Yleistä keskustelua sähköautoista

Tässä nyt reilu pari viikkoa sähköautoilua Enyaq RS:llä takana ja oikeastaan ainoa isompi narinan aihe koskee vähemmän yllättäen tuota akun esilämmitystä, tai siis sen puutetta. Olen siis antanut itseni ymmärtää, että auto sisältää tarvittavat hilppeet, mutta VAG:n autoihin ei vain yksinkertaisesti ole sitä koodinpätkää saatu aikaisekseksi, että tuon voisi tavalla tai toisella ottaa käyttöön?

Faceliftatuissa laitteissahan tuo ominaisuus löytyy eli softaversio 4.0:ssa ja tuntuisi siis vähintäänkin kummalliselta, jos tämä ei saavuttaisi vanhempiakin... Vai onko jollain jotain parempaa tietoa tästä?
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin selitetty miksi rumpujarrut on tekemässä paluuta sähköautojen taka-akseleissa.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Onko joku katsonut, ja osaisi tiivistää, miksi.

Lopussa, mainitut, halvempia valmistaa (toteuttaa jarrut), halvempia ylläpitää, ehkä siellä 15min selitettiin miten ne heikkoudet selätetään.
 
Onko joku katsonut, ja osaisi tiivistää, miksi.

Lopussa, mainitut, halvempia valmistaa (toteuttaa jarrut), halvempia ylläpitää, ehkä siellä 15min selitettiin miten ne heikkoudet selätetään.
Pienempi vastus, kun jouset vetävät jarrukengät kokonaan irti rummusta kun taas levyjarrussa palat jäävät melkein kiinni levyyn. Pysäköintijarru helppo toteuttaa. Halvempi hinta. Sähköautossa takajarruille tulee käyttöä niin vähän että heikompi jäähdytys ei haittaa. Sähköautossa takarumpujarruja ei myöskään pitäisi tarvita huoltaa lainkaan auton eliniän aikana, koska ne eivät kulu ja ovat suljettuina vähemmän herkkiä ulkomaailmalle.
 
Pienempi vastus, kun jouset vetävät jarrukengät kokonaan irti rummusta kun taas levyjarrussa palat jäävät melkein kiinni levyyn. Pysäköintijarru helppo toteuttaa. Halvempi hinta. Sähköautossa takajarruille tulee käyttöä niin vähän että heikompi jäähdytys ei haittaa. Sähköautossa takarumpujarruja ei myöskään pitäisi tarvita huoltaa lainkaan auton eliniän aikana, koska ne eivät kulu ja ovat suljettuina vähemmän herkkiä ulkomaailmalle.
Miten se heikkoudet taklataan, usein painoa enemmän hillittävänä, ja vaikka tasasella ismpi hidastuvuus harvemmin tarvittavissa, niin oliko videossa idea että rummuilla se hanskataan. se kai se yksi syy miksi levyt aikanaan yleisty.
 
Tuossa videossa on paljon virheellistä ja puutteellista tietoa. Iso osa liittyy jarrujen ja järjestelmien kehitykseen, mutta fakta on se, että jumiutuu käyttämättömät rumpujarrut siinä missä levyjarrut. Levyjarrut on paljon nopeampi ja helpompi huoltaa.

Suuri murhe tulee kun rumpujarrut ovat kuluneet ja on reilu "reunus" rummun sisällä. Siihen ottaa kengät oikein kivasti kiinni kun ne jäävät jumiin. On totta, että rumpujarrut ovat tiiviimmät, mutta kertyvä pöly yhdistettynä kosteuteen on kiva sekoitus, joka aiheuttaa omat ongelmansa
 
Tuossa videossa on paljon virheellistä ja puutteellista tietoa. Iso osa liittyy jarrujen ja järjestelmien kehitykseen, mutta fakta on se, että jumiutuu käyttämättömät rumpujarrut siinä missä levyjarrut. Levyjarrut on paljon nopeampi ja helpompi huoltaa.

Juuri mietin samaa. Lyhyt on ihmisten muisti. Vuosittain noita sai leimalle aukoa ja on tosiaan hommana vähän ikävämpi kuin levyjarrujen kanssa. Ruostuvia levyjä ei toki ole, joten herkistelyllä yleensä selviää.
 
Noissa jarruissa ja huollettavuudessa kyllä suurempaa osaa esittää se miten ne ovat toteutettu kuin se perustekniikka.

Rumpujarru on kyllä helpompi toteuttaa niin että vähäinen käyttö ei hirtä sitä jumiin, ja tuo rullausvastus on helpompi saada minimoitua. Sen rummun avaaminenkaan ei ole merkittävä ongelma silloin kun sen suunnitellut inssi on ajatellut asiaa eikä vaan istunut peukalo persuksissaan.

Levyjarrut tulivat kyllä ensisijaisesti lämmönhallinnan takia, ehkä josssinmäärin myös ulkonäkösyistä. Rakenteen huollettavuus ei autotehdasta varsinaisesti kiinnosta.
 
Rumpujarru on kyllä helpompi toteuttaa niin että vähäinen käyttö ei hirtä sitä jumiin, ja tuo rullausvastus on helpompi saada minimoitua.

Yleensä sinne pääsi paskaa ja kosteutta. Se yhdistettynä vähäiseen käyttöön, niin ruosteessa ja jumissa olivat.
 
Yleensä sinne pääsi paskaa ja kosteutta. Se yhdistettynä vähäiseen käyttöön, niin ruosteessa ja jumissa olivat.
No sen rakenteen voi tosiaan suunnitella myös varsin tiiviiksi. Ja kyllähän se levyjarru aina on alttiimpi paskalle, kosteudelle ja jumiutumiselle kuin rumpu, mutta tietysti helpompi avata kuin huonosti suunniteltu rumpujarru.
 
Tuossa videossa on paljon virheellistä ja puutteellista tietoa. Iso osa liittyy jarrujen ja järjestelmien kehitykseen, mutta fakta on se, että jumiutuu käyttämättömät rumpujarrut siinä missä levyjarrut. Levyjarrut on paljon nopeampi ja helpompi huoltaa.

Suuri murhe tulee kun rumpujarrut ovat kuluneet ja on reilu "reunus" rummun sisällä. Siihen ottaa kengät oikein kivasti kiinni kun ne jäävät jumiin. On totta, että rumpujarrut ovat tiiviimmät, mutta kertyvä pöly yhdistettynä kosteuteen on kiva sekoitus, joka aiheuttaa omat ongelmansa
Sähköautojen regenerointi tekee sen, että arkiajossa jarruille ei juuri tule käyttöä. Täten ei ole odotettavissa kuluneita/reunuksellisia sähköautojen rumpujarruja. Jarrupölyäkään ei pahemmin ehdi syntyä jumittamaan paikkoja, sillä kenkiä ei hangata perinteistä määrää.

Fiksu sähköautoilija käyttää silloin tällöin tietoisesti jarruja, koska arkiajossa niiden käyttö on niin olematonta. Muiden sähköautoilijoiden avuksi autoon olisi hyvä koodata herkistelymuistutin jarruille. Sopivassa tienkohdassa kuski voisi kuitata muistuttimen, minkä jälkeen regen olisi pois päältä yhden riittävän voimakkaan jarrutuksen ajan.

Rumpujarrujen heikko modulaatio on mahdollista taklata nykyautoissa. Heikompi jäähdytyskään ei ole ongelma, sillä regen hoitaa ison osan energiasta. Rumpujarrut (ainakin taakse) tuovat paljon hyvää sähköautoon:
-halvemmat
-vähemmän huoltoa
-kestävät sähköauton iän
-jarrupöly (vähäinen) saadaan talteen, eikä ympäristön yskittäväksi
-range suurempi, koska rumpujarrut eivät laahaa


@lindhmik maailma muuttuu, joten
ei tässä mitään vanhojen muistelua tarvita, kun regen muutti pelin täysin. Sen jälkeen takalevyjen vähäisen käytön ongelma paheni. Tämän huomaa jo hybrideillä. Samaan aikaan rumpujarrujen puolella regen taklasi lämpöongelman, kulumisen, reunuksen syntymisen ja jarrupölystä syntyvät jumit. Rumpu ei myöskään ole niin herkkä regenistä aiheutuvalle vähäiselle käytölle kuin avoin levyjarru. Lisäksi sähköauton range paranee, kun ei ole laahaavia jarrupaloja tuhlaamassa energiaa.
 
Yleensä sinne pääsi paskaa ja kosteutta. Se yhdistettynä vähäiseen käyttöön, niin ruosteessa ja jumissa olivat.
Onko nyt tulkinta että rummut tulee sähkiksiin koska halvempia ja teknisesti mahdollista hitusen vähentää häviöitä.
Tai siis tuo oli sen videohepun mielipide.
Levyjarrut säilyy vanhoista syistä, tehokkaammat samaan rahaan, sähkiksissä sitä painoa, kestää samaan rahaan enemmän jarruttelua, sähkiksen painon kanssa tärkeä (*, huollon helppous tosin jos videossa sanottiin rumpujen olevan halvempia huoltaa, joten tämä nyt jäi kiistanalaiseksi.

Sitten kysymys, verrataanko videolla ja ketjussa huoltoa vähän eri lähtökohdin. Sähkiksissä jarrujen osalta huoltoa aiheuttaa niiden käyttämättömyys, tämä taasen on osittain ihan mallikohtaista ja teknisesti auton voisi ottavan tästä enemmän vastuuta, eli auto käyttöisi jarruja sen verran että pysyvät vireenä. Entäs tuo vastus, voisiko siihen tuotetta kehittämällä puuttua ?

Oletus että sähkiksessä jarrutkuluu vähemmän, ajovakautus pohjaa poltista enemmän tehonsäätelyyn, hiljentäminen energiantalteenottoon, mutta tarvittaessa massaisompia, eli tarvitaan sitä varten enemmän valmiuksia kuin polttiksessa.

Paino on sähkiksissäkin kriittistä.


Rumpujarrujen heikko modulaatio on mahdollista taklata nykyautoissa. Heikompi jäähdytyskään ei ole ongelma, sillä regen hoitaa ison osan energiasta.
Se varmaan totta että autonkäyttöhistorian aikana lämpöä vähemmän, mutta jarrut joutuu suunnitteleen sen mukaan että ne kestää sen lyhytaikaisemman lämmöntuoton, jos sähkis ei pysty lataamaan ja ajoreitti sellainen missä jarruilla hidastellaan (alamäki jarrutuksia), eli ollaanko samassa kuin polttiksella, vai jopa enemmän vaativassa, eli enemmän massaa, ja moottorijarrutus heikompi. Onko tämä tulevaisuudessa paikattavissa.


Rumpujarrut (ainakin taakse) tuovat paljon hyvää sähköautoon:
-halvemmat
Takana pienemmät tarpeet ja onhan polttiksiakin rummuilla ollut/on. toki massat pienempiä.

Sehän riittää jo syyksi jos suorituskyky riittää ja halvempi, muut on sitten kaupanpäälle.

Jos elinikäiset, no se kai mahdollista muillakin ratkaisuilla

Takana vielä vähemmän kulutusta jos vajaavetoinen sähkis on takavetoinen.
 
Viimeksi muokattu:
Sähköautojen regenerointi tekee sen, että arkiajossa jarruille ei juuri tule käyttöä. Täten ei ole odotettavissa kuluneita/reunuksellisia sähköautojen rumpujarruja. Jarrupölyäkään ei pahemmin ehdi syntyä jumittamaan paikkoja, sillä kenkiä ei hangata perinteistä määrää.

Fiksu sähköautoilija käyttää silloin tällöin tietoisesti jarruja, koska arkiajossa niiden käyttö on niin olematonta. Muiden sähköautoilijoiden avuksi autoon olisi hyvä koodata herkistelymuistutin jarruille. Sopivassa tienkohdassa kuski voisi kuitata muistuttimen, minkä jälkeen regen olisi pois päältä yhden riittävän voimakkaan jarrutuksen ajan.

Rumpujarrujen heikko modulaatio on mahdollista taklata nykyautoissa. Heikompi jäähdytyskään ei ole ongelma, sillä regen hoitaa ison osan energiasta. Rumpujarrut (ainakin taakse) tuovat paljon hyvää sähköautoon:
-halvemmat
-vähemmän huoltoa
-kestävät sähköauton iän
-jarrupöly (vähäinen) saadaan talteen, eikä ympäristön yskittäväksi
-range suurempi, koska rumpujarrut eivät laahaa


@lindhmik maailma muuttuu, joten
ei tässä mitään vanhojen muistelua tarvita, kun regen muutti pelin täysin. Sen jälkeen takalevyjen vähäisen käytön ongelma paheni. Tämän huomaa jo hybrideillä. Samaan aikaan rumpujarrujen puolella regen taklasi lämpöongelman, kulumisen, reunuksen syntymisen ja jarrupölystä syntyvät jumit. Rumpu ei myöskään ole niin herkkä regenistä aiheutuvalle vähäiselle käytölle kuin avoin levyjarru. Lisäksi sähköauton range paranee, kun ei ole laahaavia jarrupaloja tuhlaamassa energiaa.

Ei nykyaikainen auto jätä levyjä laahaamaan sen enempää kuin rumpuja. Kuten sanoin niin tuolla videolla paljon puutteellista ja virheellistä tietoa. Tuota on kehitetty jo pitkän aikaa sitten kulutuksen minimoimiseksi muiden järjestelmien ohella. Sentään kuulumattomia rumpuja ei ole keksitty ja ne reunukset tulevat kyllä sinne sähköauton jarruihin myös.

Ihan samanlailla tuon jarrujen herkistelyn saa toimimaan kuin kosteuden poiston levyjen pinnalta.
 
Tuossa videossa on paljon virheellistä ja puutteellista tietoa. Iso osa liittyy jarrujen ja järjestelmien kehitykseen, mutta fakta on se, että jumiutuu käyttämättömät rumpujarrut siinä missä levyjarrut. Levyjarrut on paljon nopeampi ja helpompi huoltaa.

Suuri murhe tulee kun rumpujarrut ovat kuluneet ja on reilu "reunus" rummun sisällä. Siihen ottaa kengät oikein kivasti kiinni kun ne jäävät jumiin. On totta, että rumpujarrut ovat tiiviimmät, mutta kertyvä pöly yhdistettynä kosteuteen on kiva sekoitus, joka aiheuttaa omat ongelmansa
Rumpujarru on kyllä perkeleen paljon helpompi avata ja huoltaa kuin levyjarru, jos pitäisi esim. levyt vaihtaa tai oikeasti jumittelun takia huoltaa. Esim. jarrusatulan pidikkeen irroitukseen jos joutuu, niin menee aika hapokkaaksi touhuksi vanhassa pelissä. Rumpujarrun reunuksen muistelu kuulostaa vähän siltä, että kokemukset ovat 30-40 vuoden takaisista autoista, joissa rumpua oli hinkattu jo monta milliä speksin ulkopuolelle. Kun 500 mk autoon ei kannattanut pistää uutta 100 mk osaa. Vanhoissa rumpujarruissa paskinta oli teho ja säädettävyys. Veikkaisin rohkeasti, että näissä uudemmissa säädettävyys on jo toimiva ja nykyään tehon muutokset yms. saa verhottua automaatiolla.
 
Vain täydellinen tietämättömyys lisää itsevarmuutta.

Edit: tämä on jo traagista. Kannattaa perehtyä hieman enemmän asiaan. Otetaan vaikka skenaario, että levyjarrut jumiutuu. Otat jonkun jolla vääntää satulan väkisin löysälle ja pultti koneella kaikki kaksi pulttia auki niin satula irtoaa. Miten menee rummun kanssa kun se on jumissa?
 
Viimeksi muokattu:
Vain täydellinen tietämättömyys lisää itsevarmuutta.

Edit: tämä on jo traagista. Kannattaa perehtyä hieman enemmän asiaan. Otetaan vaikka skenaario, että levyjarrut jumiutuu. Otat jonkun jolla vääntää satulan väkisin löysälle ja pultti koneella kaikki kaksi pulttia auki niin satula irtoaa. Miten menee rummun kanssa kun se on jumissa?
0,5 m rautakanki, 1 sekuntti. Uudet säätöosat 10 mk palojen kanssa mätänetistä.

e: Ja luonnollisesti ainoa syy jumitukseen on liian kulunut rumpu eli puhdas user error/köyhyys.
 
Rumpujarru on kyllä perkeleen paljon helpompi avata ja huoltaa kuin levyjarru, jos pitäisi esim. levyt vaihtaa tai oikeasti jumittelun takia huoltaa. Esim. jarrusatulan pidikkeen irroitukseen jos joutuu, niin menee aika hapokkaaksi touhuksi vanhassa pelissä.

Jos niitä jarruja on jollain lailla huollettu, niin sitä satulaakin on silloin tällöin ruuvattu. Jos taas kyseessä jarrut joihin ei ole koskettu moneen vuoteen, niin tappelisin mielummin sen satulan irroittamisen kun rummun kanssa.

Enkä nyt ole väittämässä tässä, että rumpujarrut on osastoa kokeilematta paskaa. En vain ole nähnyt toistaiseksi mitään sellaista, joka olisi oleellisesti muuttunut ja miksi niitä ei enää tarvitsisi huoltaa / ne eivät voisi mennä jumiin. Siinä varsinaisessa jarruttamisessahan eivät ole ikinä loistaneet ja siksi niitä ei ole vuosiin ollut kuin pikkuautoissa.
 
Jos niitä jarruja on jollain lailla huollettu, niin sitä satulaakin on silloin tällöin ruuvattu. Jos taas kyseessä jarrut joihin ei ole koskettu moneen vuoteen, niin tappelisin mielummin sen satulan irroittamisen kun rummun kanssa.

Enkä nyt ole väittämässä tässä, että rumpujarrut on osastoa kokeilematta paskaa. En vain ole nähnyt toistaiseksi mitään sellaista, joka olisi oleellisesti muuttunut ja miksi niitä ei enää tarvitsisi huoltaa / ne eivät voisi mennä jumiin. Siinä varsinaisessa jarruttamisessahan eivät ole ikinä loistaneet ja siksi niitä ei ole vuosiin ollut kuin pikkuautoissa.
Jos rumpujarrun käyttö on sähkiksessä 90% vähäisempää kuin polttiksessa, niin kai sen kuluminen ja huoltovaatimuskin on selkeästi vähäisempi?
 
Jos rumpujarrun käyttö on sähkiksessä 90% vähäisempää kuin polttiksessa, niin kai sen kuluminen ja huoltovaatimuskin on selkeästi vähäisempi?
Kuten levyissäkin. Se kuluminen ei ole näissä se pääsyy miksi niitä huolletaan, vaan se että käyttämättömyyttään ruostuvat jumiin/tohjoksi.
 
Jos niitä jarruja on jollain lailla huollettu, niin sitä satulaakin on silloin tällöin ruuvattu. Jos taas kyseessä jarrut joihin ei ole koskettu moneen vuoteen, niin tappelisin mielummin sen satulan irroittamisen kun rummun kanssa.
Eihän se satulan irroitus ole yhtään se ongelma. Vaan jumitteleva mäntä, liukutappien herkistely jne. Rummussa vaihdat kaikki potentiaaliset osat hyvin helposti. Toki ei se männänkään vaihto ole mikään hankala homma, mutta jos saa valita... Jarrusatulan kannakkeiden avaus (levyjen vaihtoa varten) on ihan perseestä. Lämmöllä kyllä aukeaa, mutta miljoona muoviosaa vieressä joita ei todellakaan saa lämmittää.

Kuten levyissäkin. Se kuluminen ei ole näissä se pääsyy miksi niitä huolletaan, vaan se että käyttämättömyyttään ruostuvat jumiin/tohjoksi.
Ei ne mihinkään jumiin mene, kun rummun palat liikkuu joka kerta käsijarrun kera. Vähäiseen tarpeeseen rumpu on suljetun rakenteeen takia yksinkertaisesti huoltovarmempi tapa hoitaa ongelma. Sähköauton muut ominaisuudet verhoaa tekniikan heikot osat.
 
Kuten levyissäkin. Se kuluminen ei ole näissä se pääsyy miksi niitä huolletaan, vaan se että käyttämättömyyttään ruostuvat jumiin/tohjoksi.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Ainakaan tässä ei näytä pahasti ruostuneelta. Toki ikää vasta 2v, eikä 12v…
 
Eihän se satulan irroitus ole yhtään se ongelma. Vaan jumitteleva mäntä, liukutappien herkistely jne. Rummussa vaihdat kaikki potentiaaliset osat hyvin helposti. Toki ei se männänkään vaihto ole mikään hankala homma, mutta jos saa valita... Jarrusatulan kannakkeiden avaus (levyjen vaihtoa varten) on ihan perseestä. Lämmöllä kyllä aukeaa, mutta miljoona muoviosaa vieressä joita ei todellakaan saa lämmittää.

Ei ne mihinkään jumiin mene, kun rummun palat liikkuu joka kerta käsijarrun kera. Vähäiseen tarpeeseen rumpu on suljetun rakenteeen takia yksinkertaisesti huoltovarmempi tapa hoitaa ongelma. Sähköauton muut ominaisuudet verhoaa tekniikan heikot osat.

En käy aiheesta sen enempää väittelemään. Jokuset sadat jarruremontit olen nähnyt ja kuten sanottu, niin ei ihan harvinaista lystiä ole rumpujenkaan jumit. Voi olla hyvä ratkaisu sähkäriin, tai jonkun valmistajan tapauksessa voi olla myös paskempi. Mikään hopealuoti ne eivät tule jarruongelmiin kuitenkaan olemaan.
 
.
.
Se varmaan totta että autonkäyttöhistorian aikana lämpöä vähemmän, mutta jarrut joutuu suunnitteleen sen mukaan että ne kestää sen lyhytaikaisemman lämmöntuoton, jos sähkis ei pysty lataamaan ja ajoreitti sellainen missä jarruilla hidastellaan (alamäki jarrutuksia), eli ollaanko samassa kuin polttiksella, vai jopa enemmän vaativassa, eli enemmän massaa, ja moottorijarrutus heikompi. Onko tämä tulevaisuudessa paikattavissa.

Takana pienemmät tarpeet ja onhan polttiksiakin rummuilla ollut/on. toki massat pienempiä.

Sehän riittää jo syyksi jos suorituskyky riittää ja halvempi, muut on sitten kaupanpäälle.

Jos elinikäiset, no se kai mahdollista muillakin ratkaisuilla

Takana vielä vähemmän kulutusta jos vajaavetoinen sähkis on takavetoinen.
Olen siinä käsityksessä, että nimenomaan lyhytaikaista lämmöntuottoa rumpujarru kestää hyvin, koska kengissä on suuri pinta-ala ja rummussa on massaa. Ongelmat tulevat pidemmässä käytössä vuoristoteillä tai rata-ajossa, kun jäähdyttävä ajoviima ei pääse osumaan suoraan sinne missä lämpö syntyy, vaan vain ulkokuoreen.

Meinaatko, että sähköautossa olisi joku vika, ettei se pysty ottamaan talteen? Jos on lähdetty reissuun vuoren juurelta, akkuun mahtuu taatusti sähköä siinä vaiheessa kun alamäki nousun jälkeen alkaa. Jos taas lähdetään vuoren huipulta, voi katsoa peiliin, jos on mennyt lataamaan akun täpötäyteen. Siinä kärsii jarrut, ja lataussähkönkin joutuu maksamaan, vaikka sen olisi saanut maksutta ladattua vuorelta laskeutuessa.

Hybrideillä akku täyttyy hetkessä vuorelta laskeutuessa, minkä jälkeen ollaan moottorijarrun ja jarrujen varassa. Täyssähkön akkuun sen sijaan mahtuu helposti yksi vuori.

Esimerkiksi Euroopan pahin maantiefillariylämäki, 8,3 km, 1451 m, 17,5 % (100 m ka. 33,5 %):

Parin tonnin sähköauto liikkuu 17,5 %:n alamäkeä viidenkympin vakionopeudella, kun jarrutusteho on yhteensä sin(arctan(17,5 / 100)) * 2000 kg * 9,81 * 50 / 3,6 / 1000 = 47 kW. Vierinvastus jarruttaa 2 kW ja ilmanvastus 1 kW, joten regenille jää 44 kW. Olen nähnyt selvästi suurempiakin regen-tehoja sähköautoissa.

Paljonko tulisi energiaa akkuun, jos regen-hyötysuhde olisi täydet 100 %?
8,3 km / 50 km/h * 44 kW = 7,3 kWh, eli noin 10 %-yksikköä nousisi paritonnisen sähköauton SoC, jos oikeat jarrut eivät jarruttaisi ollenkaan ja regen-hyötysuhde olisi pahin mahdollinen, eli 100 %.

Teneriffan Teide-tulivuorelta laskevalla maantiellä voisi saada noin 10 kWh akkuun, jos häviötä ei olisi. Siinä tosin keskijyrkkyys on vain 5 %, joten regen-teho on matala ja ajovastukset ottavat suuremman siivun.
 
Ottamatta kantaa toivottavasti ei sivukaupalla kestävään vääntöön rumpu vs. levyjarrut, niin rumpujarrut voi varmaan nykyään toteuttaa onnistuneesti, mutta myös surkeasti epäonnistuen, kuten volkkarin sähköautot jääjarrutuksessa osoittaa:
Screenshot_2023-12-27-16-48-08-50_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg

Tietysti mahdoton sanoa mikä on ongelman juurisyy, mutta selvästikään rumpujarrujen ja levyjarrujen yhdistäminen ei kuulu enää volkkarin osaamiseen.
 
Yleensä nykyäänhän jarrukilpi ja rumpu tiivistyy toisiinsa labyrintin tapaisella rakenteella. Menet kangella ajattelematta kääntämään välistä niin tulee aika iso remontti.... Sitten pitää purkaa napa ja jarrusykinteri ja muut särkemäsi osat irti.
Se siitä helppoudesta tai 1sek purkamisesta.

Riittää OT osaltani. Jokseenkin hedelmätön keskustelu
Taitaa kuule olla juurikin päinvastoin ;) Ennen siinä oli kunnon suojaus vedelle, nyt on vaan suoraa pintaa johon satunnaisesti vagin tripletissä jäätyy vettä. Vai napaa ja jarrusylinteriä pitäis vaihtaa :D Johan se tuossa Zepin videollakin käytti samaa menetelmää, mutta maltilla naputteli palat irti - kun ei ollut se kulunut rumpu.

En käy aiheesta sen enempää väittelemään. Jokuset sadat jarruremontit olen nähnyt ja kuten sanottu, niin ei ihan harvinaista lystiä ole rumpujenkaan jumit. Voi olla hyvä ratkaisu sähkäriin, tai jonkun valmistajan tapauksessa voi olla myös paskempi. Mikään hopealuoti ne eivät tule jarruongelmiin kuitenkaan olemaan.
Kyllä sitä itsekin jarruremontit jättäisi kokonaan tekemättä, jos mahdollista. Honda Jazzissa tuli vaan tutuksi vaihtaa lähes joka vuosi takalevyt ruosteen takia vaikka miten herkisteli ja ylikäytti vuoden aikana. Rummut kestää ihan varmasti ehjänä pidempään. En sitten tiedä onko tuo Zepin id.3:n video sinusta rumpujarrujen "jumi", normaalilta tuo minulle vielä näytti. Ekassa autossani oli varmaan mm ura rummussa (ja uusia ei tietysti voinut ostaa :D), siinä palojen vaihto oli ihan oikeasti täyttä tuskaa (ellei vetänyt paskaksi heikointa osaa).
 
Olen siinä käsityksessä, että nimenomaan lyhytaikaista lämmöntuottoa rumpujarru kestää hyvin, koska kengissä on suuri pinta-ala ja rummussa on massaa. Ongelmat tulevat pidemmässä käytössä vuoristoteillä tai rata-ajossa, kun jäähdyttävä ajoviima ei pääse osumaan suoraan sinne missä lämpö syntyy, vaan vain ulkokuoreen.

Meinaatko, että sähköautossa olisi joku vika, ettei se pysty ottamaan talteen? Jos on lähdetty reissuun vuoren juurelta, akkuun mahtuu taatusti sähköä siinä vaiheessa kun alamäki nousun jälkeen alkaa. Jos taas lähdetään vuoren huipulta, voi katsoa peiliin, jos on mennyt lataamaan akun täpötäyteen. Siinä kärsii jarrut, ja lataussähkönkin joutuu maksamaan, vaikka sen olisi saanut maksutta ladattua vuorelta laskeutuessa.

Hybrideillä akku täyttyy hetkessä vuorelta laskeutuessa, minkä jälkeen ollaan moottorijarrun ja jarrujen varassa. Täyssähkön akkuun sen sijaan mahtuu helposti yksi vuori.

Esimerkiksi Euroopan pahin maantiefillariylämäki, 8,3 km, 1451 m, 17,5 % (100 m ka. 33,5 %):

Parin tonnin sähköauto liikkuu 17,5 %:n alamäkeä viidenkympin vakionopeudella, kun jarrutusteho on yhteensä sin(arctan(17,5 / 100)) * 2000 kg * 9,81 * 50 / 3,6 / 1000 = 47 kW. Vierinvastus jarruttaa 2 kW ja ilmanvastus 1 kW, joten regenille jää 44 kW. Olen nähnyt selvästi suurempiakin regen-tehoja sähköautoissa.

Paljonko tulisi energiaa akkuun, jos regen-hyötysuhde olisi täydet 100 %?
8,3 km / 50 km/h * 44 kW = 7,3 kWh, eli noin 10 %-yksikköä nousisi paritonnisen sähköauton SoC, jos oikeat jarrut eivät jarruttaisi ollenkaan ja regen-hyötysuhde olisi pahin mahdollinen, eli 100 %.

Teneriffan Teide-tulivuorelta laskevalla maantiellä voisi saada noin 10 kWh akkuun, jos häviötä ei olisi. Siinä tosin keskijyrkkyys on vain 5 %, joten regen-teho on matala ja ajovastukset ottavat suuremman siivun.
44kW on alamäkeen takavedolla melko tiukka lukema regeneroiravaksi, etenkään yhtään liukkaammalla kelillä. Id4 gtx:llä klausenpass:issa sain koeajolla up-to 100kw lukemia. Toki ei siellä niin jyrkkiä kohtia ole että tullaisia tehoja voisi hetkeä pidempään saada ja muutenkin liikenteen seassa ajessa ei voi leikkiä. Tuossa solassa on nousua / laskua kokonaisuutena tuollainen 1400m aivan sieltä järvien pinnoista mitattuna.

Mutta omat tarpeeni sveitsissä asuvana ja talvisin korkealla oleviin hiihtokeskuksiin ajavana ovat aika erilaiset kuin keskivertosuomalaisella.

Noissa pitkissä vuoristopätkissäkään ei pitäisi kyllä olla sähköautolla mitään ongelmaa rumpujen kanssa kun se tarvittava hidastuvuus saadaan pidon riittäessä lähes kokonaan regenistä ja lisästoppaus sitten eturenkaiden levyistä jos tarvetta on.

Ja jos pitoa ei ole, niin entistä helpompaa jarruille - kuskilta vaaditaan sitten vähän enemmän ennakoimista. Tosin yleensä nuo korkeimmat solat ovat talvisin suljettuja, joten pahalla kelillä sinne ei edes pääse.
 
Mistä ihmeestä päättelit tuosta testistä että ongelmana olisi alkujaankaan rumpujarrut? Tai edes levyjarrujen ja rumpujarrujen yhteentoimivuus?

Eikös kaikissa noissa mainituissa ole rumpujarrut taka-akselilla?

Onhan tuo tulos aivan kelvoton, ihan sama millä mittarilla katsoo.

Ja koska ainut yhdistävä tekijä on taka-akselin rumpujarrut niin aika todennäköiseltä se kuulostaa, että ei ole osattu sovittaa rumpujarruja enää toimintaan.

Tietysti jos ongelma toistuisi myös saman alustan autoissa missä on levyt takana(onko niitä?) niin sitten voitaisiin osoittaa sormella abs-järjestelmän toimittajaa.(Jos se edes on sama)
 
Levyjarruthan noissa suurimman jarrutuksen tekee, mutta syytät silti rumpuja :confused: Softavialtahan tuo puhtaasti vaikuttaa.
 
Vikahan on 100%:sella varmuudella ABS:n ohjelmoinnissa, eikä missään muussa. Se ei vaan osaa painaa jarrua jos pinta on liian liukas.

Jos jokin ihmetyttää niin se, että miten noita saa myydä ja miten ei ole takaisinvetoa? Suomen viranomaiset ovat kaikessa aina "ei ki - asiaa seurataan"? Onko tuo oikeasti toistettavissa muillakin MEB autoilla ja onko tuohon tullut jotain korjausta?
 
Jos pitäisi veikata, nuo MEB-vaggineet varmaan pysähtyisi paremmin jäällä jos koko taka-akselin jarruputket tulpattaisiin(jos tämä olisi teknisesti mahdollista muun järjestelmän osalta) kun selvästi siellä on jotenkin osattu failata jarrujärjestelmän toteuttaminen.

Tilanne ei ole tietysti suoraan rumpujarrujen vika, mutta herättäähän tuo kysymyksiä siitä, että mitä tuossa softassa on yritetty tehdä kun eikös tälläkin hetkellä osassa konsernin pikkuautoissa ole rummut takana.
 
Miten paljon luulet taka-akselin vaikuttavan jarrutustulokseen äkkijarrutuksessa?
OT
Lähes yhtä paljon kuin etuakseli, jos puhutaan tuosta Volkkarin 220 m 60-0 km/h.

Jos painonjakauma on 50/50, 2000 kg, painopisteen korkeus 50 cm ja akseliväli 290 cm, niin äkkijarrutuksen aikana edessä on 1022 kg ja takana 978 kg vs. levossa 1000 kg ja 1000 kg. Jos taka-akseli ei osallistuisi, niin matka ~tuplaantuisi.


Tuossa syyllinen on liukkaalle jäälle soveltumaton ABS, kuten @zepi sanoi. Suuremman kitkakertoimen lumijarrutuksessa Volkkarin etulevyt + takarummut toimivat ihan yhtä hyvin kuin muidenkin jarrut.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä sitä itsekin jarruremontit jättäisi kokonaan tekemättä, jos mahdollista. Honda Jazzissa tuli vaan tutuksi vaihtaa lähes joka vuosi takalevyt ruosteen takia vaikka miten herkisteli ja ylikäytti vuoden aikana. Rummut kestää ihan varmasti ehjänä pidempään.

Ongelmat eivät ole vieraita. Pikkuautoissa se vaihtoväli voi olla 1-2v ja vähän isommissa sitten 4-5v. Samoin kun noiden rumpujen kanssa. Jotkut tarvitsevat vähintään sitä lekaa ennen jokaista katsastusta tai talvella yön yli jätetyn käsijarrun perään ja jotkut sitten kestävät pidempäänkin. En usko, että tämä tulee muuttumaan yhtään mihinkään riippumatta siitä kumpaa sähköautovalmistajat tulevat pidemmässä juoksussa käyttämään.

Tekniikasta riippumatta kestävä ratkaisu olisi varmaankin toteutettavissa softallla, jos valmistajilla olisi sellaiseen kiinnostusta. Käytössä olevat jarrut eivät ruostu eivätkä jumiudu.

Takajarrukeskustelu tuntuu siksikin vähän huvittavalta, että aihe on 20v vanha. Uusi aihe on, että näissä ruostuu myös ne etulevyt -> Viedään huomio uudesta ongelmasta iänikuiseen takajarrukeskuteluun, jota on käyty polttisten kanssakin viimeiset 20v. Enkä nyt siis viittaa tämän palstan keskusteluun, vaan näihin maailmalla tehtyihin innovatiivisiin ahaa-elämyksiin.
 
Vain täydellinen tietämättömyys lisää itsevarmuutta.

Edit: tämä on jo traagista. Kannattaa perehtyä hieman enemmän asiaan. Otetaan vaikka skenaario, että levyjarrut jumiutuu. Otat jonkun jolla vääntää satulan väkisin löysälle ja pultti koneella kaikki kaksi pulttia auki niin satula irtoaa. Miten menee rummun kanssa kun se on jumissa?
No edellinen ns vituiksi mennyt jarruremppa ei mennyt ihan noin. Levyyn oli kulunut sen verran uraa että kengät eivät päässeet liukumaan ulos. Kyseessä oli kässärikenkä, jota ei millään kangella pakoteta auki päin ja bonuksena vielä liukutappi ja sen pultti kumpikin ruosteessa, niin että ilman varsinaista yritystä pultin kanta käteen.

Ts. Se on ihan samantekevää millainen se jarrun rakenne on, kun se on rulsteessa ja jumissa se on ihan perseestä.
 
Tilanne ei ole tietysti suoraan rumpujarrujen vika, mutta herättäähän tuo kysymyksiä siitä, että mitä tuossa softassa on yritetty tehdä kun eikös tälläkin hetkellä osassa konsernin pikkuautoissa ole rummut takana.
Ihan sähköautoista tripletissä on ainakin. En ole huomannut ongelmia, toki tuollaista äärijarrutusta ei tietysti ole tehtynäkään. Joka tapauksessa varmasti olisi huomannut ero, jos reaalimaailmassa tulos olisi katastrofi. Jarrujen pitää tietysti toimia joka tilanteessa, mutta jos id-sarjassa ei ole raportoitu reaaliongelmia, niin kyse voi olla jostain testijärjestelyyn liittyvästä sattumasta. Mersunkin tulos ehkä vähän viittaisi tällaiseen.

Takajarrukeskustelu tuntuu siksikin vähän huvittavalta, että aihe on 20v vanha. Uusi aihe on, että näissä ruostuu myös ne etulevyt -> Viedään huomio uudesta ongelmasta iänikuiseen takajarrukeskuteluun, jota on käyty polttisten kanssakin viimeiset 20v. Enkä nyt siis viittaa tämän palstan keskusteluun, vaan näihin maailmalla tehtyihin innovatiivisiin ahaa-elämyksiin.
Yhden polkimen ajamisen iloja. Harvoin kun ajelen vaimon kauppakassilla niin jarruja maksimit kehiin. Kyllähän tuon käyttämättömyyden ilot huomaa jo pitkällä yhtäjaksoisella motaripätkälläkin, poistumisrampilla ei tapahtu yhtään mitään ennen levyjen puhdistumista (jos ei moottorilla jarruta).
 
Voitaisiinko jo lopettaa sähköautoihin liittymätön jauhanta täällä?

Jos haluaisi katsella kompaktia ja pientä sähkö-crossoveria eläkeläiselle, niin mitä vaihtoehtoja on? 2008 ja kona, onko muita? Rangea ei juuri tarvitse. Kapeus, lyhyys/ hyvä kääntösäde ovat etuna kun pitäisi saada taitettua kapeaan talliin kadulta. CCS liitännällä kuitenkin, ettö unohdetaan ne antiikki-leaffit.

Mieluusti auto joka kestää vähillä ajoilla 10 tai 15v jotta menee samalla autolla hautaan asti… Onko pakko odotella LFP-akullisia kiinalaisia?
Ei kai kiinalaisia tarvi odotella, ainakin BYD Dolphin on jo ostettavissa.
 
Mitäs farkku-sähköautoja tai jotain tilasähköautoja/maastureita oli tulossa 2024 ? Perhe-kokoluokkaa olevia.

ID.7 farkku ja Tesla Model Y refresh loppuvuodesta? Oliko Audilta tulossa joku A6 farkku-sähkö vai ei?
Mersulla nyt on EQE-Suv ja muut, mutta +80k hinta karsii porvareihin ostajat.
 
MG5, ehkä ID7 variant ellei lykkäänny. Audilta pitäis tulla samat, mutta paljon on ollut "pitäis" asteella jo pitkään.
 
Mitäs farkku-sähköautoja tai jotain tilasähköautoja/maastureita oli tulossa 2024 ? Perhe-kokoluokkaa olevia.

ID.7 farkku ja Tesla Model Y refresh loppuvuodesta? Oliko Audilta tulossa joku A6 farkku-sähkö vai ei?
Mersulla nyt on EQE-Suv ja muut, mutta +80k hinta karsii porvareihin ostajat.
Toyotan bZ4X:ään on 2024 tulossa kolmas päivitys, jossa pitäisi olla pahimman ongelman korjaava akun esilämmitys. Mukava ajettava.
 
Meinaatko, että sähköautossa olisi joku vika, ettei se pysty ottamaan talteen?
Ketjussa postailtu + pohdittu että täydellä akulla ei ole "moottorri jarrua" ja tuonut jo haasteita täkäläisessäkin ympäristössä, saati alamäkiajossa. Toki polttiksissakin on rajalliset kyvyt, joten voidaan sitä pysähtyä jos rajat ylittyy ja softalla voidaan toki sitä jarrutustavarten varata akusta tilaakin, tai siis käyttää sitä bruttotilaa sieltä yläpäästä jos tilanne vaatii.

Video kai muuten tuomittu huuhaaksi, mutta ilmeisesti sitä ei ole kyseenalaistettu että halvemmalla saa saman suorituskyvyn. jos ei muuta tinkimistä, niin onhan se aika taputeltu. Toki sen kertomiseen olisi toki riittänyt yksi twiitti.
 
Mitäs farkku-sähköautoja tai jotain tilasähköautoja/maastureita oli tulossa 2024 ? Perhe-kokoluokkaa olevia.

ID.7 farkku ja Tesla Model Y refresh loppuvuodesta? Oliko Audilta tulossa joku A6 farkku-sähkö vai ei?
Mersulla nyt on EQE-Suv ja muut, mutta +80k hinta karsii porvareihin ostajat.
Kaikki isoimmat MEB taisi juuri päivittyä vuosimallissa 24 mutta tulivat kyllä toimitukseen jo 23. EQB tuli tai on tulossa pieni päivitys myös. Stellantiksen tila-autoihin tuli tai tulossa joku pieni päivitys.

Nuo MEB/EQB on kyllä ehkä ennemmin crossovereita (kuten Y) eikä noita hakemiasi malleja mutta riippuen perheestä saa ne noihin ängettyä.
 
Audilta tulee Q6 suv ja siirrytään sitten android automotiveen.
A6:sta on ollut konsepteja, mutta ei vissiin mitään oikeasti tuotantomalliin viittaavaa.
 
Audi Q6 / A6 odottaa edelleen noita VAG-premium-platformin (PPE) ongelmien korjauksia. Porsche Macan on kait fyysisesti aika valmis julkaisuun, mutta softa ei ole valmis ja lykkäytyy…

Eipä sillä että yllättäisi, Saksalaiset eivät ole koskaan osanneet koodata / johtaa softakehitystä, joten ihan odotusten mukaan mennään.
 
Ei kai kiinalaisia tarvi odotella, ainakin BYD Dolphin on jo ostettavissa.
Budjetti ei vaan riitä uuteen, joten pitää odotella käytettyjä. Mutta on hyvä tehdä se käytettyjen kärkkymisen shortlist, niin on helpompi seurata markkinaa ja saatavuutta.
 
Eipä sillä että yllättäisi, Saksalaiset eivät ole koskaan osanneet koodata / johtaa softakehitystä, joten ihan odotusten mukaan mennään.

Eipä kyllä kovaa luottoa tohon Cariadin toimintaankaan ole. Muuthan sieltä taisi saada jo potkut. Q4:ssa sen jo näkee, että 3v ovat paikanneet alun ongelmia ja vieläkin rippeitä korjaamatta hätpuhelujärjestelmän suhteen. Mitään uutta eivät saa aikaan ja korjausten tuottaminen kestää älyttömästi. Aika iso kynnys olisi lähteä uudelleen betatestaan audin softaa. Mutta valikoima on kyllä todella ohut, jos haluaa varmatoimista.
 
Vikahan on 100%:sella varmuudella ABS:n ohjelmoinnissa, eikä missään muussa. Se ei vaan osaa painaa jarrua jos pinta on liian liukas.

Jos jokin ihmetyttää niin se, että miten noita saa myydä ja miten ei ole takaisinvetoa? Suomen viranomaiset ovat kaikessa aina "ei ki - asiaa seurataan"? Onko tuo oikeasti toistettavissa muillakin MEB autoilla ja onko tuohon tullut jotain korjausta?
Juuri näin. ABS:n alkuaikoina esiintyi vastaavia ongelmia etenkin irtosoraa sisältävillä sorateillä, joissa jarruteho alkaa kasvaa vasta kun rengas alkaa kaivautua pehmeän sorapinnan sisään ja se vaatii renkaan pyörimisen lukitsemisen. Jotkut toteutukset eivät antaneet renkaan mennä kunnolla lukkoon ja silloinhan pitoa ei saa millään, vaan mennään kuulalaakereiden päällä vauhdilla pöpelikköön.

Mielestäni selvästä softavirheestä kertoo se, että esim. yllä mainitussa jääjarrutustestissä ajetaan suoraan, eli tällöinhän renkaiden voidaan antaa mennä huoletta lukkoon tai ainakin pääasiassa lukkoon, koska renkaat oletettavasti osoittavat suoraan eteenpäin.

Erittäin hyvä kysymys, että miksei viranomainen puutu tällaiseen? Kyse on lähes varmasti softalla korjattavasta asiasta.
 
Tietääkö joku, että minkä kuukauden MEB autot ovat "faceliftattuja" joissa on uusi 4.0 softa sisällä ja täten tarjolla akun esilämmitys?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
300 086
Viestejä
5 116 740
Jäsenet
81 741
Uusin jäsen
Warru

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom