Yleistä keskustelua sähköautoista

En usko, että tuossa on mitään epäselvää. Vakuutusehtojen vastaista toimintaa. Eivät varmasti maksa, jos on selvää, että oli nuori kuljettaja puikoissa, kun onnettomuus tapahtui.

Menee kyllä OT:ksi mutta en löytänyt vakuutustopikkia erikseenkään:

IF sivuilta:
Mikäli olet itse täyttänyt 24 vuotta, laskuri kysyy, ajaako autoa sinun lisäksesi alle 24-vuotias henkilö. Kyse voi olla esimerkiksi perheenjäsenestäsi, jolla vakuuttamasi auto on myös käytössä.

Tieto vaikuttaa sekä liikennevakuutuksen että kaskon hintaan, sillä tilastollisesti alle 24-vuotiaiden kuljettajien vahinkoriski on korkeampi kuin sitä vanhempien.

Kysymykseen on tärkeää vastata totuudenmukaisesti. Jos perheessä on nuori kuski, joka ajelee autolla harrastuksen tai opiskelun vuoksi säännöllisesti tai vain satunnaisestikin, tulee vastauksen olla "kyllä". Jos nuorelle tarjotaan autolla ajo-opetusta, tulee tieto myös olla merkittynä.

Jos taas ei ole tiedossa, että alle 24-vuotias tulisi autoa käyttämään, voi vastaus olla "ei". Nuorta kuskia ei tarvitse mainita esimerkiksi pelkästään varmuuden vuoksi tai hätätilanteiden varalta. Mikäli nuori kuitenkin päättää alkaa käyttää autoa, tieto on helppo päivittää Omilla sivuilla.

Eli ei ole välttämättä suora hylky jos nuorempi kuski on ratissa. En kyllä yhtään tiedä ketä tuota valvoo ja miten.
 
Onhan matkapuhelimissakin kiihtyvyysantureita, millä nopeuden muutoksia voidaan seurata.
Puhelimissa on niitä aikoinaan käytetty osassa autonavigaattoreita, ja jotkin käyttää nykyäänkin. Yhdessä kartan kanssa parhamillaan osaa jopa risteykset opastaa. Riippuu softasta, puhelimen antureista, ja siitä tunneliverkosta. Tosin moni ohjelmalla vedellyt ihan vain sillä arvalla mikä viimeinen nopeus, ja lisäksi voi sekoilla maanpäällisten väylien kanssa. Moni kuluttaja ohjelma voi menettää käsityksen jos tunnelissa vaihtuu nopeus, saati jos käännytään risteyksessä. Ensimmäisen voi havoinnoisa ihan näissä etelän pidemmissa tunneleissa jos sinne ajaessa ajaa selkeästi eri nopeutta kuin itse tunnellissa.

Kartan hyödyntämisen taasen näkee siinä jos kokeilee ohjelmaa esim ratikassa/junassa joka menee autoväylän lähettyvillä.(jo ihan GNSS kuuluvuudessa)

Mutta autossa on paljon tarkemman anturit, ja ennenkaikkea se nopeus(mm rengas, harvoin tutka) ja suunta(useita antureita) voidaan puhelimen antureihin verrattuna arpoa paljon tarkemmin. Ja puuttuu sekin että kukaan ei heiluttele ja pyörittele sitä autoa käsissään.
 
Matkalaturi 400e ajanut asiansa vuoden ja ajastelut onnistuu gridiolla, turhamaksaa seinässä olevasta latausadapterista yhtään enempää, sitähän nuo latausasemat käytännössä on ja auton sisäinen laturi lataa..
Nimenomaan 11kw matkalaturi voimavirtaan. Ei tarvitse sähkömiestä kuin pistokkeen asennukseen jos ei löydy.
Ehkä osa haluaa maksaa käytettävyydestä, jos tarkoitus kiinteällä paikalla latailla päivittäin.
Ja saa se matkalaturi sitten kulkea autossa mukana jossain lokerossa missä ei tiellä, eikä sotkemassa paikkoja. jos siis sellaista muuten arvio tarvitsevan ja hankkii tai hankkinut.

Jos ei ole sitä voimapistorasiaa hollilla, niin aika samalla rahalla asentaa kiinteän, ehkä samalla sitten saa jotain lisäoptiota. Jos taasen voimapistorasia on lähellä niin sen kiinteäasennus ei välttämättä ole kovin kallista.

Jos ei heti nyt maantaiksi, niin hintahaukka touhulla toivotun kaltainen malli löytyä kohtuu rahaa.

En tässä nyt sitä tuomitse etteikä matkalaturilla voisi latailla, jos selaista tarvii jokatapauksessa ja on kiireelllisin hankinta, niin tuskin jäätte ainoaksi jotka pääsääntöisesti sellaisella latailee. ja näkyyhän noita jääneen voimapistorasiaan roikkumaan , ja jotkut jopa kiinittelleet seinään.
 
Minun tapauksessa voimavirtarasian etu se, että voi samalla laturilla ladata sekä sisällä että ulkona, kun pistorasia on kummallakin puolella. Toinen rasia taisi maksaa muutaman kympin eikä kahden rasian asennus hirveästi enempää maksa kuin yhden asennus. Toinen etu se, että kun laturi joskus hajoaa, ostaa vaan uuden. Silloin ei enää sähkömiestä tarvita.
Sitä en sitten tiedä, ovatko kaikki voimavirtarasiat niin asennettuja, kuin latauslaitteille suositellaan. Siis oma kaapeli suoraan keskuksesta ja välissä vikavirtasuoja. Oma asennus tehtiin kyllä linjasaneerauksen yhteydessä noin ja alkuun aioinkin hankkia edullisen latausaseman. Mutta sitten en saanut päätettyä, laitanko tuon sisään vai ulos. Matkalaturi tarjosi vaihtoehdon sekä että, ja vielä halvemmalla.
 
Mutta ovatko molemmat rasiat saman sulakkeen takana? Eli ei voi yhtä aikaa ladata molemmista?
 
Minun tapauksessa voimavirtarasian etu se, että voi samalla laturilla ladata sekä sisällä että ulkona, kun pistorasia on kummallakin puolella. Toinen rasia taisi maksaa muutaman kympin eikä kahden rasian asennus hirveästi enempää maksa kuin yhden asennus. ...
Ja jos talouteen tulee joskus toinenkin sähköauto, pisteitä on molemmille.
OK ympäristössä voi tulla jo tarvetta kuorman ohjaukselle. vaikka ne voimapistorasiat olisi eri ryhmissä (eri sulakkeet).

Se jäi käyttötavasta kysymättä, onko se matkalaturi käytännössä "kiinteästi" siinä paikalla, vai jumppaatko sitä irti/mukaan.
 
Itsekin laittaisin 16A voimavirtapistokkeella vaikka olisi muuten ns. kiinteä laturi. Voisi pistoketta käyttää tarvittaessa muillekkin laitteille ja helpompi siirtää laturia jos joskus tarvitsisi jne. Ja hyvin tommonen 16A voimavirtapistoke kestää jatkuvaa käyttöä.
 
Talvella tuo on autotallissa koko ajan paikallaan, siis ihan kuin "kiinteä". Johdonkin kuljetan seinää pitkin niin, että pistoke on aina käden ojennuksen päässä latausluukusta. Kesällä ei viitsi jättää ulkorasiaan paikalleen, jos pidempään on poissa. Kai noita joku voi varastaakin, vaikka ihan hirmuinen menetys tuo nyt ei olisi. Talvilomalle otin varmuuden vuoksi mukaan, jos olisi jostain kumman syystä tullut käyttötarve, mutta eipä tullut. Tuokin laite mahdollistaa ajastamisen, mutta simppelimpää ajastus tietysti on autosta tai sovelluksesta.
 
Kahden auton tapaus tietysti toistaiseksi teoriaa, vaimolla edelleen pieni polttomoottoriauto. Mutta jos se toinen olisi, eihän mikään pakota just samoilla tunneilla lataamaan. Kuormanhallinta käy manuaalisestikin. Viikossa on aika monta edullista yötuntia jaettavaksi kahdellekin sähköautolle. Samaan aikaa kaksi ei varmasti voisi ottaa 11 kwn teholla. Toinen vaihtoehto toki pudottaa teho puoleen, niin ei vahingossakaan ylikuormita.
 
Täällä on myös tällainen ketju jossa enemmän tarinaa kotona lataamisesta: Sähköauton kotilataus

Itsekkin edelleen voimavirtarasiaan kytketyllä matkalaturilla latailen. Eipä se siitä seinästä ole juuri irti koskaan ollut. Vähän kyllä kaipaisi nyt Korean keksinnön kanssa lisää älyä laturiin.
 
Talvella tuo on autotallissa koko ajan paikallaan, siis ihan kuin "kiinteä". Johdonkin kuljetan seinää pitkin niin, että pistoke on aina käden ojennuksen päässä latausluukusta. Kesällä ei viitsi jättää ulkorasiaan paikalleen, jos pidempään on poissa. Kai noita joku voi varastaakin, vaikka ihan hirmuinen menetys tuo nyt ei olisi. Talvilomalle otin varmuuden vuoksi mukaan, jos olisi jostain kumman syystä tullut käyttötarve, mutta eipä tullut. Tuokin laite mahdollistaa ajastamisen, mutta simppelimpää ajastus tietysti on autosta tai sovelluksesta.
Kyllä mulla makso toistasataa pitkälti tuo latauspiuha, eli kohtuu menetys on kyllä.
 
Minkälaisia vehkeitä noi e-golffit on? Perheeseen tarttisi kakkosautoja ja tollasia näköjään irtoaisi alle parilla kympillä.
 
Minkälaisia vehkeitä noi e-golffit on? Perheeseen tarttisi kakkosautoja ja tollasia näköjään irtoaisi alle parilla kympillä.
Jaa’a riippuu varmaan ihan siitä että mitä ”alle” tarkoittaa.

Itse varmaan ostaisin mielummin uuden Ë-C3:sen 25k:lla kuin ikivanhan egolffin, mutta onhan meitä moneen lähtöön.
 
Mitä palstoja lueskellut niin varsinkin nuorempien mallien omistajat on/oli hyvin tyytyväisiä autoonsa, vaihtoon ajaa lähinnä akun pienuus jos pitää alkaa matkaa taittamaan.

Hyvä kaupunkiauto siis.
 
Velipojalla on pikkuakkuinen e-Golf ollut työmatkakulkineena jo useita vuosia, range riittää siihen hyvin kun joka yö lataa auton. Tyytyväinen on ollut.
 
Mitä palstoja lueskellut niin varsinkin nuorempien mallien omistajat on/oli hyvin tyytyväisiä autoonsa, vaihtoon ajaa lähinnä akun pienuus jos pitää alkaa matkaa taittamaan.

Hyvä kaupunkiauto siis.
Samanlaisia kokemuksia omasta 4v ja vajaa 100tkm ajetusta. Ainoa vika oli latausluukun lukituksessa. Nyt ajatellut vaihtoa isompiakkuiseen.
 
Jaa’a riippuu varmaan ihan siitä että mitä ”alle” tarkoittaa.

Itse varmaan ostaisin mielummin uuden Ë-C3:sen 25k:lla kuin ikivanhan egolffin, mutta onhan meitä moneen lähtöön.
Vag ostaa ihmiset, jotka ei muuta keksi/uskalla ostaa, "koska kaikki sanoo että osta vag" olkootkin se huomattavasti vanhempi ja kalliimpi kuin joku ranskalainen.
 
Sakuissa kun on tuo nihkeä 2v takuu ( pl. akkutakuu ) , niin miten ylipäätään sähköautoilijoilla olisi ollut / on ollut tarvetta pidemmälle takuulle ? Ts, onko tapahtunut paljon ensimmäisenä viitenä vuonna ?

Rahalla saisi jatkotakuuta viiteen vuoteen asti. Rahan tuhlausta vai järkiratkaisu ?
 
Sakuissa kun on tuo nihkeä 2v takuu ( pl. akkutakuu ) , niin miten ylipäätään sähköautoilijoilla olisi ollut / on ollut tarvetta pidemmälle takuulle ? Ts, onko tapahtunut paljon ensimmäisenä viitenä vuonna ?

Rahalla saisi jatkotakuuta viiteen vuoteen asti. Rahan tuhlausta vai järkiratkaisu ?
Itsellä ainakin juuri +3v jatkotakuullinen vw sai uuden akun ja päiväajovalot. Jos takuuta saisi ostaa vielä lisää niin kaupat tulisi.
 
Rahalla saisi jatkotakuuta viiteen vuoteen asti. Rahan tuhlausta vai järkiratkaisu ?

Se takuuhan on matemaattinen malli, johon on laitteen valmistaja tehnyt historiaan ja kokemukseen perustuvan laskelman riskistä. Tyypillisesti nykyaikaisella teollisuustuotannolla tuotteista 99,9% (ainakin) selviää ilman takuuaktionia.

Eli sen lisätakuun kannattavuus on sen jatkoajan luotettavuuden ja tuon 99,9%:n käänteisarvo. Sanoisin että noin 1/1000 on todennäköisyys että kannattaa siitä maksaa.
 
Sakuissa kun on tuo nihkeä 2v takuu ( pl. akkutakuu ) , niin miten ylipäätään sähköautoilijoilla olisi ollut / on ollut tarvetta pidemmälle takuulle ? Ts, onko tapahtunut paljon ensimmäisenä viitenä vuonna ?

Rahalla saisi jatkotakuuta viiteen vuoteen asti. Rahan tuhlausta vai järkiratkaisu ?

Mielenrauhaa sillä ainakin saa.
 
Ei ole. Tämä väite on kyllä uskomattoman lujassa kun toistuvasti tulee esiin. Euroopassa myydyissä autoissa ei ole ollut yhtään 4680-kennollista structural-akkua, joita tehtiin hetken aikaa jenkeissä yhteen Y-malliin (short range AWD) ja senkin valmistus on lopetettu. Tuote structural akkua on tällä hetkellä vain Cybertruckissa.
Onhan tota jo suomessakin ollut viime vuodesta. Omassakin MY RWD:ssä on kantava akku.
 
Ajoakun vai 12v akun? Eikö 5v takuulaajennus maksa jo pari tonnia? Sillä kyllä vaihtaa jo jotain osaakin jo…
12v akun. Ajoakun takuu on paljon pidempi jo ilman laajennuksia.

Koiranluut meni kanssa vaihtoon ja joku häiritsevä ininä tutkittiin ja korjattiin.

muoks: latausluukku vaihdettiin myös, kun solenoidi kiukutteli välillä.

En tiedä mitä edellinen omistaja on jatkotakuusta maksanut, mutta ei se auton myyntihinnassa näkynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä ainakin juuri +3v jatkotakuullinen vw sai uuden akun ja päiväajovalot. Jos takuuta saisi ostaa vielä lisää niin kaupat tulisi.
Skodilakilla ainakin oli hieman ikävä että jatkotakuun (tai millä nimellä nyt olikaan) olisi saanut ostettua jos sen olisi tehnyt ennen ensimmäistä huoltoa. Mutta olisi pitänyt maksaa takautuvasti ostopäivästä lähtien jotain kuukausimaksua. Itse kysyin asiaa vasta ensimmäisen huollon yhteydessä kun normi takuu oli umpeutumassa. Ehkä olisin pitänyt auton jos jonkun huolenpitosopimuksen / jatkotaakuun olisi vielä saanut ostettua.
 
mekaniikkahan on yleensä aina ollut suht halpaa korjata, ja sen vian löytyminen nopeaa, joskin korjaus saattaa olla hankalampaa ( mutta vaan autoa isomissa koneissa enimmäkseen), sähkö/softa vika si asia erikseen, sen löytyminen ja uusien osien vaihto onkin si monasti jopa kalliimpaa, mutta nopeampaa jos osat on heti käsillä
 
Suurin osa latailusta tulee tehtyä rajoitetulla teholla, joka on 1/2 tai 1/3 nopeus verrattuna normaaliin AC lataukseen. Valmistajan mukaan pitäisi parantaa akun käyttöikää mutta paha sanoa, kuinka suurin tuon vaikutus on. Joka tapauksessa töissä lataus esim 4 kW teholla ehtii kerryttää akkua yli 50% tavallisen työpäivän aikana, joka on varsin riittävä.
mikä on normaali ac lataus? kolmivaiheella 11/22kwh.. vaiko sukosta noin 2kwh? itse latailen vaan sukosta.. riittää paremmin kuin hyvin omiin latauksiin ja matkoihin, plussaa et se saadaan näin kesällä kaikki kennoista
viikonloppuisin akku 100% ja si pisin viikkoa akun kapa laskee ko kaikkea kerkeä saamaan ilmatteeks
 
11 kW tulee, jota auton softa osaa tiputtaa 6 - 4 kW välille latausrajoitus tilan ollessa käytössä. Pistokelatauksessa vaikutus oli huomattavasti pienempi, 1,9 kW sijasta otti keskimäärin 1,8 kW, joten vaikutus minimaalinen. Toisaalta näin pienellä virralla lataus alkaa olemaan jo vähintään kestävää akuston kannalta.
näin kanssa järkeillyt et sukosta kaikkein paras akun kannalta.. joskaan mua se ei niin kiinosta koska aina auto ollut vältämätön pakko likkumiseen ja kestää minkä kestää
 
näin kanssa järkeillyt et sukosta kaikkein paras akun kannalta.. joskaan mua se ei niin kiinosta koska aina auto ollut vältämätön pakko likkumiseen ja kestää minkä kestää
Vaikea kuvitella että olisi juuri merkitystä lataako 2kW vai 11kW teholla? Paitsi että häviöt ovat paljon suuremmat pienellä teholla.

Ehkä suurempi merkitys sillä ettei lataa aina DC laturilla.
 
Riippuu taas kerran ihan kennon kemiasta + lämpötilasta, että mikä on liian kovaa latausta ja minkä alle menolla ei ole juuri väliä.

Aika monella kennolla spekseissä referenssilataus on tyyliin 20C lämmöissä 0.2-0.3C, eli 60kWh akulle 12-18kW. Mutta nämä ovat vaan tyypillisiä lukemia, eivätkö liity mihinkään tiettyyn akkuun.

Yleisesti akun kulumisessa on aika ja syklikomponentit - latausta optimoimalla ei voi vaikuttaa määräänsä enempää, koska se aikakomponentti tikittää eteenpäin silti.
 
Itse lataan tienpäällä DC:llä niin kauan kuin on välttämätöntä matkan kannalta ja aina kotona yöllä 11 kW laturilla 100%:iin asti (en siis joka yö mutta silloin kun lataan, niin 100%)
 
Itse lataan tienpäällä DC:llä niin kauan kuin on välttämätöntä matkan kannalta ja aina kotona yöllä 11 kW laturilla 100%:iin asti (en siis joka yö mutta silloin kun lataan, niin 100%)
Jos et tarvitse 100%:n varausta niin täyteen lataaminen lienee huomattavasti haitallisempaa kuin DC-lataus.
 
Jos et tarvitse 100%:n varausta niin täyteen lataaminen lienee huomattavasti haitallisempaa kuin DC-lataus.
Sanoisin ettei ole, se että seisottaa täydellä akulla on taas. Myös eri autoissa se 100% tarkoittaa eriasiaa, mikään ei oikeasti anna ladata ihan täyteen mutta se miten monta kilowattia siinä on puskuria vaihtelee.
 
Sanoisin ettei ole, se että seisottaa täydellä akulla on taas. Myös eri autoissa se 100% tarkoittaa eriasiaa, mikään ei oikeasti anna ladata ihan täyteen mutta se miten monta kilowattia siinä on puskuria vaihtelee.

Tuohon kuvaan perustan oman väitteeni siitä että lataustason pitäminen korkealla on haitallisempaa kuin nopea lataaminen. Latausvirroilla ei tuon kuva mukaan ole suurta vaikutusta mutta sadasta nollaan kulutuksella taas on. Ja oletan että täyteen lataaminen on se kuluttavampi kuin tyhjäksi ajaminen, mutta en tuosta voi olla varma.
Screenshot_2024-07-14-21-05-37-63_e2d5b3f32b79de1d45acd1fad96fbb0f.jpg


Ja tiedän kyllä brutto/nettokapasiteettien eron. Mutta omaa sähkistäni en lataisi täyteen jos en tarvitse täyttä varausta. Voihan se olla turhaa varovaisuutta tai sitten ei.
 
Hemmetti , on nää vielä alkeellisia kapistuksia jos ja kun tälläistä pitää ylipäättään miettia.
Muistan joskus vastaavanlaista keskutelua kännyköistä aikoja sitten.
 
Sanoisin ettei ole, se että seisottaa täydellä akulla on taas. Myös eri autoissa se 100% tarkoittaa eriasiaa, mikään ei oikeasti anna ladata ihan täyteen mutta se miten monta kilowattia siinä on puskuria vaihtelee.

Ja tähän vielä lisäksi, että 100% tarkoittaa eri latureillakin eri asiaa. Minulla on nyt pidempiaikainen seurantadataa koti- ja työpaikkalatureilta ja ajomatka niiden 100%:lla eroavat toisistaan "jonkin verran". Kymmeniä kilometrejä kuitenkin keskimäärin.
 
Hemmetti , on nää vielä alkeellisia kapistuksia jos ja kun tälläistä pitää ylipäättään miettia.
Muistan joskus vastaavanlaista keskutelua kännyköistä aikoja sitten.
No lataa 80% jos ei tarvitse enempää ja 100% jos tarvitsee, ei vaadi tohtorin tutkintoa. Akut on akkuja, menee se kännykänkin akku pilalle jos kokoajan lataa 100%, mutta kännyköissä akku kestänee sen 4-5v kuitenkin jonka jälkeen puhelin on vaihdettu jo muutenkin yleensä uuteen. Autoissa akku kestää ihan ok varmaan sen 500 000 km, jonka jälkeen auto lienee keskimäärin muiltakin osin jo aika lailla paalauskunnossa, harvalla polttomoottoriautollakaan ajellaan 500 000 km tai ainakaan niin että sen tekee auton ensimmäinen omistaja, joten lienee suurimmalle osalle uuden auton ostajia aika sama mikä on akun kunto tuolloin.
 
Olisi kyllä suurimmalle osalle joku 100x selkeämpää ku aina olisi ok ladata 100% mutta siinä olisi sellanen joku overcharge pitkille matkoille mikä laittaisi sinne sen parikyt prosenttia lisää.
Eihän tuo vaatisi muutaku muuttaisi mitä näytössä lukee.
 
Saahan sen ladata 100% vaikka aina jos haluaa, ja monet varmasti näin tekeekin. Sittenhän viimeistään auton myynnissä jotkut liikkeet tarkastaa akun ”kunnon”. Kapasiteettihan siinä vaan laskee akusta.
 
Ei tuo nyt kovin erikoinen aivopähkinä autoilijalle ole, Tesla (esim) suosittelee omiastamassani mallissa 80% latausrajaa ja sitä olen käyttänyt, sekä kotona, että pikalatauksessa. Jos on tulossa pitkä ajo, annan mennä yöllä 100% asti kun se on kännykällä säädettävissä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 210
Viestejä
4 864 621
Jäsenet
78 619
Uusin jäsen
Deeäx

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom