Yleistä keskustelua sähköautoista

Plugareissa on isommat marginaalit. Esim. Mersussa akku 13kWh josta käytössä vain 9kWh, eli alle 70% täydestä kapasiteetista. Eli kun se on 100% näytössä niin akkukemiallisesti se ei ole lähelläkään 100%. Näissä tulee täysiä syklejä niin paljon, parhaimmillaan useampi 100% -> 0% -> 100% päivässä ja akku ajetaan tosiaan 0%:iin toisin kuin sähköautoissa, että marginaalia on oltava että akku kestää.
Hybridit, plugarit toki hyviä nosto. Niistä osa paskoo akkunsa nopeasti, osa ei. 70% ns 100% kapasiteetista, sekin on suurempi kuin mm mainittu 80%-20% käyttäjän valinta voisi edes olla teoriassa. (siis se olisi alle enemmän tai paljon alle 60%)

Täyssähköllä , jos aletaan ylärajaa rajoittaan kovasti, niin siitä seuraa sitten niitä alarajaan ajoja enemmän, ja huononevaa käyttökokemusta.

Hybrideistä vielä se että se että joissain malleissa se akun vaihtaminen suunniteltu ihan toteutettavaksi, kohtuu kustannuksin.
 
Hybridit, plugarit toki hyviä nosto. Niistä osa paskoo akkunsa nopeasti, osa ei. 70% ns 100% kapasiteetista, sekin on suurempi kuin mm mainittu 80%-20% käyttäjän valinta voisi edes olla teoriassa. (siis se olisi alle enemmän tai paljon alle 60%)

Täyssähköllä , jos aletaan ylärajaa rajoittaan kovasti, niin siitä seuraa sitten niitä alarajaan ajoja enemmän, ja huononevaa käyttökokemusta.

Hybrideistä vielä se että se että joissain malleissa se akun vaihtaminen suunniteltu ihan toteutettavaksi, kohtuu kustannuksin.

Ja silti hybridin akut jopa kalliimpia mitä täyssähköt, valitsemalla auton jossa moduulaarinen akku ei kovin iso riski joutua vaihtamaan koko akkua koskaan.
 
Perustuu siihen että akkuissa isoja laatueroja, eri mallien välillä. ja isoja laatueroja ihan mallin sisäisesti.
Vaikka puhuttaisiin ns samasta akkukemiasta.
Algoritmit parametreineen voi sitten sitten pitää autoissakin siitä akusta huolta paremmin tai sitten syödä sitä.


Nyt en ihan tiedä mihin tutkimukseen viittaat, maininnoista tulee joku artikkelli mitä vilassut missä moiset ääripäät ei nyt kuvaa sitä mitä tässä haetaan.

Markkinoilla on kuitenkin auton akkuja joita ihan valmistajan parametrejä vasten ajettu paljon aidasta laitaan (siis ylärajalta alarajalle), jos ne mietitty, akku suunnittelu ja valmistus priimaa ja latauksen algoritmit kohdillaan, niin en nyt uskalla hatusta väittää millaisia syklimääriä kestää. mutta pesseet surkeat tuotteet.

300 sykliä se viittaa nyt kyllä pahaan suunnitteluvirheeseen, tai sitten ihan suunniteltu kesto, jos sen keston saa jollain prosentti kikkailulla kahteentuhanteen, niin selviä. niin se on lähinnä esimerkki siitä että pitää tuntea toteutuksen ongelma ja sen mukaan toimia.

Jos nyt lähdetään että prosenteilla ei puhuta valmistajan prosenteista, sillä jokin 100-0 tuo mieleen lähinnä "keittämisen ja sen jälkeen syväpurkauksen , mitä ei nyt mikään autonlataus-akku-käyttö yhdistelmä jos nyt pompotellaa sillä minne sitä algoritmiä/parametrejä tuupattu. Jos se akkukemia ei oikeasti tuollaista kestä.

Eli jos puhutaan siitä haarukasta mihin käyttäjä voi puuttua, niin käyttäjää ehkä menee niin mallikohtaiseen ja siinä kiinnostaa se että millä on oleellista merkitystä vs haitta. Jos se kipupiste on seillä tyhjässä päässä, nii välttää sitä, jos kipupiste on myös yläpäässä niin vaikeampi, mutta varsinkin silloin miettiä millainen vaikutuskäyrä.

Se nyt ohitettu kokonaan että lataussyklejä voi vähentää hankkimalla isompiakkuisen version, jos jämäarvo kiinnostaa, niin tarjolla vähemmän latausyklejä, tarjolla enemmän jämä kapasiteettia. jos siis suunnittelu, algoritmit kunnossa. sillä voi lisäksi harrastaa helpommin sitä prosentti jumppaa.
Fact0ryn aiemmin linkkaamaan tutkimuksen tuloksiin viittailin. Jäänyt jo useamman sivun taakse.

Ihan mielenkiintoista tutkimusta NMC/NCA akuista: Update on systematic cycle aging of NMC and NCA 18650 Li-ion batteries. (Conference) | OSTI.GOV

Kuten jo tiedettyä, parasta akun kestolle on purkaa sitä esim. 40-60% välillä, mutta 20-80% on ihan ok.
NMC akut kestävät syklejä huomattavasti huonommin kylmässä, ero 15 asteen ja 35 asteen välillä on merkittävä jälkimmäisen eduksi (samalla akut kuitenkin säilyvät parhaiten jos niitä pidetään viileässä käytön ulkopuolella)
Purkuteholla ei suurta väliä, ainakaan kun verrataan 0,5C...3C purkutehoja, mutta yllättäen nopeampi purku vaikuttaisi aiheuttavan vähemmän akun heikkenemää.
Tuo oli vain tiivistelmä/esityksen pohja, mutta kyllä noista käyristä jotakin sai pääteltyä. Voi olla että sivuilta aukeaa laajempikin tutkimus, en vain puhelimella jaksa/osaa käyttää.

Edit: ja siis tutkimuksessa käsitellään yksittäisiä pieniä paristomaisia akkuja, eli kokoluokka on naurettavan pieni verrattuna auton akustoon. Mutta ehkä tuon esityksen kuvista voi sen lukea, että varaus/purkutason pitäminen poissa ääripäistä on sille akulle hyväksi.

Impact of cycling conditions depends on the cell
o NMC and NCA both do better with lower SOC window
o NMC has accelerated degradation at lower temperature, but NCA shows limited temperature
dependence

Itselleni ei selvinnyt että mitä lämpötilaa paperissa tarkoitetaan. Ympäristön vai akun sisäistä lämpötilaa? Veikkaan jälkimmäistä, sillä 15 asteen lämpötilassa purkaminen toi melkoisen huonoja tuloksia, jolloin jää mietityttämään mitä akku pitää -20 asteen kelissä liikkeelle lähdöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Hinta tuskin tulee 10 vuodessa nousemaan ollenkaan, ehkä jopa laskee, kun polttoaineen kulutus vähenee.

Tuskinpa laskee. Populaa on enemmän kuin koskaan, samoin autoja. Voisin esittää, että kehitysmaissa polttomoottoriautoilu lisääntyy ainakin yhtä paljon kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka vähentävät polttoaineen kulutusta siirtymällä sähköön.
 
Paljon oli keskustelua tuosta napittomasta käynnistyksestä ja känny sovelluksen käytöstä, pitää itsekin jotain kommentoida vaikka ei se varmasti ketään kiinnostakaan. :D Minä lukeudun myös niihin jotka ei juurikaan tuota kännykkä sovellusta käytä, joskus olen tarkastanut missä mennään latauksen suhteen mutta mitään muuta en ole säädellyt. Autosta olen tarvittavat asetukset tehnyt. Varmaan tuo etä lämmitys/jäähdytys voi tulla joskus tarpeelliseksi kännyn kautta, mutta nyt olen tehnyt sen avaimesta, elikkäs laittanut auton käyntiin vähän ennen lähtöä(10min taitaa pysyä käynnissä). Aamusin tuli käytettyä webastoa työ autossa samaan tapaan. Tuo napiton käynnistys varmastikin kätevä mutta en mitenkään pysty sitä ymmärtämään miten kova juttu se joillekin on. Ehkä olen sen verran vanha ja kaikkien asioiden ei tarvitse tapahtua nopeasti, nyky nuorisolla ainakaan ei tunnu olevan malttia. :) Minulla autossa(Ioniq 5) kaiken lisäksi tuo käynnistys napin painamisen jälkeen on melkoisen hidas mutta ei siltikään ole ahdistanut yhtään, puhutaan kuitenkin sekunneista. Ei tuo käyttöliittymä tuossa autossa ole muutenkaan salamannopea, varmasti sekin aiheuttaisi joillekin ahdistusta.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja mieltymyksiä.
 
Fact0ryn aiemmin linkkaamaan tutkimuksen tuloksiin viittailin. Jäänyt jo useamman sivun taakse.


Tuo oli vain tiivistelmä/esityksen pohja, mutta kyllä noista käyristä jotakin sai pääteltyä. Voi olla että sivuilta aukeaa laajempikin tutkimus, en vain puhelimella jaksa/osaa käyttää.

Edit: ja siis tutkimuksessa käsitellään yksittäisiä pieniä paristomaisia akkuja, eli kokoluokka on naurettavan pieni verrattuna auton akustoon. Mutta ehkä tuon esityksen kuvista voi sen lukea, että varaus/purkutason pitäminen poissa ääripäistä on sille akulle hyväksi.

Impact of cycling conditions depends on the cell
o NMC and NCA both do better with lower SOC window
o NMC has accelerated degradation at lower temperature, but NCA shows limited temperature
dependence

Itselleni ei selvinnyt että mitä lämpötilaa paperissa tarkoitetaan. Ympäristön vai akun sisäistä lämpötilaa? Veikkaan jälkimmäistä, sillä 15 asteen lämpötilassa purkaminen toi melkoisen huonoja tuloksia, jolloin jää mietityttämään mitä akku pitää -20 asteen kelissä liikkeelle lähdöstä.
Tähän ehkä viitattu joskus aiemminkin.
Pikaisella PDF vilaisulla jotain käppyrlitä tulkkassin, mm se että 40% alarajalla joillain akuilla isot lataus syklimäärät.

Ne käppyrät missä ilmeisesti samaan tungettu kaikenlaista prosenttiväliä en nyt ihan saanut nopeaa ahaa elämystä , enemmän vähän sellainen olo että pitäisi tuntea se oma yksilö ja se miten valmistaja parametroinut.

Tällä pienellä maalikko vilasuna siis esiin nousi se että kannattaa ladata kun on tilaisuus, (tuo 40% käppyrä)
(jos ei nyt ihan turhanpäiten jokaisen pienen kuluutksen jälkeen lataile, jos tiedossa mahku ajoissa latailla sopivaan ylärajaan.)

Kuten mainitsit niin lämpötiloilla merkitystä ja ymmärtääkseni osa akkuja tuhoavista toteutuksista juontaa juurensa heikkoon lämpötilahallintaan.

Isolla akulla tulee vähemmän syklejä, jos taasen yrittää säästää valitsemalla pienemmän akun, niin sitten se vaarana että tulee enemmän ajoja tyhjänpuolelle, joka pienentää akun syklikestoa. (enemmän syklejä, vähemmän syklikestoa), lisäksi omansa vie lämpötilanhallinta.
 
Viimeksi muokattu:
Ja pointti oli pikalatausverkon puute esim. Pohjoisessa kaveri ajoi isoakkuisella leafilla Norjan puolelle ja koukut laturille sellaista 60km reitiltä, koska latausverkko on mitä on. Ei ole about millekkään CCS autolle temppu tai mikään kesällä.
Leafilla ajo vaatii hieman reitin etukäteissuunnitelua, mutta ei verkkoa voi olemattomaksi sanoa. Kun nyt myös Norja vedettiin keskusteluun mukaan, niin vedetään sitten mukaan myös Viro, jossa Chademolla lataaminen onnistuu useilla pikkupaikoilla, joissa CCS autoille on tarjolla Type-2 liitin. Chademoon on saatavilla myös adapteri jonka avulla lataaminen onnistuu melkein missä vain. Autoa hankkiessa kannattaa kuitenkin tehdä hieman taustatyötä, jottei ala myöhemmin harmittamaan mikäli liikkuu pääasiassa sellaisilla aulueilla joissa pikalataaminen ei onnistu.
 
Leaf toimii kakkos-autona varmasti muttei sinne kolmea turvaistuinta ahdeta taakse mikä nyt on mebissä. Meb paukuttaa pakkasellakin sen mitä nuo Abc:n mopolaturit antaa, kun ei mene millään 30% socilla asumaan laturiin. Alle 10% pikalataukset ei hidasta yhtään matkantekoa +100kw talvellakin. Ja pointti oli pikalatausverkon puute esim. Pohjoisessa kaveri ajoi isoakkuisella leafilla Norjan puolelle ja koukut laturille sellaista 60km reitiltä, koska latausverkko on mitä on. Ei ole about millekkään CCS autolle temppu tai mikään kesällä. En tiedä onko nuo 3.2 softaan korjattu, koska en itse vuoden ja 36tkm aikana niitä ole havainnut. Kylmin keli työmatkalla viime talvena -37C eikä ongelmia.
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.
 
Ei niillä pääse, mutta kotona yöllä aina 100% niin pääsee aika pitkälle, paitsi kovimmilla pakkasilla ja loput 8 vuoden akkutakuun piilkkiin.
 
Skoda MEB:llä huonoimmat latausnopeudet talvella oli kun juuri isolla prosenteilla meni laturille, alle 40 kW oli silloin teho eikä naurattanut. Mutta aina kun matalalla varauksella pääsi kiinni tolppaan niin se 75 kW sieltä tuli aika kovallakin pakkasella.

Ja siitä kännykkä apista mielestäni se on ominaisuuksiltaan parempi kuin esim. KIA versio mutta luotettavuudeltaan aika huono. Jos KIA edelleen vertaa niin Skodassa auton käyttöliittymä taas selkeämpi mutta ehkä joiltain osin informaatiota saisi tarjota enemmän. Navi KIA:ssa mielestäni parempi. Travel assistia on myös hiukan ikävä KIA ratissa.

Katsotaan parin vuoden päästä kummalla joutui enemmän aikaa viettämään pajalla. Ei nyt täydellinen alku ole KIA kanssakaan ollut.
 
Tämä. Lämmityksen kanssa pärjää ilmankin kun kuitenkin yleensä pitää putsata lumia ja skrapatakin ehkä, se lämpiää siinä ajassa. Mutta kun auto seisoo auringossa vaikka työpäivän, niin siellä on kuin saunassa ja penkitkin tulikuumat. Riittää kun vaatteita vaihtaessa laittaa etäjäähdytyksen päälle niin auto on viilennyt sillä aikaa. Erittäin kätevä. Polttiksella piti ennen laittaa auto käyntiin ja odotella auton vieressä että nahkapenkki jäähtyy niin että siihen voi t-paidassa istua ilman palovammoja. Nyt ei tarvitse odotella.

Viime talvena tuli skrabailtua 0 kertaa ikkunat, kun laittoi aina 5-10min ennen lähtöä lämmityksen päälle. Muutaman kerran kerran joutui nopeasti harjalla lumia poistamaan, mutta useimmiten pieni lumikerroskin sulanut lämmityksen aikana.
 
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.

Isoimpien valtateiden varrella alkaa olemaan latureita niin reilusti ettei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia tähtäillä pienellä prosentilla seuraavalle laturille. Itse vaikka kun lähden etelästä niin ensimmäinen lataus osuu Mikkeli-Juva-Varkaus (5-7 mahista pysähtyä) ja siitä seuraava fiiliksien mukaan kuinka kauaksi aikaa pysähtyi Iisalmi-Suomussalmi (6-7 mahista pysähtyä). Juuri pe tuli ajeltua pohjoiseen stopeilla akussa oli 4-5%. Talvella sitten tuplavara tuohon ja kahteen kertaan 104tkm matkalla olen tuon mebbiläisen saanut kilppariin.

Toki vaikeammaksi se menee, jos aina pitää vaikka vetästä aakkosasemalle. Mutta toisaalta silloin ei auton vastaanotto ole usein se ongelma ladattaessa. Nyt perjantaina Juvan ABC, Varkauden ABC ja Prisma oli vedetty täyteen, joten per auto saataneen just 40-50kW vs. olin yksin Varkauden mäkillä ja alle minuutissa auto imaisi yli 170kW.
 
Isoimpien valtateiden varrella alkaa olemaan latureita niin reilusti ettei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia tähtäillä pienellä prosentilla seuraavalle laturille. Itse vaikka kun lähden etelästä niin ensimmäinen lataus osuu Mikkeli-Juva-Varkaus (5-7 mahista pysähtyä) ja siitä seuraava fiiliksien mukaan kuinka kauaksi aikaa pysähtyi Iisalmi-Suomussalmi (6-7 mahista pysähtyä). Juuri pe tuli ajeltua pohjoiseen stopeilla akussa oli 4-5%. Talvella sitten tuplavara tuohon ja kahteen kertaan 104tkm matkalla olen tuon mebbiläisen saanut kilppariin.

Toki vaikeammaksi se menee, jos aina pitää vaikka vetästä aakkosasemalle. Mutta toisaalta silloin ei auton vastaanotto ole usein se ongelma ladattaessa. Nyt perjantaina Juvan ABC, Varkauden ABC ja Prisma oli vedetty täyteen, joten per auto saataneen just 40-50kW vs. olin yksin Varkauden mäkillä ja alle minuutissa auto imaisi yli 170kW.
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Totta - komboja taitaa löytyä todella paljon. Vetotavat, merkit, akkukoot ja vuosimallit. Toki ei tuo nykyinenkään kamalan tuore ole. Tullut linjalta 02/22 ja isompi pätsäys tehty marmorilla 07/23. Myös vanhalla softalla ensimmäinen talvi meni ok.
 
Nonii, kirjataas käytettyjen (pl TM3) sähkäreitten koeajeluita johonkin ylös. Haussa ~30k€ sähköauto 50kWh+ akulla ja muutamilla varusteilla, esim etälämmitys/ilmastointi, sähköpenkit/sähkötakaluukku. Päivän työmatka reipas 100km maantietä, kotona lataus, töissä ei ole (tulossa^tm). Tilaa (ja vetokoukku) sen verran että romua saa kuskattua. Reissuja silloin tällöin eli pikalataus on oltava.

tl;dr, kaikilla oli helppo ja hyvä ajaa isoa ja pientä tietä. Näillä kokemuksilla merkki ja malli tulee perustumaan tilaan ja varusteisiin.

Ajojärjestyksessä:
Tesla M3 (uus esittelyauto):
+ tehoa niin maan pirusti
+ tilat ok, varusteita löytyy myös käytetyissä
- pieni peräluukku, kaikki nappulat tabletissa, vakuutukset kalliimmat vs muut

Jaguar i-pace
+ tilat ok, tuntui hyvältä kokonaisuudelta, top3:ssa mutta
- jälkeenpäin luettuna Jaguar lopettaa i-pacen valmistuksen (linkki)
- akun esilämmitykset vain piuhan päässä? Ei ajon aikana laturille ennakoivaa lämmitystä?

Ioniq 5
+ Tilat hyvät, iso peräluukku, kulutus testilenkillä hyvä
+ varusteita on vakiona, voi löytyi yksilöitä missä ns kaikki
+ kokonaisuudeltaan top3 auto

Citroen C4x
+ todella mukava ajaa, parhain ajokokemus näistä, tilat ok
- tehot todella laimeat, mukavuus edellä menty
- pieni peräluukku

Kia Niro, Huyndai Kona
+ perushyviä autoja, ei yllätyksiä, hyvin samanlaiset.
+- pitää olla tarkkana varusteista, varsinkin Konan vanhemmista malleista ja pikalatauksista

Tesla S 2016, HW1.0
+ kulkua on
+- tuntui isolta ja raskaalta autolta mutta sopi silti käteen
+- kys yksilössä ei ollut esim peruutuskameraa (liikkeen toisessa autossa oli mutta vaalea sisusta...). Pitää tutustua tarkemmin hardware versioihin

Polestar 2 single motor
+ laadukkaat sisätilat
- keskikonsoli iso ja leveä, tuntui ahtaalta
- pintakova jousitus

Mustang mach-e, tais olla karvalakein malli
+ omanlainen ajotuntuma, tuntui ok, tilat ok, puhui ja ymmärsi suomea (wau)
+- varusteet yksilöittäin, käytettyjen hinnat korkeahkot vs muut?
+- jarrupoljin todella herkkä, tämäkö on se regen/oikean jarrun tuntuma mistä ollaan kirjoitettu jo vuosia sitten?

Istumassa käyty:
VW/Audi
-------- ratin kosketusnäppäimet
- e-tronin paino??
- id4 tulee joskus vastaan mutta pass koska ratti

Volvo EX30
- pienet tilat, pitää kurkata 40 sarja

Megane e-tech
+ tilat ja perstuntuma, pitää käydä koeajamas
- vaimo sanoo että talon ranskalaiset kuuluu pakastimeen :hmm:

Nissan Ariya
+ tilat ja perstuntuma, koeajolle jos löytyy yksilö
- hinnat vielä +40k€, tää tais olla uudehko malli?

Byd Atto3
+ tilat ja uusien hinnat, ei taida paljoa olla käytettyinä
+- sisätilat omanlaiset, miten jaksaa katella parin vuoden päästä

Skoda Enyaq
+ tilat ja perstuntuma, ei ole ehtinyt vielä koeajolle

Ehkä vittumaisinta on selata nettiautoa tietyillä hakuehdoilla ja listalle tulee enemmän ja vähemmän virheellisiä listauksia. Yksilöitä todennäköisesti puuttuu jos ei ole myyjä ruksannut ominaisuutta.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Huollon takaisin kutsussa päivittelivät pari kk omistuksen jälkeen heti Ruotsin tuontiin. 1st malli takapotkulla ja 170kw kovimmat lataustehot vaikka valmistaja tainnut ilmoittaa vain 135kw.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Totta - komboja taitaa löytyä todella paljon. Vetotavat, merkit, akkukoot ja vuosimallit. Toki ei tuo nykyinenkään kamalan tuore ole. Tullut linjalta 02/22 ja isompi pätsäys tehty marmorilla 07/23. Myös vanhalla softalla ensimmäinen talvi meni ok.
 
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.

No eihän kukaan laturia kiertele tähtää vaikka kovalla pakkasella 10-15% on vähän varaakin, mutta antaa ihan toisella vauhdilla juissia mitä 30%. Itse pari kertaa saanut kilpparit, kotiin tullessa, kun testannut auton toimivuutta, jos reissussa tiukkapaikka joskus toimintamatka arvio hämmentävän tarkka.
 
Entinen auto oli -16 3.0 TDi A6 Avant, joka vaihtui Enyaqqiin. Sellaisen huomion tein tuossa, että meidän perheen käytössä ajotietokone näytti Audissa n. 115t km matkalta keskikulutukseksi 8.4 l / 100km ja tällä hetkellä Enyaq näyttää 38t km kulutukseksi 22.4 kWh / 100 km. Ei tuolla vielä kuuhun mennä, mutta jos nyt vaikka 0,15 snt / kWh ja 1,5 € / l (+ käyttövoimavero) -> ~3,4 € / 100 km vs. Audin 12,6 € / 100 km.

Polttoaineenkulutus on vähän sellainen homma, että sinänsä se on ihan sama, mitä se maksaa, kun tankki ajetaan aina tyhjäksi ja täytetään, eikä yksikään ajo ole koskaan jäänyt ajamatta polttoaineen hinnan takia, mutta ei tuosta halvemmasta käyttövoimasta nyt varsinaisesti haittaakaan ole.
 
Ja pitäisi myös tietää että mikä merkitys sillä on omassa autossa, omalla lataustavalla. Jos jollain 80% jumpalla saavuttaa 200 000km jumpan jälkeen enintään muutaman prosentti yksikön verran lisää latausykleihin, niin onko sen arvoista
Ei varmaan ole joo. Asiaa sivuavista videoista on kyllä tullut kuva että se vaikutus on paljon voimakkaampi, mutta en nyt muista lukuja. Heitetään vaikka hatusta että aina täyteen lataamalla ja varsinkin pitkiä aikoja täytenä akkua pitäen (esim. kesäisin ulkomaanmatkoilla tai muuten auto pitkiä aikoja parkissa)... sanotaan vaikka eron olevan se onko autosi akun kapasiteetista 200.000km jälkeen jäljellä 55% vai 85%. Voi olla että liioittelen, ehkä, mutta ero tuppaa joka tapauksessa olemaan enemmän kuin "muutama prosentti".

Varsinkin jos auto on leasing tai on muutenkin tapana vaihtaa autoa parin vuoden välein, silloin ymmärrän jos asia ei kiinnosta. Minulla tulee kohta kolmas vuosi saman sähkärin kanssa täyteen ja kun työmatka-ajot ovat kovasti vähenneet sattuneesta syystä, ei mitään hinkua vaihtaa uudempaan välttämättä vielä moneen vuoteen olekaan, jos auto muuten pysyy kunnossa.

Jos vaikka päättäisinkin pitää tätä autoa vielä 6 vuotta, sillä on minulle suuri merkitys onko tämän akun kapasiteetista 5 vuoden kuluttua 55% vai 85% jäljellä. Mitä kauemmin akun kapasiteetti pysyy suht korkealla, sitä todennäköisemmin voin pitää autoa pidempään ilman akun kapasiteetin vähenemisen aiheuttamaa mieliharmia.

Koska nyt taas latailen lähinnä kotona (ja töissä silloin kun toimistolla käyn), lataan yleensä vain jonnekin 75-80% tasolle, ja jos menee alle 50%, laitan yleensä lataukseen paitsi jos tiedän melko varmaksi ettei ole tulossa juurikaan ajoja lähiaikoina. (Parkissa pidempään ollessa ei haittaa vaikka akku olisi melko tyhjä.). Jos tulee pidempi ajo esim. päivämatka Tampereen toimistolle (pääkaupunkiseudulta), silloin lataan suosiolla täyteen tai ainakin lähes ettei ainakaan menomatkalla tarvitse varmasti ladata.

En tiedä onko lataustapojeni ansiota vai valehteleeko ODB2-lukija, mutta muistaakseni n. kahden vuoden tai 60t km jälkeen akun kapasiteetista oli edelleen jotain 97-98% jäljellä. Pitäisi varmaan taas tarkistaa tilanne kolmen vuoden kohdalla.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jrp
Ihan samalla tavalla minä ihmettelen niitä sankareita, jotka kännykkäänsä latailevat vajaisiin prosentteihin.
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.
 
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.

Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
 
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.
Androidissa on mahdollisuus joo. Raskain on max. 80.,
No mitäpä tästä väittelemään kun et tiedä edes perusteita.
 
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
Minulla on auto lähes aina laturissa kiinni kotona, joten aika turha kuluttaa akkua (NCA) pitämällä sitä 100 %:ssa, varsinkin kun arjessa pärjään vähemmälläkin leikiten. Pidemmälle matkalle lähtiessä ajastuksella sitten kerran 100 %:tiin asti, juuri ennen lähtöä ja samalla vaivalla on myös auto lämmennyt/ viilentynyt sopivasti lähtövalmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
Sillä ei ole merkitystä onko koko ajan vai osan ajasta piuhassa kiinni, vaan onko pidempiä aikoja täyteen ladattuna. Mitä pidempään, sitä pahempi.

Eli jos tapaat ladata autosi aina 100% täyteen ja lähdet kuukauden kesälomamatkalle ulkomaille, no silloinhan autosi on 100% täynnä koko sen kuukauden ajan vaikka olisitkin irroittanut sen sähköjohdosta matkasi ajaksi. Ei välttämättä kannattaisi. Vastaa tilannetta että läppärisi olisi pöydällä sen kuukauden 100% täyteen ladattuna koko ajan.
 
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.

Kyllä mä kännykässä nimenomaan noudatan tuota että lataan jo 30-40% tienoilla (jos en siis jossain korvessa ole) ja lopetan latauksen jossain 80% tienoilla. En saa mitään kiksejä siitä, että saan akun kapasiteetin paskottua puoleen parissa vuodessa.

Yleensä siis lunastan kännykät omaksi perheenjäsenille kun on uuteen vaihdon aika niin ovat yleensä ihan täysin uutta vastaavassa kunnossa vielä.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%. Mun palaverisyklin kanssa tuo on ihan riittävä ja pysyy akku kunnossa eikä tartte toimisto-olosuhteissa kesken palaverien etsiä laturia koneen viimeisenä vuotena kun pysyy akku kunnossa. Jos tulee jokin erikoisempi reissu tms. jossa esim. paljon junassa olemista niin sitten laitan asetuksen niin että lataa täyteen.

En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.
 
En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.

Ei tässä mitään tarkoituksella olla paskomassa. Nämä ovat käyttöesineitä ja sitä minä näillä teen, eli nimenomaan käytän. En pelleile lataustasojen kanssa, vaan käytän. Kännykkä on nyt 4 vuotta vanha ja laitailen sen joka päivä kerran tai pari kertaa 100 %:iin. Edelleen näyttää maksimikapasiteetiksi 84 %. Auton akun kanssa sama homma, latailen aina täyteen. Eikä näytä akun kapasiteetti heikentyneen.
 
Ei tässä mitään tarkoituksella olla paskomassa. Nämä ovat käyttöesineitä ja sitä minä näillä teen, eli nimenomaan käytän. En pelleile lataustasojen kanssa, vaan käytän. Kännykkä on nyt 4 vuotta vanha ja laitailen sen joka päivä kerran tai pari kertaa 100 %:iin. Edelleen näyttää maksimikapasiteetiksi 84 %. Auton akun kanssa sama homma, latailen aina täyteen. Eikä näytä akun kapasiteetti heikentyneen.
Moni teki samoin jo ennen sähköautojakin ja ajoi 50-70tkm katsomatta kertaakaan öljytikkuun ja sitten ne tuotiin korjaamolle ihmeteltäväksi kun sälköttää. Kun ajettavaksihan näiden piti olla tehty. Ei pelleilty vaan käytettiin.
 
Miten ne ois haluttomattomampia kuin jotkut bensakoneelliset 10v päästä kun päästään nauttimaan jakeluvelvoitteen 2.5-3e litrahinnoista..
tosta nyt jätät 10 vuotta synteettisten polttoaineiden kehitystä pois välistä, joku maasta kairatun öljyn jalostus ei ole ainut vaihtoehto polttoaineelle. Veikkaan, että sähköautoilu tulee myös rajoittumaan johonkin spesifiin sovellutukseen esim. kaupunkitaksit ja bussit, välttämättä ei niihinkään. Edelleen raskaan liikenteen ongelmia ei ole kukaan ratkonut, eikä tule ratkomaankaan. Tai lentoliikenteen. Eli synteettiselle polttoaineelle on joka tapauksessa tarve vaikka henkilöautot olisi 100% sähköautoja...jolloin sitä polttoainetta tullaan hyödyntämään myös henkilöautoissa. Tähän tulee ajamaan myös maailmanpoliittinen tilanne, missä halutaan eroon kaikenlaisista siteistä despoottimaihin ml. Venäjän öljystä ja Kiinan strategisista mineraaleista. Jenkit voi pumppailla mailtaan öljyä mielin määrin, mutta eurooppalaisten pitää keksiä jotain muuta. Toistaseksi sähköautoilu vie vaan ojasta allikkoon etenkin kun itse sähköautojen tuottajissa on kaikenlaista kiinalaista kummajaistuottajaa.
 
Moni teki samoin jo ennen sähköautojakin ja ajoi 50-70tkm katsomatta kertaakaan öljytikkuun ja sitten ne tuotiin korjaamolle ihmeteltäväksi kun sälköttää. Kun ajettavaksihan näiden piti olla tehty. Ei pelleilty vaan käytettiin.

Aika huono olkiukko. Auton akkua on tarkoitus ladata. Jos se lataamisesta menee rikki, niin siinä on valmistusvirhe. Kuten aiemminkin mainitsin, niin tuonkin takia kannattaa ladata mahdollisimman kuluttavasti, jotta jos se siitä menee huonoksi, niin menee sitten varmemmin takuuaikana huonosti, jolloin saa valmistajan piikkiin uuden akun.
 
Aika huono olkiukko. Auton akkua on tarkoitus ladata. Jos se lataamisesta menee rikki, niin siinä on valmistusvirhe. Kuten aiemminkin mainitsin, niin tuonkin takia kannattaa ladata mahdollisimman kuluttavasti, jotta jos se siitä menee huonoksi, niin menee sitten varmemmin takuuaikana huonosti, jolloin saa valmistajan piikkiin uuden akun.
joo ja autolla on tarkoitus ajaa eikä vaihdella öljyjä jne. Korjaamolla aikanaan töissä ollessaan näki ihan just tällästä periaatteellisista syistä autojen paskomista, eikä liity vaan moottoriin vaan ihan kaikkeen. Se akku voi hajota myös T+1 hetkellä ja sitten onkin poru kun takuu ei korvaakkaan ja tehdas ei tuu vastaan, etenkään jos diagnostiikasta näkee miten on latailtu ja tehdas voi vedota jossain ohjekirjan sivulla 849 olevaan varoitukseen.
 
Usealla valmistajalla taitaa vielä tuo huonon akun määritelmä olla aika matalalla. Tarttis saada se akku alle 70% kuntoon takuuaikana mikä voi olla haastava temppu pelkästään vastoin ohjeita käyttämällä. TB videoista muistelen että huonoimmat on ollut jossain 70-80% välillä joka on jo tuntuva heikennys mutta ei vielä mene takuuseen.
 
Ei varmaan ole joo. Asiaa sivuavista videoista on kyllä tullut kuva että se vaikutus on paljon voimakkaampi, mutta en nyt muista lukuja.
Aihetta sivuavat videot auktoriteettinen ei yllä ihan esson baarin tasolle.

Tässä en väitä etteikö tietyllä kokoonpanolla sen akun voi tuhota nopeasti, vaan nyt pohdintaa miten priimalla, hyvin parametroidulla voi lisäjumpalla lisätä syklikestävyyttä ja millaisella käyrällä.

Jos vaikka päättäisinkin pitää tätä autoa vielä 6 vuotta, sillä on minulle suuri merkitys onko tämän akun kapasiteetista 5 vuoden kuluttua 55% vai 85% jäljellä. Mitä kauemmin akun kapasiteetti pysyy suht korkealla, sitä todennäköisemmin voin pitää autoa pidempään ilman akun kapasiteetin vähenemisen aiheuttamaa mieliharmia.
Se akun romahtaminen , miten käyttäytyy siellä loppupäässä on merkittävä juttu niissä paalausiässä olevissa. Jos laatuakku jota pidetty hyvin, niin saattaa romahtaa jyrkällä käydällä, huonosti suunniteltu akku, huonosti huolehdittu, voi menettää kapasiteettia, mutta 55% kapasiteetilla vielä "paljon" jäljellä syklejä, vs laatupaketti mikä tuossa vaiheessa syöksykierteessä, käyttöarvoton.
(tässä muistettava että jos akku paketti menettää nopeasti kapasiteettia, ja vaikka jäljelle jäänyt olisi "priimaa", niin latausyklit ehjään verrattuna pomsahtaa, eli loppu tulee sen takia pian)

En tiedä onko lataustapojeni ansiota vai valehteleeko ODB2-lukija, mutta muistaakseni n. kahden vuoden tai 60t km jälkeen akun kapasiteetista oli edelleen jotain 97-98% jäljellä. Pitäisi varmaan taas tarkistaa tilanne kolmen vuoden kohdalla.
Latausyklien määrään vaikuttaa akkun kapasiteetti ja kulutus. Jos tuhannen lataussykliä ja akkun bruttokapasiteetti on alkuu tilanteeseen verrattuna 97-98% niin hyvä.
Jos syklejä on 100-200, nettokapasiteetista jäljellä tuon verran, niin maalikkona voisi mutuilla mihin suuntaan tahansa.

Koska nyt taas latailen lähinnä kotona (ja töissä silloin kun toimistolla käyn), lataan yleensä vain jonnekin 75-80% tasolle, ja jos menee alle 50%, laitan yleensä lataukseen paitsi jos tiedän melko varmaksi ettei ole tulossa juurikaan ajoja lähiaikoina. (Parkissa pidempään ollessa ei haittaa vaikka akku olisi melko tyhjä.). Jos tulee pidempi ajo esim. päivämatka Tampereen toimistolle (pääkaupunkiseudulta), silloin lataan suosiolla täyteen tai ainakin lähes ettei ainakaan menomatkalla tarvitse varmasti ladata.

Yleinen uskottava käsitys, jos ei tunneta auton ominaisuuksia, niin on eduksi että latailee ajoissa, eli ei mokaa jos latailee ennen 40% alitusta. jos tyhjäksi ajoja ei tule, niin yleinen käsitys että ei mokaa jos keskeyttää latauksen 80% nurkilla, vaikka ei tiedetä tarkoittaako se kenno tasolla, 70%, 80% vai jotain sinne päin.

Noistakin voi sitten kehitellä jotain riski skenaarioita, mutta jos mennään ns ilman muuta tietoa.

Kyllä mä kännykässä nimenomaan noudatan tuota että lataan jo 30-40% tienoilla (jos en siis jossain korvessa ole) ja lopetan latauksen jossain 80% tienoilla. En saa mitään kiksejä siitä, että saan akun kapasiteetin paskottua puoleen parissa vuodessa.
Jos omaan käyttöön riittää 40% akun kapasiteetista, oletan että kerta päivään ladataan, niin jos puhelimessa ei ole mitään akku(sis lataus) suunnittelu virheitä, niin siinä akussa ei tule lataus syklit vastaa vaikka latailisi ihan ns normaalisti.

Jos noin iso akku vs kulutus, niin käyttäjän asettama ylämarginaali ei haittaa käyttökokemusta , tuskin on haitaksi akulle ja kun todennäköisyys että akulle hyödyksi, niin kannattaa tehdä.

Käytännön arjessa sen akun joskus kuitenkin ajaa alarajalle, ja silloin tällöin ei välttämättä haitaksi, jos se laite sen alanrajan hanskaa turvallisesti, joskus voi olla jopa ihan hyvä (siis latausjärjestelmän kannalta).

Eli suurin riski tuossa 80% jumpassa on se että jos olisikin tarvinnut sen 20% lisää energiaa, kaikki ennakkoon suunnittelevallekkin se tilanne voi tulla.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%. Mun palaverisyklin kanssa tuo on ihan riittävä ja pysyy akku kunnossa eikä tartte toimisto-olosuhteissa kesken palaverien etsiä laturia koneen viimeisenä vuotena kun pysyy akku kunnossa. Jos tulee jokin erikoisempi reissu tms. jossa esim. paljon junassa olemista niin sitten laitan asetuksen niin että lataa täyteen.

En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.

jos läppärissä käytät akku kapasta 30%-40%, arkipäivinä, jos toimiva asiallisesti suunniteltu laite, niin siinä lataus syklien määrä jää jopa tuosta puhelimestasi. Jos siis vedät suuren osan päivästä verkkovirrassa, niin oleellista siinä käytössä se että se powerin on riittävän tehokas ja että läppäri silloin suunniteltu toimivaan verkkovirralla. ja sen jäähdytys riittävän tehokas, ja käyttö, sijoittelu sellainen että se oikeasti toimii. (kertojan kohdalla uskon että pitää myös huolta laitteen sijoittelusta)
 
Usealla valmistajalla taitaa vielä tuo huonon akun määritelmä olla aika matalalla. Tarttis saada se akku alle 70% kuntoon takuuaikana mikä voi olla haastava temppu pelkästään vastoin ohjeita käyttämällä. TB videoista muistelen että huonoimmat on ollut jossain 70-80% välillä joka on jo tuntuva heikennys mutta ei vielä mene takuuseen.
Voin maalikkona kuvitella, jos akun nettokapasiteetti alittaa 70% rajan, niin sen jälkeen "laatuakun" romahdus voi olla jyrkkä. Jos takana suuri lataussyklien määrä

Jos akkussa on suunnittelu mokia, heikkolaatuisia kennoja, mistä seurannut että osa bruttokapasiteetista menetetty ennenaikojaan, niin jäljellä ovat voi olla priimaa. jos lataussyklien määrä on vähäinen.
 
Yleensä siis lunastan kännykät omaksi perheenjäsenille kun on uuteen vaihdon aika niin ovat yleensä ihan täysin uutta vastaavassa kunnossa vielä.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%.
Tarkistin Android 14-puhelimeni (Samsung) sekä yhden Android-tabletin (Lenovo, en muista ulkoa versiota, veikkaan Android 12 tai 13) ja niistä itseasiassa löytyi asetus rajoittaa akun latausta. En muista nähneeni vanhemmissa puhelimissani/tableteissani samaa tai sitten en ole osannut etsiä.

Samsung-puhelimessa oli kolme vaihtoehtoa joista nyt valitsin sen joka kuvauksen mukaan rajoittaa latauksen 80%:iin. Tabletissa ei ollut ihan samanlaista rajoitusta ja itseasiassa siinä oli kaksi erillistä enabloitavaa "akun eliniän pitkittäjää", laitoin molemmat päälle. En muista mainittiinko siinä mihin prosenttilukuun se rajoittaisi latauksen, vai päättääkö itse jonkin algoritmin mukaan.

Eli ainakin uudemmissa Android-laitteissa ilmeisesti on näitä rajoitusmahdollisuuksia, ja tuo mielenrauhaa senkin suhteen että uskaltaa jättää puhelimen lataukseen vaikka joka yö ilman pelkoa että sittenkin tulee ylilatausta ja akku syttyy palamaan (paljon pienempi pelko sille jos akun jo valmiiksi rajaa 80%:iin). Siis jos on tarve jättää puhelin lataukseen yöllä, yleensä sitä ei suositella, kaiken varalta jos kuitenkin osuu leukaan.

Suht nopea saada myös pois päältä jos on oikeasti lähdössä viikoksi Lapin erämaihin samoamaan ja eksymään, ja katsoo paremmaksi että lataa lähtiessä ihan täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Moni teki samoin jo ennen sähköautojakin ja ajoi 50-70tkm katsomatta kertaakaan öljytikkuun ja sitten ne tuotiin korjaamolle ihmeteltäväksi kun sälköttää. Kun ajettavaksihan näiden piti olla tehty. Ei pelleilty vaan käytettiin.
Tuo mieleeni kaksi ex-työkaveriani:

- Oli kovat pakkaset ja satuin mainitsemaan jotain autostani joka oli juuri silloin lohkolämmittimessä kiinni. Hän jotain totesi ettei ole koskaan mitään lohkolämmittimiä käyttänyt, kyllä auton saa käyntiin millä tahansa pakkasella ja lämpenee ajossa tarpeeksi nopeasti. Mainitsin että minä lohkolämmitän lähinnä koska se on kuulemma hyväksi moottorin kunnolle kovilla pakkasille, hän ei voinut ymmärtää miksi sellaisesta pitäisi välittää.

- Toinen käytti vanhaa ICE-autoaan huoltiksella jonkun vian takia ja kysyin vaihtoiko öljyt ja öljynsuodattimen samalla. Naureskeli ettei siihen mitään sellaisia ole vuosikausiin tehty, ehkä välillä muistaa hieman lisätä öljyä.

Jokainen tavallaan kai sitten. Toki pitää tässä huomioida myös kohteen hinta, myönnän etten erityisesti mieti esim. sähköhammasharjani akun lataustasoja, johtuen ihan siitä että uusi maksaa sitten sen 24€ Prismassa (halvin Oral B joita tapaan käyttää). 50k€ sähköauton tai 500€ puhelimen kanssa sitten ehkä välitän enemmän.
 
Aika huono olkiukko. Auton akkua on tarkoitus ladata. Jos se lataamisesta menee rikki, niin siinä on valmistusvirhe. Kuten aiemminkin mainitsin, niin tuonkin takia kannattaa ladata mahdollisimman kuluttavasti, jotta jos se siitä menee huonoksi, niin menee sitten varmemmin takuuaikana huonosti, jolloin saa valmistajan piikkiin uuden akun.
Polttisauton moottori on tarkoitettu käynnistettäväksi.

Jos sen käynnistää jatkuvasti -40 asteen pakkasissa ilman mitään esilämmitystä, ja se ottaa siitä damagea ajan myötä, onko kyseessä silloin suunnitteluvirhe vai käyttäjän moka? Ehkä kannattaa jopa paskoa moottori että menee rikki takuuaikana ja saa uuden tuliterän moottorin tilalle?
 
- Oli kovat pakkaset ja satuin mainitsemaan jotain autostani joka oli juuri silloin lohkolämmittimessä kiinni. Hän jotain totesi ettei ole koskaan mitään lohkolämmittimiä käyttänyt, kyllä auton saa käyntiin millä tahansa pakkasella ja lämpenee ajossa tarpeeksi nopeasti. Mainitsin että minä lohkolämmitän lähinnä koska se on kuulemma hyväksi moottorin kunnolle kovilla pakkasille, hän ei voinut ymmärtää miksi sellaisesta pitäisi välittää.
Lohkolämmitin ei ehkä ihan sähkisten juttu. Mutta vertaus kyllä hyvä.

Lohkolämmittimen ykkös merkitys on päästöt, polttoaineen säästö, ehkä koppikin lämpiää nopeammin. Aiemmin se oli välttämätön että sen rakkineen edes saa käymään.

Lohkolämmitintä mainostettu myös moottorin eliniänpidentäjänä, en epäile, lohkolämmitin myös mainittu moottorin tuhoajana, en sitäkään epäile. Kokemusasinttuntijoiden mukaan, motit on kestänyt auton elinkaaren loppuun, vaikka ei ole lohkolämmitintä, toki ilman olevia myös porsinut ennen sitä.
Sama tarina myös lohkolämmittimellä varustetuissa. Jotkin kokemus asiantuntijat maininneet että liikakäyttö joitain yksilöitä tuhonnut, mutta joku toinen sitten keitellyt joka yö, ja silti motti kestänyt ns loppuun.

Jos sen käynnistää jatkuvasti -40 asteen pakkasissa ilman mitään esilämmitystä, ja se ottaa siitä damagea ajan myötä, onko kyseessä silloin suunnitteluvirhe vai käyttäjän moka? Ehkä kannattaa jopa paskoa moottori että menee rikki takuuaikana ja saa uuden tuliterän moottorin tilalle?
Hyvä nosto tuo lämpötila, lukijoista vain osa vakituisesti pysäköi tuollaisella alueella, ja jos satunnaisesti niin tekevät, niin ehkä se rakkine ei edes lähde käymään ilman lohko/pohjalämmitintä, jos edes sillä.
No tarinoiden mukaan ei kaikki sähkiksetkään, no silloin kyse suunnitteluvirheestä, tai väärän ilmaston mallista.
 
Polttisauton moottori on tarkoitettu käynnistettäväksi.

Jos sen käynnistää jatkuvasti -40 asteen pakkasissa ilman mitään esilämmitystä, ja se ottaa siitä damagea ajan myötä, onko kyseessä silloin suunnitteluvirhe vai käyttäjän moka? Ehkä kannattaa jopa paskoa moottori että menee rikki takuuaikana ja saa uuden tuliterän moottorin tilalle?

Jos auto myydään sellaisiin olosuhteisiin, missä sitä käytetään -40 asteen lämpötilassa, eikä autossa ole valmistajan toimesta mitään moottorin lämmitintä, niin kyllä, se on valmistajan virhe.

Muistan aikanaan kun lplugin-hybridin ostin, niin ei siihen edes saanut moottorinlämmitintä. Joten ihan kylmänä se piti käynnistää joka kerta. Ei se siitä rikki mene.

Mutta turha tästä on väitellä, sen kun käytämme laitteitamme kuten itse haluamme. Minä en kikkaile latausprosenttien kanssa, mutta te saatte kikkailla, en ole kieltämässä.
 
En ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi auto pitäisi lämmittää/jäähdyttää etukäteen.
Suomen leudossa kesässä en yleensä jaksa etukäteisjäähdyttää vaikka sen puhelimesta saakin päälle, koska tosiaan ei siinä auton käynnistyksen jälkeen minuuttiakaan mene kun sisällä alkaa olla selvästi viileämpi. Thaimaassa ehkä suosiolla käyttäisin koska jo pelkästään ratti voi tulla parkissa niin tulikuumaksi ettei siihen tohdi koskea.

Talvisessa lämmityksessä suosin esilämmitystä koska se vie huurteet ja joskus jopa lumen pois tuulilasista melko pikaiseen ennen autolle saapumista, ei tarvitse skrapata juuri ollenkaan. Tosin poikkeuksena se jos auton päälle on satanut paksumpi kerros kevyttä pakkaslunta, silloin saatan miettiä josko sittenkin menen autolle ja puhallan kevyet pakkaslumet pois tuulilasinpäältä, sen sijaan että annan esilämmityksen sulattaa ne tuulilasille. Elämä on valintoja.
 
Hyvä nosto tuo lämpötila, lukijoista vain osa vakituisesti pysäköi tuollaisella alueella, ja jos satunnaisesti niin tekevät, niin ehkä se rakkine ei edes lähde käymään ilman lohko/pohjalämmitintä, jos edes sillä.
No tarinoiden mukaan ei kaikki sähkiksetkään, no silloin kyse suunnitteluvirheestä, tai väärän ilmaston mallista.
Olen siitä joskus maininnut mutta entiseen Volkkariini alkoi tulla jatkuvia käyntihäiriöitä yms. kun kerran sen käynnistin pakolla jossain -32 asteen pakkasessa Jyväskylässä (tarkemmin sanottuna Saarijärvellä), enkä ollut pitänyt sitä lohkolämmittimessä.

En tietenkään voi todistaa että auton moottoriperäiset ongelmat johtuivat tuosta, mutta tuli kuva että se vähintään katkaisi kamelin selän, ja sain nauttia sen käyntihäiriöistä ja kaikenlaisista moottoriperäisistä ongelmista siitä lähtien, myös kesäisin.

Vielä vanhemmalla Toyotalla samanlaisessa tilanteessa (lähemmäs -30 asteen pakkaset Helsingissä enkä ollut pitänyt autoa lämmityksessä vaan lähdin kylmänä liikenteeseen), moottori alkoi äkisti ylikuumeta ajon aikana ja kun pysähdyin tarkastamaan, jäähdytin sihisi (ylipaineventtiilistä taisi sihistä jäähdytinnestettä ulos?) ja kun uskalsin avata jäähdyttimen korkin, sieltä roiskahti kuumaa jäähdytinnestettä ilmoille. En ole automekaanikko joten en tiedä mistä oli kyse mutta oletan jäähdytinnesteen päässeen jotenkin jäätymään (väärä sekoitussuhde? Kyllä se jossain monimerkkihuollossa oli tehty...), jäähdytinneste ei siten päässyt kiertämään vapaasti ja moottori ja/tai jäähdytin ylikuumeni äkisti. Siinä sitten autoa pakkasella jäähdyttäessäni mietin että toivottavasti jäähdytinnestettä oli edelleen tarpeeksi että uskaltaa ajaa... Silmä kovana tarkkailin, ei onneksi enää ylikuumentunut ja ajoin samana päivänä pikahuoltoon jotta tarkistavat jäähdytinnesteen tilanteen.

Ehkä tuokin olisi jäänyt kokematta jos olisin malttanut lohkolämmittää autoa, ehkä jäähdytinneste olisi pysynyt kovilla pakkasilla tarpeeksi notkeana tms.
 
Olen siitä joskus maininnut mutta entiseen Volkkariini alkoi tulla jatkuvia käyntihäiriöitä yms. kun kerran sen käynnistin pakolla jossain -32 asteen pakkasessa Jyväskylässä (tarkemmin sanottuna Saarijärvellä), enkä ollut pitänyt sitä lohkolämmittimessä.

En tietenkään voi todistaa että auton moottoriperäiset ongelmat johtuivat tuosta, mutta tuli kuva että se vähintään katkaisi kamelin selän, ja sain nauttia sen käyntihäiriöistä ja kaikenlaisista moottoriperäisistä ongelmista siitä lähtien, myös kesäisin.

Vielä vanhemmalla Toyotalla samanlaisessa tilanteessa (lähemmäs -30 asteen pakkaset Helsingissä enkä ollut pitänyt autoa lämmityksessä vaan lähdin kylmänä liikenteeseen), moottori alkoi äkisti ylikuumeta ajon aikana ja kun pysähdyin tarkastamaan, jäähdytin sihisi (ylipaineventtiilistä taisi sihistä jäähdytinnestettä ulos?) ja kun uskalsin avata jäähdyttimen korkin, sieltä roiskahti kuumaa jäähdytinnestettä ilmoille. En ole automekaanikko joten en tiedä mistä oli kyse mutta oletan jäähdytinnesteen päässeen jotenkin jäätymään (väärä sekoitussuhde? Kyllä se jossain monimerkkihuollossa oli tehty...), jäähdytinneste ei siten päässyt kiertämään vapaasti ja moottori ja/tai jäähdytin ylikuumeni äkisti. Siinä sitten autoa pakkasella jäähdyttäessäni mietin että toivottavasti jäähdytinnestettä oli edelleen tarpeeksi että uskaltaa ajaa...

Ehkä tuokin olisi jäänyt kokematta jos olisin malttanut lohkolämmittää autoa, ehkä jäähdytinneste olisi pysynyt kovilla pakkasilla tarpeeksi notkeana tms.
En tiedä nimimerkin taustoja, mutta syntyy mielikuva että ahkerasti lohkolämmitintä käytetty ja kerran lipsahi niin ajoneuvo hajalla. Jos taasen jollain piirimyyjällä, joka vetänyt 20v sekalaisella autokannalla ympäri maata, ja ilman lämmitintä käynnistyksiä jos ei päivittäin, niin melkein. niin pari porsintaa voi mahtua.

En väitä etteikö se porsiminen voisi sattua juuri silloin kun pakaksessa käynnistää, mutta sama kuin näissä lataus optimoinneissa, niin vaiva hyöty, jos se kuukauden sisään joka tapauksessa yllättäen porsii, niin onko se päivästä vai tuurista kiinni.

Ennen postausta mietin että mikä ketju olisi sopiva, käyttövoima, yleinen, vai mikä, kannatan seuraavan valintaa.
 
Kyllä Tesla suosittaa osalle akuista latauksen aina 100%. Riippuu akun tyypistä, ei ole ihan niin suoraviivainen tämä.
Ei aina, vaan silloin tällöin.

Tuo liittyy siihen että LFP-akuilla jännitekäyrä on paljon tasaisempi kuin NCA (tai NMC)-akuilla, mikä aiheuttaa haasteita autolle arvioida mikä LFP-akun nykyinen todellinen lataustaso on. Kun LFP-akullisia Tesloja tuli markkinoille, monet uudet omistajathan luulivat autossa/akussa olevan jotain vikaa kun kesken ajon akun lataustaso saattoi yhtäkkiä romahtaa esim. 40% => 10%.

Tietääkseni tuo johtui ihan vain siitä ettei auto yksinkertaisesti tiennyt mikä akun todellinen lataustaso on, koska se ei nähnyt eroa jännitteessä, oli lataustaso sitten 70% tai 30%, tasaisen jännitekäyrän takia. NCA-akullisilla Tesloilla se on helpompi arvioida koska jännitekäyrä nousee suht tasaisesti lataustason yli.

Tietääkseni juuri tuon takia LFP-akullisia Tesloja suositellaan latailtavaksi täyteen silloin tällöin (esim. kerran viikossa tms.) koska silloin arviointi kalibroituu kun auto tietää että NYT akku on ihan oikeasti täynnä (LFP-akuissa jännitekäyrä nousee ja laskee voimakkaasti lähellä lataustason ääripäitä, mutta on kovin tasainen siinä välillä). Siitä sitten on helpompi arvioida milloin esim. 50% kapasiteetista on kulutettu vaikka jännitekäyrä on tasainen.

Syynä ei siis ole että täyteen lataaminen olisi jotenkin hyväksi LFP-akuille (ei ole, kyllä se lyhentää niidenkin elinikää, vaikka ei ehkä yhtä voimakkaasti kuin NCA/NMC-akuilla), tai etteivät LFP-akun välittäisi täyteen lataamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä nimimerkin taustoja, mutta syntyy mielikuva että ahkerasti lohkolämmitintä käytetty ja kerran lipsahi niin ajoneuvo hajalla. Jos taasen jollain piirimyyjällä, joka vetänyt 20v sekalaisella autokannalla ympäri maata, ja ilman lämmitintä käynnistyksiä jos ei päivittäin, niin melkein. niin pari porsintaa voi mahtua.
Ihan tavallinen autonomistaja, ja varsinkin noiden kokemusten jälkeen pyrkinyt pakkasilla käyttämään ICE-autoissa lohkolämmitintä mikäli vain mahdollista. Saarijärven tapauksessa ei ollut mahdollista koska olin vierailulla ja auto oli pakko jättää kylmälle vieraspaikalle parin tosi kylmän päivän ajaksi.

Kuten sanottu, toki se saattoi vain olla yhteensattuma että tuosta minulla alkoivat suuremmat ongelmat auton moottorin ja käyntihäiriöiden kanssa, mutta vetoan myös siihen että ns. asiantuntijat ovat sanoneet ihan samaa, eli polttomoottorin eliniälle on paljon merkitystä käynnisteleekö sitä kylmänä kovilla pakkasilla vai ei. Nähdäkseni kyseessä ei ole pelkkä mutu tai uskon asia.

Sama sähköauton akun suhteen, onko sen jatkuva täyteen lataaminen ja varsinkaan siinä pitäminen hyväksi vai huonoksi akun eliniälle. Tiettävästi huonoksi, ja aika voimakkaastikin niin. Siitä toki ei ole pakko välittää, samalla tavoin kuin minä en jaksa juurikaan välittää 24€ sähköhammasharjani akun lataustasosta ja eliniästä, kunhan se pyörii vinhasti joka päivä. (JOS sähköhammasharjani tarjoaisi mahdollisuuden rajoittaa latauksen esim. 80%:iin... ehkä laittaisin sen päälle? Ihan vain koska laitan sen joka tapauksessa aina lataukseen käytön jälkeen joten ei ole pelkoa etten ehdi pestä hampaitani koska akku loppuu kesken, eli rajoittamisesta ei ole mitään varsinaista haittaakaan, ja ehkä seuraavan sähköhammasharjan ostaminen siirtyisi vuodella tai parilla eteenpäin akun eliniän parannuttua.)
 
Viimeksi muokattu:
Entinen auto oli -16 3.0 TDi A6 Avant, joka vaihtui Enyaqqiin. Sellaisen huomion tein tuossa, että meidän perheen käytössä ajotietokone näytti Audissa n. 115t km matkalta keskikulutukseksi 8.4 l / 100km ja tällä hetkellä Enyaq näyttää 38t km kulutukseksi 22.4 kWh / 100 km.
Mulla vanhempi 3.0tdi mutta katsoin S-mobiilista että viimeisen 12kk aikana ostettu 4000e arvosta dieseliä ABC asemilta. Tuo tarkoittaa, että polttoaineeseen on mennyt noin 300e/kk.

Tuolla 300e/kk jo lyhentää autolainaa sähköautosta jo mukavasti, jos "tankkauskulut" tippuu murto-osaan tuosta. Plus vielä se käyttövoimavero...
 
No jos tämä ketju hyvä, niin kommentoin tänne.

Kyllä joo, on. Ei yleistettävissä.
On yleistettävissä sikäli että polttomoottorin käynnistäminen kylmällä (edes ilman lohkolämmitystä jne.) on pahaksi sille. Aivan kuten akun lataaminen ja pitäminen täynnä.

Ei ole yleistettävissä siten että tuon tekeminen aiheuttaisi välttämättä välittömän moottorin rikkoutumisen. Aivan kuten akun lataaminen täyteen ei välttämättä tai edes yleensä aiheuta akun välitöntä vikaantumista ja leimahtamista liekkeihin, mutta voi jossain ääritapauksissa ehkä edesauttaa sitä.
 
Mutta turha tästä on väitellä, sen kun käytämme laitteitamme kuten itse haluamme. Minä en kikkaile latausprosenttien kanssa, mutta te saatte kikkailla, en ole kieltämässä.

Eihän kukaan pakota "kikkailemaan" yhtään mitään. Mutta tuo "kikkailu" on melko kummallinen termi yksinkertaisen yhden ylälatausraja-asetuksen asettamisesta mikäli se sopii esimerkiksi 95%:iin ajokerroista. Jos harrastaa vaikkapa liisareita ja vaihtaa sen auton 3-4 vuoden välein uuteen, niin ymmärrän ettei auton käyttöarvo jaksa kiinnostaa, sillä sen on jo ulkoistanut pois liisarisopimuksessa. Jos taas on ostanut sen sähkiksen satoja tuhansia kilometrejä varten, niin sitten asia voi kiinnostaa eri tavalla.

Ne ajokerrat on melko marginaalisia missä 100% akku riittää perille lataamatta, mutta 80% ei. Toki akulle voi olla melkolailla yhtä huono tilanne ajatko matkan 100 - 25% varaustasolla, vai 80 - 5%, sillä oman käsityksen mukaan varaustason ääripäät kuluttava akkua enemmän, verrattuna varaustason keskivaiheen ympäristön käyttöön.

Onhan siinä täyteen lataamisessa oma helppoutensa, kun käytössä on aina senhetkinen maksimirange. Se maksimirange vain alkaa todennäköisesti tippumaan nopeammin kikkailijoihin verrattuna.
 
Itseä kovasti hämmentää Stellantiksen (omassa tapauksessa Opel Mokka-e) tapa suositella käyttöohjeessa lataamaan akkua 20-80% välillä, mutta sitten ei kuitenkaan ole mitään vipua auton asetuksissa jolla latauksen saisi rajattua 80% tasolle. Ainoa tapa rajata latausta on käydä ottamassa latauskaapeli irti tai käsin näpytellä kännykkäsovelluksesta latauksen ajastus päälle. Molemmat vaihtoehdot kuulostaa tosi hauskalta jos haluaa esim. pörssisähkön hinnan tai sähköverkon kuormantasauksen vuoksi ladata autoaan yöllä...

Meilläkin päivittäiset ajot sen verran pätkää että hyvin vois pitää alhaisempaa tasoa latauksessa suurimman osan vuotta, lähinnä talvella tarvitaan 100% varaustasoa.

Edit; mutta toki käyttöohjeessa myös mainitaan että auton voi ladata aina 100% ja pitää täydellä akulla, joten akkutakuusta ei voi tuon perusteella käsiään pestä. Akkutakuu noissa 8v/160tkm, mutta taataan vain 70% varaustaso takuun puitteissa, tosta jos ottaa melkein kolmasosan akun varaukapasiteetista pois niin eipä tuolla kovalla pakkasella mennä enää kauhean pitkiä matkoja niin toivotaan että akku kestää järkevän ajan omassa käytössä joka tapauksessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
286 573
Viestejä
4 923 202
Jäsenet
79 205
Uusin jäsen
Stormie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom