Yleistä keskustelua sähköautoista

Eikös tuo nyt ole aika idioottimaista, ihan ehdoin tahdoin paskoa autonsa akkua. Toki jos autoa vaihtaa parin vuoden välein, ja pistää vahingon kiertämään varsinkin kun ei vielä mitään luotettavia akkutestereitä ole vaan ne autokauppojen testit on ihan pelleilyä.

Toki sitä en ymmärrä miksi kukaan pitäisi akkua 100% kun ei sitä 100% rangea tarvitse kuin kerran pari vuodessa. Mutta kai siitä jotain kiksejä joku saa että voi "tuhlata" akun elinikää.

Toki onhan niitä ihmisiä, jotka ei ICE autoon koskaan öljyjäkään vaihda tai muitakaan huoltoja tee vaan laittaa auton kiertoon ennen kuin mätänee käsiin.

Ei tuo ole vielä paskaksi mennyt, ihan hyvin toimii. Sitä paitsi akussa on sen verran bufferia, että kun lataan sen täyteen, niin todellisuudessa se on jotain 90-95 % väliltä.

Ja toisaalta jos akku tuosta paskontuu, niin sehän on vain hyvä asia nopeuttaa sitä. Tällöin akun saa todennäköisemmin paskottua akkutakuun aikana rajan alle, jolloin saa akun uusittua valmistajan piikkiin.

Ihan samalla tavalla minä ihmettelen niitä sankareita, jotka kännykkäänsä latailevat vajaisiin prosentteihin.
 
Vaikka tässä nyt Enyaqia ja MEB-autoja on tullut vähän kritisoitua omaan makuun huonoista ratkaisuista, niin avainten ja mobiiliappsin suhteen on homma pelannut omasta mielestä hyvin. Mitä nyt appsissa on ajoittain serveriongelmia.

Avaimet on perinteiset, eikä kännykkä-avainta ole enkä kaipaa. Ovet aukeaa vain kun avain on riittävän lähellä, ja siis ainakin tuntuma on että pitää olla kirjaimellisesti auton vieressä. Esim. Jos menen avaimet taskussa lukitun auton kuskin oven luo seisomaan, niin vänkärinpuoleisen oven kahvaa repimällä auto pysyy lukossa. Aukeaa vasta kun tartun itse kuskinoven kahvaan jonka luona avaimet on. Toki voi avaimen napista avata lukituksen ennakkoon kauempaa. Aukeaa kahvasta nykäisemällä siis vain sen oven kahvalla jonka tykönä avain on.

Kännykkä-appsissa on sen verran toimintoja mitä kaipaan. Voi vilkaista mikä on auton lukituksen ja akun tila. Muuttaa latausprosenttirajaa tarvittaessa. Käynnistää lämmityksen/jäähdytyksen, mitä olen 2v aikana tainnut käyttää tasan kerran kun kokeilin että miten tuo toimii.

En ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi auto pitäisi lämmittää/jäähdyttää etukäteen. Siinähän se lämpenee/jäähtyy ajaessakin, varsinkin sähköauto jotka hakkaa molemmissa melkein minkä tahansa polttomoottoriauton. Eikä ole omissa ajoissa rangea liikaa syönyt. Ei ole aiemmissa polttiksissakaan koskaan kaivannut sisätilalämppäriä vaikka on ulkoa lähtenyt myös niissä -30 asteen pakkasissa.
Mutta tuossakin kukin tyylillään, ja onhan se etenkin pikkulasten/vauvojen kanssa tosi kätevää että saa auton sopivaan lämpöön valmiiksi.

Eikä meb ole kertaakaan jättänyt lämmittämättä, kun on pyytänyt auto vain toimii omat puutteet toki, mutta en ymmärrä miksi nuo on about haukutuin sähköauto vaikka hinta-laatu parhaimistoa käytetyissä. Latausnopeudetkin parempia kesää talvea ja varsinkin, kun vertaa jotain Leafia on tuo selvä perheen ykkösauto. Monta tuttua Leaf kuskia ja se jos joku on eräänlainen harrastus pikalatausverkkoineen..
 
Eikös tuo nyt ole aika idioottimaista, ihan ehdoin tahdoin paskoa autonsa akkua. Toki jos autoa vaihtaa parin vuoden välein, ja pistää vahingon kiertämään varsinkin kun ei vielä mitään luotettavia akkutestereitä ole vaan ne autokauppojen testit on ihan pelleilyä.

Toki sitä en ymmärrä miksi kukaan pitäisi akkua 100% kun ei sitä 100% rangea tarvitse kuin kerran pari vuodessa. Mutta kai siitä jotain kiksejä joku saa että voi "tuhlata" akun elinikää.

Toki onhan niitä ihmisiä, jotka ei ICE autoon koskaan öljyjäkään vaihda tai muitakaan huoltoja tee vaan laittaa auton kiertoon ennen kuin mätänee käsiin.

Nämä prosentuaaliset heitot on kyllä todella huonoja jos samalla jätät kertomatta mikä auto on kyseessä. Mutulla voisin heittää et jos lataat auton "100%" niin se ei kuitenkaan ole se akkukennon datasheetin max voltage kyseessä.
 
Äly, tai parametrit on se juttu, jos kaikki muu on priimaa.

Valmistaja on miettinyt jonkin "täydentason", ja miettinyt jonkin "tyhjäntason", jos käyttäjä ei voi niitä ylittää/alittaa, niin jäljelle jää sitten se mihin voi vaikuttaa. Jostain syystä kovasti meuhkataan että jokin prosentti jostain on se kova juttu, tärkeä juttu. Jos se nyt prosentti ei ole samaa asia eri käyttöliittymissä, niin no. Ja pitäisi myös tietää että mikä merkitys sillä on omassa autossa, omalla lataustavalla. Jos jollain 80% jumpalla saavuttaa 200 000km jumpan jälkeen enintään muutaman prosentti yksikön verran lisää latausykleihin, niin onko sen arvoista, varsinkin jos senkin hyödyn on syönyt satunnaisilla alle 0% tyhjennyksillä + pikalatauksilla . Ja tuskin käyttäjää kiinostaa se ihan kaikken optimein käyttö, sen verran voi jumpata että jos valmistaja on vetänyt yläpään liian kireäksi, ja pienellä marginaalilla voi saada hyötyä, niin ehkä se kannattaa enemmän kuin joku 80% jumppa. (*

Se mikä ymmärtääkseni akkuja paskoo, on se akku suunnittelu, algoritmit, jos se auto on surkea akkujenhoivaamisessa, niin se on surkea , sen minimoiseen pitäisi tietää mikä on pielessä ja toimia sen mukaan. Jumpata muutamavuosi jotain 40%-80% väliä sitten todeta että jälleenmyyntiarvo parisatkua isompi, tai oikeastaan pienempi, jos paskoin sen akun muulla tavalla.

Toki vanhoilla sähkiksillä se akku jossain vaiheessa saavuttaa kriittisen pisteen, minkä jälkeen se akku on kierrätyskamaa, ja auton hinta ero sellaiseen missä on vielä sata sykliä jäljellä on jotain. Tässäkin jos mietitään nyky autoja mitä liikenteessä niin isompi juttu on se millainen yksilö, se parhaansa yrittäneen akku voi olla finaalissa, ehkä kesti pidempää kuin olisi hälläväliä asenteella, tiedä sitten. Sekin sitten oma lukunsa millä rahallisella panoksella siihen akkuun saa lisäkilometrejä. Jos kova peli muuten, niin kyse lähinnä ajoituksesta. missä vaiheessa akku remppan tehdään. ja silloin hintaa vaikuttaa onko se tehty vai. Jos taasen auto suunniteltu "optimististi" niin kokonaisuus kestää koko elinkaaren.

Muistettava se että sähköauton hankintaa ei aleta verottaa, niin tämänpäivän mallit ei nyt ole mikään himoittu juttu >10v jälkeen. jos nykyrahassa marmorilta saa uutta polo sähkistä isommalla kantamalla selkestä alle kahdenkympin, Tesla Y kokoinen yli . jos vielä jatkuu se että automaat päivittää autonsa tiheämmin, eli käytettyjenkin suunta tänne, eikä pois.



Edit;
Ja se että lataa kun järkevä tilausuus, tietenkin sen takia että olisi aina "tankkia" täynnä, ja se että sivussa välttää niitä tyhjäksiajoja. joista yleensä harmia ihan käyttäjälle. Tietenkin jos joutuu vartavasta menemään lataamaan ja siellä aikaa kututtaa, niin ehkä ne venyttelee sitten sinne akkun loppuan kohti ja latauasemalla maltti voi loppua ennenkuin akku täynnä, varsinkin jos se tahti hiipuu sitä kohti.

Miten ne ois haluttomattomampia kuin jotkut bensakoneelliset 10v päästä kun päästään nauttimaan jakeluvelvoitteen 2.5-3e litrahinnoista..
 
Hinta tuskin tulee 10 vuodessa nousemaan ollenkaan, ehkä jopa laskee, kun polttoaineen kulutus vähenee.
Ei kuulu enää sähköautoiluun, mutta miksi se laskisi jos menekki pienenee? Pumppuja, säiliöitä yms pitää pitää kunnossa, kate pienenee menekin laskiessa joten mistä niihin raha? Halvemmasta bensasta vai?
 
Miten ne ois haluttomattomampia kuin jotkut bensakoneelliset 10v päästä kun päästään nauttimaan jakeluvelvoitteen 2.5-3e litrahinnoista..
Sori, huono ilmaisu, en verrannut polttiksiin, niiden haluttavuus voi olla vielä huonmpi, mahdollista 10v jälkeen polttiksetkin saavuttaa romutusarvon, jos EU alueelta vientiä rajoitetaan. Rommutusarvo voi olla alempi kuin sähkiksillä.

Mutta jos polttiksiä saa viedä esim venäjälle, niin niiden toimivien arvo voi olla isompi kuin melkein paljon ajettujen sähkisten.

En silti isosti venäjän varaan laskisi, lada paluuvienti aikaan Suomi ole merkittävä myynti markkina, mutta 10v päästä etu lähinnä rajanläheisyys.

Hinta tuskin tulee 10 vuodessa nousemaan ollenkaan, ehkä jopa laskee, kun polttoaineen kulutus vähenee.
Vaikea uskoa että fosiilikulutus laskee niin alas. 10v päästä meillä on niin paljon fosiilikulutusta että pumppuhinnoissa on edelleen painetta. Jos oikeasti kulutus on romahtanut, niin ne polttomoottori autot ovat jo vuosia aiemmin viety/romutettu. ja puhtaalle liikkumiselle on tullut jotain todella kilpailukykyistä. no ehkä vähän lennokasta.

Tai

Nykyrahassa sellainen n 2€/l hinta vaatisi isoja yllättäviä muutoksia, hiilitavoitteet käytänössä haudattaisiin (ei päästökauppaa, ei päästötavoitteita jne). Senkään varaan en laskisi, toki sekin skenaario kannattaa huomioida. Mutta 2€ pumppu hintaan se ei vielä riittäisi. Sillä tässä skenaariossa kulutuksen romahtaminen tai edes väheneminen tavoitteiden mukaan olisi erikoista. ja vielä se että verottaja pitäisi näppinsä irti mahdollisissa mailmanmarkkina hinta romahduksessa.

Fosiilisten polttoaineiden mailmanmarkkina hinta ilman päästö lupia/nieluja voi 10v päästä kyykätä, en yllätty jos jostain tuotteista jopa maksettaisiin. Mutta silloin se pumppuhinta muodostuu päästöoikeuksista, perinteisten valmisteverojen lisäksi.
Edit;
Jos tulee tilanne että jostain tuotteista jopa maksettaisiin (päästöoikeuden erikseen) niin olisiko tehokkain käyttökohde henkilöauto liikenne.
 
Äly, tai parametrit on se juttu, jos kaikki muu on priimaa.

Valmistaja on miettinyt jonkin "täydentason", ja miettinyt jonkin "tyhjäntason", jos käyttäjä ei voi niitä ylittää/alittaa, niin jäljelle jää sitten se mihin voi vaikuttaa. Jostain syystä kovasti meuhkataan että jokin prosentti jostain on se kova juttu, tärkeä juttu. Jos se nyt prosentti ei ole samaa asia eri käyttöliittymissä, niin no. Ja pitäisi myös tietää että mikä merkitys sillä on omassa autossa, omalla lataustavalla. Jos jollain 80% jumpalla saavuttaa 200 000km jumpan jälkeen enintään muutaman prosentti yksikön verran lisää latausykleihin, niin onko sen arvoista, varsinkin jos senkin hyödyn on syönyt satunnaisilla alle 0% tyhjennyksillä + pikalatauksilla . Ja tuskin käyttäjää kiinostaa se ihan kaikken optimein käyttö, sen verran voi jumpata että jos valmistaja on vetänyt yläpään liian kireäksi, ja pienellä marginaalilla voi saada hyötyä, niin ehkä se kannattaa enemmän kuin joku 80% jumppa. (*

Se mikä ymmärtääkseni akkuja paskoo, on se akku suunnittelu, algoritmit, jos se auto on surkea akkujenhoivaamisessa, niin se on surkea , sen minimoiseen pitäisi tietää mikä on pielessä ja toimia sen mukaan. Jumpata muutamavuosi jotain 40%-80% väliä sitten todeta että jälleenmyyntiarvo parisatkua isompi, tai oikeastaan pienempi, jos paskoin sen akun muulla tavalla.

Toki vanhoilla sähkiksillä se akku jossain vaiheessa saavuttaa kriittisen pisteen, minkä jälkeen se akku on kierrätyskamaa, ja auton hinta ero sellaiseen missä on vielä sata sykliä jäljellä on jotain. Tässäkin jos mietitään nyky autoja mitä liikenteessä niin isompi juttu on se millainen yksilö, se parhaansa yrittäneen akku voi olla finaalissa, ehkä kesti pidempää kuin olisi hälläväliä asenteella, tiedä sitten. Sekin sitten oma lukunsa millä rahallisella panoksella siihen akkuun saa lisäkilometrejä. Jos kova peli muuten, niin kyse lähinnä ajoituksesta. missä vaiheessa akku remppan tehdään. ja silloin hintaa vaikuttaa onko se tehty vai. Jos taasen auto suunniteltu "optimististi" niin kokonaisuus kestää koko elinkaaren.

Muistettava se että sähköauton hankintaa ei aleta verottaa, niin tämänpäivän mallit ei nyt ole mikään himoittu juttu >10v jälkeen. jos nykyrahassa marmorilta saa uutta polo sähkistä isommalla kantamalla selkestä alle kahdenkympin, Tesla Y kokoinen yli . jos vielä jatkuu se että automaat päivittää autonsa tiheämmin, eli käytettyjenkin suunta tänne, eikä pois.



Edit;
Ja se että lataa kun järkevä tilausuus, tietenkin sen takia että olisi aina "tankkia" täynnä, ja se että sivussa välttää niitä tyhjäksiajoja. joista yleensä harmia ihan käyttäjälle. Tietenkin jos joutuu vartavasta menemään lataamaan ja siellä aikaa kututtaa, niin ehkä ne venyttelee sitten sinne akkun loppuan kohti ja latauasemalla maltti voi loppua ennenkuin akku täynnä, varsinkin jos se tahti hiipuu sitä kohti.

Erikoista väittää että akkuja paskoo suunnittelu ja algoritmit. Ennemmin sanoisin että se kuluminen on ihan niiden aito ominaisuus jota voi järkevällä käytöllä hieman hillitä. Suurta eroa ei ole tekeekö kuluttaja sen latauksen rajaamisen esim. 80%:iin, vai tekeekö valmistaja sen sinun puolestasi lisäämällä brutto/nettokapasiteetin erotusta. Uudet akkukemiat voi olla nykyisiä parempia syklien määrässä, mutta sekään ei ole minkään algoritmin aikaansaannos. Ne erot 100-0, 60-40 tai 80-20 purkutasojen välillä ei myöskään olleet mitään prosentteja tai kymmeniä prosentteja akun käyttösykleissä. Vaan jopa hyppy 300 syklistä 2000 sykliin. Toki nuo oli tutkimuksen ääripäitä ja mediaanitulos on pakosti paljon maltillisempi muutos kestossa.

Toki itse peilaan omaan käyttötapaan, jossa ajattelin ajella useamman vuoden itse ja kilsoja kertyy mahdollisesti sen 300 tkm tai enemmän. Tällöin minua kiinnostaa sen akun kapasiteetti vielä kolmantenakin vuonna 150 tkm jälkeen. Eli onko se tuolloin alkuperäinen 600km, 500km vai 300km. Viimeisin vaihtoehto on itselleni sietämätön, joten jos pystyn sen estämään vain asettamalla latausrajan arkikäytössä 80%:iin, niin miksi en niin tekisi?

En myöskään sanonut etteikö sitä 100%:n latausta tai tyhjäksi ajoa saisi tehdä tarpeen tullen, mutta siinä arkikäytössä se latausraja on suhteellisen helppoa asettaa vaikkapa sinne 80%:iin. Jos käytettyjen autojen markkinoilla liikkeessä on tuntematon akku jollakin satunnaisella kuntoraportilla ja yksityisellä esimerkiksi softasta näyttää lataushistoria, missä autoa on ladattu kotona 80%:iin, niin mieluummin ottaisin tuolta yksityiseltä todennäköisesti hyvässä kunnossa olevan auton.

Se, että tulevaisuudessa vaihtoakun voi saada vaikkapa 5000 eurolla nykyisen 10-15 000€ sijaan on validi pointti ja voi tehdä akkujen kestävyyden optimoinnista hieman merkityksettömämpää.
 
Tuo 100% lataaminenhan on se normaali tapa plugareissa. Niissä suurimmassa osassa ei edes ole mitään tapaa rajoittaa latausta alle 100% kuin manuaalisesti itse lopettamalla latauksen.
Plugareissa on isommat marginaalit. Esim. Mersussa akku 13kWh josta käytössä vain 9kWh, eli alle 70% täydestä kapasiteetista. Eli kun se on 100% näytössä niin akkukemiallisesti se ei ole lähelläkään 100%. Näissä tulee täysiä syklejä niin paljon, parhaimmillaan useampi 100% -> 0% -> 100% päivässä ja akku ajetaan tosiaan 0%:iin toisin kuin sähköautoissa, että marginaalia on oltava että akku kestää.
 
Eikä meb ole kertaakaan jättänyt lämmittämättä, kun on pyytänyt auto vain toimii omat puutteet toki, mutta en ymmärrä miksi nuo on about haukutuin sähköauto vaikka hinta-laatu parhaimistoa käytetyissä. Latausnopeudetkin parempia kesää talvea ja varsinkin, kun vertaa jotain Leafia on tuo selvä perheen ykkösauto. Monta tuttua Leaf kuskia ja se jos joku on eräänlainen harrastus pikalatausverkkoineen..
3 vuotta ajelin meb:lla ja nyt Leafilla mennyt jo pari kuukautta, niin kyllä tuo Leaf on toiminut kuin se kuuluisa junan vessa ja samaa ei voinut sanoa meb:stä. Siinä kun oli vähän väliä joku bitti vinossa tai joku muu tyyppivika päällä. Samalla tavoin siitä meb:stä voisi todeta, että melkoinen harrastus oli senkin pikalataaminen verrattuna nykyiseen korealaiseen. Talvella meb pahimmillaan sai sen 30kW pikalaturista enkä ikinä päässyt lähellekään luvattuun arvoon eli latureilla sai viettää rauhassa aikaa.
 
Erikoista väittää että akkuja paskoo suunnittelu ja algoritmit. Ennemmin sanoisin että se kuluminen on ihan niiden aito ominaisuus jota voi järkevällä käytöllä hieman hillitä.
Perustuu siihen että akkuissa isoja laatueroja, eri mallien välillä. ja isoja laatueroja ihan mallin sisäisesti.
Vaikka puhuttaisiin ns samasta akkukemiasta.
Algoritmit parametreineen voi sitten sitten pitää autoissakin siitä akusta huolta paremmin tai sitten syödä sitä.

Suurta eroa ei ole tekeekö kuluttaja sen latauksen rajaamisen esim. 80%:iin, vai tekeekö valmistaja sen sinun puolestasi lisäämällä brutto/nettokapasiteetin erotusta. Uudet akkukemiat voi olla nykyisiä parempia syklien määrässä, mutta sekään ei ole minkään algoritmin aikaansaannos. Ne erot 100-0, 60-40 tai 80-20 purkutasojen välillä ei myöskään olleet mitään prosentteja tai kymmeniä prosentteja akun käyttösykleissä. Vaan jopa hyppy 300 syklistä 2000 sykliin. Toki nuo oli tutkimuksen ääripäitä ja mediaanitulos on pakosti paljon maltillisempi muutos kestossa.
Nyt en ihan tiedä mihin tutkimukseen viittaat, maininnoista tulee joku artikkelli mitä vilassut missä moiset ääripäät ei nyt kuvaa sitä mitä tässä haetaan.

Markkinoilla on kuitenkin auton akkuja joita ihan valmistajan parametrejä vasten ajettu paljon aidasta laitaan (siis ylärajalta alarajalle), jos ne mietitty, akku suunnittelu ja valmistus priimaa ja latauksen algoritmit kohdillaan, niin en nyt uskalla hatusta väittää millaisia syklimääriä kestää. mutta pesseet surkeat tuotteet.

300 sykliä se viittaa nyt kyllä pahaan suunnitteluvirheeseen, tai sitten ihan suunniteltu kesto, jos sen keston saa jollain prosentti kikkailulla kahteentuhanteen, niin selviä. niin se on lähinnä esimerkki siitä että pitää tuntea toteutuksen ongelma ja sen mukaan toimia.

Jos nyt lähdetään että prosenteilla ei puhuta valmistajan prosenteista, sillä jokin 100-0 tuo mieleen lähinnä "keittämisen ja sen jälkeen syväpurkauksen , mitä ei nyt mikään autonlataus-akku-käyttö yhdistelmä jos nyt pompotellaa sillä minne sitä algoritmiä/parametrejä tuupattu. Jos se akkukemia ei oikeasti tuollaista kestä.

Eli jos puhutaan siitä haarukasta mihin käyttäjä voi puuttua, niin käyttäjää ehkä menee niin mallikohtaiseen ja siinä kiinnostaa se että millä on oleellista merkitystä vs haitta. Jos se kipupiste on seillä tyhjässä päässä, nii välttää sitä, jos kipupiste on myös yläpäässä niin vaikeampi, mutta varsinkin silloin miettiä millainen vaikutuskäyrä.

Se nyt ohitettu kokonaan että lataussyklejä voi vähentää hankkimalla isompiakkuisen version, jos jämäarvo kiinnostaa, niin tarjolla vähemmän latausyklejä, tarjolla enemmän jämä kapasiteettia. jos siis suunnittelu, algoritmit kunnossa. sillä voi lisäksi harrastaa helpommin sitä prosentti jumppaa.
 
3 vuotta ajelin meb:lla ja nyt Leafilla mennyt jo pari kuukautta, niin kyllä tuo Leaf on toiminut kuin se kuuluisa junan vessa ja samaa ei voinut sanoa meb:stä. Siinä kun oli vähän väliä joku bitti vinossa tai joku muu tyyppivika päällä. Samalla tavoin siitä meb:stä voisi todeta, että melkoinen harrastus oli senkin pikalataaminen verrattuna nykyiseen korealaiseen. Talvella meb pahimmillaan sai sen 30kW pikalaturista enkä ikinä päässyt lähellekään luvattuun arvoon eli latureilla sai viettää rauhassa aikaa.

Leaf toimii kakkos-autona varmasti muttei sinne kolmea turvaistuinta ahdeta taakse mikä nyt on mebissä. Meb paukuttaa pakkasellakin sen mitä nuo Abc:n mopolaturit antaa, kun ei mene millään 30% socilla asumaan laturiin. Alle 10% pikalataukset ei hidasta yhtään matkantekoa +100kw talvellakin. Ja pointti oli pikalatausverkon puute esim. Pohjoisessa kaveri ajoi isoakkuisella leafilla Norjan puolelle ja koukut laturille sellaista 60km reitiltä, koska latausverkko on mitä on. Ei ole about millekkään CCS autolle temppu tai mikään kesällä. En tiedä onko nuo 3.2 softaan korjattu, koska en itse vuoden ja 36tkm aikana niitä ole havainnut. Kylmin keli työmatkalla viime talvena -37C eikä ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sama kesällä kun autossa on helposti lähemmäs 60 astetta kun se on auringossa. 5min riittää siihen että autossa on 19 astetta.
Tämä. Lämmityksen kanssa pärjää ilmankin kun kuitenkin yleensä pitää putsata lumia ja skrapatakin ehkä, se lämpiää siinä ajassa. Mutta kun auto seisoo auringossa vaikka työpäivän, niin siellä on kuin saunassa ja penkitkin tulikuumat. Riittää kun vaatteita vaihtaessa laittaa etäjäähdytyksen päälle niin auto on viilennyt sillä aikaa. Erittäin kätevä. Polttiksella piti ennen laittaa auto käyntiin ja odotella auton vieressä että nahkapenkki jäähtyy niin että siihen voi t-paidassa istua ilman palovammoja. Nyt ei tarvitse odotella.
 
Plugareissa on isommat marginaalit. Esim. Mersussa akku 13kWh josta käytössä vain 9kWh, eli alle 70% täydestä kapasiteetista. Eli kun se on 100% näytössä niin akkukemiallisesti se ei ole lähelläkään 100%. Näissä tulee täysiä syklejä niin paljon, parhaimmillaan useampi 100% -> 0% -> 100% päivässä ja akku ajetaan tosiaan 0%:iin toisin kuin sähköautoissa, että marginaalia on oltava että akku kestää.
Hybridit, plugarit toki hyviä nosto. Niistä osa paskoo akkunsa nopeasti, osa ei. 70% ns 100% kapasiteetista, sekin on suurempi kuin mm mainittu 80%-20% käyttäjän valinta voisi edes olla teoriassa. (siis se olisi alle enemmän tai paljon alle 60%)

Täyssähköllä , jos aletaan ylärajaa rajoittaan kovasti, niin siitä seuraa sitten niitä alarajaan ajoja enemmän, ja huononevaa käyttökokemusta.

Hybrideistä vielä se että se että joissain malleissa se akun vaihtaminen suunniteltu ihan toteutettavaksi, kohtuu kustannuksin.
 
Hybridit, plugarit toki hyviä nosto. Niistä osa paskoo akkunsa nopeasti, osa ei. 70% ns 100% kapasiteetista, sekin on suurempi kuin mm mainittu 80%-20% käyttäjän valinta voisi edes olla teoriassa. (siis se olisi alle enemmän tai paljon alle 60%)

Täyssähköllä , jos aletaan ylärajaa rajoittaan kovasti, niin siitä seuraa sitten niitä alarajaan ajoja enemmän, ja huononevaa käyttökokemusta.

Hybrideistä vielä se että se että joissain malleissa se akun vaihtaminen suunniteltu ihan toteutettavaksi, kohtuu kustannuksin.

Ja silti hybridin akut jopa kalliimpia mitä täyssähköt, valitsemalla auton jossa moduulaarinen akku ei kovin iso riski joutua vaihtamaan koko akkua koskaan.
 
Perustuu siihen että akkuissa isoja laatueroja, eri mallien välillä. ja isoja laatueroja ihan mallin sisäisesti.
Vaikka puhuttaisiin ns samasta akkukemiasta.
Algoritmit parametreineen voi sitten sitten pitää autoissakin siitä akusta huolta paremmin tai sitten syödä sitä.


Nyt en ihan tiedä mihin tutkimukseen viittaat, maininnoista tulee joku artikkelli mitä vilassut missä moiset ääripäät ei nyt kuvaa sitä mitä tässä haetaan.

Markkinoilla on kuitenkin auton akkuja joita ihan valmistajan parametrejä vasten ajettu paljon aidasta laitaan (siis ylärajalta alarajalle), jos ne mietitty, akku suunnittelu ja valmistus priimaa ja latauksen algoritmit kohdillaan, niin en nyt uskalla hatusta väittää millaisia syklimääriä kestää. mutta pesseet surkeat tuotteet.

300 sykliä se viittaa nyt kyllä pahaan suunnitteluvirheeseen, tai sitten ihan suunniteltu kesto, jos sen keston saa jollain prosentti kikkailulla kahteentuhanteen, niin selviä. niin se on lähinnä esimerkki siitä että pitää tuntea toteutuksen ongelma ja sen mukaan toimia.

Jos nyt lähdetään että prosenteilla ei puhuta valmistajan prosenteista, sillä jokin 100-0 tuo mieleen lähinnä "keittämisen ja sen jälkeen syväpurkauksen , mitä ei nyt mikään autonlataus-akku-käyttö yhdistelmä jos nyt pompotellaa sillä minne sitä algoritmiä/parametrejä tuupattu. Jos se akkukemia ei oikeasti tuollaista kestä.

Eli jos puhutaan siitä haarukasta mihin käyttäjä voi puuttua, niin käyttäjää ehkä menee niin mallikohtaiseen ja siinä kiinnostaa se että millä on oleellista merkitystä vs haitta. Jos se kipupiste on seillä tyhjässä päässä, nii välttää sitä, jos kipupiste on myös yläpäässä niin vaikeampi, mutta varsinkin silloin miettiä millainen vaikutuskäyrä.

Se nyt ohitettu kokonaan että lataussyklejä voi vähentää hankkimalla isompiakkuisen version, jos jämäarvo kiinnostaa, niin tarjolla vähemmän latausyklejä, tarjolla enemmän jämä kapasiteettia. jos siis suunnittelu, algoritmit kunnossa. sillä voi lisäksi harrastaa helpommin sitä prosentti jumppaa.
Fact0ryn aiemmin linkkaamaan tutkimuksen tuloksiin viittailin. Jäänyt jo useamman sivun taakse.

Ihan mielenkiintoista tutkimusta NMC/NCA akuista: Update on systematic cycle aging of NMC and NCA 18650 Li-ion batteries. (Conference) | OSTI.GOV

Kuten jo tiedettyä, parasta akun kestolle on purkaa sitä esim. 40-60% välillä, mutta 20-80% on ihan ok.
NMC akut kestävät syklejä huomattavasti huonommin kylmässä, ero 15 asteen ja 35 asteen välillä on merkittävä jälkimmäisen eduksi (samalla akut kuitenkin säilyvät parhaiten jos niitä pidetään viileässä käytön ulkopuolella)
Purkuteholla ei suurta väliä, ainakaan kun verrataan 0,5C...3C purkutehoja, mutta yllättäen nopeampi purku vaikuttaisi aiheuttavan vähemmän akun heikkenemää.
Tuo oli vain tiivistelmä/esityksen pohja, mutta kyllä noista käyristä jotakin sai pääteltyä. Voi olla että sivuilta aukeaa laajempikin tutkimus, en vain puhelimella jaksa/osaa käyttää.

Edit: ja siis tutkimuksessa käsitellään yksittäisiä pieniä paristomaisia akkuja, eli kokoluokka on naurettavan pieni verrattuna auton akustoon. Mutta ehkä tuon esityksen kuvista voi sen lukea, että varaus/purkutason pitäminen poissa ääripäistä on sille akulle hyväksi.

Impact of cycling conditions depends on the cell
o NMC and NCA both do better with lower SOC window
o NMC has accelerated degradation at lower temperature, but NCA shows limited temperature
dependence

Itselleni ei selvinnyt että mitä lämpötilaa paperissa tarkoitetaan. Ympäristön vai akun sisäistä lämpötilaa? Veikkaan jälkimmäistä, sillä 15 asteen lämpötilassa purkaminen toi melkoisen huonoja tuloksia, jolloin jää mietityttämään mitä akku pitää -20 asteen kelissä liikkeelle lähdöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Hinta tuskin tulee 10 vuodessa nousemaan ollenkaan, ehkä jopa laskee, kun polttoaineen kulutus vähenee.

Tuskinpa laskee. Populaa on enemmän kuin koskaan, samoin autoja. Voisin esittää, että kehitysmaissa polttomoottoriautoilu lisääntyy ainakin yhtä paljon kuin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka vähentävät polttoaineen kulutusta siirtymällä sähköön.
 
Paljon oli keskustelua tuosta napittomasta käynnistyksestä ja känny sovelluksen käytöstä, pitää itsekin jotain kommentoida vaikka ei se varmasti ketään kiinnostakaan. :D Minä lukeudun myös niihin jotka ei juurikaan tuota kännykkä sovellusta käytä, joskus olen tarkastanut missä mennään latauksen suhteen mutta mitään muuta en ole säädellyt. Autosta olen tarvittavat asetukset tehnyt. Varmaan tuo etä lämmitys/jäähdytys voi tulla joskus tarpeelliseksi kännyn kautta, mutta nyt olen tehnyt sen avaimesta, elikkäs laittanut auton käyntiin vähän ennen lähtöä(10min taitaa pysyä käynnissä). Aamusin tuli käytettyä webastoa työ autossa samaan tapaan. Tuo napiton käynnistys varmastikin kätevä mutta en mitenkään pysty sitä ymmärtämään miten kova juttu se joillekin on. Ehkä olen sen verran vanha ja kaikkien asioiden ei tarvitse tapahtua nopeasti, nyky nuorisolla ainakaan ei tunnu olevan malttia. :) Minulla autossa(Ioniq 5) kaiken lisäksi tuo käynnistys napin painamisen jälkeen on melkoisen hidas mutta ei siltikään ole ahdistanut yhtään, puhutaan kuitenkin sekunneista. Ei tuo käyttöliittymä tuossa autossa ole muutenkaan salamannopea, varmasti sekin aiheuttaisi joillekin ahdistusta.

Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja mieltymyksiä.
 
Fact0ryn aiemmin linkkaamaan tutkimuksen tuloksiin viittailin. Jäänyt jo useamman sivun taakse.


Tuo oli vain tiivistelmä/esityksen pohja, mutta kyllä noista käyristä jotakin sai pääteltyä. Voi olla että sivuilta aukeaa laajempikin tutkimus, en vain puhelimella jaksa/osaa käyttää.

Edit: ja siis tutkimuksessa käsitellään yksittäisiä pieniä paristomaisia akkuja, eli kokoluokka on naurettavan pieni verrattuna auton akustoon. Mutta ehkä tuon esityksen kuvista voi sen lukea, että varaus/purkutason pitäminen poissa ääripäistä on sille akulle hyväksi.

Impact of cycling conditions depends on the cell
o NMC and NCA both do better with lower SOC window
o NMC has accelerated degradation at lower temperature, but NCA shows limited temperature
dependence

Itselleni ei selvinnyt että mitä lämpötilaa paperissa tarkoitetaan. Ympäristön vai akun sisäistä lämpötilaa? Veikkaan jälkimmäistä, sillä 15 asteen lämpötilassa purkaminen toi melkoisen huonoja tuloksia, jolloin jää mietityttämään mitä akku pitää -20 asteen kelissä liikkeelle lähdöstä.
Tähän ehkä viitattu joskus aiemminkin.
Pikaisella PDF vilaisulla jotain käppyrlitä tulkkassin, mm se että 40% alarajalla joillain akuilla isot lataus syklimäärät.

Ne käppyrät missä ilmeisesti samaan tungettu kaikenlaista prosenttiväliä en nyt ihan saanut nopeaa ahaa elämystä , enemmän vähän sellainen olo että pitäisi tuntea se oma yksilö ja se miten valmistaja parametroinut.

Tällä pienellä maalikko vilasuna siis esiin nousi se että kannattaa ladata kun on tilaisuus, (tuo 40% käppyrä)
(jos ei nyt ihan turhanpäiten jokaisen pienen kuluutksen jälkeen lataile, jos tiedossa mahku ajoissa latailla sopivaan ylärajaan.)

Kuten mainitsit niin lämpötiloilla merkitystä ja ymmärtääkseni osa akkuja tuhoavista toteutuksista juontaa juurensa heikkoon lämpötilahallintaan.

Isolla akulla tulee vähemmän syklejä, jos taasen yrittää säästää valitsemalla pienemmän akun, niin sitten se vaarana että tulee enemmän ajoja tyhjänpuolelle, joka pienentää akun syklikestoa. (enemmän syklejä, vähemmän syklikestoa), lisäksi omansa vie lämpötilanhallinta.
 
Viimeksi muokattu:
Ja pointti oli pikalatausverkon puute esim. Pohjoisessa kaveri ajoi isoakkuisella leafilla Norjan puolelle ja koukut laturille sellaista 60km reitiltä, koska latausverkko on mitä on. Ei ole about millekkään CCS autolle temppu tai mikään kesällä.
Leafilla ajo vaatii hieman reitin etukäteissuunnitelua, mutta ei verkkoa voi olemattomaksi sanoa. Kun nyt myös Norja vedettiin keskusteluun mukaan, niin vedetään sitten mukaan myös Viro, jossa Chademolla lataaminen onnistuu useilla pikkupaikoilla, joissa CCS autoille on tarjolla Type-2 liitin. Chademoon on saatavilla myös adapteri jonka avulla lataaminen onnistuu melkein missä vain. Autoa hankkiessa kannattaa kuitenkin tehdä hieman taustatyötä, jottei ala myöhemmin harmittamaan mikäli liikkuu pääasiassa sellaisilla aulueilla joissa pikalataaminen ei onnistu.
 
Leaf toimii kakkos-autona varmasti muttei sinne kolmea turvaistuinta ahdeta taakse mikä nyt on mebissä. Meb paukuttaa pakkasellakin sen mitä nuo Abc:n mopolaturit antaa, kun ei mene millään 30% socilla asumaan laturiin. Alle 10% pikalataukset ei hidasta yhtään matkantekoa +100kw talvellakin. Ja pointti oli pikalatausverkon puute esim. Pohjoisessa kaveri ajoi isoakkuisella leafilla Norjan puolelle ja koukut laturille sellaista 60km reitiltä, koska latausverkko on mitä on. Ei ole about millekkään CCS autolle temppu tai mikään kesällä. En tiedä onko nuo 3.2 softaan korjattu, koska en itse vuoden ja 36tkm aikana niitä ole havainnut. Kylmin keli työmatkalla viime talvena -37C eikä ongelmia.
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.
 
Ei niillä pääse, mutta kotona yöllä aina 100% niin pääsee aika pitkälle, paitsi kovimmilla pakkasilla ja loput 8 vuoden akkutakuun piilkkiin.
 
Skoda MEB:llä huonoimmat latausnopeudet talvella oli kun juuri isolla prosenteilla meni laturille, alle 40 kW oli silloin teho eikä naurattanut. Mutta aina kun matalalla varauksella pääsi kiinni tolppaan niin se 75 kW sieltä tuli aika kovallakin pakkasella.

Ja siitä kännykkä apista mielestäni se on ominaisuuksiltaan parempi kuin esim. KIA versio mutta luotettavuudeltaan aika huono. Jos KIA edelleen vertaa niin Skodassa auton käyttöliittymä taas selkeämpi mutta ehkä joiltain osin informaatiota saisi tarjota enemmän. Navi KIA:ssa mielestäni parempi. Travel assistia on myös hiukan ikävä KIA ratissa.

Katsotaan parin vuoden päästä kummalla joutui enemmän aikaa viettämään pajalla. Ei nyt täydellinen alku ole KIA kanssakaan ollut.
 
Tämä. Lämmityksen kanssa pärjää ilmankin kun kuitenkin yleensä pitää putsata lumia ja skrapatakin ehkä, se lämpiää siinä ajassa. Mutta kun auto seisoo auringossa vaikka työpäivän, niin siellä on kuin saunassa ja penkitkin tulikuumat. Riittää kun vaatteita vaihtaessa laittaa etäjäähdytyksen päälle niin auto on viilennyt sillä aikaa. Erittäin kätevä. Polttiksella piti ennen laittaa auto käyntiin ja odotella auton vieressä että nahkapenkki jäähtyy niin että siihen voi t-paidassa istua ilman palovammoja. Nyt ei tarvitse odotella.

Viime talvena tuli skrabailtua 0 kertaa ikkunat, kun laittoi aina 5-10min ennen lähtöä lämmityksen päälle. Muutaman kerran kerran joutui nopeasti harjalla lumia poistamaan, mutta useimmiten pieni lumikerroskin sulanut lämmityksen aikana.
 
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.

Isoimpien valtateiden varrella alkaa olemaan latureita niin reilusti ettei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia tähtäillä pienellä prosentilla seuraavalle laturille. Itse vaikka kun lähden etelästä niin ensimmäinen lataus osuu Mikkeli-Juva-Varkaus (5-7 mahista pysähtyä) ja siitä seuraava fiiliksien mukaan kuinka kauaksi aikaa pysähtyi Iisalmi-Suomussalmi (6-7 mahista pysähtyä). Juuri pe tuli ajeltua pohjoiseen stopeilla akussa oli 4-5%. Talvella sitten tuplavara tuohon ja kahteen kertaan 104tkm matkalla olen tuon mebbiläisen saanut kilppariin.

Toki vaikeammaksi se menee, jos aina pitää vaikka vetästä aakkosasemalle. Mutta toisaalta silloin ei auton vastaanotto ole usein se ongelma ladattaessa. Nyt perjantaina Juvan ABC, Varkauden ABC ja Prisma oli vedetty täyteen, joten per auto saataneen just 40-50kW vs. olin yksin Varkauden mäkillä ja alle minuutissa auto imaisi yli 170kW.
 
Isoimpien valtateiden varrella alkaa olemaan latureita niin reilusti ettei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia tähtäillä pienellä prosentilla seuraavalle laturille. Itse vaikka kun lähden etelästä niin ensimmäinen lataus osuu Mikkeli-Juva-Varkaus (5-7 mahista pysähtyä) ja siitä seuraava fiiliksien mukaan kuinka kauaksi aikaa pysähtyi Iisalmi-Suomussalmi (6-7 mahista pysähtyä). Juuri pe tuli ajeltua pohjoiseen stopeilla akussa oli 4-5%. Talvella sitten tuplavara tuohon ja kahteen kertaan 104tkm matkalla olen tuon mebbiläisen saanut kilppariin.

Toki vaikeammaksi se menee, jos aina pitää vaikka vetästä aakkosasemalle. Mutta toisaalta silloin ei auton vastaanotto ole usein se ongelma ladattaessa. Nyt perjantaina Juvan ABC, Varkauden ABC ja Prisma oli vedetty täyteen, joten per auto saataneen just 40-50kW vs. olin yksin Varkauden mäkillä ja alle minuutissa auto imaisi yli 170kW.
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Totta - komboja taitaa löytyä todella paljon. Vetotavat, merkit, akkukoot ja vuosimallit. Toki ei tuo nykyinenkään kamalan tuore ole. Tullut linjalta 02/22 ja isompi pätsäys tehty marmorilla 07/23. Myös vanhalla softalla ensimmäinen talvi meni ok.
 
Nonii, kirjataas käytettyjen (pl TM3) sähkäreitten koeajeluita johonkin ylös. Haussa ~30k€ sähköauto 50kWh+ akulla ja muutamilla varusteilla, esim etälämmitys/ilmastointi, sähköpenkit/sähkötakaluukku. Päivän työmatka reipas 100km maantietä, kotona lataus, töissä ei ole (tulossa^tm). Tilaa (ja vetokoukku) sen verran että romua saa kuskattua. Reissuja silloin tällöin eli pikalataus on oltava.

tl;dr, kaikilla oli helppo ja hyvä ajaa isoa ja pientä tietä. Näillä kokemuksilla merkki ja malli tulee perustumaan tilaan ja varusteisiin.

Ajojärjestyksessä:
Tesla M3 (uus esittelyauto):
+ tehoa niin maan pirusti
+ tilat ok, varusteita löytyy myös käytetyissä
- pieni peräluukku, kaikki nappulat tabletissa, vakuutukset kalliimmat vs muut

Jaguar i-pace
+ tilat ok, tuntui hyvältä kokonaisuudelta, top3:ssa mutta
- jälkeenpäin luettuna Jaguar lopettaa i-pacen valmistuksen (linkki)
- akun esilämmitykset vain piuhan päässä? Ei ajon aikana laturille ennakoivaa lämmitystä?

Ioniq 5
+ Tilat hyvät, iso peräluukku, kulutus testilenkillä hyvä
+ varusteita on vakiona, voi löytyi yksilöitä missä ns kaikki
+ kokonaisuudeltaan top3 auto

Citroen C4x
+ todella mukava ajaa, parhain ajokokemus näistä, tilat ok
- tehot todella laimeat, mukavuus edellä menty
- pieni peräluukku

Kia Niro, Huyndai Kona
+ perushyviä autoja, ei yllätyksiä, hyvin samanlaiset.
+- pitää olla tarkkana varusteista, varsinkin Konan vanhemmista malleista ja pikalatauksista

Tesla S 2016, HW1.0
+ kulkua on
+- tuntui isolta ja raskaalta autolta mutta sopi silti käteen
+- kys yksilössä ei ollut esim peruutuskameraa (liikkeen toisessa autossa oli mutta vaalea sisusta...). Pitää tutustua tarkemmin hardware versioihin

Polestar 2 single motor
+ laadukkaat sisätilat
- keskikonsoli iso ja leveä, tuntui ahtaalta
- pintakova jousitus

Mustang mach-e, tais olla karvalakein malli
+ omanlainen ajotuntuma, tuntui ok, tilat ok, puhui ja ymmärsi suomea (wau)
+- varusteet yksilöittäin, käytettyjen hinnat korkeahkot vs muut?
+- jarrupoljin todella herkkä, tämäkö on se regen/oikean jarrun tuntuma mistä ollaan kirjoitettu jo vuosia sitten?

Istumassa käyty:
VW/Audi
-------- ratin kosketusnäppäimet
- e-tronin paino??
- id4 tulee joskus vastaan mutta pass koska ratti

Volvo EX30
- pienet tilat, pitää kurkata 40 sarja

Megane e-tech
+ tilat ja perstuntuma, pitää käydä koeajamas
- vaimo sanoo että talon ranskalaiset kuuluu pakastimeen :hmm:

Nissan Ariya
+ tilat ja perstuntuma, koeajolle jos löytyy yksilö
- hinnat vielä +40k€, tää tais olla uudehko malli?

Byd Atto3
+ tilat ja uusien hinnat, ei taida paljoa olla käytettyinä
+- sisätilat omanlaiset, miten jaksaa katella parin vuoden päästä

Skoda Enyaq
+ tilat ja perstuntuma, ei ole ehtinyt vielä koeajolle

Ehkä vittumaisinta on selata nettiautoa tietyillä hakuehdoilla ja listalle tulee enemmän ja vähemmän virheellisiä listauksia. Yksilöitä todennäköisesti puuttuu jos ei ole myyjä ruksannut ominaisuutta.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Huollon takaisin kutsussa päivittelivät pari kk omistuksen jälkeen heti Ruotsin tuontiin. 1st malli takapotkulla ja 170kw kovimmat lataustehot vaikka valmistaja tainnut ilmoittaa vain 135kw.
 
MEB:eissä on isoja eroja tarkan vuosimallin ja akkumallin välillä. En lähtisi yleistämään. Ymmärtääkseni aivan vanhimma ovat aika kankeita, etenkin jos softia ei ole saanut päivitettyä uusimpiin mahdollisiin.

Totta - komboja taitaa löytyä todella paljon. Vetotavat, merkit, akkukoot ja vuosimallit. Toki ei tuo nykyinenkään kamalan tuore ole. Tullut linjalta 02/22 ja isompi pätsäys tehty marmorilla 07/23. Myös vanhalla softalla ensimmäinen talvi meni ok.
 
Harvemmalla on kiinnostusta ajaa laturin ympärillä ympyrää, jotta pääsee just 10%, mutta ei yhtään alle. Itseä ei ainakaan paljoa hymyilyttänyt MEBillä 8% turtle mode. Tuokin suoraan motarilta, kunnon pakkasilla toki. Onneksi oli laturi lähellä, mutta latausnopeus silloinkin jotain 30kW.
Itsekään en kyllä kertaakaan päässyt lähellekään luvattuja nopeuksia.

No eihän kukaan laturia kiertele tähtää vaikka kovalla pakkasella 10-15% on vähän varaakin, mutta antaa ihan toisella vauhdilla juissia mitä 30%. Itse pari kertaa saanut kilpparit, kotiin tullessa, kun testannut auton toimivuutta, jos reissussa tiukkapaikka joskus toimintamatka arvio hämmentävän tarkka.
 
Entinen auto oli -16 3.0 TDi A6 Avant, joka vaihtui Enyaqqiin. Sellaisen huomion tein tuossa, että meidän perheen käytössä ajotietokone näytti Audissa n. 115t km matkalta keskikulutukseksi 8.4 l / 100km ja tällä hetkellä Enyaq näyttää 38t km kulutukseksi 22.4 kWh / 100 km. Ei tuolla vielä kuuhun mennä, mutta jos nyt vaikka 0,15 snt / kWh ja 1,5 € / l (+ käyttövoimavero) -> ~3,4 € / 100 km vs. Audin 12,6 € / 100 km.

Polttoaineenkulutus on vähän sellainen homma, että sinänsä se on ihan sama, mitä se maksaa, kun tankki ajetaan aina tyhjäksi ja täytetään, eikä yksikään ajo ole koskaan jäänyt ajamatta polttoaineen hinnan takia, mutta ei tuosta halvemmasta käyttövoimasta nyt varsinaisesti haittaakaan ole.
 
Ja pitäisi myös tietää että mikä merkitys sillä on omassa autossa, omalla lataustavalla. Jos jollain 80% jumpalla saavuttaa 200 000km jumpan jälkeen enintään muutaman prosentti yksikön verran lisää latausykleihin, niin onko sen arvoista
Ei varmaan ole joo. Asiaa sivuavista videoista on kyllä tullut kuva että se vaikutus on paljon voimakkaampi, mutta en nyt muista lukuja. Heitetään vaikka hatusta että aina täyteen lataamalla ja varsinkin pitkiä aikoja täytenä akkua pitäen (esim. kesäisin ulkomaanmatkoilla tai muuten auto pitkiä aikoja parkissa)... sanotaan vaikka eron olevan se onko autosi akun kapasiteetista 200.000km jälkeen jäljellä 55% vai 85%. Voi olla että liioittelen, ehkä, mutta ero tuppaa joka tapauksessa olemaan enemmän kuin "muutama prosentti".

Varsinkin jos auto on leasing tai on muutenkin tapana vaihtaa autoa parin vuoden välein, silloin ymmärrän jos asia ei kiinnosta. Minulla tulee kohta kolmas vuosi saman sähkärin kanssa täyteen ja kun työmatka-ajot ovat kovasti vähenneet sattuneesta syystä, ei mitään hinkua vaihtaa uudempaan välttämättä vielä moneen vuoteen olekaan, jos auto muuten pysyy kunnossa.

Jos vaikka päättäisinkin pitää tätä autoa vielä 6 vuotta, sillä on minulle suuri merkitys onko tämän akun kapasiteetista 5 vuoden kuluttua 55% vai 85% jäljellä. Mitä kauemmin akun kapasiteetti pysyy suht korkealla, sitä todennäköisemmin voin pitää autoa pidempään ilman akun kapasiteetin vähenemisen aiheuttamaa mieliharmia.

Koska nyt taas latailen lähinnä kotona (ja töissä silloin kun toimistolla käyn), lataan yleensä vain jonnekin 75-80% tasolle, ja jos menee alle 50%, laitan yleensä lataukseen paitsi jos tiedän melko varmaksi ettei ole tulossa juurikaan ajoja lähiaikoina. (Parkissa pidempään ollessa ei haittaa vaikka akku olisi melko tyhjä.). Jos tulee pidempi ajo esim. päivämatka Tampereen toimistolle (pääkaupunkiseudulta), silloin lataan suosiolla täyteen tai ainakin lähes ettei ainakaan menomatkalla tarvitse varmasti ladata.

En tiedä onko lataustapojeni ansiota vai valehteleeko ODB2-lukija, mutta muistaakseni n. kahden vuoden tai 60t km jälkeen akun kapasiteetista oli edelleen jotain 97-98% jäljellä. Pitäisi varmaan taas tarkistaa tilanne kolmen vuoden kohdalla.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jrp
Ihan samalla tavalla minä ihmettelen niitä sankareita, jotka kännykkäänsä latailevat vajaisiin prosentteihin.
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.
 
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.

Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
 
En muista onko puhelimissa mahdollisuuksia rajoittaa akun latausta tietylle tasolle (veikkaan että iPhone pyrkii tekemään niin), mutta ainakin yhä useammassa läppärissä on sellainen mahdollisuus. Koska esim. Dell työläppärini on lähes aina kiinni sähköpiuhassa, olen rajoittanut ettei se lataa akkua yli 70%. Lenovo Legion peliläppärissäni sama homma, annan sen rajoittaa latauksen 80%:iin koska se on käytännössä aina sähköpiuhassa kiinni. En näe mitään syytä pitää niitä jatkuvasti 100% täyteen ladattuina koska tiedän sen romahduttavan akkujen kunnon muutamassa vuodessa, ja jostainhan syystä Dell ja Lenovo ovat päättäneet tarjota tuollaisen mahdollisuuden latauksen rajoittamiseen, ja ohjeistavatkin niistä.

Rajoituksen voi tehdä joko BIOS-asetuksissa tai mukana tulevalla Windows-softalla.
Androidissa on mahdollisuus joo. Raskain on max. 80.,
No mitäpä tästä väittelemään kun et tiedä edes perusteita.
 
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
Minulla on auto lähes aina laturissa kiinni kotona, joten aika turha kuluttaa akkua (NCA) pitämällä sitä 100 %:ssa, varsinkin kun arjessa pärjään vähemmälläkin leikiten. Pidemmälle matkalle lähtiessä ajastuksella sitten kerran 100 %:tiin asti, juuri ennen lähtöä ja samalla vaivalla on myös auto lämmennyt/ viilentynyt sopivasti lähtövalmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.
Sillä ei ole merkitystä onko koko ajan vai osan ajasta piuhassa kiinni, vaan onko pidempiä aikoja täyteen ladattuna. Mitä pidempään, sitä pahempi.

Eli jos tapaat ladata autosi aina 100% täyteen ja lähdet kuukauden kesälomamatkalle ulkomaille, no silloinhan autosi on 100% täynnä koko sen kuukauden ajan vaikka olisitkin irroittanut sen sähköjohdosta matkasi ajaksi. Ei välttämättä kannattaisi. Vastaa tilannetta että läppärisi olisi pöydällä sen kuukauden 100% täyteen ladattuna koko ajan.
 
Tuo on eri asia, jos laite on koko ajan verkkovirrassa. Kännykkä ja auto eivät ole.

Kyllä mä kännykässä nimenomaan noudatan tuota että lataan jo 30-40% tienoilla (jos en siis jossain korvessa ole) ja lopetan latauksen jossain 80% tienoilla. En saa mitään kiksejä siitä, että saan akun kapasiteetin paskottua puoleen parissa vuodessa.

Yleensä siis lunastan kännykät omaksi perheenjäsenille kun on uuteen vaihdon aika niin ovat yleensä ihan täysin uutta vastaavassa kunnossa vielä.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%. Mun palaverisyklin kanssa tuo on ihan riittävä ja pysyy akku kunnossa eikä tartte toimisto-olosuhteissa kesken palaverien etsiä laturia koneen viimeisenä vuotena kun pysyy akku kunnossa. Jos tulee jokin erikoisempi reissu tms. jossa esim. paljon junassa olemista niin sitten laitan asetuksen niin että lataa täyteen.

En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.
 
En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.

Ei tässä mitään tarkoituksella olla paskomassa. Nämä ovat käyttöesineitä ja sitä minä näillä teen, eli nimenomaan käytän. En pelleile lataustasojen kanssa, vaan käytän. Kännykkä on nyt 4 vuotta vanha ja laitailen sen joka päivä kerran tai pari kertaa 100 %:iin. Edelleen näyttää maksimikapasiteetiksi 84 %. Auton akun kanssa sama homma, latailen aina täyteen. Eikä näytä akun kapasiteetti heikentyneen.
 
Ei tässä mitään tarkoituksella olla paskomassa. Nämä ovat käyttöesineitä ja sitä minä näillä teen, eli nimenomaan käytän. En pelleile lataustasojen kanssa, vaan käytän. Kännykkä on nyt 4 vuotta vanha ja laitailen sen joka päivä kerran tai pari kertaa 100 %:iin. Edelleen näyttää maksimikapasiteetiksi 84 %. Auton akun kanssa sama homma, latailen aina täyteen. Eikä näytä akun kapasiteetti heikentyneen.
Moni teki samoin jo ennen sähköautojakin ja ajoi 50-70tkm katsomatta kertaakaan öljytikkuun ja sitten ne tuotiin korjaamolle ihmeteltäväksi kun sälköttää. Kun ajettavaksihan näiden piti olla tehty. Ei pelleilty vaan käytettiin.
 
Miten ne ois haluttomattomampia kuin jotkut bensakoneelliset 10v päästä kun päästään nauttimaan jakeluvelvoitteen 2.5-3e litrahinnoista..
tosta nyt jätät 10 vuotta synteettisten polttoaineiden kehitystä pois välistä, joku maasta kairatun öljyn jalostus ei ole ainut vaihtoehto polttoaineelle. Veikkaan, että sähköautoilu tulee myös rajoittumaan johonkin spesifiin sovellutukseen esim. kaupunkitaksit ja bussit, välttämättä ei niihinkään. Edelleen raskaan liikenteen ongelmia ei ole kukaan ratkonut, eikä tule ratkomaankaan. Tai lentoliikenteen. Eli synteettiselle polttoaineelle on joka tapauksessa tarve vaikka henkilöautot olisi 100% sähköautoja...jolloin sitä polttoainetta tullaan hyödyntämään myös henkilöautoissa. Tähän tulee ajamaan myös maailmanpoliittinen tilanne, missä halutaan eroon kaikenlaisista siteistä despoottimaihin ml. Venäjän öljystä ja Kiinan strategisista mineraaleista. Jenkit voi pumppailla mailtaan öljyä mielin määrin, mutta eurooppalaisten pitää keksiä jotain muuta. Toistaseksi sähköautoilu vie vaan ojasta allikkoon etenkin kun itse sähköautojen tuottajissa on kaikenlaista kiinalaista kummajaistuottajaa.
 
Moni teki samoin jo ennen sähköautojakin ja ajoi 50-70tkm katsomatta kertaakaan öljytikkuun ja sitten ne tuotiin korjaamolle ihmeteltäväksi kun sälköttää. Kun ajettavaksihan näiden piti olla tehty. Ei pelleilty vaan käytettiin.

Aika huono olkiukko. Auton akkua on tarkoitus ladata. Jos se lataamisesta menee rikki, niin siinä on valmistusvirhe. Kuten aiemminkin mainitsin, niin tuonkin takia kannattaa ladata mahdollisimman kuluttavasti, jotta jos se siitä menee huonoksi, niin menee sitten varmemmin takuuaikana huonosti, jolloin saa valmistajan piikkiin uuden akun.
 
Aika huono olkiukko. Auton akkua on tarkoitus ladata. Jos se lataamisesta menee rikki, niin siinä on valmistusvirhe. Kuten aiemminkin mainitsin, niin tuonkin takia kannattaa ladata mahdollisimman kuluttavasti, jotta jos se siitä menee huonoksi, niin menee sitten varmemmin takuuaikana huonosti, jolloin saa valmistajan piikkiin uuden akun.
joo ja autolla on tarkoitus ajaa eikä vaihdella öljyjä jne. Korjaamolla aikanaan töissä ollessaan näki ihan just tällästä periaatteellisista syistä autojen paskomista, eikä liity vaan moottoriin vaan ihan kaikkeen. Se akku voi hajota myös T+1 hetkellä ja sitten onkin poru kun takuu ei korvaakkaan ja tehdas ei tuu vastaan, etenkään jos diagnostiikasta näkee miten on latailtu ja tehdas voi vedota jossain ohjekirjan sivulla 849 olevaan varoitukseen.
 
Usealla valmistajalla taitaa vielä tuo huonon akun määritelmä olla aika matalalla. Tarttis saada se akku alle 70% kuntoon takuuaikana mikä voi olla haastava temppu pelkästään vastoin ohjeita käyttämällä. TB videoista muistelen että huonoimmat on ollut jossain 70-80% välillä joka on jo tuntuva heikennys mutta ei vielä mene takuuseen.
 
Ei varmaan ole joo. Asiaa sivuavista videoista on kyllä tullut kuva että se vaikutus on paljon voimakkaampi, mutta en nyt muista lukuja.
Aihetta sivuavat videot auktoriteettinen ei yllä ihan esson baarin tasolle.

Tässä en väitä etteikö tietyllä kokoonpanolla sen akun voi tuhota nopeasti, vaan nyt pohdintaa miten priimalla, hyvin parametroidulla voi lisäjumpalla lisätä syklikestävyyttä ja millaisella käyrällä.

Jos vaikka päättäisinkin pitää tätä autoa vielä 6 vuotta, sillä on minulle suuri merkitys onko tämän akun kapasiteetista 5 vuoden kuluttua 55% vai 85% jäljellä. Mitä kauemmin akun kapasiteetti pysyy suht korkealla, sitä todennäköisemmin voin pitää autoa pidempään ilman akun kapasiteetin vähenemisen aiheuttamaa mieliharmia.
Se akun romahtaminen , miten käyttäytyy siellä loppupäässä on merkittävä juttu niissä paalausiässä olevissa. Jos laatuakku jota pidetty hyvin, niin saattaa romahtaa jyrkällä käydällä, huonosti suunniteltu akku, huonosti huolehdittu, voi menettää kapasiteettia, mutta 55% kapasiteetilla vielä "paljon" jäljellä syklejä, vs laatupaketti mikä tuossa vaiheessa syöksykierteessä, käyttöarvoton.
(tässä muistettava että jos akku paketti menettää nopeasti kapasiteettia, ja vaikka jäljelle jäänyt olisi "priimaa", niin latausyklit ehjään verrattuna pomsahtaa, eli loppu tulee sen takia pian)

En tiedä onko lataustapojeni ansiota vai valehteleeko ODB2-lukija, mutta muistaakseni n. kahden vuoden tai 60t km jälkeen akun kapasiteetista oli edelleen jotain 97-98% jäljellä. Pitäisi varmaan taas tarkistaa tilanne kolmen vuoden kohdalla.
Latausyklien määrään vaikuttaa akkun kapasiteetti ja kulutus. Jos tuhannen lataussykliä ja akkun bruttokapasiteetti on alkuu tilanteeseen verrattuna 97-98% niin hyvä.
Jos syklejä on 100-200, nettokapasiteetista jäljellä tuon verran, niin maalikkona voisi mutuilla mihin suuntaan tahansa.

Koska nyt taas latailen lähinnä kotona (ja töissä silloin kun toimistolla käyn), lataan yleensä vain jonnekin 75-80% tasolle, ja jos menee alle 50%, laitan yleensä lataukseen paitsi jos tiedän melko varmaksi ettei ole tulossa juurikaan ajoja lähiaikoina. (Parkissa pidempään ollessa ei haittaa vaikka akku olisi melko tyhjä.). Jos tulee pidempi ajo esim. päivämatka Tampereen toimistolle (pääkaupunkiseudulta), silloin lataan suosiolla täyteen tai ainakin lähes ettei ainakaan menomatkalla tarvitse varmasti ladata.

Yleinen uskottava käsitys, jos ei tunneta auton ominaisuuksia, niin on eduksi että latailee ajoissa, eli ei mokaa jos latailee ennen 40% alitusta. jos tyhjäksi ajoja ei tule, niin yleinen käsitys että ei mokaa jos keskeyttää latauksen 80% nurkilla, vaikka ei tiedetä tarkoittaako se kenno tasolla, 70%, 80% vai jotain sinne päin.

Noistakin voi sitten kehitellä jotain riski skenaarioita, mutta jos mennään ns ilman muuta tietoa.

Kyllä mä kännykässä nimenomaan noudatan tuota että lataan jo 30-40% tienoilla (jos en siis jossain korvessa ole) ja lopetan latauksen jossain 80% tienoilla. En saa mitään kiksejä siitä, että saan akun kapasiteetin paskottua puoleen parissa vuodessa.
Jos omaan käyttöön riittää 40% akun kapasiteetista, oletan että kerta päivään ladataan, niin jos puhelimessa ei ole mitään akku(sis lataus) suunnittelu virheitä, niin siinä akussa ei tule lataus syklit vastaa vaikka latailisi ihan ns normaalisti.

Jos noin iso akku vs kulutus, niin käyttäjän asettama ylämarginaali ei haittaa käyttökokemusta , tuskin on haitaksi akulle ja kun todennäköisyys että akulle hyödyksi, niin kannattaa tehdä.

Käytännön arjessa sen akun joskus kuitenkin ajaa alarajalle, ja silloin tällöin ei välttämättä haitaksi, jos se laite sen alanrajan hanskaa turvallisesti, joskus voi olla jopa ihan hyvä (siis latausjärjestelmän kannalta).

Eli suurin riski tuossa 80% jumpassa on se että jos olisikin tarvinnut sen 20% lisää energiaa, kaikki ennakkoon suunnittelevallekkin se tilanne voi tulla.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%. Mun palaverisyklin kanssa tuo on ihan riittävä ja pysyy akku kunnossa eikä tartte toimisto-olosuhteissa kesken palaverien etsiä laturia koneen viimeisenä vuotena kun pysyy akku kunnossa. Jos tulee jokin erikoisempi reissu tms. jossa esim. paljon junassa olemista niin sitten laitan asetuksen niin että lataa täyteen.

En vaan käsitä miksi pitäisi tarkoituksella paskoa akku.

jos läppärissä käytät akku kapasta 30%-40%, arkipäivinä, jos toimiva asiallisesti suunniteltu laite, niin siinä lataus syklien määrä jää jopa tuosta puhelimestasi. Jos siis vedät suuren osan päivästä verkkovirrassa, niin oleellista siinä käytössä se että se powerin on riittävän tehokas ja että läppäri silloin suunniteltu toimivaan verkkovirralla. ja sen jäähdytys riittävän tehokas, ja käyttö, sijoittelu sellainen että se oikeasti toimii. (kertojan kohdalla uskon että pitää myös huolta laitteen sijoittelusta)
 
Usealla valmistajalla taitaa vielä tuo huonon akun määritelmä olla aika matalalla. Tarttis saada se akku alle 70% kuntoon takuuaikana mikä voi olla haastava temppu pelkästään vastoin ohjeita käyttämällä. TB videoista muistelen että huonoimmat on ollut jossain 70-80% välillä joka on jo tuntuva heikennys mutta ei vielä mene takuuseen.
Voin maalikkona kuvitella, jos akun nettokapasiteetti alittaa 70% rajan, niin sen jälkeen "laatuakun" romahdus voi olla jyrkkä. Jos takana suuri lataussyklien määrä

Jos akkussa on suunnittelu mokia, heikkolaatuisia kennoja, mistä seurannut että osa bruttokapasiteetista menetetty ennenaikojaan, niin jäljellä ovat voi olla priimaa. jos lataussyklien määrä on vähäinen.
 
Yleensä siis lunastan kännykät omaksi perheenjäsenille kun on uuteen vaihdon aika niin ovat yleensä ihan täysin uutta vastaavassa kunnossa vielä.

Sama läppärin kanssa, sen kanssa tuo on vielä helpompaa kun sen saa suoraan asetuksista niin että lataa itsensä vain 70%.
Tarkistin Android 14-puhelimeni (Samsung) sekä yhden Android-tabletin (Lenovo, en muista ulkoa versiota, veikkaan Android 12 tai 13) ja niistä itseasiassa löytyi asetus rajoittaa akun latausta. En muista nähneeni vanhemmissa puhelimissani/tableteissani samaa tai sitten en ole osannut etsiä.

Samsung-puhelimessa oli kolme vaihtoehtoa joista nyt valitsin sen joka kuvauksen mukaan rajoittaa latauksen 80%:iin. Tabletissa ei ollut ihan samanlaista rajoitusta ja itseasiassa siinä oli kaksi erillistä enabloitavaa "akun eliniän pitkittäjää", laitoin molemmat päälle. En muista mainittiinko siinä mihin prosenttilukuun se rajoittaisi latauksen, vai päättääkö itse jonkin algoritmin mukaan.

Eli ainakin uudemmissa Android-laitteissa ilmeisesti on näitä rajoitusmahdollisuuksia, ja tuo mielenrauhaa senkin suhteen että uskaltaa jättää puhelimen lataukseen vaikka joka yö ilman pelkoa että sittenkin tulee ylilatausta ja akku syttyy palamaan (paljon pienempi pelko sille jos akun jo valmiiksi rajaa 80%:iin). Siis jos on tarve jättää puhelin lataukseen yöllä, yleensä sitä ei suositella, kaiken varalta jos kuitenkin osuu leukaan.

Suht nopea saada myös pois päältä jos on oikeasti lähdössä viikoksi Lapin erämaihin samoamaan ja eksymään, ja katsoo paremmaksi että lataa lähtiessä ihan täyteen.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
255 647
Viestejä
4 442 915
Jäsenet
73 588
Uusin jäsen
JPEEE

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom