Tämä tosin lataan oman id3n vaan jos paneeleista tulee kesällä, talvella latailin muutenkin ja vajaa 10tkm vähempi vuodessa
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
Ei ole uusissakaan tietojen mukaan. Veikkaisin aiempaan päivitystukeen peilaten, että jos saavat edes V2L aikaiseksi, niin vaatii uuden mallin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 389
Kyllä siellä sellainen bidirectional charging valikko ainakin oli. Siinä oli vielä rajat paljonko sitä voi käyttää. Miten sitä voi käyttää, sitä en tiedä.
Jos meinaat tätä liitteenä kuvana olevaa, niin tämä löytyy jos aiemmistakin Enyaqin softaversioista. Muistelen löytäneeni tämän myös omasta 3.0 softalla olevasta joskus kun valikoita pläräsin läpi. Mutta ei auto tuota virran ulosottoa tue. Lienee joku jäänne tai kesken jääneen featuren osanen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 389
Juuri tuota. Muistelen että 3.1 versiossa tuota ei ollut mutta kun päivittyi 3.2 niin tuo valikko tuli esiin. Ei tietysti olisi ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa kun päivitys palauttaa vanhoja bugeja.Jos meinaat tätä liitteenä kuvana olevaa, niin tämä löytyy jos aiemmistakin Enyaqin softaversioista. Muistelen löytäneeni tämän myös omasta 3.0 softalla olevasta joskus kun valikoita pläräsin läpi. Mutta ei auto tuota virran ulosottoa tue. Lienee joku jäänne tai kesken jääneen featuren osanen.
Koitin vähän googlata asiaa ja ilmeisesti kyse ei ole V2L vaan ehkä V2G/H. Vaatii toimiakseen sitä tukevan laturin joita ei ehkä vielä ole.
Mikäs siinä MEB:ssä on vikana? Vai liittyykö inhotus enemmän aiempiin ID3-5 malleihin ja Skodien vastaaviin, mitkä ei myöskään itsessäni herättäneet erityistä ihastusta aikaisemmin. En siis itse ainakaan samaan pohjaan perustuvan ID.7:n koeajossa löytänyt mitään erityisen negatiivista. Ehkä ainoa ketjusta tunnistettava ominaisuus oli pitkähkö jarrupoljin, mikä oli selkeä ero moneen ajamaani muuhun autoon, missä enemmän itseä on ärsyttänyt erittäin terävä jarrupoljin millä haluttua jarrupainetta ei saa kovin helposti säädettyä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
3.5 softasta eteenpäin pitäisi olla. Se on vaan tuettuna ISO 15118-2 standardin mukaisilla latausasemilla eli DC:llä CCS2 liittimellä. Olettaisin että toimii kaikissa MEB autoissa missä on tuo softaversio, autonhan ei tarvitse tehdä yhtään mitään, vaan lähinnä lopettaa minkään tekeminen…
Standardi on aivan ylivoimaisen fiksu ja ainoa järkevä tapa toteuttaa V2G / V2H systeemi. Älyä ja invertteria ei rakenneta autoon (turha komponentti autossa), vaan se on auton ulkopuolella invertterissä ja auto syöttää ulos vain suoraan akun napajännitettä CCS2 pinneustä.
Tuota standardia tukevia kotilatureita vaan on aika harvassa.
Tässä listattu muutama:
KfW 442 – Liste förderfähiger bidirektionaler Ladestationen (V2H/V2G) | Bidirektionale Wallboxen
➤ Aktuelle Liste der geförderten bidirektionalen Wallboxen ✓ Die förderfähigen Ladestationen zum V2H- und V2G-Laden auf einen Blick ✓ Alle Infos und Details zur KfW 442-Förderung ✓ BiDi-Wallbox, PV und Speicher für Ihr E-Auto
bidirektionale-wallboxen.de
Netissä on puhetta että featurea olisi jo 3.1 versiossa, siitä en ole varma. VW mainostaa isosti 3.5 eteenpäin.
Autossa oleva 10000kWh rajoitus on onneton, mutta sitä on toki helppo lisätä softapäivityksellä kun selviää miten akku tykkää…
Viimeksi muokattu:
Nuo CCS2-laitteet maksanevat tuhansia. Autoissa on joka tapauksessa invertteri kun moottorit tarvitsevat AC:tä. IMO tuon saman invertterin hyödyntäminen olisi kaikkein fiksuin ratkaisu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
Ne maksavat vain koska ei ole kilpailua ja tuotanto on nollassa. Teknisesti tuo on identtinen aurinkoinvertterin kanssa.
Auton invertterin käytön ongelma on se, että se ei kelpaa. Pelkkä 230v ulostulo 3-vaiheisena ei toimi, koska se pitää synkronoida ulkoiseen verkkoon jos käyttökohde on mikään muu kuin V2L mallia kia/hyundai.
Ja sitten kun autoon aletaan laittaa täysiverinen verkkoon synkronoituva invertteri niin kustannukset nousevat kaikille auton ostajille - myös niille jotka eivät featurea koskaan tarvitse. Samoin esim. Se, että auto ymmärtäisi paikallisen sähköpörssin tai talon paneeleiden tuotosta mitään on myös aika paljon vaadittu, siinä missä kiinteistön omistajan invertteri tietänee paljon paremmin…
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 742
Juuri näin. Jos auton invertteriä haluttaisiin hyödyntää niin täytyisi rakentaa sitä varten saarekekäyttö tai verkonvaihtokytkentä.
Tai esim. varustaa lämminvesivaraaja kaksilla vastuksilla joista toiset saa sähkönsä autosta. (Eli siis saarekekäyttö tämäkin)
- Liittynyt
- 04.11.2018
- Viestejä
- 379
Voiko mielestäsi olettaa että tuossa kysytyssä hinta/kilsa/vuosimallihaarukassa olevat MEBit ovat kokonaisvaltaisen toimivuutensa puolelta yhteneväisiä uuteen ID7:n verrattuna? Toki mukana nekin asiat jotka eivät yhdellä koeajokerralla tule välttämättä ilmi?
"Koska MEB" on laajempi toteamus "paskuudesta", joten sen toteamuksen voisi olettaa kohdistuvan myös MEB-alustan uudempiin malleihin. Tämän vuoksi kysyin onko siinä alustassa jotain vikaa mielestäsi, vai onko sille alustalle vain tehty huonompia autoja aiemmin.
En löytänyt hakemalla yhtäkään mainintaa Enyaqin V2H:sta, edes auton teknisistä tiedoista. Missä tuota mainostetaan?
- Liittynyt
- 04.11.2018
- Viestejä
- 379
Aika tarpeetonta lähteä laajentamaan pohdintaa alkuperäisestä kontekstista. Sen sisäistämällä olisit ehkä ymmärtänyt miten turha kommenttisi on 1) ylipäänsä uuden ID7 koeajosta ja 2) asiantuntevasta jarruvastehavainnosta.
Kiitos asiallisesta kommentoinnista, pidä sama yllä!
- Liittynyt
- 14.12.2016
- Viestejä
- 551
Samat havainnot sisar Mebistä, regen voimakkuuteen vaikuttaa myös ajotila Eco rullaa vapaasti, kun taas Sport jarruttaa kohtuu voimakkaasti. Vaimo jostain ihme syystä tykkää ajaa aina B modella jota taas itse käytä edes kaupungissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
Handelsblatt
Et vissiin lukenut tuota linkkiäsi tai sen julkaisupäivämäärää.Handelsblatt
www.handelsblatt.com
Missä se VW mainostaa?
Itse taas en pidä ollenkaan noista näytöistä, jotka ovat ikäänkuin erillisiä tabletteja kojelaudan päällä. Tämä allaoleva tyyli on edelleen se oma suosikkini, eli medianäyttö on integroitu osaksi kojelautaa. Ja lisäksi se tärkein, eli oleellisille toiminnoille löytyy fyysiset painikkeet, jolloin ajon aikana näyttöön ei tarvitse koskea.
Vielä kun nuo pianomustat paneelit saisi vaihdettua, niin tämä olisi täydellinen:
- Liittynyt
- 19.11.2022
- Viestejä
- 471
Itse taas en pidä ollenkaan noista näytöistä, jotka ovat ikäänkuin erillisiä tabletteja kojelaudan päällä. Tämä allaoleva tyyli on edelleen se oma suosikkini, eli medianäyttö on integroitu osaksi kojelautaa. Ja lisäksi se tärkein, eli oleellisille toiminnoille löytyy fyysiset painikkeet, jolloin ajon aikana näyttöön ei tarvitse koskea.
Vielä kun nuo pianomustat paneelit saisi vaihdettua, niin tämä olisi täydellinen:
Tuossa tuo medianäyttö on vaan hiton pieni, esim kartta/navigointi näkyy huonosti. Jos haluaa ison näytön niin sen upottaminen on hankalaa, ja napeillekaan ei ole enää tilaa. Itse ottaisin mielummin ison näytön.
Kartta näkyy kyllä paremmin kuin hyvin. Lisäksi kartan saa näkymään myös mittaristoon ratin taakse.
Kyllä ison näytön saa ihan hyvin uppoamaan kojetauluun. Tässä vaikka Mersun EQS esimerkkinä:
Ja rivi fyysisiä nappejakin menisi ihan hyvin tuohon alle. Pari senttiä vaan veisi tilaa. Ja monesti nuo ilmastoinnin napit on näytössä aina näkyvillä, eli ei veisi edes tilaa esim. navigaattorin kartalta jos ne olisi fyysisiä. Olisi mielenkiintoista jos joku tarjoaisi fyysisiä nappeja vaikka lisävarusteena. Siitä saisi hyvää dataa, jos ostajat on valmiita maksamaan niistä, silloin ne ehkä kannattaa olla. Eikä mennä liikaa trendien mukana.
Ja isosta näytöstä vielä sen verran, että kun kerran on tottunut sellaiseen, on aika vaikeaa vaihtaa takaisin pikkunäyttöön. Jos ei ole tottunut, niin kyllä se pienempi silloin riittää. Vähän niin kuin vaikka telkkareissa. Pienempikin riittää mutta isompi on vaan mukavampi.
Ja rivi fyysisiä nappejakin menisi ihan hyvin tuohon alle. Pari senttiä vaan veisi tilaa. Ja monesti nuo ilmastoinnin napit on näytössä aina näkyvillä, eli ei veisi edes tilaa esim. navigaattorin kartalta jos ne olisi fyysisiä. Olisi mielenkiintoista jos joku tarjoaisi fyysisiä nappeja vaikka lisävarusteena. Siitä saisi hyvää dataa, jos ostajat on valmiita maksamaan niistä, silloin ne ehkä kannattaa olla. Eikä mennä liikaa trendien mukana.
Ja isosta näytöstä vielä sen verran, että kun kerran on tottunut sellaiseen, on aika vaikeaa vaihtaa takaisin pikkunäyttöön. Jos ei ole tottunut, niin kyllä se pienempi silloin riittää. Vähän niin kuin vaikka telkkareissa. Pienempikin riittää mutta isompi on vaan mukavampi.
Elokuviako siitä näytöltä katsotaan, vai miksi sen pitäisi olla iso? Onko navigaattorin kartalta todella tarpeen nähdä 100 km säteelle?
Voihan se tosiaan olla että jos isoon tottuu niin sitten pienempi tuntuu huonolta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 389
Mäkään en tykkää siltä miltä nuo kojetauluun liimatut tabletit näyttää mutta on niissä puolensa. Tosin navit tuntuu aina zoomaavan niin lähelle että vaikka on se 20" näyttö niin näkee vain 200 m säteellä ympärille.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
„Die Versuchsfahrzeuge laufen, mit den Vorbereitungen sind wir in den letzten Zügen“, bestätigt VW-Entwicklungsvorstand Thomas Ulbrich im Gespräch mit dem Handelsblatt. Von 2022 an kann jedes Elektroauto aus dem Volkswagen-Konzern, das auf Basis der Elektroplattform MEB („Modularer Elektrifizierungs-Baukasten“) entwickelt wird, den Strom nicht nur laden, sondern auch wieder ans Netz zurückgeben. Den MEB verwenden außer VW auch die Schwestermarken Audi, Skodaund Seat-Cupra.
Siinä se lukee, kehitysjohtajan suulla sanottuna 2022 lähtien autot tukevat, ml. Tytärmerkit.
Skodista on jo parin vuoden takaa kuvia joissa tuo sama kaksisuuntaisen latauksen valikko, ehkä 3.1 versiosta? En tiedä uudemmista.
Olen oikeastaan yllättynyt että noita dc-latureita ei saa mistään. Vaikka maksaisivat useamman tonnin, niin me kestävät autoa pidempään ja ovat murto-osan auton hinnasta.
Auton lataamiseen? Voi olla aika hiljaista kysyntä kotitalouksilla. Autoissa kuitenkin on jo AC laturi jonka maksimiteho ylittää monesti sen mitä ilman kuormanhallintaa voi taloliittymästä ottaa. Miksi ostaa sellainen toiseen kertaan kun se jo autossa on. Isommat sähköliittymät taas maksaa maltaita.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
Lähinnä koska mahdollistavat bidirektionaalisen homman ja integroituvat aurinkosähköön todella hyvin.
Lataukseen hyöty tietty vähäinen, mitä nyt erillisen invertterin hyötysuhde lienee korkeampi.
- Liittynyt
- 19.11.2022
- Viestejä
- 471
Sitäkin toki voi tehdä. Rouvaa odotellessa voi vaikka katsoa Netflixiä tai pelata:
Mutta noiden keskinäyttöjen olisi hyvä olla kuitenkin aika korkealla, meinaan niiden tutkimusten mukaan alhaalla keskikonsolissa oleva näyttö on huonompi ratkaisu.
Vw ID.7:n näyttökombinaatio on ainakin itselle mukava kokonaisuus. Ratin takana perusnäyttö, mistä näkee nopeuden päätä kääntämättä, tuulilasissa HUD mistä näkee vielä paremmin perustiedot + navigointiohjeet. Tätä täydentää iso näyttö keskellä kojelautaa. Ainoa miinus on, että autojen HUD-kuva on tarkennettu tuulilasin tasalle, eli joudut kohdistamaan katseen lähellee toisin kuin monissa perinteisemmissä HUDeissa, missä kuva piirtyy "äärettömän kauas".
Siis saa säädettyä sen sijaintia, mutta ei sitä kuinka kauas silmistä sen piirto on projisoitu. Eli joka tapauksessa joudut tarkentamaan silmäsi tuulilasin tasalle noin metrin päähän, verrattuna siihen että voi pitää katseesi 100m päässä ja silti nähdä HUDin kirkkaasti. Ainakin oman muistikuvani mukaan näin.
- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 2 196
Kun tarkastellaan moderneja täyssähköisiä autoja, niin mikä on näiden akun eliniän laita. Kannattaako akkua ladata ensisijaisesti DC vai AC latauksella? AC latauksessa vielä vaihtoehtoina 3-vaiheinen lataus (Mode3) tai 1-vaiheinen lataus suoraan pistokkeesta.
Maailmalta löytyy jo autoja, joilla on ajettu yli 500 000 kilometriä samalla akulla, jossa on maksimikapasiteettia vielä runsaat 70% jäljellä alkuperäisestä. Sitä tarina ei kerro, millä tavalla näitä autoja on latailtu, ja onko varausta pidetty pääosin turvallisena pidetyssä 20 - 80 prosentin haarukassa.
Maailmalta löytyy jo autoja, joilla on ajettu yli 500 000 kilometriä samalla akulla, jossa on maksimikapasiteettia vielä runsaat 70% jäljellä alkuperäisestä. Sitä tarina ei kerro, millä tavalla näitä autoja on latailtu, ja onko varausta pidetty pääosin turvallisena pidetyssä 20 - 80 prosentin haarukassa.
Monesti hattuvakiona on pidetty 1000 lataussykliä, eli 100% akun kokonaisenergiamäärän latauskertaa, mikä on mielestäni jonkinlainen minimivaatimus.
https://www.hyundaimotorgroup.com/story/CONT0000000000000906 sivun mukaan 0-100% latauksella akku voisi kestää sen 1000 sykliä, 20-80% latauksella 5000 sykliä ja vain 20% latauksilla 8000 sykliä (oletan että puhutaan kokonaissykleistä).
How Long Do Electric Car Batteries Last? tuossa taas sanotaan että 1500-2000 sykliä olisi hyvä odotusarvo.
Itse olen pettynyt jos akku kestäisi vain tuon 1000 sykliä, sillä esim ID7:n kohdalla olettaisin sillä pääsevän "vain" 400 000 km (WLTP 600-700 km, mutta tosirange ehkä siinä 400 km ympärillä). 2000 sykliä varmaan riittäisi jo aivan mainiosti ja 5000 sykliä tuskin kukaan jaksaisi edes ajella samalla autolla.
Nämä ovat varmaankin niitä hyviä akkuja mitkä kestää hajoamatta yli tuhat sykliä, ja ehkä itseä enemmän kiinnostaisi tietää että mikä osuus akuista pääsee tuohon 1000 tai 2000 sykliin hajoamatta.
Lataustavoista olettaisin että pienen virran kotilataukset ovat akulle huomattavasti hellempiä kuin 200 kW tunkeminen pakettiin. Kiukaan vastukset hehkuvat jo 7 kW:lla, niin eiköhän siellä akussakin jokin kohta lämpiä 30-50 kertaa suuremmilla virroilla. Jatkuva lämpölaajenemissyklitys ei yleisesti ole minkään teknologian lempiasioita.
https://www.hyundaimotorgroup.com/story/CONT0000000000000906 sivun mukaan 0-100% latauksella akku voisi kestää sen 1000 sykliä, 20-80% latauksella 5000 sykliä ja vain 20% latauksilla 8000 sykliä (oletan että puhutaan kokonaissykleistä).
How Long Do Electric Car Batteries Last? tuossa taas sanotaan että 1500-2000 sykliä olisi hyvä odotusarvo.
Itse olen pettynyt jos akku kestäisi vain tuon 1000 sykliä, sillä esim ID7:n kohdalla olettaisin sillä pääsevän "vain" 400 000 km (WLTP 600-700 km, mutta tosirange ehkä siinä 400 km ympärillä). 2000 sykliä varmaan riittäisi jo aivan mainiosti ja 5000 sykliä tuskin kukaan jaksaisi edes ajella samalla autolla.
Nämä ovat varmaankin niitä hyviä akkuja mitkä kestää hajoamatta yli tuhat sykliä, ja ehkä itseä enemmän kiinnostaisi tietää että mikä osuus akuista pääsee tuohon 1000 tai 2000 sykliin hajoamatta.
Lataustavoista olettaisin että pienen virran kotilataukset ovat akulle huomattavasti hellempiä kuin 200 kW tunkeminen pakettiin. Kiukaan vastukset hehkuvat jo 7 kW:lla, niin eiköhän siellä akussakin jokin kohta lämpiä 30-50 kertaa suuremmilla virroilla. Jatkuva lämpölaajenemissyklitys ei yleisesti ole minkään teknologian lempiasioita.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 941
Kaikkia akkuja ladataan aina tasavirralla. DC latauksessa tasavirta tulee suoraan liittimestä akun nappoihin, AC latauksessa autossa olevat komponentit muuttavat syötetyn vaihtovirran akkua lataavaksi tasavirraksi.
Tärkeämpi tekijä on akun lämpö ladattaessa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 592
Kotilataus, mutta en tiedä onko enää mitattavissa olevaa merkitystä mennäänkö valovirralla vai voimavirralla; laittaa 11kW kotiaseman eikä murehdi turhia.
Lähinnä vaan sen varaustason pitää suositellussa maksimissa riippuen valmistajan ohjeesta, itse olen pitänyt 80% ja alle kymmenen kertaa 90-100% pitkiin tiedossa oleviin matkoihin vetänyt täyteen.
Lähinnä vaan sen varaustason pitää suositellussa maksimissa riippuen valmistajan ohjeesta, itse olen pitänyt 80% ja alle kymmenen kertaa 90-100% pitkiin tiedossa oleviin matkoihin vetänyt täyteen.
Tavan kuluttajan käytössä akkua tuskin saa ennenaikaisesti pilalle käytti sitä miten tahansa. Leaffien akut leipo koska ilmajäähdytteisyys, ekan polven model ässien akut hajosi kun akkupaketin sisään pääsi kosteutta.
Turha ainakaan elämästään tehdä vaikeempaa sen takia että välttelee pikalatausta.
Turha ainakaan elämästään tehdä vaikeempaa sen takia että välttelee pikalatausta.
Akkujen lataussyklien kestämisen lisäksi kiinnittäisin itse paljon huomiota myös korjattavuuteen. Sähköautojen akut kun koostuu useista kennoista ja sen suhteen tuntuu olevan hyvinkin paljon eroja miten helppo on vaihtaa yksittäisiä kennoja, tai vain osa kennoista, niiden mennessä huonoksi.
Teslalla taitaa olla nykyään se joku structural battery joka on osa auton kantavaa korirakennetta. Miten helppo lienee korjata. Ei olekkaan, oli vain hetken aikaa pienessä erässä Tesloja. Ks. Terron postaus alla jossa korjattu tieto. Millainen lienee korjattavuus nykyisin.
VAG konsernin MEB-alustassa on käsittääkseni modulaarinen rakenne, jossa akusto koostuu muutamista kennoryppäistä/moduuleista, joita voi vaihtaa yksittäin.
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Korealaisiasta ja Kiinalaisista merkeistä sitten ei omassa hatarassa muistissa ole muistikuvia millaisia ovat rakenteeltaan.
Edit: faktantarkistusta kun alkoi epäilyttämään. Ford ei käytä Ultiumia joka on vain GM:n juttu, mutta on joskus maininnut kehittelevänsä "ultium-like" akustoa, joka sitten sotki ajatuksen. MEB-pohjaisessa Explorer EV:ssä ei oikein ota selvää onko akku sama kuin esim. ID4:ssä vai onko Fordin käsialaa. Vaatisi syvempää tutkailua. Jotain akkupuljausta on tehneet kun auton julkistus oli myöhästynyt jonkun myöhään tehdyn akkuvekslauksen takia.
VAG konsernin MEB-alustassa on käsittääkseni modulaarinen rakenne, jossa akusto koostuu muutamista kennoryppäistä/moduuleista, joita voi vaihtaa yksittäin.
Fordin/GM:n Ultium (jos muistan oikein että oli Fordin/GM:n) on muistaakseni myös modulaarinen MEB:n tapaan.
Korealaisiasta ja Kiinalaisista merkeistä sitten ei omassa hatarassa muistissa ole muistikuvia millaisia ovat rakenteeltaan.
Edit: faktantarkistusta kun alkoi epäilyttämään. Ford ei käytä Ultiumia joka on vain GM:n juttu, mutta on joskus maininnut kehittelevänsä "ultium-like" akustoa, joka sitten sotki ajatuksen. MEB-pohjaisessa Explorer EV:ssä ei oikein ota selvää onko akku sama kuin esim. ID4:ssä vai onko Fordin käsialaa. Vaatisi syvempää tutkailua. Jotain akkupuljausta on tehneet kun auton julkistus oli myöhästynyt jonkun myöhään tehdyn akkuvekslauksen takia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 734
Ei ole. Tämä väite on kyllä uskomattoman lujassa kun toistuvasti tulee esiin. Euroopassa myydyissä autoissa ei ole ollut yhtään 4680-kennollista structural-akkua, joita tehtiin hetken aikaa jenkeissä yhteen Y-malliin (short range AWD) ja senkin valmistus on lopetettu. Tuote structural akkua on tällä hetkellä vain Cybertruckissa.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 734
Saahan nuo moduulit Tesloissakin vaihdettua. Yksittäisen kennon vaihtaminen moduulin sisällä voi olla hankalampaa, mutta harvemmin noita yksittäisiä kennoja moduulin sisään ruvetaankaan vaihtamaan.
Muutenkin noi kolmosen ja Y:n akut on sen verran luotettavia, että ihan hirveästi noilla akkujen rikkoutumisella ei kannata vaivata päätään.
- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 2 196
Tämä pitää toki paikkaansa mutta akun lämpiäminen suoraan DC suurteholatauksella lienee hyvinkin akkukohtaista. DC latauksessa hyötysuhde on karkeasti arvioituna noin 95 % ja AC latauksessa 85 % johtuen auton sisäisen laturin ja tasasuuntauksen aiheuttamasta häviöistä. Tuo 10 % huonompi hyötysuhde purkautuu luonnollisesti lämpönä, ja auton sisäisellä laturilla ja sen tasasuuntaajalla on luonnollisesti oma käyttöikänsä.
Aika ajoin kuulee väitteitä, että akun kestävyyden kannalta kannattaa suosio hidasta AC latausta 11 tai 22 kW teholla riippuen auton mallista, ja vastaavasti DC latausta tulisi käyttää vain harvoin matka-ajoissa, jotta akun kapasiteetti tai käyttöikä ei kärsisi.
Yhtenä olennaisena tekijänä mainittakoon vielä lämpötilan vaikutus. Pakkasella DC lataus on luonnollisesti hitaampaa, jolloin olettaisi tämän olevan hyvästä akun eliniän kannalta, ja vastaavasti akun esilämmitys ennen DC latausta syö akun elinikää.
Hinnaksi lupailivat samaisen n. 5000€ kun S Teslaankin, joka kuulostaa ihan kohtuulliselta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 521
Itse lataan kuten lataa, aina välillä 100% kun ajan pääsääntöisesti pitkää matkaa ja on tarvetta täydelle akulle ja reisussa lataan pikalatureilla kun ei ole aikaa odotella. Pyrin toki välttämään auton seisottamista 100% varauksella, eli lataus niin että lähden ajamaan kun on täynnä. Käyttöönhän on auto tehty eikä näyttelyesineeksi.
Lataan myös aina täyteen kun lähdössä johonkin, tai jos tiedän seuraavana päivänä kuluvan vaikka + 10% virtaa. Pyrkinyt siihen ettei auto seisoisi vuorokautta pidempään 100% tilassa.
Arjessa ns. kauppareissu ajossa latausraja on 90%.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 368
Eihän se ac laturin häviö lämmöksi sinne akkuun mene. Kyllä se akku itsessään viileämpänä pysyy ac laturilla pienemmällä teholla kuin dc pikalaturilla.
Akun eliniälle merkittävintä on se kuinka paljon sitä ladataan "täysillä". Pakkasella se täysillä lataaminen tapahtuu pienemmällä teholla, niin että akun kulumisen kannalta se 30kW latausteho vastaa hyvinkin kesällä 300kW lataustehoa.
Esilämmitys tietysti lisää akun käyttösyklejä, ja sitä kautta syö elinikää, mutta ei se toteutuva suurempi latausteho sitä varsinaisesti tee.
Uutiset
-
AMD lupaa suositushintaisten Radeon RX 9000 -näytönohjainten palaavan vielä kauppojen hyllyille
14.3.2025 13:56
-
Uusi artikkeli: Testissä OnePlus Watch 3
14.3.2025 13:42
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (11/2025)
14.3.2025 13:28
-
Windows Central: ”Xbox-käsikonsoli” tulee olemaan käsikonsoliluokan PC
14.3.2025 02:54
-
Intel esitteli Panther Lake -prosessoria Embedded Worldissä
14.3.2025 02:35
Uusimmat viestit
-
-
-
Kingdom Come: Deliverance II (PC, PS5/Pro, XBX/S)- Viimeisin: Perse-Arska
