää pidä paikkaansa. Toisaalta akuilla on autokohtainen countteri joka alkaa rajoittaa lataustehoa kun DC latauskilowatit kertyvät.
 
Itse en ainakaan jaksa pätkääkään miettiä jotain akun hyvinvointia. lataan ku lataan ja sillä selvä ja joka kerta 100%. Ainoa juttu mihin todennäköisesti jollai latailun optimoinnilla on merkitystä on seuraavan omistajan ongelma ja näissä niin vitun murhaava arvonalenema ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Totta tuokin. Toisaalta itsellä on tarkoitus ajaa nykyisellä autolla 0-200 tkm väli nyt ainakin (takuun loppuun) ja varmaan siitä eteenpäinkin kakkosautona, niin pidän kyllä 90 % rajaa enkä turhaan lataile täyteen jos ei ole reissua tulossa.

Kakkosautona sitten taas leasing-kippo johon tulee alle 10 tkm/vuosi, niin surutta 100 % täyteen vaan jos sattuu laturissa notkumaan.

Arvonalenemasta en tiedä, toistaiseksi ollut täysin sama kuin kaikissa edellisissä dieselautoissanikin.

Niin ja sitten on kait niitäkin akkukemioita mitkä pitää aina vetää täyteen?
 
Noo kyllä se akun lataaminen 80% rajaten tuntuu sitten paremmalta idealta, kun ootte kerran yrittäny myyä 83% kuntosta autoa samalla hinnalla mitä esim. 92% muut vastaavan ikäset. Saa varmaan useita tuhansia laskea hintaa sillä tavalla hoidetusta autosta. Toki jos saatte myytyä semmoselle taholle joka ei akkutesteistä ole kiinnostunut niin hyvä. Mut se porukka vähenee varmasti jatkuvasti.
 
Noo kyllä se akun lataaminen 80% rajaten tuntuu sitten paremmalta idealta, kun ootte kerran yrittäny myyä 83% kuntosta autoa samalla hinnalla mitä esim. 92% muut vastaavan ikäset. Saa varmaan useita tuhansia laskea hintaa sillä tavalla hoidetusta autosta. Toki jos saatte myytyä semmoselle taholle joka ei akkutesteistä ole kiinnostunut niin hyvä. Mut se porukka vähenee varmasti jatkuvasti.

Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...

Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
 
Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...

Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Mitä pienempi akku, sitä kriittisempiä on jokainen menetetty 10%. Akkukemiat ja ohjelmalliset bufferit varmasti vaikuttavat akun heikkenemisen tahtiin. Itse en ostaisi edes 10-20teur autoa ilman riittävän hyvää tietoa akun tilasta. Senhän sitten saa joko obd-mittarilla, akkuanalyysin teettämällä tai riittävän pitkällä ajo-lataus testisessiolla.
 
Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...

Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Itse en ainakaan ostaisi 83% kunnon autoa, jos autossa pitäisi iän ja kilometrien mukaan olla 90%. Jos näin ajattelevia on tarpeeksi, auto ei mene sillä 90% auton hinnalla kaupaksi. Ostaisitko itse 83% jos saat samalla hintaa 90%?
 
Itse en ainakaan ostaisi 83% kunnon autoa, jos autossa pitäisi iän ja kilometrien mukaan olla 90%. Jos näin ajattelevia on tarpeeksi, auto ei mene sillä 90% auton hinnalla kaupaksi. Ostaisitko itse 83% jos saat samalla hintaa 90%?

Kysymys onkin siitä, että onko lopulta mitään hyötyä jättää akku lataamatta aina 100%:iin ladatessa, koska sillä ei välttämättä vaikuta merkittävästi siihen onko akusta 83% vai 90% myydessä jäljellä. Epäilen, että ennemmin kyse latauskertojen (mahdollisesti ennemmin vielä pikalatauskertojen) määrästä ja onnesta akkulotosta kuin siinä, että ei ns. täytä tankkia tankatessa täyteen.
 
Mutta miksi ladata 100% asti, jos työmatkat ja tavallinen arki sujuu 80% latingilla? Eriasia sitten, jos oikeasti tarvii koko rangen tai ei ole kotilatausta, jolloin ihan varmasti on OK ladata täyteen ja sitten vaan pitää kärsiä hieman suurempi arvon alenema, joka ei varmaan sekään ole maailmanloppu jos auton hyvityshinnassa on muutama tonni vähemmän verrattuna kituuttamiseen.
 
Ja riippuu myös ihan minkäikäisellä autolla ajat ja milloin meinaat sen myydä. Uudella autolla mitään väliä latailetko sitä 100%, jos meinaat sen myydä 0-4v sisään.

Vaikea uskoa, että auton arvoon akun kunto vaikuttaisi ennen takuun loppumista, eli 6-8v kohdilla ja tämänikäisillä autoilla tuskin suurin osa nykyisistä sähköautoilijoista tulevat juuri ajelemaan. Eli puhutaan niistä kuuluisista ”muiden ongelmista” 🤔 Itse olen lataillut 80% saakka ihan vain, koska ei ole rangelle ollut tarvetta, mutta nyt Taycanin kanssa nostellut prosentit 95%, koska kulutus on mitä on.

Edit: ja tällöin 8v jälkeenkin arvonmuutos suuntaan tai toiseen olisi varmaankin samaa luokkaa kun tähän saakka maalipinnan ja kolhujen kanssa. Eli kun pidät yksilöä kuin kukkaa kämmenellä, asentelet kalvoja, pinnotteita ja alustaan ruostesuojauksia, niin saatat jotain bonusta saada siellä +8v kohdalla, mutta merkitys on silloinkin hyvin vähäinen. Sitä ennen ketään ei kiinnosta.
 
Viimeksi muokattu:
Meidän ässän 2018 akku on about täsmälleen samassa kunnossa mitä ostaessa. Ostaessa oli 120 tuhatta lasissa ja kapaa pudonnu 8.5% ja nyt 285 tuhatta ja 8.6% , tiedot suoraan väylästä.

Ainakaan 100D mallissa kilsat ei vaikuta latausnopeuteen vaan ihan sama meno superilla ku ostaessa.

Kotona ladattu 90% ja sit ku pidempiä reissuja 4-6 kertaa per kk niin 100%. Pikalatausta tulee kans reilusti.

Auto ollu ny 3v meillä.

Ollu niin hyvä pirssi täällä Kuusamossa maalla asuvalle perheelle et meinataan Outlander (perheemme kakkosauto) vaihtaa toiseen 100D malliin :)
 
Itse kanssa lataan 100% aika usein kun ajan paljon pitkää matkaa ja töissä on ilmainen lataus niin hyödynnän sitä mahdollisimman paljon.

Jälleenmyyntiarvo ei niin huoleta kun sitä ei ole kuitenkaan. Keväällä 2v täynnä ja silloin ~90tkm mittarissa ja tarkoitus ajaa se 400tkm tällä ainakin jos vaan ei mene mitään niin kallista rikki ettei kannata korjata. Ja en usko että 400tkm+ ajetulla sähköautolla on juurikaan arvoa riippumatta miten sitä pn ladattu.
 
Näin kun yleisellä tekniikkafoorumilla ollaan niin tuohon akun kunnon vaikutukseen myyntihinnassa voisi hakea ainakin pientä osviittaa puhelimista. Android puolella sitä ei mielestäni kovin usein mainosteta, mutta Iphone ilmoituksissa akun kunto on käsittääkseni mainittu aika lailla vakiona. Onko jollain mutua kuinka paljon myyntihinta niissä heittelee akun kunnon mukaan, vai tekeekö se sitä ollenkaan?
 
Huonolla akulla varustettu (pikalatauksilla väsytetty ym.) voi olla hyväkin ostos jos saa halvalla. Vie sitten Kokkolaan akun kunnostukseen tai vaihtoon. Siellä hinnat ovat huomattavasti edullisempia kuin merkkikorjaamojen joissa vaihtavat vaan koko akun uuteen.
 
Onhan se haastavaa, mutta se lataus voi olla myös työpaikalla, jolloin suht sama. Samoin osalla voi olla kauppa / asiointeja jolloin hidaslataus ehtii täyttää akun CM parkkipaikalla.

Mut kotilataus on erittäin suositeltava.
 
Aika moni asuu sellaisessa asunnossa, johon autoa vaan ei saa lataukseen. Kyllä mielestäni ilmankin pärjää, mutta tietty riippuu minkälaista ajoa on ja sen mukaan kannattaa akkukapaaiteettiakin varata. Esim. Renault Scenicissä on kun nettoa se yli 80kWh niin kyllä tuollaisella akulla jo pärjäilee ilman kotilataustakin ja autossa on vielä 22kWh/h laturi niin kauppaostoksillakin auto latautuu mukavasti. Noilla pikkuakuisillakin ehkä pärjää, mutta sitten ajo pitää olla vähäistä (ainakin talvella).
 
Mikä järki on ostaa sähköauto, jos kotona ei pysty lataamaan? Eikö sähköautoilu tule aika kalliiksi, jos kaikki lataukset pitäisi suorittaa pikalatausasemilla? Akku kuluu nopeammin ja sähkön hintakin on posketon.
Jotkut on niin köyhiä etteivät he ole kuin rahassa rikkaita. Ainakin kolmasosalle miehistä on sellainen auto joka ei ole taloudellisesti järkevä.

Itselläni ei sautoa ole mutta jos olisi niin se lataantuisi kätevästi kauppareissujen aikana.

Olen sen verran köyhä että rahani piisaavat vasta Tesla Plaidiin ja jos haluaa polttispuolelta samanlaista suorituskykyä niin hinta on joko merkittävästi suurempi tai sitten täytyy luopua joistain arjen mukavuuksista tappiin viritetyn moottorin kanssa,
 
Niinpä, aika harvalla varmaan esim. PK seudulla varaa sellaiseen asuntoon jossa oma kotilataus. Toisaalta, ei autoilun tarvitse olla aina halvimman mukaan. Elämä on liian lyhyt tylsällä autolla ajamiseen. Valitsee sellaisen auton ja energialähteen josta tykkää. Sähkövempeleissä on omat etunsa, mutta niin on toki bensassakin.
 
Nollapostaus, keskustelua toisesta käyttäjästä, häiriköinti
Jotkut on niin köyhiä etteivät he ole kuin rahassa rikkaita. Ainakin kolmasosalle miehistä on sellainen auto joka ei ole taloudellisesti järkevä.

Itselläni ei sautoa ole mutta jos olisi niin se lataantuisi kätevästi kauppareissujen aikana.

Olen sen verran köyhä että rahani piisaavat vasta Tesla Plaidiin ja jos haluaa polttispuolelta samanlaista suorituskykyä niin hinta on joko merkittävästi suurempi tai sitten täytyy luopua joistain arjen mukavuuksista tappiin viritetyn moottorin kanssa,
Taidat kuulua siihen kolmasosaan.
 
Jos akun kapasiteetin varjeleminen kiinnostaa niin kiinnittäkää nyt hyvä ihmiset huomiota siihenkin miten usein ja millä teholla käytätte DC-latausta. Jos jatkuvasti blastailee kennoja maksimitehoilla täyteen, ei mitkään 80% rajoitukset paljoa lämmitä.
 
Siksi kai noita latausasemia on alkanut ilmestymään kauppojen pihoihin, että voi ladata vaikka samalla kun käy ruokaostoksilla. Kotilataus taitaa tietenkin olla tyypillisesti paljon halvempaa ja sen takia parempi ratkaisu. Omakotitalossa onnistunee aika helposti, mutta rivi- tai kerrostalossa riippuu varmaan aika paljon taloyhtiöstä.
 
Kysymys onkin siitä, että onko lopulta mitään hyötyä jättää akku lataamatta aina 100%:iin ladatessa, koska sillä ei välttämättä vaikuta merkittävästi siihen onko akusta 83% vai 90% myydessä jäljellä. Epäilen, että ennemmin kyse latauskertojen (mahdollisesti ennemmin vielä pikalatauskertojen) määrästä ja onnesta akkulotosta kuin siinä, että ei ns. täytä tankkia tankatessa täyteen.
Latauskertojen määrä ei vaikuta. Tai vaikuttaa tietysti, mutta ei tuolla tavalla.

Esim. Ajetaan sama 200 tkm:

A) ladataan ja ajetaan aina 100 - 25 % SoC, DoD 75 % -> matka vaatii 1 000 latauskertaa

B) ladataan ja ajetaan aina 75 - 25 % SoC, DoD 50 %, matka vaatii 1 500 latauskertaa

Jälkimmäisellä on tullut samalla 200 tkm matkalla 50 % enemmän latauskertoja, mikä inasen rasittaa kuljettajaa, mutta akku on paremmassa kunnossa. Ensimmäisen kapasiteettia on tuhoutunut pysyvästi enemmän, koska on ensinnäkin ladattu korkeampaan kennojännitteeseen ja toisekseen todennäköisesti vielä säilytettykin korkeammassa jännitteessä (koska tuskin latauksen valmistuttua aina lähdetään välittömästi purkamaan akkua akkuystävällisempään jännitteeseen). Latauskerrat eivät siis vaikuta sillä tapaa kuin epäilit.


Jos kalenteriaika ja purettu energiamäärä (kilsat mittarissa) ovat vakioita (vaikkapa 8-vuotias ja 200 tkm), niin akun jäljellä olevaan kapasiteettiin vaikuttavat:

1. akun lataus- ja purkusyvyys (100-40 SoC, vai 80-20 %)

2. akun säilytysjännite (100 %, vai 80 % silloin kun ajoa ei ole heti tiedossa)

3. latausnopeus arkena (3C, vai 1C/alle)

4. akun lämpötila latauksessa ja purussa (täyttä latausnopeutta/nasta laudassa kylmällä/kuumalla akulla valmistajan insinöörien pitkin hampain markkinoiden kilpailupaineessa venyttämää äärikäyrää nuollen, vai hiukan järkeä käyttäen)

5. Säilytyslämpötila (musta auto kesällä auringonpaisteessa pihalla, vai varjoa/katos/autotalli)

6. Akkulotto (tusinavalmistajan maanantaikappale, vai Toyotan priimaa)


Kaksi ensimmäistä kohtaa liittyvät keskusteluun, ja niihin voi helposti itse vaikuttaa olemalla lataamatta 100 %:iin (paitsi jos on juuri lähdössä pitkälle reissulle). Kohtiin 3, 4 ja 5 voi jotenkuten vaikuttaa, muttei aivan niin helposti.

Toki voi hinkata arjessa tarpeettomasti 100-60 % SoC-väliä, käyttää nopeimpia pikalatureita parkkipaikalla jääkalikkana@100 % SoC säilytetylle autolle ja kenkiä sitä pihasta lämä lattiassa, minkä auton softa antaa myöten. Nykäsen Mattia mukaillen, elämä on lottoo.

Normiautoilijalle parasta on kunkin omaan tilanteeseen sopiva välimuoto akun liiallisen paapomisen ja aivot narikassa tapahtuvan kestokulutushyödykkeen arvokkaimman komponentin tarpeettoman paskomisen väliltä.


Katso turkoosi 75-25 vs. 100-50, molemmissa otetaan akusta 50 %-yks, mutta ensimmäisen akussa on kapaa jäljellä selvästi enemmän esim. 500, 1 000 tai 2 000 DST-syklin jäljiltä (=250, 500 ja 1 000 EFC, eli täyttä sykliä).
Screenshot_2025-01-06-12-05-50-38_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg

 
Teoreettisten pohdintojen lisäksi olisi vallan hyödyllistä perehtyä myös siihen mitä oikeasti tapahtuu ja peruskuskille on odotettavissa, erityisesti miettiessä sähkäreiden SOH-kehitystä ajan ja käytön funktiona. Aika monessa jutussa vaikuttaisi siltä, että pelottelut auton akkujen heikentymisestä ovat lähtökohtaisesti liioiteltuja. Lähdekrittiikkimittarit kyllä suomalaiselle perusinssille (tai kelle tahansa joille tilastollinen merkitsevyys ja deduktiivinen päättely on tuttua) vähän näissä vilkuttavat punaista enkä nyt lähtisi vain näiden lähteiden perusteella tuota pelottelua kumoamaan, mutta merkit ovat kyllä ilmassa. Toivotaan että tulee parempia tutkimuksia perustuen oikeaan käyttöön teoreettisten käppyröiden sijaan.

"it seems that EV batteries have much longer lifespans than anyone imagined, since very few of them have been replaced, even once the 8-year, 100,000 mile warranty period ends."

"With a degradation rate of just 1.8% per year, the vast majority of EV batteries will outlast the usable life of the vehicle"
 
"Halpoja" sähköautoja kun on odotettu mediassa kuin Vapahtajaa, niin katselimpa autoa vaihtaessa ihan mielenkiinnosta mitä noille "halvoille" n. 20k sähköautoille maksaa peruskaskot. Tuloksena sellainen 2-3 kertainen eli 4-800€ enemmän kuin mitä tuohon omaan 15k€ polttikseen maksaa.

Noilla vakuutushinnoilla ei tulisi kyllä omaan vähäkilometriseen talouteen vaikka olisi kotilatausmahdollisuus halvalla yöpörssisähköllä. Käytännössä kun bensaan menee arviolta 750€/vuosi (6l/100km, 7000km, 1,8€/l), niin jää sähköautolla "säästö" aika vähiin vaikka olettaisi, että huoltokuluja bensaan tulee öljynvaihdon verran enemmän. Säästöä kuitenkin pitäisi tulla, että viitsii halvalla pieniakkuisella puljata välilatauksien kanssa vähänkään pidemmillä reissuilla. Pienillä kilometreillä näyttääkin, että tällä hetkellä edes optimitapauksessa (kotilataus pörssisähkö) säästöä ei juuri synny ja muissa tapaukissa (taloyhtiölataus, julkiset latauspisteet) sähköautoilu olisi merkittävästi kalliimpaa kuin perinteinen kaasuttelu.

Periaatteessa tällainen kyllä harmittaa, sillä itselläkin kiinnostusta sähköön olisi ja jonkin verran olisin käytännöllisyydestäkin valmis tinkimään. Tällä hetkellä vaan vaikuttaa, että ei ole edes kustannusten osalta mitenkään järkevä ratkaisu ja vertautuu dieselin hankkimiseen bensan sijaan pienillä kilometreillä.

Toisaalta teillä tulee ylipäätään niin vähän ajoa, että puhtaasti rahalla auton omistamista lienee aika hankala perustella muutenkaan. Vaikea nähdä, että muutama satanen lisää vakuutuksiin oleellisesti keikkauttaisi yhtälöä suuntaan tai toiseen. Nuo kilsat viittaa siihen, että vakituista työmatkaa tulee maksimissaan ehkä kymmenen kilsaa suuntaansa, joten ajallisestikaan tuskin säästää ihan hirväesti verrattuna julkisiin tai edes reipashenkiseen pyöräilyyn verrattuna.

Eipä siinä, jokaisella on omat päätöksentekoprosessinsa ja preferenssinsä, mutta kyllähän se fakta vaan on että objektiivisesti katsottuna aika harvalle suomalaiselle se auton omistaminen on oikeasti taloudellisesti "järkevää". Kun huomioidaan vielä autoilun terveysvaikutukset mahdollisesti vähentyneenä arkiliikuntana, niin siltäkään kannalta autoilu ei ole "järkevää".

Siksi itse luovuin hyvin varhaisessa vaiheessa autoilujani siitä, että yrittäisin puhtaan taloudellisesti perustella ajamista tai autovalintoja, koska jos on aidosti rehellinen itselleen, niin harvoin ne perustelut kriittistä tarkastelua oikeasti kestää. Todellinen syy auton omistamiselle on yleensä mukavuus, jolloin laskelmat muuttuu yleensä varsin dramaattisesti. Silloin yleensä mennään sillä 1) mitä haluaa 2) mihin kokee, että on mukavasti varaa.

Mutta tämä kaikki lienee kokonaan toisen ketjun aihe.

Itselläni muuten laski täyskaskon hinta samassa yhtiössä yli 300€:llä kun vaihdoin 20 tonnin plugarin 40 tonnin sähkäriin. ;)
 
Teoreettisten pohdintojen lisäksi olisi vallan hyödyllistä perehtyä myös siihen mitä oikeasti tapahtuu ja peruskuskille on odotettavissa, erityisesti miettiessä sähkäreiden SOH-kehitystä ajan ja käytön funktiona. Aika monessa jutussa vaikuttaisi siltä, että pelottelut auton akkujen heikentymisestä ovat lähtökohtaisesti liioiteltuja. Lähdekrittiikkimittarit kyllä suomalaiselle perusinssille (tai kelle tahansa joille tilastollinen merkitsevyys ja deduktiivinen päättely on tuttua) vähän näissä vilkuttavat punaista enkä nyt lähtisi vain näiden lähteiden perusteella tuota pelottelua kumoamaan, mutta merkit ovat kyllä ilmassa. Toivotaan että tulee parempia tutkimuksia perustuen oikeaan käyttöön teoreettisten käppyröiden sijaan.

"it seems that EV batteries have much longer lifespans than anyone imagined, since very few of them have been replaced, even once the 8-year, 100,000 mile warranty period ends."

"With a degradation rate of just 1.8% per year, the vast majority of EV batteries will outlast the usable life of the vehicle"
Juu ei ne autojen akut niin vähän kestä mitä alkuaikojen arvailut ilman lämmönhallintaa olevien ja happea lävitseen päästävien muovikuoristen läppäriakkujen perusteella olivat. Toisaalta auton akkujen tosielämän kesto ei ole niin hyvä kuin kuvakaappauksestani voisi päätellä. Siinä on ollut ihanteellisemmat olosuhteet.

Esim. Vihreä käyrä lupailisi 85-25 % SoC:lle ekstrapoloimalla noin 7 000 purkusykliä kunnes akku on 80 %, eli 4 200 EFC. Jos auto pääsisi aivan täydellä akullisella 300 km, tarkoittaisi se 4 200 EFC * 300 km/EFC = 1 260 000 km. Ei ole arkipäivää ajaa noin paljon yhdellä akulla.

Tuohon kun tulee lisäksi yli 20 C lämpötiloja, vuodet vierii, pikaladataan, poljetaan/ladataan kylmää akkua, puretaan kiihdytyksissä reilusti yli 1 C ja valmistusvirheet/-laatu päälle, yli miljoona km on poikkeustapaus.
 
Meidän ässän 2018 akku on about täsmälleen samassa kunnossa mitä ostaessa. Ostaessa oli 120 tuhatta lasissa ja kapaa pudonnu 8.5% ja nyt 285 tuhatta ja 8.6% , tiedot suoraan väylästä.

Ainakaan 100D mallissa kilsat ei vaikuta latausnopeuteen vaan ihan sama meno superilla ku ostaessa.

Kotona ladattu 90% ja sit ku pidempiä reissuja 4-6 kertaa per kk niin 100%. Pikalatausta tulee kans reilusti.

Auto ollu ny 3v meillä.

Ollu niin hyvä pirssi täällä Kuusamossa maalla asuvalle perheelle et meinataan Outlander (perheemme kakkosauto) vaihtaa toiseen 100D malliin :)
100D on loistava auto hinta-laatusuhteeltaan, koska tuo 100kWh akku on kehitetty jo laajan käytännön datan pohjalta ja muutenkin onnistunut. Kyllä silti niissäkin on Teslan asettama countteri pikalataus-kilowattitunneille minkä myötä lataustehoa aletaan rajoittamaan. Se edellyttää kuitenkin melko merkittävää määrää latausta. Itselläni ei vielä noin 5000kWh supercharger latauksen kohdalla ollut rajoitetta. Ennen nuo lataussessiot sai exportattua exceliin tesla.comin kautta, niin pystyi seuraamaan.
 
Latauskertojen määrä ei vaikuta. Tai vaikuttaa tietysti, mutta ei tuolla tavalla.

Esim. Ajetaan sama 200 tkm:

A) ladataan ja ajetaan aina 100 - 25 % SoC, DoD 75 % -> matka vaatii 1 000 latauskertaa

B) ladataan ja ajetaan aina 75 - 25 % SoC, DoD 50 %, matka vaatii 1 500 latauskertaa

Jälkimmäisellä on tullut samalla 200 tkm matkalla 50 % enemmän latauskertoja, mikä inasen rasittaa kuljettajaa, mutta akku on paremmassa kunnossa. Ensimmäisen kapasiteettia on tuhoutunut pysyvästi enemmän, koska on ensinnäkin ladattu korkeampaan kennojännitteeseen ja toisekseen todennäköisesti vielä säilytettykin korkeammassa jännitteessä (koska tuskin latauksen valmistuttua aina lähdetään välittömästi purkamaan akkua akkuystävällisempään jännitteeseen). Latauskerrat eivät siis vaikuta sillä tapaa kuin epäilit.


Jos kalenteriaika ja purettu energiamäärä (kilsat mittarissa) ovat vakioita (vaikkapa 8-vuotias ja 200 tkm), niin akun jäljellä olevaan kapasiteettiin vaikuttavat:

1. akun lataus- ja purkusyvyys (100-40 SoC, vai 80-20 %)

2. akun säilytysjännite (100 %, vai 80 % silloin kun ajoa ei ole heti tiedossa)

3. latausnopeus arkena (3C, vai 1C/alle)

4. akun lämpötila latauksessa ja purussa (täyttä latausnopeutta/nasta laudassa kylmällä/kuumalla akulla valmistajan insinöörien pitkin hampain markkinoiden kilpailupaineessa venyttämää äärikäyrää nuollen, vai hiukan järkeä käyttäen)

5. Säilytyslämpötila (musta auto kesällä auringonpaisteessa pihalla, vai varjoa/katos/autotalli)

6. Akkulotto (tusinavalmistajan maanantaikappale, vai Toyotan priimaa)


Kaksi ensimmäistä kohtaa liittyvät keskusteluun, ja niihin voi helposti itse vaikuttaa olemalla lataamatta 100 %:iin (paitsi jos on juuri lähdössä pitkälle reissulle). Kohtiin 3, 4 ja 5 voi jotenkuten vaikuttaa, muttei aivan niin helposti.

Toki voi hinkata arjessa tarpeettomasti 100-60 % SoC-väliä, käyttää nopeimpia pikalatureita parkkipaikalla jääkalikkana@100 % SoC säilytetylle autolle ja kenkiä sitä pihasta lämä lattiassa, minkä auton softa antaa myöten. Nykäsen Mattia mukaillen, elämä on lottoo.

Normiautoilijalle parasta on kunkin omaan tilanteeseen sopiva välimuoto akun liiallisen paapomisen ja aivot narikassa tapahtuvan kestokulutushyödykkeen arvokkaimman komponentin tarpeettoman paskomisen väliltä.


Katso turkoosi 75-25 vs. 100-50, molemmissa otetaan akusta 50 %-yks, mutta ensimmäisen akussa on kapaa jäljellä selvästi enemmän esim. 500, 1 000 tai 2 000 DST-syklin jäljiltä (=250, 500 ja 1 000 EFC, eli täyttä sykliä).
Screenshot_2025-01-06-12-05-50-38_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg

Voisi myös ajatella että lataus 40 -> 60% ei kuluttaisi akkua juuri yhtään tai mahdollisimman vähän.

Sitten taas lataus 80% -> 100% kuluttaisi eniten. Tai toinen kuluttava vaihtoehto on 0 - 20% väli.

Toiseksi vähiten akkua kuluttavat välit sitten olisi 60 -> 80% ja 20 -> 80%.

Eli siis 20 -> 80% on täysin ok. Ja jos se ei riitä, niin vaikka 10 -> 90%.

Olen ymmärtänyt että tuo täysin tyhjäksi purkaminenkaan ei ole kovin hyvä.

LFP akku olisi ilmeisesti kestävämpi myös. Kun vertaa vaikka tuohon omaan 2016 facelift Model 90D autoon. Ilmeisesti LFP akku kestää suuremman määrän lataussyklejä? LFP akku on myös halvempi kuin tuo NMC akku.

Google:
"LFP ei kuitenkaan ole niin herkkä jännitteen suhteen alemman jännitetason vuoksi, joten täyteen lataamisesta ei ole niin paljon haittaa kuin vaikka NMC- tai NCA-akuilla. Santeri Kolinen lfp voi huoletta lataa sataseen. 8.6.2023"
 
Tästä keskustelusta näkee hyvin että ollaan vielä aataminaikuisissa akuissa kun pitää miettiä miten sitä ladataan. Vielä on pitkä matka siihen että tälläisiä asioita ei tarvitse edes ajatella. Sitten se sähköauto alkaa olemaan valmis.

Toki voihan tuon jättää ajattelematta nytkin....
 
Voisi myös ajatella että lataus 40 -> 60% ei kuluttaisi akkua juuri yhtään tai mahdollisimman vähän.

Sitten taas lataus 80% -> 100% kuluttaisi eniten. Tai toinen kuluttava vaihtoehto on 0 - 20% väli.

Toiseksi vähiten akkua kuluttavat välit sitten olisi 60 -> 80% ja 20 -> 80%.

Eli siis 20 -> 80% on täysin ok. Ja jos se ei riitä, niin vaikka 10 -> 90%.

Olen ymmärtänyt että tuo täysin tyhjäksi purkaminenkaan ei ole kovin hyvä.

LFP akku olisi ilmeisesti kestävämpi myös. Kun vertaa vaikka tuohon omaan 2016 facelift Model 90D autoon. Ilmeisesti LFP akku kestää suuremman määrän lataussyklejä? LFP akku on myös halvempi kuin tuo NMC akku.

Google:
"LFP ei kuitenkaan ole niin herkkä jännitteen suhteen alemman jännitetason vuoksi, joten täyteen lataamisesta ei ole niin paljon haittaa kuin vaikka NMC- tai NCA-akuilla. Santeri Kolinen lfp voi huoletta lataa sataseen. 8.6.2023"
Noo, tuo 60-40 ollee kutakuinkin paras väli akun pitkäikäisyyden kannalta, mutta 55-45 antanee jo vähemmän energiaa elinaikanaan kuin 60-40 tai 65-35. Sanoin aiemmin, että latauskertojen määrä ei vaikuttaisi, mutta 10 % DoD menee jo optimin ohi haitalliselle puolelle. Parikymmentä prosenttia ollee paras, vaikkakin tarpeettoman kapea väli tavalliselle autoilijalle.

Edit. Oikeastaan 70-50 voisi olla vielä parempi. Anodi alkaa kärsiä (SEI) alle 60 % SoC ja katodi (elektrolyytti alkaa hapettua) vastaavasti yli 60 % SoC.

@Vepasto Tavalliselle autoilijalle tarpeetonta hieromista. Tekniikkafoorumilla hierotaan ja funtsitaan tarpeettomiakin. Se 80-20 (tai 90-10) on hyvä, ja pitkälle matkalle täydemmäksi/täyteen. Ei ole niin justiinsa, pääseekö akulla 500 tkm vai miljoonan.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista on nähdä missä kondiksessa rajusti yleistyneet sähkötaksit kun menevät aikanaan vaihtoon. Ladataan käytännössä aina pikalaturilla ja varmaan niin täyteen ku ehtii mennä ennenku pitää lähteä keikalle.
 
Onko tuolla lopulta sitten mitään merkitystä tuon akun kannalta (saati arvonaleneman), että jääkö 83% kuntoinen vai 92% kuntoinen, vaikka olisi '100% täyteen' aina ladannut...

Ja miten noissa 'lataan aina vain 90/80/??:iin' laskelmissa on otettu huomioon se, että autonvalmistajathan rajoittavat käytännössä lataamisen akun noin 91-93:iin (käytössä oleva netto), vaikka '100%:iin' lataa.
Kannattaa muistaa, että akuissa se kapasiteetin aleneminen ei ole lineaarista vaan akku menee käyttökelvottomaksi kun se lukema tipahtaa joitain kymmeniä prosentteja.
 
Mikä järki on ostaa sähköauto, jos kotona ei pysty lataamaan? Eikö sähköautoilu tule aika kalliiksi, jos kaikki lataukset pitäisi suorittaa pikalatausasemilla? Akku kuluu nopeammin ja sähkön hintakin on posketon.

Kyllähän se "sähköautoilu" on edullisempaa kuin "bensa-autoilu" julkisenkin latausverkon varassa, kunhan ei nyt aina sitä kylän kalleinta laturia etsi.

Lisäksi tietysti jos esim modelX on se haaveiden auto, niin eihän vastaavaa edes ole olemassa perinteidllä voimansiirrolla.


Tästä keskustelusta näkee hyvin että ollaan vielä aataminaikuisissa akuissa kun pitää miettiä miten sitä ladataan. Vielä on pitkä matka siihen että tälläisiä asioita ei tarvitse edes ajatella. Sitten se sähköauto alkaa olemaan valmis.

Toki voihan tuon jättää ajattelematta nytkin....

Ei tuota pidä miettiä, se että tekniikkafoorumilla vatvotaan tekniikkaa, ei tarkoita että tekniikka olisi jotenkin epäkypsää.

Ei akkutekniikka tietenkään "valmis" ole, ja jo nykyiselläänkin olisi olemassa akkukemioita jotka toimisivat huomattavasti paremmin katsannosta riippuen, nykyisesti yleisten kompromissiratkaisujen sijaan, mutta kun esimerkiksi nopea lataus, tai suuri syklimäärä ei ole kenenkään intresseissä kovin korkealla, ei siihen panosteta.
 
Kyllähän se "sähköautoilu" on edullisempaa kuin "bensa-autoilu" julkisenkin latausverkon varassa, kunhan ei nyt aina sitä kylän kalleinta laturia etsi.

Pelkällä pikalataamisella ei varmasti, mutta jos jaksaa notkua jossain Lidlin parkkiksilla 22 kW latureilla niin silloin päästään ehkä nippanappa bensa-autoilun kanssa tasoihin polttoaine/sähkökustannusten osalta.

Vaimo heitti tuossa just ekan pidemmän (650 km) reissun meidän sähkiksellä ja pikalatauskustannukset oli jokseenkin samat, kuin bensakulut jos olisi edellisellä plugarilla heittänyt saman reissun. Kokonaiskustannusta toki nosti yksi 50c/kWh asema, mutta kun akkua on 9%, pakkasta -15 ja lähin toinen latausasema jossain yli 30 kilsan päässä, niin ei ole hirveästi varaa valikoida. Eipä siinä, olisihan tuonkin reissun voinut latausten osalta varmasti optimoidumminkin heittää, mutta se olisi tarkoittanut 1) lisää ennakkotutkimusta siitä missä lataus on halvinta 2) hyvin todennäköisesti useampaa pysähdystä 3) reitin suunnittelua latausten ehdoilla.

Tuosta itseasiassa on aika vähän puhetta, että sähköautoilussa se ennakkoselvittely on aika paljon tärkeämpää tai ainakin rahallisesti kannattavampaa, koska hintaero kahden pikalatausaseman välillä voi olla kirjaimellisesti tuplat suurempi (esim. 30 vs 60 c/kWh) jos ei pahimmillaan enemmänkin. Toki dinomehun hintakin vaihtelee, mutta yleensä puhutaan kuitenkin aika paljon pienemmistä suhteellisista eroista.
 
Pelkällä pikalataamisella ei varmasti, mutta jos jaksaa notkua jossain Lidlin parkkiksilla 22 kW latureilla niin silloin päästään ehkä nippanappa bensa-autoilun kanssa tasoihin polttoaine/sähkökustannusten osalta.

Vaimo heitti tuossa just ekan pidemmän (650 km) reissun meidän sähkiksellä ja pikalatauskustannukset oli jokseenkin samat, kuin bensakulut jos olisi edellisellä plugarilla heittänyt saman reissun. Kokonaiskustannusta toki nosti yksi 50c/kWh asema, mutta kun akkua on 9%, pakkasta -15 ja lähin toinen latausasema jossain yli 30 kilsan päässä, niin ei ole hirveästi varaa valikoida. Eipä siinä, olisihan tuonkin reissun voinut latausten osalta varmasti optimoidumminkin heittää, mutta se olisi tarkoittanut 1) lisää ennakkotutkimusta siitä missä lataus on halvinta 2) hyvin todennäköisesti useampaa pysähdystä 3) reitin suunnittelua latausten ehdoilla.

Tuosta itseasiassa on aika vähän puhetta, että sähköautoilussa se ennakkoselvittely on aika paljon tärkeämpää tai ainakin rahallisesti kannattavampaa, koska hintaero kahden pikalatausaseman välillä voi olla kirjaimellisesti tuplat suurempi (esim. 30 vs 60 c/kWh) jos ei pahimmillaan enemmänkin. Toki dinomehun hintakin vaihtelee, mutta yleensä puhutaan kuitenkin aika paljon pienemmistä suhteellisista eroista.
Ensin sanot että pikalataamisella ei varmasti tule halvemmaksi, sitten seuraavassa virkeessä kerrot kuinka maantiereissun pikalataaminen ilman kummempaa valikoimista tuli saman hintaiseksi kuin plugarin bensakulut?

Eli se arkiautoilu sähkärillä tulee halvemmaksi kunhan katsoo edullisen pikalaturin, aivan kuten sanoin?
 
Eli se arkiautoilu sähkärillä tulee halvemmaksi kunhan katsoo edullisen pikalaturin, aivan kuten sanoin?
Valilla on haisteltavissa sellaisia mielipiteita etta sahkoauto on niin paljon huonompi etta sen taytyisi paljon halvempi ajaa etta niiden kanssa pelailu kannattaisi. Tuntuu monelle olevan hiukan haastetta ymmartaa etta osa pitaa sahkoautoista enemman kuin polttiksista ja ovat siita ilosta valmiita maksamaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
263 771
Viestejä
4 567 734
Jäsenet
75 293
Uusin jäsen
Aspokala

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom