Yleistä keskustelua sähköautoista

Tämä pitää toki paikkaansa mutta akun lämpiäminen suoraan DC suurteholatauksella lienee hyvinkin akkukohtaista. DC latauksessa hyötysuhde on karkeasti arvioituna noin 95 % ja AC latauksessa 85 % johtuen auton sisäisen laturin ja tasasuuntauksen aiheuttamasta häviöistä. Tuo 10 % huonompi hyötysuhde purkautuu luonnollisesti lämpönä, ja auton sisäisellä laturilla ja sen tasasuuntaajalla on luonnollisesti oma käyttöikänsä.

Aika ajoin kuulee väitteitä, että akun kestävyyden kannalta kannattaa suosio hidasta AC latausta 11 tai 22 kW teholla riippuen auton mallista, ja vastaavasti DC latausta tulisi käyttää vain harvoin matka-ajoissa, jotta akun kapasiteetti tai käyttöikä ei kärsisi.

Yhtenä olennaisena tekijänä mainittakoon vielä lämpötilan vaikutus. Pakkasella DC lataus on luonnollisesti hitaampaa, jolloin olettaisi tämän olevan hyvästä akun eliniän kannalta, ja vastaavasti akun esilämmitys ennen DC latausta syö akun elinikää.
Eihän se ac laturin häviö lämmöksi sinne akkuun mene. Kyllä se akku itsessään viileämpänä pysyy ac laturilla pienemmällä teholla kuin dc pikalaturilla.

Akun eliniälle merkittävintä on se kuinka paljon sitä ladataan "täysillä". Pakkasella se täysillä lataaminen tapahtuu pienemmällä teholla, niin että akun kulumisen kannalta se 30kW latausteho vastaa hyvinkin kesällä 300kW lataustehoa.

Esilämmitys tietysti lisää akun käyttösyklejä, ja sitä kautta syö elinikää, mutta ei se toteutuva suurempi latausteho sitä varsinaisesti tee.
 
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Tämä taisi olla vielä pidemmälle kehitetty. Eli ohjauselektroniikka mukana moduulissa. Voi vaihtaa yksi kerrallaan moduulit vaikka kokonaan eri akkukemian malleihin.

Ellei ne ole muuttuneet siitä kuin viimeksi aiheesta luin.
 
Eihän se ac laturin häviö lämmöksi sinne akkuun mene. Kyllä se akku itsessään viileämpänä pysyy ac laturilla pienemmällä teholla kuin dc pikalaturilla.

Akun eliniälle merkittävintä on se kuinka paljon sitä ladataan "täysillä". Pakkasella se täysillä lataaminen tapahtuu pienemmällä teholla, niin että akun kulumisen kannalta se 30kW latausteho vastaa hyvinkin kesällä 300kW lataustehoa.

Esilämmitys tietysti lisää akun käyttösyklejä, ja sitä kautta syö elinikää, mutta ei se toteutuva suurempi latausteho sitä varsinaisesti tee.

Mihin lämpöhäviö sitten karkaa, laturin omaan jäähdytinsiiliin? :asif:

En ymmärrä väitettä pakkasessa latauksen vaikutuksesta akun elinikään, jos akun lämpötila ei kuitenkaan ole noussut merkittäväksi ladattaessa rajoitetulla teholla esim. 30 kW sen sijaan että esilämmitetyllä akulla saisi sen 150 kW.
 
Mihin lämpöhäviö sitten karkaa, laturin omaan jäähdytinsiiliin? :asif:

En ymmärrä väitettä pakkasessa latauksen vaikutuksesta akun elinikään, jos akun lämpötila ei kuitenkaan ole noussut merkittäväksi ladattaessa rajoitetulla teholla esim. 30 kW sen sijaan että esilämmitetyllä akulla saisi sen 150 kW.

Häviö katoaa DC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan ja AC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan, ensimmäinen sijaitsee auton ulkopuolella, jälkimmäinen sisäpuolella. Saattaa olla että siellä on joku siili ja ainakin DC laitteiden osalta siellä on ihan tuuletinkin.

Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.
 
Häviö katoaa DC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan ja AC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan, ensimmäinen sijaitsee auton ulkopuolella, jälkimmäinen sisäpuolella. Saattaa olla että siellä on joku siili ja ainakin DC laitteiden osalta siellä on ihan tuuletinkin.

Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.

Anteeksi jos kuulostan tyhmältä, mutta eikös tällä logiikalla pakkasella kuormitus kohdistu juurikin DC-latauslaitteeseen eikä varsinaisesti auton akkuun?

Jos akku ei ole ehtinyt vielä kuumentua tavoitelämpötilaan tai on jopa vielä kylmänä, millä tavalla nominaalista huomattavasti pienempi DC-latausteho kuormittaisi akkua yhtä paljon, tai jopa enemmän kuin valmiiksi esilämmitetyllä akulla, jota voidaan syöttää nominaalisella teholla.
 
Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.
Autohan sen päättää millä teholla ladataan pakkasellakin, oli sitten AC tai DC latauksesta kyse. Olisi aika outoa jos auto pyytäisi omalta sisäisestä laturiltaan enemmän virtaa pakkasella kuin CCS-piuhan yli pikalaturilta.
 
Autohan sen päättää millä teholla ladataan pakkasellakin, oli sitten AC tai DC latauksesta kyse. Olisi aika outoa jos auto pyytäisi omalta sisäisestä laturiltaan enemmän virtaa pakkasella kuin CCS-piuhan yli pikalaturilta.

Se on totta, siksi joskus sitä vähän mietinkin. Oma Tesla lataa DC:llä kylmään akkuun ensialkuun 7kW, joka käytetään kaikki akun lämmitykseen. Sen sijaan AC:lla tulee suoraan 11kW, josta ei kerrottu että kuinka paljon kuluu lämmitykseen. En asiaa sen enempää jaksanut tutkia.
 
Siis sitä akun lataustehoahan rajoitetaan pakkasella, mutta samalla ladataan niin kovaa kun vaan pystytään särkemättä akkua, tämä tietysti rasitta aakkua kun sitä piskataan niin kovaa kun uskalletaan.

Samoin lämpimässäkin kelissä pikalaturilla ladataan akkua niin kovaa kun pystytään särkemättä akkua/tai niin kovaa kun laturista lähtee.

Eli lämpöisellä kelillä se pikalataus ei välttämättä ole se akun maksimi.

Ihan samoilla periaatteilla sitä akun lataustehoa säädellään myös ac latauksessa, mutta käytännössä se ac laturi työntää lähes aina täysillä, kun sen täysiä on paljon vähemmän kuin pikalaturin. Ei niin etteikö tietysti ole myös mahdollista että ac latauksella käytetään jotain erilaista latausvirtakäyrää, jos valmistaja on sen katsonut tarpeelliseksi, esim akkua ei ole tarpeen lämmittää niin paljoa, jotta se kykenee ottamaan turvallisesti vastaan ac laturin maksimin, jolloin isompi osa energiasta laitetaan suoraan akkuun sen sijaan että sitä yritetään tarpeettomasti lämmittää.

Itse akun häviö on sama samalla akkuun menevällä latausvirralla riippumatta siitä ladataanko ac vai dc laturilla, mutta ac laturi itsessään ei toimi häviöttömästi. Ac laturin hukkalämpö menee kai yleensä taivaan tuuliin, mutta teknisesti on kyllä mahdollista että se on nestejäähdytetty ja hukkalämpöä käytetään myös akunlämmittämiseen jos sille on tarvetta.
 
„Die Versuchsfahrzeuge laufen, mit den Vorbereitungen sind wir in den letzten Zügen“, bestätigt VW-Entwicklungsvorstand Thomas Ulbrich im Gespräch mit dem Handelsblatt. Von 2022 an kann jedes Elektroauto aus dem Volkswagen-Konzern, das auf Basis der Elektroplattform MEB („Modularer Elektrifizierungs-Baukasten“) entwickelt wird, den Strom nicht nur laden, sondern auch wieder ans Netz zurückgeben. Den MEB verwenden außer VW auch die Schwestermarken Audi, Skodaund Seat-Cupra.

Siinä se lukee, kehitysjohtajan suulla sanottuna 2022 lähtien autot tukevat, ml. Tytärmerkit.

Skodista on jo parin vuoden takaa kuvia joissa tuo sama kaksisuuntaisen latauksen valikko, ehkä 3.1 versiosta? En tiedä uudemmista.

Olen oikeastaan yllättynyt että noita dc-latureita ei saa mistään. Vaikka maksaisivat useamman tonnin, niin me kestävät autoa pidempään ja ovat murto-osan auton hinnasta.
Jutussa on markkinointihypetystä ominaisuuksista, joista ei ole autojen teknisissä tiedoissa vieläkään mitään mainintaa.
Mutta missä se VW nyt isosti mainostaa?




Säästänpä tällä kertaa googlailemasta enempää, kun edellistäkin piti syvältä kaivaa:
Ei volkkari mainosta missään, kun ei ominaisuutta ole vielä. Viimeisimpänä ovat joulukuussa tiedottaneet pilottiprojektista HagerEnergyn kanssa. Hager sanoo omassa dokumentaatiossaan ominaisuudesta näin:
Vehicle2Home interface: system is compatible with future products, system is prepared (The customer does not have a legal claim to option V2H. Depends specifically on future vehicles, interfaces / grid guidelines and regulations.)

Tuo Hagerin värkki on siis kokonainen energiavarasto, hinta on siis jossain parin kympin hujakoilla.
 
Piti laittaa vielä edittiä omaan postaukseen kun alkoi epäilyttämään tuo mainittu Ultiumin käyttö. Onkin sitten ilmeisesti vain GM:n juttu pelkästään.
Miten lienee tuon eurooppalaisen Explorer EV:n akuston kanssa, onko ihan samaa kuin esim. ID4:ssä vai Fordin omaa käsialaa.

Näissä tuntuu olevan pinnan alla enemmänkin akkuversiointeja kun Enyaqeissa kans taitaa olla ainakin usealta eri valmistajalta akkuja vähän vetotavasta ja vuosimallista riippuen. Joista osa sitten on esim. parempia tai heikompia ottamaan suurteholatausta vastaan. Vaikka kapaaiteetti on sama, ainakin paperilla.

Akkujen lataussyklien kestämisen lisäksi kiinnittäisin itse paljon huomiota myös korjattavuuteen. Sähköautojen akut kun koostuu useista kennoista ja sen suhteen tuntuu olevan hyvinkin paljon eroja miten helppo on vaihtaa yksittäisiä kennoja, tai vain osa kennoista, niiden mennessä huonoksi.
Teslalla taitaa olla nykyään se joku structural battery joka on osa auton kantavaa korirakennetta. Miten helppo lienee korjata. Ei olekkaan, oli vain hetken aikaa pienessä erässä Tesloja. Ks. Terron postaus alla jossa korjattu tieto. Millainen lienee korjattavuus nykyisin.
VAG konsernin MEB-alustassa on käsittääkseni modulaarinen rakenne, jossa akusto koostuu muutamista kennoryppäistä/moduuleista, joita voi vaihtaa yksittäin.
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Korealaisiasta ja Kiinalaisista merkeistä sitten ei omassa hatarassa muistissa ole muistikuvia millaisia ovat rakenteeltaan.

Edit: faktantarkistusta kun alkoi epäilyttämään. Ford ei käytä Ultiumia joka on vain GM:n juttu, mutta on joskus maininnut kehittelevänsä "ultium-like" akustoa, joka sitten sotki ajatuksen. MEB-pohjaisessa Explorer EV:ssä ei oikein ota selvää onko akku sama kuin esim. ID4:ssä vai onko Fordin käsialaa. Vaatisi syvempää tutkailua. Jotain akkupuljausta on tehneet kun auton julkistus oli myöhästynyt jonkun myöhään tehdyn akkuvekslauksen takia.
 
Siis saa säädettyä sen sijaintia, mutta ei sitä kuinka kauas silmistä sen piirto on projisoitu. Eli joka tapauksessa joudut tarkentamaan silmäsi tuulilasin tasalle noin metrin päähän, verrattuna siihen että voi pitää katseesi 100m päässä ja silti nähdä HUDin kirkkaasti. Ainakin oman muistikuvani mukaan näin.
Ainakin Bemarissa (i4) se HUD:n kuva näyttää leijuvan noin keulan tasalla eli ei ihan lasin kanssa samassa tasossa, muttei myöskään missään 100m päässä. Neue Klassessa on sitten joku koko tuulilasin kokoinen HUD tulossa, niin en tiedä onko siinä myös tuo tarkennuspiste kauempana tai jopa säätyvä. Suomessakin kehitellään koko tuulilasin kattavaa HUD:a, jossa on säätyvä tarkennuspiste, mutta tämä on vielä labravaiheessa eli tuskin ehtii Bemarin vuoden päästä julkaistavaan alustaan.

Siis sitä akun lataustehoahan rajoitetaan pakkasella, mutta samalla ladataan niin kovaa kun vaan pystytään särkemättä akkua, tämä tietysti rasitta aakkua kun sitä piskataan niin kovaa kun uskalletaan.

Samoin lämpimässäkin kelissä pikalaturilla ladataan akkua niin kovaa kun pystytään särkemättä akkua/tai niin kovaa kun laturista lähtee.

Eli lämpöisellä kelillä se pikalataus ei välttämättä ole se akun maksimi.

Ihan samoilla periaatteilla sitä akun lataustehoa säädellään myös ac latauksessa, mutta käytännössä se ac laturi työntää lähes aina täysillä, kun sen täysiä on paljon vähemmän kuin pikalaturin. Ei niin etteikö tietysti ole myös mahdollista että ac latauksella käytetään jotain erilaista latausvirtakäyrää, jos valmistaja on sen katsonut tarpeelliseksi, esim akkua ei ole tarpeen lämmittää niin paljoa, jotta se kykenee ottamaan turvallisesti vastaan ac laturin maksimin, jolloin isompi osa energiasta laitetaan suoraan akkuun sen sijaan että sitä yritetään tarpeettomasti lämmittää.

Itse akun häviö on sama samalla akkuun menevällä latausvirralla riippumatta siitä ladataanko ac vai dc laturilla, mutta ac laturi itsessään ei toimi häviöttömästi. Ac laturin hukkalämpö menee kai yleensä taivaan tuuliin, mutta teknisesti on kyllä mahdollista että se on nestejäähdytetty ja hukkalämpöä käytetään myös akunlämmittämiseen jos sille on tarvetta.
Mitä itse olen lukenut aiheesta, niin akun lämpöä nostamalla saadaan kemialliset reaktiot toimimaan nopeammin, jolloin akkua voidaan ladata ja purkaa kovemmalla teholla, kuin kylmempänä. Kääntöpuolena lämpö sitten samalla ikäännyttää akkua eli tarpeettomasti lämpöä ei kannata pitää yllä, kuten tapaus Leaf osoittaa. Eli sinänsä kylmään akkuun pienempi teho vastaa tosiaankin samaa kuin kuumempaan akkuun kovempi teho.

Riippuu sitten ihan valmistajan tekemistä testeistä, kuinka tarkalle tuo latauskäyrä on säädetty, koska sehän noudattaa vain esiohjelmoituja parametreja, eikä tiedä sinänsä akun kemiallisesta käytöksestä mitään. Jotkut valmistajat ovatkin nostaneet lataustehoja myöhemmin päivityksellä, kun ovat tehneet enemmän testejä ja huomanneet kemian kestävän sen riittävällä tasolla.

Tuollainen Volkkarin uusissa autoissa oleva lataustehon näyttäminen suoraan valikossa jo ennen laturille menoa saisi kyllä yleistyä muissakin. Bemarissa on kyllä valikossa manuaalinen lämmitys navin lisäksi, mutta se on tosiaan pelkkä aktivointi. Sitä saa sitten arvailla kuinka paljon aiemmin lämmitys kannattaisi aloittaa, jos laturia ei löydy navista. Minusta myös näytti siltä, että Audin uudessa Q6:ssa ei ole manuaalista lämmitystä ollenkaan jostain syystä, vaikka konsernin MEB alustaan se lisättiin. Onko Volkkarilla tehty Nokiat ja eri tuotekehitystiimit ei juttele keskenään?
 
Ainakin Bemarissa (i4) se HUD:n kuva näyttää leijuvan noin keulan tasalla eli ei ihan lasin kanssa samassa tasossa, muttei myöskään missään 100m päässä. Neue Klassessa on sitten joku koko tuulilasin kokoinen HUD tulossa, niin en tiedä onko siinä myös tuo tarkennuspiste kauempana tai jopa säätyvä. Suomessakin kehitellään koko tuulilasin kattavaa HUD:a, jossa on säätyvä tarkennuspiste, mutta tämä on vielä labravaiheessa eli tuskin ehtii Bemarin vuoden päästä julkaistavaan alustaan.

Todennäköisesti Volkkarissakin tarkentui keulan tietämille nyt kun tarkemmin ajattelen, tuulilasin kohdalla silmät olisi jo melkoisen kierossa enkä muista että se nyt häiritsevän lähelle piirtyi. Ennemmin muistikuva on että se oli huomattavasti lähempänä kuin mihin luontaisesti katse siirtyy ajaessa.
 
Q6ssa taisivat mainita että AR HUD tarkennuspiste olis 200m ja näyttöalue 88" kuljettajan näkövinkkeöistä.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
Tesla Wall Connector gen3. 500e itse laite ja 200e mies ja paku tyyppinen sähkäri asenti. Noita vw elli latureita vissiin vieläki myynnissä jollai 200ellä.
 
Melkein ostaisin sen uudemman version Elli laturista, mutta jos ei koe tarvitsevansa mitään erikoista niin se tarjousmalli 1st gen.

Tesla on hyvä.

Sähköauton kotilataus Jatkot tuolla ettei kukaan kotimode pillastu.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.

Ellin Volkswagenin latausasema 250€ ja asennus paikalliselta sähköfirmalta vähän reilu 300€, sisältäen jonkin satasen lisäkikkareen sähkökaappiin.



On tuo EX30 kyllä ihan raakile vielä softan puolesta, vaikka autosta muuten tykkäänkin. Uusimman päivityksen myötä netti lakkasi toimimasta ja ACC toimii yhä 50/50 käynnistyskerroista. Sentään radio toimii nyt, puhelin yhdistyy autoon paremmin ja kuljettajan valvontajärjestelmä on hieman rauhoittunut + helpompi kytkeä pois päältä.
 
Taitais olla Smart #3 parempi veto jos haluaa tuon taskuraketin. :hmm:
 
Tulee ihan yllätyksenä, et halpaa kiinapaskaa Volvon logoilla on silti halpaa kiinapaskaa.
Olen itse ihmetellyt ilmiötä, missä ihmisillä on niiin suuri sähköautokiima, että ollaan valmiita ostamaan ihan mitä tahansa halvinta roskaa ihan vain siksi että on pakko olla sähköauto.
 
Autokauppias kaupittele latauslaitteksi Ensto Home Onea ( 11kW).
Onko kenelläkään ? Kokemuksia ?
 
Autokauppias kaupittele latauslaitteksi Ensto Home Onea ( 11kW).
Onko kenelläkään ? Kokemuksia ?
Latauksen suhteen noilla ei ole eroja - erot ovat 100%:sesti konfiguroitavuudessa. Jos et halua optimoida pörssisähkön / aurinkopaneeleiden mukaan ja ei ole tarvetta toteuttaa kuormanhallintaa, niin ei ole juuri väliä.

Jos et kerro tarkemmin tarpeista, on mahdotonta antaa oikeastaan mitään arviota siitä, että mikä on hyvä.
 
Todennäköisesti en ala kikkailemaan pörssisähköllä koska haluan ladata autoa ja saunoa juuri silloin kun tekee mieli.

Eli joku ihan tyhmä peruspurkki riittää tarpeisiini.
Toki jos mieli muuttu joskus sitten harmittaa....
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
Walle tolppaan. N. 1000 asennettuna. Laturi maksoi tasan 500€, 20m kaapelia, maakaapelikourua + vikavirtakilkkeet & tolppa n.300 ja sähkärille pari sataa. Päivä omaa duunia 15m * 50-60cm syvän ojan kaivaminen maakaapelille
 
Tässä yritän päästä kärryille sähköautojen ominaisuuksista, niin kysytään taas.

Onko 220kW regeneratiivinen jarrutus jotenkin kova juttu vai onko tämä ihan normalaia uusisa sähköautoissa ? (
 
Tulee ihan yllätyksenä, et halpaa kiinapaskaa Volvon logoilla on silti halpaa kiinapaskaa.
Olikos tämäs se Volvo jonka softan ääressä joku foorumin kirjoittaja oli ollut.
Jutusta oi oikein selvinnyt paljonko se jokunen oli, ja kuinka tyypillistä se tuossa massa on, mutta se mielikuva jäi laadunvalvonta on emokonsernin kulttuurin mukaista.
 
Olikos tämäs se Volvo jonka softan ääressä joku foorumin kirjoittaja oli ollut.
Jutusta oi oikein selvinnyt paljonko se jokunen oli, ja kuinka tyypillistä se tuossa massa on, mutta se mielikuva jäi laadunvalvonta on emokonsernin kulttuurin mukaista.
muistaaksini juurikin näin, mutta ei me tiedetä mitä osaa hän ollut koodaamassa, se saattaa toimia hyvinkin :)
 
Todennäköisesti en ala kikkailemaan pörssisähköllä koska haluan ladata autoa ja saunoa juuri silloin kun tekee mieli.

Eli joku ihan tyhmä peruspurkki riittää tarpeisiini.
Toki jos mieli muuttu joskus sitten harmittaa....

Katso vielä että konfigurointi on yksinkertaista. Itse olen lähinnä tarvinnut vain sitä ominaisuutta, että laitteen saa siihen tilaan, että antaa sähköä kun vain tökkää kaapelin autoon. Ja tarvittaessa voi laittaa sellaiseen tilaan, että vaatii autentikoinnin (tägillä tai puhelimella) ennenkuin antaa sähköä.
 
Tässä yritän päästä kärryille sähköautojen ominaisuuksista, niin kysytään taas.

Onko 220kW regeneratiivinen jarrutus jotenkin kova juttu vai onko tämä ihan normalaia uusisa sähköautoissa ?

En osaa lukuarvoina verrata onko paljon vai vähän, riippuu akun lataustasosta ja lämpötilasta. Kaikki sähköautot regeneroi moottorijarrulla tuntuvasti parhaimmillaan, vastaavasti kylmällä akulla talvella tai liki täytenä ei juuri yhtään.
 
eiköhän se jarrutus teho ole myös riippuvainen paljonko auto kykenee lataamaan? :hmm: ei kai se voi jarruillakaan si genereoida enempiä?
 
Viimeksi muokattu:
Totta tuokin. Sitä ei vaan ilman obd palikkaa taida nähdä kuinka suurella teholla vaikkapa Tesla vetäis lämpimällä ~60% akulla kun moottoritienopeudesta heittää vakkarin pois ja antaa laskea nopeutta, lujaahan se puree ja tekee virtaa, mutta kuinka paljon. :hmm: Hyvin hetkellisiähän ne piikit on, mielestäni merkityksetön tieto (sähkö)autonvalinnassa.
 
Totta tuokin. Sitä ei vaan ilman obd palikkaa taida nähdä kuinka suurella teholla vaikkapa Tesla vetäis lämpimällä ~60% akulla kun moottoritienopeudesta heittää vakkarin pois ja antaa laskea nopeutta, lujaahan se puree ja tekee virtaa, mutta kuinka paljon. :hmm: Hyvin hetkellisiähän ne piikit on, mielestäni merkityksetön tieto (sähkö)autonvalinnassa.
niin on, se et sekunnin saat 220kw.. ei tee oikeen mitään akun varaukselle, enempi ne on silmälumetta et kato ko saan akun täyteen ko painan jarrua :rofl: ko monet hokaa ees eroa kw ja kwh:n kanssa ;)
 
Tässä yritän päästä kärryille sähköautojen ominaisuuksista, niin kysytään taas.

Onko 220kW regeneratiivinen jarrutus jotenkin kova juttu vai onko tämä ihan normalaia uusisa sähköautoissa ? (

Tuntuu sinänsä isolta luvulta, mutta melko mitätön vertailtava asia. ~250kW kiihdyttää parin tonnin auton 5-6 sekunnissa 0-100 kmh, joten vastaavanlainen hidastuminen vaatisi myös saman jarrutustehon. Sillä taas ei ole niin kauheasti merkitystä tavallisessa käytössä että saatko juuri sen kerran kahdessa vuodssa tapahtuvan äkkijarrutuksen liike-energian varastoon vai menisikö se jarrujen lämmöksi. Todennäköisesti parempi että jarrutkin pääsevät joskus pyyhkimään alkavaa ruostekerrosta pois jarrulevyiltä.
 
Tuntuu sinänsä isolta luvulta, mutta melko mitätön vertailtava asia. ~250kW kiihdyttää parin tonnin auton 5-6 sekunnissa 0-100 kmh, joten vastaavanlainen hidastuminen vaatisi myös saman jarrutustehon. Sillä taas ei ole niin kauheasti merkitystä tavallisessa käytössä että saatko juuri sen kerran kahdessa vuodssa tapahtuvan äkkijarrutuksen liike-energian varastoon vai menisikö se jarrujen lämmöksi. Todennäköisesti parempi että jarrutkin pääsevät joskus pyyhkimään alkavaa ruostekerrosta pois jarrulevyiltä.
jep kivaa on saada ruostekerrosta pois ees hiukan, vaikka siitä sitä jarrupölyveroa si joutuneekin ehkä maksaa joskus :rofl: mutta tosiaan et si kans tietää et tarvittaessa ne mekaaniset jarrut kans on kunnossa
 
Onko muuten jotain tapaa hetkellisesti poistaa regenerointi käytöstä monissa sähköautoissa poislukien akun täyteen lataus?

Jarrulevyt pääsee helposti ruostumaan ja kun on tottunut ajamaan tasaisesti, niin ajotavan muuttaminen äkkijarrutteluksi tuntuu ihan helvetin typerältä.
 
Onko muuten jotain tapaa hetkellisesti poistaa regenerointi käytöstä monissa sähköautoissa poislukien akun täyteen lataus?

Jarrulevyt pääsee helposti ruostumaan ja kun on tottunut ajamaan tasaisesti, niin ajotavan muuttaminen äkkijarrutteluksi tuntuu ihan helvetin typerältä.
hankala sanoa ko ei pysty millään ihan ajossa toteamaan että millä ny jarrutetaan, ei ees d auta ko silläkin generoi... kai se on vaan pakko välillä painaa pedaali pohjaan kaksin jaloin :D
 
hankala sanoa ko ei pysty millään ihan ajossa toteamaan että millä ny jarrutetaan, ei ees d auta ko silläkin generoi... kai se on vaan pakko välillä painaa pedaali pohjaan kaksin jaloin :D
Lähinnä mietin että löytyisikö vaikka jonkun OBD väylä palikan avulla keinot poistaa regenerointi monista autoista väliaikaisesti tjsp.

Äänestä ne normijarrut jotenkuten erottaa ja regenerointimittari antaa kanssa vihjettä. Mutta yleensä näiden perusteella näkee vaan että kaikki meni taas akkuun.
 
Onko muuten jotain tapaa hetkellisesti poistaa regenerointi käytöstä monissa sähköautoissa poislukien akun täyteen lataus?

Jarrulevyt pääsee helposti ruostumaan ja kun on tottunut ajamaan tasaisesti, niin ajotavan muuttaminen äkkijarrutteluksi tuntuu ihan helvetin typerältä.

Ainakin oma auto tekee tuon automaattisesti, eli poistaa regenin käytöstä, jotta pakottaa oikeat jarrut käyttöön. Tekee sen joka päivä muutamilla ensimmäisillä jarrutuksilla.

Olin siinä uskossa että kaikki autot huolehtisivat tuosta automaattisesti, eikä kuljettajan sitä tarvitse miettiä.

hankala sanoa ko ei pysty millään ihan ajossa toteamaan että millä ny jarrutetaan

Ainakin Audeissa näkee mittaristosta, jarruttaako jarrulla vai regenillä.
 
Ainakin oma auto tekee tuon automaattisesti, eli poistaa regenin käytöstä, jotta pakottaa oikeat jarrut käyttöön. Tekee sen joka päivä muutamilla ensimmäisillä jarrutuksilla.

Olin siinä uskossa että kaikki autot huolehtisivat tuosta automaattisesti, eikä kuljettajan sitä tarvitse miettiä.



Ainakin Audeissa näkee mittaristosta, jarruttaako jarrulla vai regenillä.
Lähdetkö täydellä akulla, jolloin regenillä ei ole paikkaa minne tunkea energiaa?
 
en mä ainakaan äänestä kuule.. tai si vaan jarrutan jo niin pal ennakkoon aina tilanteen mukaan, aikavähän kieltämättä jalka on polkimella ja silloinkin kevyesti ko ennakoin liikennettä/kääntymisiäni.
Ainakin oma auto tekee tuon automaattisesti, eli poistaa regenin käytöstä, jotta pakottaa oikeat jarrut käyttöön. Tekee sen joka päivä muutamilla ensimmäisillä jarrutuksilla.

Olin siinä uskossa että kaikki autot huolehtisivat tuosta automaattisesti, eikä kuljettajan sitä tarvitse miettiä.



Ainakin Audeissa näkee mittaristosta, jarruttaako jarrulla vai regenillä.
mikä auto sulla? omassa id3:ssa en ainakaan moista ole havainu, mielestäni generoi aina
 
Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.

En tiedä mikä auto noin tekee. Omassa autossa jos akku on umpijäässä niin kyllä se ensin lämmittää akkua ihan AC laturistakin. Se vaan ei nosta lämpötilaa kovin korkealle, kun AC laturin latausteho verrattain pieni. Kunhan on selkeästi vaan plussan puolella koko paketti niin kyllä se sen 11kW voi ottaa huoletta
 
Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.
AC:n teho maks 11/22kw riippuen autosta.. dc monin verroin enempi,parhaissa jopa 10x ja yli.. dc:hän taitaa alkaa tööttää jo sinne kylmään akkuun enempi ko max ac...
 
Onko muuten jotain tapaa hetkellisesti poistaa regenerointi käytöstä monissa sähköautoissa poislukien akun täyteen lataus?

Jarrulevyt pääsee helposti ruostumaan ja kun on tottunut ajamaan tasaisesti, niin ajotavan muuttaminen äkkijarrutteluksi tuntuu ihan helvetin typerältä.

Teslassa ei varsinaisesti, mutta service-valikosta löytyy brake burnishing toiminto joka poistaa regenin ja ohjaa käyttämään jarruja riittävästi noiden eheyttämiseen. Mutta ei sillä toki oikein liikenteen seassa kannata ajella.
 
Teslassa ei varsinaisesti, mutta service-valikosta löytyy brake burnishing toiminto joka poistaa regenin ja ohjaa käyttämään jarruja riittävästi noiden eheyttämiseen. Mutta ei sillä toki oikein liikenteen seassa kannata ajella.
Saa tuon toiminnon lisäksi Teslassa viiksestä laitettua vapaalle vaihteelle ja jarrutettua sitten pelkillä jarruilla. Ite teen vapaalle vaihtoa ja jarrutusta kerran tai pari viikossa vakipaikassa motarilta poistuessa jos ei ole ketään perässä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 430
Viestejä
4 512 022
Jäsenet
74 369
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom