Missäs vehkeessä on lasikatto ilman verhoa? Sellaisista kannattaa kyllä pysyä kaukana.
Ja Polestar 2, itse lasin tummuudesta ei kokemusta.
Toki sinne tämmösen kämäsen saa laitettua:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Missäs vehkeessä on lasikatto ilman verhoa? Sellaisista kannattaa kyllä pysyä kaukana.
, hyvä kuvaus, lisätään parilainaustaJa Polestar 2, itse lasin tummuudesta ei kokemusta.
Toki sinne tämmösen kämäsen saa laitettua:
Polestar Extras
www.polestar.com

Mitä se sisältää?
Panoraamalasikaton aurinkosuoja, sisältää säilytyspussin suojalaukun
Kuvaus
Tämä panoraamakattoon tarkoitettu kokoontaitettava kevyt aurinkosuoja on valmistettu verkkokankaasta, ja se auttaa vähentämään auringon häikäisyä kaikkien matkustajien osalta. Se on helppo asentaa ja irrottaa ja säilyttää kätevästi omassa pussissaan suojalaukussaan, kun ei ole käytössä autossa.
Mulla on ollut neljässä viimeisimmässä autossa lasikatto tai kattoluukku ja samaan aikaan ko. autojen kanssa on tallista löytynyt auto ilman lasia katolla. Bemarissa räjähti lasi sisään omia aikojaan, olisiko syynä ollut jokin pintajännitys. Kattoluukku on "ihan kiva", mutta Suomen olosuhteissa mekanismin kesto ei herätä luottamusta ainakaan bemarissa tai VW:ssä. Teslan lasikatto on hyvä siinä, että se ei häikäise.Jos otetaan Teslaratin antamat fanilasit pois, voi todeta samaa jokikisestä muustakin lasikatosta. Eli ne kestää ja ei ole mitään peruslasia. Järki käteen nyt. Jos luulee et Tesla on ainoa, kannattaa mennä FB-rinkirunkkuryhmään. Lasikatto on vaan paska, vaikka Teslan omistajalle se voikin tulla yllätyksenä et jotkut haluaa jopa eri asioita kuin mitä valmistaja tarjoaa.
Ostin pari vuotta sitten auton jossa oli lasinen kattoluukkuikkuna ja verhoilun sai vedettyä sen eteen. meni melkein vuosi kun seuraavana keväänä muistin että ainiin täällähänä on visiin kattoluukkuki jossainAika gimmick -tason pelleilyä se on, vähän kuin joku kattoluukkukin
Olisi kysymyskin. Mikä on fiksuin sähköauto 25-30k hintaluokassa, kun vuosimalli on vähintään 2021, kilsoja alle 60tkm ja akkua väh. 60 kWh? Voiko akun lämmityksestä haaveilla noilla spekseillä?
Viiden vuoden välein akku vaihtoon? Pikalataus on aina myrkkyä akun kestolle.![]()
Electric car battery charges in under five minutes in track test
The charging time is much quicker than even the fastest-charging batteries currently on the market.www.bbc.com
10-80% lataus 4min 37sec. Ei ehdi enää lounastaa, kahvia eikä vanhat sedät edes kusta loppuun.
Lähde lupasi 4000 syklin jälkeen akku on vielä 80% uuden kapasta. Tosin heti perään selitetään kuinka kaksi latausta 0-50% lasketaan sykliksi. Teknisesti joo, mutta kulumisen kannalta tuo vastaa jotain 0,2 sykliä eli ei todellakaan sama asia. Akun kokoakaan ei kerrottu, kuten ei auton kulutustakaan. Sanottiin vaan range, joka oli 200km eli ei kovin kaksinen.Viiden vuoden välein akku vaihtoon? Pikalataus on aina myrkkyä akun kestolle.
Puhutaan 350kW lataustehosta ja 6min 0-100% latauksesta. Tuo tarkoittaa, että jos mitään häviöitä ei ole, niin akku on maksimissaan 35kWh kokoinen.![]()
Electric car battery charges in under five minutes in track test
The charging time is much quicker than even the fastest-charging batteries currently on the market.www.bbc.com
10-80% lataus 4min 37sec. Ei ehdi enää lounastaa, kahvia eikä vanhat sedät edes kusta loppuun.
Puhutaan 350kW lataustehosta ja 6min 0-100% latauksesta. Tuo tarkoittaa, että jos mitään häviöitä ei ole, niin akku on maksimissaan 35kWh kokoinen.
10-80% latausajoista ei voi suoraan ekstrapoloida 0-100% aikaa tai akun kokoa. 80-100% voi 10min tms.
Eihän sitä latausaikaa tuossa extrapoloitukaan, vaan laskettiin arvio sille, kauanko tuolla samalla teholla kestäisi 100 % akun lataus, jotta voidaan helposti laskea arvio akun kapasiteetista.
Regenerointi on parempi vaihtoehto kitkajarruille, joita ei usein tarvitse käyttää maantiellä. Parashan on antaa auton rullata, ja maantiellä on sitä tilaa rullailla.
Kaupungissa ero voi olla hyvinkin merkittävä, mikäli ajaa liikenteessä missä ei ole mahdollista antaa auton rullata ja hidastua vain vierintävastuksen ja ilmanvastuksen avulla.
Jos lasketaan, että regeneroidessa liike-energiaa sähköenergiaksi tulee hukkaa 20% ja kiihydytettäessä sähköenergiaa liike-energiaksi hukataan 10% energiasta, niin regeneroinnilla saa talteen suunnilleen 70% siitä energiasta joka tarvitaan hidastusta edeltävän nopeuden saamiseksi uudelleen. Luvut keksin hatusta.Osaatko sinä tai joku muu sanoa, että paljonko on yhden kaupunkinopeudessa tehdyn regenointijarrutuksen akkuun tuottama energiamäärä noin suurin piirtein?
Sepä siinä on että niin ei voi tehdä. Kun SoC on aidosti korkea, ei voi ladata enää samalla teholla, sillä jotta virta kulkee pitää olla potentiaaliero eli jännite jota laturi antaa ei voi olla tismalleen sama kuin akun jännite. Tällöin ei virta kulkisi. Jossain kohtaan tulee vastaan raja ettei voi pitää jännite-eroa yhtä korkealla, sillä jos akun maksimijännite ylittyy, se vaurioituu.
Vaikka akun sisäinen resistanssi olisi kuinka pieni, suhteellisesti et voi täydellä teholla ladata kun akku lähestyy täyttä. Puhun tässä fyysisesti/kemiallisesti täydestä, en siitä mitä auto kertoo, se voi olla ihan jotain muuta.
Eli varsinkin jos akun nettokapasiteettia koitetaan laskea, tuo tapa ei ole välttämättä kovinkaan tarkka.
Saahan lyijyakunkin ladattua 0-100% vaikka minuutissa, jos akun koko on ylimitoitettu, eli bufferia on paljon. Otetaan vaikka megawattitunnin kokoinen lyijyakusto, josta käytetään 10kWh 0-100% alueena. Megawattitunnin akustoon menee 10kWh alta aikayksikön oli kemia mikä tahansa.
En minä laskenut mitään, vaan otin suoran quoten artikkelista:Et nyt ymmärtänyt mitä tässä laskettiin. Tässä ei ole siis väitetty latausnopeudesta yhtään mitään. Se, että lataus hidastuu välillä 80%-100% ei vaikuta millään tavalla akun kapasiteettiin. Ei ole siis kukaan väittänyt, että akku latautuisi tuolla välillä yhtä nopeasti kuin 10%-80% välillä.
Kyse oli siitä, että jos oletetaan, että tuo 10%-80% väli latautuu täydellä teholla, eli 350 kW teholla ja se kestää 4 min 37 sek, niin tästä voidaan laskea että 70 % akun kapasiteetista on maksimissaan 350 kW * 4,62/60 h = 26,95 kWh, joten 100 % akun kapasiteetista on maksimissaan 26,95/0,7 = 38 kWh
Ja tämän saman laskutoimituksen voi tehdä toisella tapaa arvioimalla tuota latausaikaa niin, että jos 70 %:n lataaminen kestää 4 min 37 sek, niin 100 % lataaminen "kestää" 6 min 36 sek. Joten maksimilataustehosta voidaan sitten laskea 350 kW * 6,6/60 h = 38 kWh. Ja tämä on siis maksimi sillä oletuksella, että tuo 10%-80% väli olisi latautunut koko ajan 350 kW teholla. Ja koska näin ei varmasti ole, vaan latausteho on paikoin ollut hitaampikin, niin se tarkoittaa sitä, että akun kapasiteetti on pienempi kuin tuo 38 kWh. Sitä tarkemmin emme voi sitä laskea, koska emme tiedä todellista lataustehoa välillä 10%-80%. Mutta noilla tiedoilla pystyimme laskemaan, mikä se akun kapasiteetti voi maksimissaan olla.
zepillä oli vain pieni laskuvirhe tuossa, kun mainitsi että 100% lataus olisi 6 min. Se on siis 6,6 min. Ja edelleen korostan, että tässä ei siis tehdä mitään oletuksia, väitteitä tai laskuja siitä, kauanko 0-100 % lataaminen oikeasti kestää, vaan noita oletuksia käytettiin vain siihen, että lasketaan mikä tuo akun kapasiteetti voi maksimissaan olla, sillä oletuksella että maksimilatausteho on 350 kW.
En minä laskenut mitään, vaan otin suoran quoten artikkelista:
These factors prevented the firm from recreating laboratory results, in which it says the battery can charge from 0% to 100% in six minutes.
…
The powerful 350kW DC superfast chargers that it requires are publicly available in the UK but are not yet widespread.
Anyway, akku on säälittävän kokoinen. Oli se sitten 35 vai 38kWh
Kyse oli siitä, että jos oletetaan, että tuo 10%-80% väli latautuu täydellä teholla, eli 350 kW teholla
Et nyt ymmärtänyt mitä tässä laskettiin. Tässä ei ole siis väitetty latausnopeudesta yhtään mitään. Se, että lataus hidastuu välillä 80%-100% ei vaikuta millään tavalla akun kapasiteettiin. Ei ole siis kukaan väittänyt, että akku latautuisi tuolla välillä yhtä nopeasti kuin 10%-80% välillä.
Kyse oli siitä, että jos oletetaan, että tuo 10%-80% väli latautuu täydellä teholla, eli 350 kW teholla ja se kestää 4 min 37 sek, niin tästä voidaan laskea että 70 % akun kapasiteetista on maksimissaan 350 kW * 4,62/60 h = 26,95 kWh, joten 100 % akun kapasiteetista on maksimissaan 26,95/0,7 = 38 kWh
Ja tämän saman laskutoimituksen voi tehdä toisella tapaa arvioimalla tuota latausaikaa niin, että jos 70 %:n lataaminen kestää 4 min 37 sek, niin 100 % lataaminen "kestää" 6 min 36 sek. Joten maksimilataustehosta voidaan sitten laskea 350 kW * 6,6/60 h = 38 kWh. Ja tämä on siis maksimi sillä oletuksella, että tuo 10%-80% väli olisi latautunut koko ajan 350 kW teholla. Ja koska näin ei varmasti ole, vaan latausteho on paikoin ollut hitaampikin, niin se tarkoittaa sitä, että akun kapasiteetti on pienempi kuin tuo 38 kWh. Sitä tarkemmin emme voi sitä laskea, koska emme tiedä todellista lataustehoa välillä 10%-80%. Mutta noilla tiedoilla pystyimme laskemaan, mikä se akun kapasiteetti voi maksimissaan olla.
zepillä oli vain pieni laskuvirhe tuossa, kun mainitsi että 100% lataus olisi 6 min. Se on siis 6,6 min. Ja edelleen korostan, että tässä ei siis tehdä mitään oletuksia, väitteitä tai laskuja siitä, kauanko 0-100 % lataaminen oikeasti kestää, vaan noita oletuksia käytettiin vain siihen, että lasketaan mikä tuo akun kapasiteetti voi maksimissaan olla, sillä oletuksella että maksimilatausteho on 350 kW.
Lukematta artikkelia, voiko tätä oletusta tehdä?
Valitettavasti oli pakko ottaa mustilla penkeillä jotta sai 20tkm ilmaista superia ja vältti samalla kivat 13ke tullia mitä heinäkuussa tulee voimaan jos olisi jäänyt odottamaan alunperin tilattuja valkoisia jakkaroita...
Onko noista tarkempaa tietoa, minkä verran millekin valmistajalle noita tulleja tulee? Kun ymmärsin että nuo rangaistustullit ovat valmistajakohtaisia. Saa nähdä nostaako Tesla pysyvästi hintoja, vai siirtääkö tuotannon EU-alueelle toimitettaville autoille pois Kiinasta. Toivottavasti jälkimmäinen.
Hauska tilanne heinäkuun jälkeen, jos pienempi kolmonen maksaa 10k enemmän kun Y. Itse valitsisin silti kolmosen, mutta uskoisin 95% näiden välillä miettivistä päätyvän siihen Y:hyn vaikkeivat niitä tiloja tarvitsisikaan.Mitä itse kuullut niin Teslalle tulisi se keskiarvo 21% jos neuvottelut ei johda mihinkään.
Saic (mm. mg4) saisi 38,1%
Netistähän noita löytää lisää
Ei suoraan kysymykseen vastaten, mutta omassa Model 3:ssa noin 13% akkuun päätyneestä energiasta on peräisin regeneroinnista. Käytännössä 75000 km aikana regenerointi on tuottanut yli 2700 kwh energiaa.Osaatko sinä tai joku muu sanoa, että paljonko on yhden kaupunkinopeudessa tehdyn regenointijarrutuksen akkuun tuottama energiamäärä noin suurin piirtein?
Se on itseasiassa juurikin se turvalasi joka menee pieniksi murusiksi. Normaali lasihan säröytyessään menee isoiksi teräviksi viipaleiksi, jotka ovat helvetin vaarallisia.. Aika pieniksi murusiksi meni kun ei tainnut olla mitään turvalasia.
Ei suoraan kysymykseen vastaten, mutta omassa Model 3:ssa noin 13% akkuun päätyneestä energiasta on peräisin regeneroinnista. Käytännössä 75000 km aikana regenerointi on tuottanut yli 2700 kwh energiaa.
Mutta auttaako tuo pelkkä regen määrä vielä? Auton pitäisi ehkä kertoa Toyota hybridien tyyliiin joka jarrutuksen jälkeen menikö hyvin. Eli olisiko kannattanut rullata vai jarruttaa tiukemmin.Tuo on ihan hyödyllinen tieto ja minulle on myös uutta tietoa tuo että Teslasta saa tuon tiedon ulos. Toivoisin kaikkiin autoihin tuota regenoinnin tuottamaan kWh-määrän tai prosenttiosuuden näkymää, niin sen käyttöä voisi jollakin tapaa opetella hyödyntämään maksimit.
Siltä varalta, että sinulla on oletus, että regenerointi voisi olla jotenkin hyödyllistä ja siitä voisi saada energiaa, niin tähdennän että näin ei ole. Kaikki regenrointi hukkaa energiaa, eli mitä vähemmän sitä on, niin sitä energiatehokkaammin on ajettu. Paitsi tietenkin jos verrataan tavalliseen jarrutukseen, missä hukataan kaikki energia, eikä vaan osaa kuten regeneroinnissa.Tuo on ihan hyödyllinen tieto ja minulle on myös uutta tietoa tuo että Teslasta saa tuon tiedon ulos. Toivoisin kaikkiin autoihin tuota regenoinnin tuottamaan kWh-määrän tai prosenttiosuuden näkymää, niin sen käyttöä voisi jollakin tapaa opetella hyödyntämään maksimit.
Siltä varalta, että sinulla on oletus, että regenerointi voisi olla jotenkin hyödyllistä ja siitä voisi saada energiaa, niin tähdennän että näin ei ole. Kaikki regenrointi hukkaa energiaa, eli mitä vähemmän sitä on, niin sitä energiatehokkaammin on ajettu. Paitsi tietenkin jos verrataan tavalliseen jarrutukseen, missä hukataan kaikki energia, eikä vaan osaa kuten regeneroinnissa.
Jos ilman regenerointia auto rullaa, niin siinä säästyy energiaa. Oletan että kyseessä on auto, jossa voi valita miten auto käyttäytyy kun kaasu nostetaan. Rullatessa energia säilyy, regeneroidessa sitä menee hukkaan häviöiden verran hidastaessa ja kiihdyttäessä uudelleen.Minun ajatus ja kommentti alunperin oli juuri päinvastainen.
![]()
jos ei peukalo ole valmiiksi jo oikealla kohdalla (sellainen ote kannattaa jo valmiiksi ottaa ennenkuin poistuu ympyrästä) nii aika nopeasti sai vilkaistua missä nappula on.
Jos ilman regenerointia auto rullaa, niin siinä säästyy energiaa. Oletan että kyseessä on auto, jossa voi valita miten auto käyttäytyy kun kaasu nostetaan. Rullatessa energia säilyy, regeneroidessa sitä menee hukkaan häviöiden verran hidastaessa kiihdyttäessä uudelleen.
Energiatehokkain tapa ajaa on rullaamalla ja aloittamalla regenrointi vasta kun erityisesti tarvitaan hidastusta. Varmin tapa toteuttaa se kaikille kuskeille on regenroida jarrupolkimella ja ottaa perinteiset jarrut mukaan vasta kovissa jarrutuksissa.Koska liikenne ei koskaan ole ideaalimaailma, niin ei välttämättä kannata liikaa korostaa ideaaliratkaisua.
Liikenteessä on väistämätöntä joskus hidastaa vauhtia muuten kuin antaa rullata vapaasti vauhdin hidastuessa ilmanvastukseen jne.
Ja kuten todettuakin, se hidastaminen kannattaa tehdä pyöräjarrujen sijaan regeneroinnilla, niin siitä energiasta saadaan edes jotain talteen.
Eikös jo nyt kolmonen ole aika marginaalinen tuote, viime vuonna n. 5000 kpl Y ja 1000 kpl 3 myyty Suomessa.Hauska tilanne heinäkuun jälkeen, jos pienempi kolmonen maksaa 10k enemmän kun Y. Itse valitsisin silti kolmosen, mutta uskoisin 95% näiden välillä miettivistä päätyvän siihen Y:hyn vaikkeivat niitä tiloja tarvitsisikaan.
Hyvää tässä on myös se, että tuollaisen hankkiminen on vähän houkuttanut ja se on vaarallinen tunne. Nyt ehkä hinnannousujen myötä päästään taas ainakin vuoden verran eteenpäin vanhalla autolla.
Tuon tiedon saa siis adapteripiuhalla, obd-lukijalla ja scan my tesla sovelluksella. Sillä saa muutakin enemmän tai vähemmän hyödyllistä tietoa, kuten eri lämpötiloja ja akun kunnon.Tuo on ihan hyödyllinen tieto ja minulle on myös uutta tietoa tuo että Teslasta saa tuon tiedon ulos. Toivoisin kaikkiin autoihin tuota regenoinnin tuottamaan kWh-määrän tai prosenttiosuuden näkymää, niin sen käyttöä voisi jollakin tapaa opetella hyödyntämään maksimit.
Miten se on epäkäytännöllinen, jos ei ole tarvetta roudailla kun parin ihmisen kasseja?Käyttötarkoituksia on toki monia, mutta kyllä kolmonen on aika epäkäytännöllinen sen pikkuruisen takaluukun aukon takia. Y taas todella kätevä tilojensa puolesta. Toki jos ei tavaraa kuljeta ja ajelee yksin niin kolmonen helpompi parkkeerata ahtaisiin paikkoihin, mutta kuinka moni on valmis maksamaan paljon lisää pienemmästä ja epäkäytännöllisemmästä autosta?
Tilaa ei ole koskaan liikaa, mutta tila tuo mukanaan noita negatiivisia ominaisuuksia.Miten se on epäkäytännöllinen, jos ei ole tarvetta roudailla kun parin ihmisen kasseja?
Se on paljon nätimpi kun Y, kokonsa takia näppärämpi, nopeampi, pienikulutuksisempi ja hiljaisempi. Ihan no brainer, jos ei ole metelöiviä pentuja ja heidän tavaroitaan kuskattavana. Tolla logiikalla kaikkien kannattaisi ostaa Fiat Ducato, koska se on halpa ja sinne mahtuu paljon tavaraa.
Kolmosen ja Y:n myyntisuhde euroopassa on tänä vuonna ollut 1:2, eli kyllä kolmonen on euroopassa ollut tänäkin vuonna Teslalle tärkeä tuote, kun kolmasosa myynnistä kolmosia. Eli tullikorotukset vaikuttavat merkittävästi Teslan myyntiin. Voisi kuvitella, että Tesla haluaa tilanteelle jotain tehdä, että saavat kolmosen hinnan kilpailukykyiseksi.Eikös jo nyt kolmonen ole aika marginaalinen tuote, viime vuonna n. 5000 kpl Y ja 1000 kpl 3 myyty Suomessa.
Jatkossa euroopan Model 3:set voisivat tulla jenkeistä. Saataisiin perffikin paremmalla panasonicin akulla. Pidemmällä tähtäimellä Berliinin tehtaalla voisivat tehdä myös kolmosta.Kolmosen ja Y:n myyntisuhde euroopassa on tänä vuonna ollut 1:2, eli kyllä kolmonen on euroopassa ollut tänäkin vuonna Teslalle tärkeä tuote, kun kolmasosa myynnistä kolmosia. Eli tullikorotukset vaikuttavat merkittävästi Teslan myyntiin. Voisi kuvitella, että Tesla haluaa tilanteelle jotain tehdä, että saavat kolmosen hinnan kilpailukykyiseksi.
Eli et puhu varsinaisesti rekuperaatiosta vaan one pedal drivestä off-asennossa.Energiatehokkain tapa ajaa on rullaamalla ja aloittamalla regenrointi vasta kun erityisesti tarvitaan hidastusta. Varmin tapa toteuttaa se kaikille kuskeille on regenroida jarrupolkimella ja ottaa perinteiset jarrut mukaan vasta kovissa jarrutuksissa.
Lähinnä koitan selittää että energian talteenotto hukkaa energiaa sekä miksi, jos oikein ymmärsin, eräs keskustelija havaitsi energiankulutuksen kasvavan kun regenerointi oli päällä. Kerro toki jos jokin jäi sinulle epäselväksi asiasta, niin voin koittaa selittää sitä vielä uudelleen.Eli et puhu varsinaisesti rekuperaatiosta vaan one pedal drivestä off-asennossa.
Tuskin kukaan keskustelijoista sitä ikiliikkujana nettotuotolla pitääkään, vaikka niin annat ymmärtää. Jos hidastaa tai pysähtyä tarvitsee, niin miksi se ei ole hyödyllinen?Siltä varalta, että sinulla on oletus, että regenerointi voisi olla jotenkin hyödyllistä ja siitä voisi saada energiaa, niin tähdennän että näin ei ole.
Vaikka ikiliikkuja ei kuvitella, niin monilla on silti heikko käsitys mitä tarkoittaa energian talteenotto hidastaessa, mikä mielestäni näkyi myös täällä keskustelussa. Ei kaikki täällä ole fyysikkoja tai insinöörejä.Ei ole itselle epäselvää, mutta kerro toki lisää.
Tuskin kukaan keskustelijoista sitä ikiliikkujana nettotuotolla pitääkään, vaikka niin annat ymmärtää. Jos hidastaa tai pysähtyä tarvitsee, niin miksi se ei ole hyödyllinen?
Jos tarvitsee jarruttaa niin regenerointi on taloudellisinta. Mutta se on taloudellisempaa ettei kiihdytä, jos kohta pitäisi jarruttaa.Ruuhkaisessa kaupunkiajossa ton regeneroinnin voisi kuvitella olevan taloudellisin ajotapa? Jos taas ajelee pitkiä siirtymiä, niin jarruunhan ei tarvitse koskea kuin hyvin hyvin harvoin, mutta kaasua tulee kyllä nostettua useinkin, joten selvää lienee se, että taloudellisinta on ajaa tämäntyyppistä ajoa ilman regenerointia.
Näin joo, mutta ruuhkaisessa kaupunkiajossa se ennakointi ei ole käytännössä mahdollista tai ainakaan suotavaa, eli on pakko kiihdyttää ja sitten jarruttaa voimakkaastikin. Tai no näin sen itse näen.Jos tarvitsee jarruttaa niin regenerointi on taloudellisinta. Mutta se on taloudellisempaa ettei kiihdytä, jos kohta pitäisi jarruttaa.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.