Yleistä keskustelua sähköautoista

Ja isosta näytöstä vielä sen verran, että kun kerran on tottunut sellaiseen, on aika vaikeaa vaihtaa takaisin pikkunäyttöön.
Elokuviako siitä näytöltä katsotaan, vai miksi sen pitäisi olla iso? Onko navigaattorin kartalta todella tarpeen nähdä 100 km säteelle?

Voihan se tosiaan olla että jos isoon tottuu niin sitten pienempi tuntuu huonolta.
 
Elokuviako siitä näytöltä katsotaan, vai miksi sen pitäisi olla iso? Onko navigaattorin kartalta todella tarpeen nähdä 100 km säteelle?

Voihan se tosiaan olla että jos isoon tottuu niin sitten pienempi tuntuu huonolta.
Mäkään en tykkää siltä miltä nuo kojetauluun liimatut tabletit näyttää mutta on niissä puolensa. Tosin navit tuntuu aina zoomaavan niin lähelle että vaikka on se 20" näyttö niin näkee vain 200 m säteellä ympärille.
 
Et vissiin lukenut tuota linkkiäsi tai sen julkaisupäivämäärää.

Missä se VW mainostaa?
„Die Versuchsfahrzeuge laufen, mit den Vorbereitungen sind wir in den letzten Zügen“, bestätigt VW-Entwicklungsvorstand Thomas Ulbrich im Gespräch mit dem Handelsblatt. Von 2022 an kann jedes Elektroauto aus dem Volkswagen-Konzern, das auf Basis der Elektroplattform MEB („Modularer Elektrifizierungs-Baukasten“) entwickelt wird, den Strom nicht nur laden, sondern auch wieder ans Netz zurückgeben. Den MEB verwenden außer VW auch die Schwestermarken Audi, Skodaund Seat-Cupra.

Siinä se lukee, kehitysjohtajan suulla sanottuna 2022 lähtien autot tukevat, ml. Tytärmerkit.

Skodista on jo parin vuoden takaa kuvia joissa tuo sama kaksisuuntaisen latauksen valikko, ehkä 3.1 versiosta? En tiedä uudemmista.

Olen oikeastaan yllättynyt että noita dc-latureita ei saa mistään. Vaikka maksaisivat useamman tonnin, niin me kestävät autoa pidempään ja ovat murto-osan auton hinnasta.
 
Olen oikeastaan yllättynyt että noita dc-latureita ei saa mistään. Vaikka maksaisivat useamman tonnin, niin me kestävät autoa pidempään ja ovat murto-osan auton hinnasta.
Auton lataamiseen? Voi olla aika hiljaista kysyntä kotitalouksilla. Autoissa kuitenkin on jo AC laturi jonka maksimiteho ylittää monesti sen mitä ilman kuormanhallintaa voi taloliittymästä ottaa. Miksi ostaa sellainen toiseen kertaan kun se jo autossa on. Isommat sähköliittymät taas maksaa maltaita.
 
Auton lataamiseen? Voi olla aika hiljaista kysyntä kotitalouksilla. Autoissa kuitenkin on jo AC laturi jonka maksimiteho ylittää monesti sen mitä ilman kuormanhallintaa voi taloliittymästä ottaa. Miksi ostaa sellainen toiseen kertaan kun se jo autossa on. Isommat sähköliittymät taas maksaa maltaita.
Lähinnä koska mahdollistavat bidirektionaalisen homman ja integroituvat aurinkosähköön todella hyvin.

Lataukseen hyöty tietty vähäinen, mitä nyt erillisen invertterin hyötysuhde lienee korkeampi.
 
Elokuviako siitä näytöltä katsotaan, vai miksi sen pitäisi olla iso?

Sitäkin toki voi tehdä. Rouvaa odotellessa voi vaikka katsoa Netflixiä tai pelata:

maxresdefault.jpg

playing-palworld-in-my-model-s-v0-unr4cul112mc1.jpeg


Mutta noiden keskinäyttöjen olisi hyvä olla kuitenkin aika korkealla, meinaan niiden tutkimusten mukaan alhaalla keskikonsolissa oleva näyttö on huonompi ratkaisu.

1-s2.0-S0003687005000864-gr5.jpg
 
Vw ID.7:n näyttökombinaatio on ainakin itselle mukava kokonaisuus. Ratin takana perusnäyttö, mistä näkee nopeuden päätä kääntämättä, tuulilasissa HUD mistä näkee vielä paremmin perustiedot + navigointiohjeet. Tätä täydentää iso näyttö keskellä kojelautaa. Ainoa miinus on, että autojen HUD-kuva on tarkennettu tuulilasin tasalle, eli joudut kohdistamaan katseen lähellee toisin kuin monissa perinteisemmissä HUDeissa, missä kuva piirtyy "äärettömän kauas".
 
Kai sitä hudia nyt saa säädettyä? En ainakaan itse huomannut, että olis id.7 mitenkään erityisen matalalla vaikka Ioniq 5 verrattuna.
 
Kai sitä hudia nyt saa säädettyä? En ainakaan itse huomannut, että olis id.7 mitenkään erityisen matalalla vaikka Ioniq 5 verrattuna.
Siis saa säädettyä sen sijaintia, mutta ei sitä kuinka kauas silmistä sen piirto on projisoitu. Eli joka tapauksessa joudut tarkentamaan silmäsi tuulilasin tasalle noin metrin päähän, verrattuna siihen että voi pitää katseesi 100m päässä ja silti nähdä HUDin kirkkaasti. Ainakin oman muistikuvani mukaan näin.
 
Monesti hattuvakiona on pidetty 1000 lataussykliä, eli 100% akun kokonaisenergiamäärän latauskertaa, mikä on mielestäni jonkinlainen minimivaatimus.

https://www.hyundaimotorgroup.com/story/CONT0000000000000906 sivun mukaan 0-100% latauksella akku voisi kestää sen 1000 sykliä, 20-80% latauksella 5000 sykliä ja vain 20% latauksilla 8000 sykliä (oletan että puhutaan kokonaissykleistä).
How Long Do Electric Car Batteries Last? tuossa taas sanotaan että 1500-2000 sykliä olisi hyvä odotusarvo.

Itse olen pettynyt jos akku kestäisi vain tuon 1000 sykliä, sillä esim ID7:n kohdalla olettaisin sillä pääsevän "vain" 400 000 km (WLTP 600-700 km, mutta tosirange ehkä siinä 400 km ympärillä). 2000 sykliä varmaan riittäisi jo aivan mainiosti ja 5000 sykliä tuskin kukaan jaksaisi edes ajella samalla autolla.
Nämä ovat varmaankin niitä hyviä akkuja mitkä kestää hajoamatta yli tuhat sykliä, ja ehkä itseä enemmän kiinnostaisi tietää että mikä osuus akuista pääsee tuohon 1000 tai 2000 sykliin hajoamatta.

Lataustavoista olettaisin että pienen virran kotilataukset ovat akulle huomattavasti hellempiä kuin 200 kW tunkeminen pakettiin. Kiukaan vastukset hehkuvat jo 7 kW:lla, niin eiköhän siellä akussakin jokin kohta lämpiä 30-50 kertaa suuremmilla virroilla. Jatkuva lämpölaajenemissyklitys ei yleisesti ole minkään teknologian lempiasioita.
 
Kun tarkastellaan moderneja täyssähköisiä autoja, niin mikä on näiden akun eliniän laita. Kannattaako akkua ladata ensisijaisesti DC vai AC latauksella? AC latauksessa vielä vaihtoehtoina 3-vaiheinen lataus (Mode3) tai 1-vaiheinen lataus suoraan pistokkeesta.

Maailmalta löytyy jo autoja, joilla on ajettu yli 500 000 kilometriä samalla akulla, jossa on maksimikapasiteettia vielä runsaat 70% jäljellä alkuperäisestä. Sitä tarina ei kerro, millä tavalla näitä autoja on latailtu, ja onko varausta pidetty pääosin turvallisena pidetyssä 20 - 80 prosentin haarukassa.
Kaikkia akkuja ladataan aina tasavirralla. DC latauksessa tasavirta tulee suoraan liittimestä akun nappoihin, AC latauksessa autossa olevat komponentit muuttavat syötetyn vaihtovirran akkua lataavaksi tasavirraksi.

Tärkeämpi tekijä on akun lämpö ladattaessa.
 
Kotilataus, mutta en tiedä onko enää mitattavissa olevaa merkitystä mennäänkö valovirralla vai voimavirralla; laittaa 11kW kotiaseman eikä murehdi turhia.

Lähinnä vaan sen varaustason pitää suositellussa maksimissa riippuen valmistajan ohjeesta, itse olen pitänyt 80% ja alle kymmenen kertaa 90-100% pitkiin tiedossa oleviin matkoihin vetänyt täyteen.
 
Tavan kuluttajan käytössä akkua tuskin saa ennenaikaisesti pilalle käytti sitä miten tahansa. Leaffien akut leipo koska ilmajäähdytteisyys, ekan polven model ässien akut hajosi kun akkupaketin sisään pääsi kosteutta.
Turha ainakaan elämästään tehdä vaikeempaa sen takia että välttelee pikalatausta.
 
Akkujen lataussyklien kestämisen lisäksi kiinnittäisin itse paljon huomiota myös korjattavuuteen. Sähköautojen akut kun koostuu useista kennoista ja sen suhteen tuntuu olevan hyvinkin paljon eroja miten helppo on vaihtaa yksittäisiä kennoja, tai vain osa kennoista, niiden mennessä huonoksi.
Teslalla taitaa olla nykyään se joku structural battery joka on osa auton kantavaa korirakennetta. Miten helppo lienee korjata. Ei olekkaan, oli vain hetken aikaa pienessä erässä Tesloja. Ks. Terron postaus alla jossa korjattu tieto. Millainen lienee korjattavuus nykyisin.
VAG konsernin MEB-alustassa on käsittääkseni modulaarinen rakenne, jossa akusto koostuu muutamista kennoryppäistä/moduuleista, joita voi vaihtaa yksittäin.
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Korealaisiasta ja Kiinalaisista merkeistä sitten ei omassa hatarassa muistissa ole muistikuvia millaisia ovat rakenteeltaan.

Edit: faktantarkistusta kun alkoi epäilyttämään. Ford ei käytä Ultiumia joka on vain GM:n juttu, mutta on joskus maininnut kehittelevänsä "ultium-like" akustoa, joka sitten sotki ajatuksen. MEB-pohjaisessa Explorer EV:ssä ei oikein ota selvää onko akku sama kuin esim. ID4:ssä vai onko Fordin käsialaa. Vaatisi syvempää tutkailua. Jotain akkupuljausta on tehneet kun auton julkistus oli myöhästynyt jonkun myöhään tehdyn akkuvekslauksen takia.
 
Viimeksi muokattu:
Teslalla taitaa olla nykyään se joku structural battery joka on osa auton kantavaa korirakennetta.
Ei ole. Tämä väite on kyllä uskomattoman lujassa kun toistuvasti tulee esiin. Euroopassa myydyissä autoissa ei ole ollut yhtään 4680-kennollista structural-akkua, joita tehtiin hetken aikaa jenkeissä yhteen Y-malliin (short range AWD) ja senkin valmistus on lopetettu. Tuote structural akkua on tällä hetkellä vain Cybertruckissa.
 
Oli structural tai ei model 3 ja y akut on valettu johonkin liimamassaan eivätkä ole korjattavissa.

Korealaisissa on pouch kennoja alumiinimoduulien sisällä eli on korjattavissa tai moduuli helpostikin vaihdettavissa.
 
Oli structural tai ei model 3 ja y akut on valettu johonkin liimamassaan eivätkä ole korjattavissa.

Korealaisissa on pouch kennoja alumiinimoduulien sisällä eli on korjattavissa tai moduuli helpostikin vaihdettavissa.
Saahan nuo moduulit Tesloissakin vaihdettua. Yksittäisen kennon vaihtaminen moduulin sisällä voi olla hankalampaa, mutta harvemmin noita yksittäisiä kennoja moduulin sisään ruvetaankaan vaihtamaan.

Muutenkin noi kolmosen ja Y:n akut on sen verran luotettavia, että ihan hirveästi noilla akkujen rikkoutumisella ei kannata vaivata päätään.
 
Teslassa moduuleja on 4, Hyudailla ainakin kymmeniä pienempiä. Jokainen osaa varmaan järjellään ajatella mitä nämä tarkoittavat korjattavuudelle ja korjausten hinnalle.
 
Y:stä en tiedä, mutta S malleissa ainakin on firmoja jo olemassa jotka akkuja korjaa ja varmaan kun kohta alkaa olemaan Y malleja joiden takuu on päättynyt niin tulee varmasti näillekkin korjausta saataville.
 
Oli structural tai ei model 3 ja y akut on valettu johonkin liimamassaan eivätkä ole korjattavissa.

Kyllähän kaikki aina korjattavissakin on, jos vähän hankalasti.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Itse lataan kuten lataa, aina välillä 100% kun ajan pääsääntöisesti pitkää matkaa ja on tarvetta täydelle akulle ja reisussa lataan pikalatureilla kun ei ole aikaa odotella. Pyrin toki välttämään auton seisottamista 100% varauksella, eli lataus niin että lähden ajamaan kun on täynnä. Käyttöönhän on auto tehty eikä näyttelyesineeksi.
 
Itse lataan kuten lataa, aina välillä 100% kun ajan pääsääntöisesti pitkää matkaa ja on tarvetta täydelle akulle ja reisussa lataan pikalatureilla kun ei ole aikaa odotella. Pyrin toki välttämään auton seisottamista 100% varauksella, eli lataus niin että lähden ajamaan kun on täynnä. Käyttöönhän on auto tehty eikä näyttelyesineeksi.
Lataan myös aina täyteen kun lähdössä johonkin, tai jos tiedän seuraavana päivänä kuluvan vaikka + 10% virtaa. Pyrkinyt siihen ettei auto seisoisi vuorokautta pidempään 100% tilassa.
Arjessa ns. kauppareissu ajossa latausraja on 90%.
 
Tämä pitää toki paikkaansa mutta akun lämpiäminen suoraan DC suurteholatauksella lienee hyvinkin akkukohtaista. DC latauksessa hyötysuhde on karkeasti arvioituna noin 95 % ja AC latauksessa 85 % johtuen auton sisäisen laturin ja tasasuuntauksen aiheuttamasta häviöistä. Tuo 10 % huonompi hyötysuhde purkautuu luonnollisesti lämpönä, ja auton sisäisellä laturilla ja sen tasasuuntaajalla on luonnollisesti oma käyttöikänsä.

Aika ajoin kuulee väitteitä, että akun kestävyyden kannalta kannattaa suosio hidasta AC latausta 11 tai 22 kW teholla riippuen auton mallista, ja vastaavasti DC latausta tulisi käyttää vain harvoin matka-ajoissa, jotta akun kapasiteetti tai käyttöikä ei kärsisi.

Yhtenä olennaisena tekijänä mainittakoon vielä lämpötilan vaikutus. Pakkasella DC lataus on luonnollisesti hitaampaa, jolloin olettaisi tämän olevan hyvästä akun eliniän kannalta, ja vastaavasti akun esilämmitys ennen DC latausta syö akun elinikää.
Eihän se ac laturin häviö lämmöksi sinne akkuun mene. Kyllä se akku itsessään viileämpänä pysyy ac laturilla pienemmällä teholla kuin dc pikalaturilla.

Akun eliniälle merkittävintä on se kuinka paljon sitä ladataan "täysillä". Pakkasella se täysillä lataaminen tapahtuu pienemmällä teholla, niin että akun kulumisen kannalta se 30kW latausteho vastaa hyvinkin kesällä 300kW lataustehoa.

Esilämmitys tietysti lisää akun käyttösyklejä, ja sitä kautta syö elinikää, mutta ei se toteutuva suurempi latausteho sitä varsinaisesti tee.
 
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Tämä taisi olla vielä pidemmälle kehitetty. Eli ohjauselektroniikka mukana moduulissa. Voi vaihtaa yksi kerrallaan moduulit vaikka kokonaan eri akkukemian malleihin.

Ellei ne ole muuttuneet siitä kuin viimeksi aiheesta luin.
 
Mihin lämpöhäviö sitten karkaa, laturin omaan jäähdytinsiiliin? :asif:

En ymmärrä väitettä pakkasessa latauksen vaikutuksesta akun elinikään, jos akun lämpötila ei kuitenkaan ole noussut merkittäväksi ladattaessa rajoitetulla teholla esim. 30 kW sen sijaan että esilämmitetyllä akulla saisi sen 150 kW.

Häviö katoaa DC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan ja AC laturilla latauslaitteen tehoelektroniikkaan, ensimmäinen sijaitsee auton ulkopuolella, jälkimmäinen sisäpuolella. Saattaa olla että siellä on joku siili ja ainakin DC laitteiden osalta siellä on ihan tuuletinkin.

Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.
 
Mua kiinnostaa se että aiheutuuko AC laturin käyttämisestä pakkasella enemmän akun kulumista kuin DC laturilla, sillä AC laturi saattaa ladata suuremmalla teholla alkuvaiheessa, ennen kuin akku on lämmennyt. Loogisesti näin tietysti olisi.
Autohan sen päättää millä teholla ladataan pakkasellakin, oli sitten AC tai DC latauksesta kyse. Olisi aika outoa jos auto pyytäisi omalta sisäisestä laturiltaan enemmän virtaa pakkasella kuin CCS-piuhan yli pikalaturilta.
 
Autohan sen päättää millä teholla ladataan pakkasellakin, oli sitten AC tai DC latauksesta kyse. Olisi aika outoa jos auto pyytäisi omalta sisäisestä laturiltaan enemmän virtaa pakkasella kuin CCS-piuhan yli pikalaturilta.

Se on totta, siksi joskus sitä vähän mietinkin. Oma Tesla lataa DC:llä kylmään akkuun ensialkuun 7kW, joka käytetään kaikki akun lämmitykseen. Sen sijaan AC:lla tulee suoraan 11kW, josta ei kerrottu että kuinka paljon kuluu lämmitykseen. En asiaa sen enempää jaksanut tutkia.
 
Siis sitä akun lataustehoahan rajoitetaan pakkasella, mutta samalla ladataan niin kovaa kun vaan pystytään särkemättä akkua, tämä tietysti rasitta aakkua kun sitä piskataan niin kovaa kun uskalletaan.

Samoin lämpimässäkin kelissä pikalaturilla ladataan akkua niin kovaa kun pystytään särkemättä akkua/tai niin kovaa kun laturista lähtee.

Eli lämpöisellä kelillä se pikalataus ei välttämättä ole se akun maksimi.

Ihan samoilla periaatteilla sitä akun lataustehoa säädellään myös ac latauksessa, mutta käytännössä se ac laturi työntää lähes aina täysillä, kun sen täysiä on paljon vähemmän kuin pikalaturin. Ei niin etteikö tietysti ole myös mahdollista että ac latauksella käytetään jotain erilaista latausvirtakäyrää, jos valmistaja on sen katsonut tarpeelliseksi, esim akkua ei ole tarpeen lämmittää niin paljoa, jotta se kykenee ottamaan turvallisesti vastaan ac laturin maksimin, jolloin isompi osa energiasta laitetaan suoraan akkuun sen sijaan että sitä yritetään tarpeettomasti lämmittää.

Itse akun häviö on sama samalla akkuun menevällä latausvirralla riippumatta siitä ladataanko ac vai dc laturilla, mutta ac laturi itsessään ei toimi häviöttömästi. Ac laturin hukkalämpö menee kai yleensä taivaan tuuliin, mutta teknisesti on kyllä mahdollista että se on nestejäähdytetty ja hukkalämpöä käytetään myös akunlämmittämiseen jos sille on tarvetta.
 
„Die Versuchsfahrzeuge laufen, mit den Vorbereitungen sind wir in den letzten Zügen“, bestätigt VW-Entwicklungsvorstand Thomas Ulbrich im Gespräch mit dem Handelsblatt. Von 2022 an kann jedes Elektroauto aus dem Volkswagen-Konzern, das auf Basis der Elektroplattform MEB („Modularer Elektrifizierungs-Baukasten“) entwickelt wird, den Strom nicht nur laden, sondern auch wieder ans Netz zurückgeben. Den MEB verwenden außer VW auch die Schwestermarken Audi, Skodaund Seat-Cupra.

Siinä se lukee, kehitysjohtajan suulla sanottuna 2022 lähtien autot tukevat, ml. Tytärmerkit.

Skodista on jo parin vuoden takaa kuvia joissa tuo sama kaksisuuntaisen latauksen valikko, ehkä 3.1 versiosta? En tiedä uudemmista.

Olen oikeastaan yllättynyt että noita dc-latureita ei saa mistään. Vaikka maksaisivat useamman tonnin, niin me kestävät autoa pidempään ja ovat murto-osan auton hinnasta.
Jutussa on markkinointihypetystä ominaisuuksista, joista ei ole autojen teknisissä tiedoissa vieläkään mitään mainintaa.
Mutta missä se VW nyt isosti mainostaa?




Säästänpä tällä kertaa googlailemasta enempää, kun edellistäkin piti syvältä kaivaa:
Ei volkkari mainosta missään, kun ei ominaisuutta ole vielä. Viimeisimpänä ovat joulukuussa tiedottaneet pilottiprojektista HagerEnergyn kanssa. Hager sanoo omassa dokumentaatiossaan ominaisuudesta näin:
Vehicle2Home interface: system is compatible with future products, system is prepared (The customer does not have a legal claim to option V2H. Depends specifically on future vehicles, interfaces / grid guidelines and regulations.)

Tuo Hagerin värkki on siis kokonainen energiavarasto, hinta on siis jossain parin kympin hujakoilla.
 
Piti laittaa vielä edittiä omaan postaukseen kun alkoi epäilyttämään tuo mainittu Ultiumin käyttö. Onkin sitten ilmeisesti vain GM:n juttu pelkästään.
Miten lienee tuon eurooppalaisen Explorer EV:n akuston kanssa, onko ihan samaa kuin esim. ID4:ssä vai Fordin omaa käsialaa.

Näissä tuntuu olevan pinnan alla enemmänkin akkuversiointeja kun Enyaqeissa kans taitaa olla ainakin usealta eri valmistajalta akkuja vähän vetotavasta ja vuosimallista riippuen. Joista osa sitten on esim. parempia tai heikompia ottamaan suurteholatausta vastaan. Vaikka kapaaiteetti on sama, ainakin paperilla.

Akkujen lataussyklien kestämisen lisäksi kiinnittäisin itse paljon huomiota myös korjattavuuteen. Sähköautojen akut kun koostuu useista kennoista ja sen suhteen tuntuu olevan hyvinkin paljon eroja miten helppo on vaihtaa yksittäisiä kennoja, tai vain osa kennoista, niiden mennessä huonoksi.
Teslalla taitaa olla nykyään se joku structural battery joka on osa auton kantavaa korirakennetta. Miten helppo lienee korjata. Ei olekkaan, oli vain hetken aikaa pienessä erässä Tesloja. Ks. Terron postaus alla jossa korjattu tieto. Millainen lienee korjattavuus nykyisin.
VAG konsernin MEB-alustassa on käsittääkseni modulaarinen rakenne, jossa akusto koostuu muutamista kennoryppäistä/moduuleista, joita voi vaihtaa yksittäin.
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Korealaisiasta ja Kiinalaisista merkeistä sitten ei omassa hatarassa muistissa ole muistikuvia millaisia ovat rakenteeltaan.

Edit: faktantarkistusta kun alkoi epäilyttämään. Ford ei käytä Ultiumia joka on vain GM:n juttu, mutta on joskus maininnut kehittelevänsä "ultium-like" akustoa, joka sitten sotki ajatuksen. MEB-pohjaisessa Explorer EV:ssä ei oikein ota selvää onko akku sama kuin esim. ID4:ssä vai onko Fordin käsialaa. Vaatisi syvempää tutkailua. Jotain akkupuljausta on tehneet kun auton julkistus oli myöhästynyt jonkun myöhään tehdyn akkuvekslauksen takia.
 
Siis saa säädettyä sen sijaintia, mutta ei sitä kuinka kauas silmistä sen piirto on projisoitu. Eli joka tapauksessa joudut tarkentamaan silmäsi tuulilasin tasalle noin metrin päähän, verrattuna siihen että voi pitää katseesi 100m päässä ja silti nähdä HUDin kirkkaasti. Ainakin oman muistikuvani mukaan näin.
Ainakin Bemarissa (i4) se HUD:n kuva näyttää leijuvan noin keulan tasalla eli ei ihan lasin kanssa samassa tasossa, muttei myöskään missään 100m päässä. Neue Klassessa on sitten joku koko tuulilasin kokoinen HUD tulossa, niin en tiedä onko siinä myös tuo tarkennuspiste kauempana tai jopa säätyvä. Suomessakin kehitellään koko tuulilasin kattavaa HUD:a, jossa on säätyvä tarkennuspiste, mutta tämä on vielä labravaiheessa eli tuskin ehtii Bemarin vuoden päästä julkaistavaan alustaan.

Siis sitä akun lataustehoahan rajoitetaan pakkasella, mutta samalla ladataan niin kovaa kun vaan pystytään särkemättä akkua, tämä tietysti rasitta aakkua kun sitä piskataan niin kovaa kun uskalletaan.

Samoin lämpimässäkin kelissä pikalaturilla ladataan akkua niin kovaa kun pystytään särkemättä akkua/tai niin kovaa kun laturista lähtee.

Eli lämpöisellä kelillä se pikalataus ei välttämättä ole se akun maksimi.

Ihan samoilla periaatteilla sitä akun lataustehoa säädellään myös ac latauksessa, mutta käytännössä se ac laturi työntää lähes aina täysillä, kun sen täysiä on paljon vähemmän kuin pikalaturin. Ei niin etteikö tietysti ole myös mahdollista että ac latauksella käytetään jotain erilaista latausvirtakäyrää, jos valmistaja on sen katsonut tarpeelliseksi, esim akkua ei ole tarpeen lämmittää niin paljoa, jotta se kykenee ottamaan turvallisesti vastaan ac laturin maksimin, jolloin isompi osa energiasta laitetaan suoraan akkuun sen sijaan että sitä yritetään tarpeettomasti lämmittää.

Itse akun häviö on sama samalla akkuun menevällä latausvirralla riippumatta siitä ladataanko ac vai dc laturilla, mutta ac laturi itsessään ei toimi häviöttömästi. Ac laturin hukkalämpö menee kai yleensä taivaan tuuliin, mutta teknisesti on kyllä mahdollista että se on nestejäähdytetty ja hukkalämpöä käytetään myös akunlämmittämiseen jos sille on tarvetta.
Mitä itse olen lukenut aiheesta, niin akun lämpöä nostamalla saadaan kemialliset reaktiot toimimaan nopeammin, jolloin akkua voidaan ladata ja purkaa kovemmalla teholla, kuin kylmempänä. Kääntöpuolena lämpö sitten samalla ikäännyttää akkua eli tarpeettomasti lämpöä ei kannata pitää yllä, kuten tapaus Leaf osoittaa. Eli sinänsä kylmään akkuun pienempi teho vastaa tosiaankin samaa kuin kuumempaan akkuun kovempi teho.

Riippuu sitten ihan valmistajan tekemistä testeistä, kuinka tarkalle tuo latauskäyrä on säädetty, koska sehän noudattaa vain esiohjelmoituja parametreja, eikä tiedä sinänsä akun kemiallisesta käytöksestä mitään. Jotkut valmistajat ovatkin nostaneet lataustehoja myöhemmin päivityksellä, kun ovat tehneet enemmän testejä ja huomanneet kemian kestävän sen riittävällä tasolla.

Tuollainen Volkkarin uusissa autoissa oleva lataustehon näyttäminen suoraan valikossa jo ennen laturille menoa saisi kyllä yleistyä muissakin. Bemarissa on kyllä valikossa manuaalinen lämmitys navin lisäksi, mutta se on tosiaan pelkkä aktivointi. Sitä saa sitten arvailla kuinka paljon aiemmin lämmitys kannattaisi aloittaa, jos laturia ei löydy navista. Minusta myös näytti siltä, että Audin uudessa Q6:ssa ei ole manuaalista lämmitystä ollenkaan jostain syystä, vaikka konsernin MEB alustaan se lisättiin. Onko Volkkarilla tehty Nokiat ja eri tuotekehitystiimit ei juttele keskenään?
 
Ainakin Bemarissa (i4) se HUD:n kuva näyttää leijuvan noin keulan tasalla eli ei ihan lasin kanssa samassa tasossa, muttei myöskään missään 100m päässä. Neue Klassessa on sitten joku koko tuulilasin kokoinen HUD tulossa, niin en tiedä onko siinä myös tuo tarkennuspiste kauempana tai jopa säätyvä. Suomessakin kehitellään koko tuulilasin kattavaa HUD:a, jossa on säätyvä tarkennuspiste, mutta tämä on vielä labravaiheessa eli tuskin ehtii Bemarin vuoden päästä julkaistavaan alustaan.

Todennäköisesti Volkkarissakin tarkentui keulan tietämille nyt kun tarkemmin ajattelen, tuulilasin kohdalla silmät olisi jo melkoisen kierossa enkä muista että se nyt häiritsevän lähelle piirtyi. Ennemmin muistikuva on että se oli huomattavasti lähempänä kuin mihin luontaisesti katse siirtyy ajaessa.
 
Q6ssa taisivat mainita että AR HUD tarkennuspiste olis 200m ja näyttöalue 88" kuljettajan näkövinkkeöistä.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
Tesla Wall Connector gen3. 500e itse laite ja 200e mies ja paku tyyppinen sähkäri asenti. Noita vw elli latureita vissiin vieläki myynnissä jollai 200ellä.
 
Melkein ostaisin sen uudemman version Elli laturista, mutta jos ei koe tarvitsevansa mitään erikoista niin se tarjousmalli 1st gen.

Tesla on hyvä.

Sähköauton kotilataus Jatkot tuolla ettei kukaan kotimode pillastu.
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.

Ellin Volkswagenin latausasema 250€ ja asennus paikalliselta sähköfirmalta vähän reilu 300€, sisältäen jonkin satasen lisäkikkareen sähkökaappiin.



On tuo EX30 kyllä ihan raakile vielä softan puolesta, vaikka autosta muuten tykkäänkin. Uusimman päivityksen myötä netti lakkasi toimimasta ja ACC toimii yhä 50/50 käynnistyskerroista. Sentään radio toimii nyt, puhelin yhdistyy autoon paremmin ja kuljettajan valvontajärjestelmä on hieman rauhoittunut + helpompi kytkeä pois päältä.
 
Taitais olla Smart #3 parempi veto jos haluaa tuon taskuraketin. :hmm:
 
Tulee ihan yllätyksenä, et halpaa kiinapaskaa Volvon logoilla on silti halpaa kiinapaskaa.
Olen itse ihmetellyt ilmiötä, missä ihmisillä on niiin suuri sähköautokiima, että ollaan valmiita ostamaan ihan mitä tahansa halvinta roskaa ihan vain siksi että on pakko olla sähköauto.
 
Autokauppias kaupittele latauslaitteksi Ensto Home Onea ( 11kW).
Onko kenelläkään ? Kokemuksia ?
 
Autokauppias kaupittele latauslaitteksi Ensto Home Onea ( 11kW).
Onko kenelläkään ? Kokemuksia ?
Latauksen suhteen noilla ei ole eroja - erot ovat 100%:sesti konfiguroitavuudessa. Jos et halua optimoida pörssisähkön / aurinkopaneeleiden mukaan ja ei ole tarvetta toteuttaa kuormanhallintaa, niin ei ole juuri väliä.

Jos et kerro tarkemmin tarpeista, on mahdotonta antaa oikeastaan mitään arviota siitä, että mikä on hyvä.
 
Todennäköisesti en ala kikkailemaan pörssisähköllä koska haluan ladata autoa ja saunoa juuri silloin kun tekee mieli.

Eli joku ihan tyhmä peruspurkki riittää tarpeisiini.
Toki jos mieli muuttu joskus sitten harmittaa....
 
Paljonkos olette maksaneet kotilatauspisteen asennuksesta laitteineen ?
Joku tietty latauslaite erityisen hyvä / huono.
Walle tolppaan. N. 1000 asennettuna. Laturi maksoi tasan 500€, 20m kaapelia, maakaapelikourua + vikavirtakilkkeet & tolppa n.300 ja sähkärille pari sataa. Päivä omaa duunia 15m * 50-60cm syvän ojan kaivaminen maakaapelille
 
Tässä yritän päästä kärryille sähköautojen ominaisuuksista, niin kysytään taas.

Onko 220kW regeneratiivinen jarrutus jotenkin kova juttu vai onko tämä ihan normalaia uusisa sähköautoissa ? (
 
Tulee ihan yllätyksenä, et halpaa kiinapaskaa Volvon logoilla on silti halpaa kiinapaskaa.
Olikos tämäs se Volvo jonka softan ääressä joku foorumin kirjoittaja oli ollut.
Jutusta oi oikein selvinnyt paljonko se jokunen oli, ja kuinka tyypillistä se tuossa massa on, mutta se mielikuva jäi laadunvalvonta on emokonsernin kulttuurin mukaista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 893
Viestejä
5 109 986
Jäsenet
81 715
Uusin jäsen
teewoan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom