Kolmosta LR saa 53. Maantienopeuksissa todellisuuskin on tuossa välissä. Olen ajanut ylikin 600km akullisella. Miksi maalla pitäisi olla Y, kun Corollallakin pärjäilevät.
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
Kolmosta LR saa 53. Maantienopeuksissa todellisuuskin on tuossa välissä. Olen ajanut ylikin 600km akullisella. Miksi maalla pitäisi olla Y, kun Corollallakin pärjäilevät.
Uskoakseni hintaa nostaa ainakin EU:n alueella myös se että täällä virkamiehet ovat kovia keksimään uusia vaatimuksia autoille. Pitää olla avaruusajan liikennemerkkien tunnistusta, hahmontunnistusta ja automaattijarrutusta jne.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 893
Taloudellisesti Yssa taitaa olla halpa korko.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 4 140
Kyllä. Jos ei Toyota Land Cruiserissa (tai vastaavassa) olisi 40-50 tonnia autoveroa niin alla olisi sellainen eikä tarvitsisi pelleillä (pieniakkuisen) sähkärin kanssa, varsinkaan talvella. En sitten tiedä onko toi keppi vai porkkana, makuasia.
Ehkä autovero joskus kokonaan poistuu ja tulee vaikka km-vero tilalle. Yeah right.
Galaxy
Team H2O
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 121
Menee offtopicciin, mutta mihin tämä usein kuultu väite oikein perustuu? Ehkä jos ajo on vain jotain pitkää mökkireissu ajoa niin kai se auton vuokraaminen on halvinta. Itsellä jää tälle vuodelle juuri alle 10tkm enkä kyllä keksi kuinka saisin taksilla suhaamisesta halvempaa kuin omasta autosta. Ajan paljon lyhyttä ajoa. Kaikki missä käy on tavallaan lähellä, mutta toivottoman kaukana että voisin kävellä. Tai en mitenkään pysty käyttämään aikaa niin paljoa että ehtisin kävelemään.
Edit: lisätään nyt sen verran että jos laskelmassa on joku 60k€ auto niin arvonalenama on suurta, mutta eikai kukaan hanki vähään ajoon tuon hintaista autoa. Tai jos hankkii niin silloin ei minimibudjetilla mennä muutenkaan.
Ja sitten on vielä tilanteet joissa oma auto on vaan helpompi. Eli turvaistuimet + farkku kamalle on helpompi.
Viimeksi muokattu:
Siellä asuvalle autosta on tosiaan vaan riesaa. Julkiset on kyllä ainoa järkevä tapa liikkua siinä kylässä.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 565
Ahem, jos asuu ytimessä tai 5km säteellä Eduskuntatalosta niin ehkä silloin. Mutta meneppä asumaan Länsi-Pakilaan tms. omakotitaloon tai rivariin niin tulee autoa ikävä todella nopeasti, varsinkin jos on lapsia.
Helsinki ei ole sama kuin Helsingin keskusta.
Kyllä sieltäkin pääsee julkisilla tarpeeksi hyvin. Kakaratkin niitä oppivat käyttämään kyllä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 272
Eikä auton tarve muutenkaan riipu asunnon sijainnista vaan asunnon sijainnista niihin paikkoihin nähden missä käy.
Ei siinä julkiset auta vaikka asuisi kuinka Helsingin keskustassa jos käy töissä paikassa johon ei pääse julkisilla ja jos on mökki paikassa johon ei pääse julkisilla ja jos harrastaa asioita joihin ei pääse julkisilla. Ja sitten jos näin on niin heti alkaa kauhea itkuvirsi kaikilta että miksi asua keskustassa jos on muualla töissä tms. No ehkä siksi että tykkää asua keskustassa eikä jossain landella. Mutta työpaikka voi silti ihan hyvin olla jossain muualla. Tuntuu että keskustassa asuminen olisi vähintään joku rikos ihmisyyttä vastaan jos ei samalla työskentele asuintalonsa alakerrassa ja jos samassa korttelissa ei ole myös ruokakauppa jotta voisi elää varmasti ilman autoa.
Itse asun keskustassa ja minulla on auto. Helsingissä ajan autolla käytännössä vain siksi että lähden sieltä autolla pois jonnekkin minne ei muuten kuin autolla pääse, ajan reilu 40tkm/vuosi. Helsingissä jos käyn jossain niin käyn kävellen tai pyörällä.
No eipä ole ainut ketju jossa noin käy.
Ja ettei lisää karata oftopickiin niin tuntuu ainakin id3:ssa olevan ikäviä suunnittelukukkasia tänne suomen talveen.. pyyhkijöiden kotelo kerää sikana jäätä varsinkin jos paljon käyttää esilämmitystä, jonka jälkeen pyyhkijät toimi ennen ko taas rapaa kaiken jään sieltä pois. Myöskään ei riitä et vaan kuskin/pelkääjän oven vaan putsaa nopsaan lumesta jos pikaseen hakee autosta jotain, myös a1 ja a2 pilarien välissä oleva ikkuna pitää putsaa tai kaikki sekin lumi sisällä. Peilien lämmitys myös jaksaa kerää järkyttävän jäätikön peilien alle. Latausluukku jollei ees katosta jossa pitää autoa on aika tuskaa olla kokoajan putsaas et sen saa taas takas kii
Mutta entisten max 1k€ disel pommien jälkeen oon silti kyl nykyään sähköautomies, paljon on plussaakin vaikka sanomistakin löytyy
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 740
Aina on poikkeustapauksia, pienillä ajoilla autoilun kiinteät kulut kasvaa koviksi. Kaikki autopaikan vuokrasta vuosihuoltojen kautta katsastuksiin ja veroihin. Sen minkä pääomakulujen menestyksessä säästää käyttämällä vanhaa autoa, häviää korjauskuluissa - ellei sitten tykkää korjata itse.
kävelyn/(sähkö)pyöräilyn/julkisten/kaupan kotiinkanto-palvelun/taksin/vuokra-auton kombo kävisi siis useimmille halvemmaksi kuin auton ruostuttaminen pihalla - poikkeuksia toki on, mutta:
Sinähän sen tuossa lopussa sanonutkin, eli noilla lyhyillä ajoilla auto on usein se mukavin. Liiankin mukava, mikä näkyy yhteiskunnan liikkumattomuus- ja lihavuus kriisissä...
Itsellä sähköauton hankkimista vauhditti juurikin harrastusajot. Lämmitys/viilennys toimii paremmin ja suhteellisen pätkäajoa kuitenkin. Jos omissa ja lasten harrastusmenoissa ja osallistumisissa menee 17-22 5 päivänä viikossa, niin siinä ei todellakaan lähdetä bussilla laittamaan vielä tuntia lisää molempiin päihin. Saatikka siirtymiset eivät olisi edes mahdollisia kohteiden välillä taikka varusteita olisi liikaa julkisten kyytiin.
Ottamatta nyt kantaa sen kummemmin välineeseen mutta kyllähän lapsi kulkee itsenäisesti vähän kasvettuaan. Pienelle lapselle auto voi olla aika pakollinenkin (vähän riippuen harrasteesta), mutta viimeistään yläasteelle siirryttäessä vaihtoehtoisia kulkineita yleensä löytää aika joustavasti.
Mutta siis eihän sähköauto sellaisenaan ratkaise sen enempää kulkemista kuin polttiskaan. Sähkökulkuvälineistä saa hyvin tukea muille kulkemistavoille ja hyvä niin.
Mutta kyllähän id3 kokoisia autoja alkaa olla jo lähes kymmenen sähkiksinä saatavana joten tarjonta on jo ihan ok. Vielä kun hinnat valuisivat hivenen alaspäin ja tietty aika korjaa tuota käytettynä -kysymystä ehkä about viiden vuoden syklillä.
Mutta siis eihän sähköauto sellaisenaan ratkaise sen enempää kulkemista kuin polttiskaan. Sähkökulkuvälineistä saa hyvin tukea muille kulkemistavoille ja hyvä niin.
Mutta kyllähän id3 kokoisia autoja alkaa olla jo lähes kymmenen sähkiksinä saatavana joten tarjonta on jo ihan ok. Vielä kun hinnat valuisivat hivenen alaspäin ja tietty aika korjaa tuota käytettynä -kysymystä ehkä about viiden vuoden syklillä.
Erikoinen ketju kyllä 
Aika moni sähköautoilija tuntuu jostain syystä toivovan (ja manaavan) lisää keppiä fossiilisille polttoaineille. Jännä lähestysmistapa kun itsellä tuosta tulee mieleen lähinnä ostokrapula. Sekin on hyvin outoa ellei sitten ole juuri ennen hinnan alennuksia ostanut sähköistä. Joka tapauksessa sähköautoilussa säästää jos käyttökuluja katsoo eikä se hinnan alennus tee siitä autosta yhtään sen huonompaa. Vaihtaessa tietysti häviää, mutta jos se oli omasta mielestä esim. 50K€ arvoinen niin en ymmärrä miksi joku 5K€ hinnan alennus tekisi itse autosta huonomman.
Omat ajot 10-12tkm/vuosi ja noilla polttoainekuluiksi tulee ~1200-1500€/vuosi. Sähköllä lienee jonkin verran halvempaa, mutta suurin ongelma sähköautoissa on se ahtaus. Perus perhe-autoiksi varmasti ok, mutta jos vähänkään enemmän on tavaran kuljetukselle tarvetta niin ei enää toimi. Saisivat edes ison (polttis)farmarin kokoisen tehtyä järki hintaan niin tilanne olisi toinen. Jos taas katsoo noita isoja sähköisiä niin en ymmärrä miksi 90K€ autoon laittavaa kiinnostaisi yhtään säästääkö vuodessa tonnin polttoaine-kuluissa
Aika moni sähköautoilija tuntuu jostain syystä toivovan (ja manaavan) lisää keppiä fossiilisille polttoaineille. Jännä lähestysmistapa kun itsellä tuosta tulee mieleen lähinnä ostokrapula. Sekin on hyvin outoa ellei sitten ole juuri ennen hinnan alennuksia ostanut sähköistä. Joka tapauksessa sähköautoilussa säästää jos käyttökuluja katsoo eikä se hinnan alennus tee siitä autosta yhtään sen huonompaa. Vaihtaessa tietysti häviää, mutta jos se oli omasta mielestä esim. 50K€ arvoinen niin en ymmärrä miksi joku 5K€ hinnan alennus tekisi itse autosta huonomman.Omat ajot 10-12tkm/vuosi ja noilla polttoainekuluiksi tulee ~1200-1500€/vuosi. Sähköllä lienee jonkin verran halvempaa, mutta suurin ongelma sähköautoissa on se ahtaus. Perus perhe-autoiksi varmasti ok, mutta jos vähänkään enemmän on tavaran kuljetukselle tarvetta niin ei enää toimi. Saisivat edes ison (polttis)farmarin kokoisen tehtyä järki hintaan niin tilanne olisi toinen. Jos taas katsoo noita isoja sähköisiä niin en ymmärrä miksi 90K€ autoon laittavaa kiinnostaisi yhtään säästääkö vuodessa tonnin polttoaine-kuluissa
- Liittynyt
- 09.12.2016
- Viestejä
- 1 509
Model Y vastaa 47-51ke riippuen haluaako nelivetoa ja pitempää rangea vai ei.. Saisivat edes ison (polttis)farmarin kokoisen tehtyä järki hintaan niin tilanne olisi toinen. Jos taas katsoo noita isoja sähköisiä niin en ymmärrä miksi 90K€ autoon laittavaa kiinnostaisi yhtään säästääkö vuodessa tonnin polttoaine-kuluissa
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 329
Tässä nyt reilu pari viikkoa sähköautoilua Enyaq RS:llä takana ja oikeastaan ainoa isompi narinan aihe koskee vähemmän yllättäen tuota akun esilämmitystä, tai siis sen puutetta. Olen siis antanut itseni ymmärtää, että auto sisältää tarvittavat hilppeet, mutta VAG:n autoihin ei vain yksinkertaisesti ole sitä koodinpätkää saatu aikaisekseksi, että tuon voisi tavalla tai toisella ottaa käyttöön?
Faceliftatuissa laitteissahan tuo ominaisuus löytyy eli softaversio 4.0:ssa ja tuntuisi siis vähintäänkin kummalliselta, jos tämä ei saavuttaisi vanhempiakin... Vai onko jollain jotain parempaa tietoa tästä?
Faceliftatuissa laitteissahan tuo ominaisuus löytyy eli softaversio 4.0:ssa ja tuntuisi siis vähintäänkin kummalliselta, jos tämä ei saavuttaisi vanhempiakin... Vai onko jollain jotain parempaa tietoa tästä?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 528
Onko joku katsonut, ja osaisi tiivistää, miksi.
Lopussa, mainitut, halvempia valmistaa (toteuttaa jarrut), halvempia ylläpitää, ehkä siellä 15min selitettiin miten ne heikkoudet selätetään.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 1 154
Pienempi vastus, kun jouset vetävät jarrukengät kokonaan irti rummusta kun taas levyjarrussa palat jäävät melkein kiinni levyyn. Pysäköintijarru helppo toteuttaa. Halvempi hinta. Sähköautossa takajarruille tulee käyttöä niin vähän että heikompi jäähdytys ei haittaa. Sähköautossa takarumpujarruja ei myöskään pitäisi tarvita huoltaa lainkaan auton eliniän aikana, koska ne eivät kulu ja ovat suljettuina vähemmän herkkiä ulkomaailmalle.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 528
Miten se heikkoudet taklataan, usein painoa enemmän hillittävänä, ja vaikka tasasella ismpi hidastuvuus harvemmin tarvittavissa, niin oliko videossa idea että rummuilla se hanskataan. se kai se yksi syy miksi levyt aikanaan yleisty.
Tuossa videossa on paljon virheellistä ja puutteellista tietoa. Iso osa liittyy jarrujen ja järjestelmien kehitykseen, mutta fakta on se, että jumiutuu käyttämättömät rumpujarrut siinä missä levyjarrut. Levyjarrut on paljon nopeampi ja helpompi huoltaa.
Suuri murhe tulee kun rumpujarrut ovat kuluneet ja on reilu "reunus" rummun sisällä. Siihen ottaa kengät oikein kivasti kiinni kun ne jäävät jumiin. On totta, että rumpujarrut ovat tiiviimmät, mutta kertyvä pöly yhdistettynä kosteuteen on kiva sekoitus, joka aiheuttaa omat ongelmansa
Suuri murhe tulee kun rumpujarrut ovat kuluneet ja on reilu "reunus" rummun sisällä. Siihen ottaa kengät oikein kivasti kiinni kun ne jäävät jumiin. On totta, että rumpujarrut ovat tiiviimmät, mutta kertyvä pöly yhdistettynä kosteuteen on kiva sekoitus, joka aiheuttaa omat ongelmansa
Juuri mietin samaa. Lyhyt on ihmisten muisti. Vuosittain noita sai leimalle aukoa ja on tosiaan hommana vähän ikävämpi kuin levyjarrujen kanssa. Ruostuvia levyjä ei toki ole, joten herkistelyllä yleensä selviää.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 822
Noissa jarruissa ja huollettavuudessa kyllä suurempaa osaa esittää se miten ne ovat toteutettu kuin se perustekniikka.
Rumpujarru on kyllä helpompi toteuttaa niin että vähäinen käyttö ei hirtä sitä jumiin, ja tuo rullausvastus on helpompi saada minimoitua. Sen rummun avaaminenkaan ei ole merkittävä ongelma silloin kun sen suunnitellut inssi on ajatellut asiaa eikä vaan istunut peukalo persuksissaan.
Levyjarrut tulivat kyllä ensisijaisesti lämmönhallinnan takia, ehkä josssinmäärin myös ulkonäkösyistä. Rakenteen huollettavuus ei autotehdasta varsinaisesti kiinnosta.
Rumpujarru on kyllä helpompi toteuttaa niin että vähäinen käyttö ei hirtä sitä jumiin, ja tuo rullausvastus on helpompi saada minimoitua. Sen rummun avaaminenkaan ei ole merkittävä ongelma silloin kun sen suunnitellut inssi on ajatellut asiaa eikä vaan istunut peukalo persuksissaan.
Levyjarrut tulivat kyllä ensisijaisesti lämmönhallinnan takia, ehkä josssinmäärin myös ulkonäkösyistä. Rakenteen huollettavuus ei autotehdasta varsinaisesti kiinnosta.
Yleensä sinne pääsi paskaa ja kosteutta. Se yhdistettynä vähäiseen käyttöön, niin ruosteessa ja jumissa olivat.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 822
No sen rakenteen voi tosiaan suunnitella myös varsin tiiviiksi. Ja kyllähän se levyjarru aina on alttiimpi paskalle, kosteudelle ja jumiutumiselle kuin rumpu, mutta tietysti helpompi avata kuin huonosti suunniteltu rumpujarru.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 348
Sähköautojen regenerointi tekee sen, että arkiajossa jarruille ei juuri tule käyttöä. Täten ei ole odotettavissa kuluneita/reunuksellisia sähköautojen rumpujarruja. Jarrupölyäkään ei pahemmin ehdi syntyä jumittamaan paikkoja, sillä kenkiä ei hangata perinteistä määrää.
Fiksu sähköautoilija käyttää silloin tällöin tietoisesti jarruja, koska arkiajossa niiden käyttö on niin olematonta. Muiden sähköautoilijoiden avuksi autoon olisi hyvä koodata herkistelymuistutin jarruille. Sopivassa tienkohdassa kuski voisi kuitata muistuttimen, minkä jälkeen regen olisi pois päältä yhden riittävän voimakkaan jarrutuksen ajan.
Rumpujarrujen heikko modulaatio on mahdollista taklata nykyautoissa. Heikompi jäähdytyskään ei ole ongelma, sillä regen hoitaa ison osan energiasta. Rumpujarrut (ainakin taakse) tuovat paljon hyvää sähköautoon:
-halvemmat
-vähemmän huoltoa
-kestävät sähköauton iän
-jarrupöly (vähäinen) saadaan talteen, eikä ympäristön yskittäväksi
-range suurempi, koska rumpujarrut eivät laahaa
@lindhmik maailma muuttuu, joten
ei tässä mitään vanhojen muistelua tarvita, kun regen muutti pelin täysin. Sen jälkeen takalevyjen vähäisen käytön ongelma paheni. Tämän huomaa jo hybrideillä. Samaan aikaan rumpujarrujen puolella regen taklasi lämpöongelman, kulumisen, reunuksen syntymisen ja jarrupölystä syntyvät jumit. Rumpu ei myöskään ole niin herkkä regenistä aiheutuvalle vähäiselle käytölle kuin avoin levyjarru. Lisäksi sähköauton range paranee, kun ei ole laahaavia jarrupaloja tuhlaamassa energiaa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 528
Onko nyt tulkinta että rummut tulee sähkiksiin koska halvempia ja teknisesti mahdollista hitusen vähentää häviöitä.
Tai siis tuo oli sen videohepun mielipide.
Levyjarrut säilyy vanhoista syistä, tehokkaammat samaan rahaan, sähkiksissä sitä painoa, kestää samaan rahaan enemmän jarruttelua, sähkiksen painon kanssa tärkeä (*, huollon helppous tosin jos videossa sanottiin rumpujen olevan halvempia huoltaa, joten tämä nyt jäi kiistanalaiseksi.
Sitten kysymys, verrataanko videolla ja ketjussa huoltoa vähän eri lähtökohdin. Sähkiksissä jarrujen osalta huoltoa aiheuttaa niiden käyttämättömyys, tämä taasen on osittain ihan mallikohtaista ja teknisesti auton voisi ottavan tästä enemmän vastuuta, eli auto käyttöisi jarruja sen verran että pysyvät vireenä. Entäs tuo vastus, voisiko siihen tuotetta kehittämällä puuttua ?
Oletus että sähkiksessä jarrutkuluu vähemmän, ajovakautus pohjaa poltista enemmän tehonsäätelyyn, hiljentäminen energiantalteenottoon, mutta tarvittaessa massaisompia, eli tarvitaan sitä varten enemmän valmiuksia kuin polttiksessa.
Paino on sähkiksissäkin kriittistä.
Se varmaan totta että autonkäyttöhistorian aikana lämpöä vähemmän, mutta jarrut joutuu suunnitteleen sen mukaan että ne kestää sen lyhytaikaisemman lämmöntuoton, jos sähkis ei pysty lataamaan ja ajoreitti sellainen missä jarruilla hidastellaan (alamäki jarrutuksia), eli ollaanko samassa kuin polttiksella, vai jopa enemmän vaativassa, eli enemmän massaa, ja moottorijarrutus heikompi. Onko tämä tulevaisuudessa paikattavissa.
Takana pienemmät tarpeet ja onhan polttiksiakin rummuilla ollut/on. toki massat pienempiä.
Sehän riittää jo syyksi jos suorituskyky riittää ja halvempi, muut on sitten kaupanpäälle.
Jos elinikäiset, no se kai mahdollista muillakin ratkaisuilla
Takana vielä vähemmän kulutusta jos vajaavetoinen sähkis on takavetoinen.
Viimeksi muokattu:
Ei nykyaikainen auto jätä levyjä laahaamaan sen enempää kuin rumpuja. Kuten sanoin niin tuolla videolla paljon puutteellista ja virheellistä tietoa. Tuota on kehitetty jo pitkän aikaa sitten kulutuksen minimoimiseksi muiden järjestelmien ohella. Sentään kuulumattomia rumpuja ei ole keksitty ja ne reunukset tulevat kyllä sinne sähköauton jarruihin myös.
Ihan samanlailla tuon jarrujen herkistelyn saa toimimaan kuin kosteuden poiston levyjen pinnalta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 507
Rumpujarru on kyllä perkeleen paljon helpompi avata ja huoltaa kuin levyjarru, jos pitäisi esim. levyt vaihtaa tai oikeasti jumittelun takia huoltaa. Esim. jarrusatulan pidikkeen irroitukseen jos joutuu, niin menee aika hapokkaaksi touhuksi vanhassa pelissä. Rumpujarrun reunuksen muistelu kuulostaa vähän siltä, että kokemukset ovat 30-40 vuoden takaisista autoista, joissa rumpua oli hinkattu jo monta milliä speksin ulkopuolelle. Kun 500 mk autoon ei kannattanut pistää uutta 100 mk osaa. Vanhoissa rumpujarruissa paskinta oli teho ja säädettävyys. Veikkaisin rohkeasti, että näissä uudemmissa säädettävyys on jo toimiva ja nykyään tehon muutokset yms. saa verhottua automaatiolla.
Vain täydellinen tietämättömyys lisää itsevarmuutta.
Edit: tämä on jo traagista. Kannattaa perehtyä hieman enemmän asiaan. Otetaan vaikka skenaario, että levyjarrut jumiutuu. Otat jonkun jolla vääntää satulan väkisin löysälle ja pultti koneella kaikki kaksi pulttia auki niin satula irtoaa. Miten menee rummun kanssa kun se on jumissa?
Edit: tämä on jo traagista. Kannattaa perehtyä hieman enemmän asiaan. Otetaan vaikka skenaario, että levyjarrut jumiutuu. Otat jonkun jolla vääntää satulan väkisin löysälle ja pultti koneella kaikki kaksi pulttia auki niin satula irtoaa. Miten menee rummun kanssa kun se on jumissa?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 507
0,5 m rautakanki, 1 sekuntti. Uudet säätöosat 10 mk palojen kanssa mätänetistä.
e: Ja luonnollisesti ainoa syy jumitukseen on liian kulunut rumpu eli puhdas user error/köyhyys.
Jos niitä jarruja on jollain lailla huollettu, niin sitä satulaakin on silloin tällöin ruuvattu. Jos taas kyseessä jarrut joihin ei ole koskettu moneen vuoteen, niin tappelisin mielummin sen satulan irroittamisen kun rummun kanssa.
Enkä nyt ole väittämässä tässä, että rumpujarrut on osastoa kokeilematta paskaa. En vain ole nähnyt toistaiseksi mitään sellaista, joka olisi oleellisesti muuttunut ja miksi niitä ei enää tarvitsisi huoltaa / ne eivät voisi mennä jumiin. Siinä varsinaisessa jarruttamisessahan eivät ole ikinä loistaneet ja siksi niitä ei ole vuosiin ollut kuin pikkuautoissa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
Jos rumpujarrun käyttö on sähkiksessä 90% vähäisempää kuin polttiksessa, niin kai sen kuluminen ja huoltovaatimuskin on selkeästi vähäisempi?
Kuten levyissäkin. Se kuluminen ei ole näissä se pääsyy miksi niitä huolletaan, vaan se että käyttämättömyyttään ruostuvat jumiin/tohjoksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 507
Eihän se satulan irroitus ole yhtään se ongelma. Vaan jumitteleva mäntä, liukutappien herkistely jne. Rummussa vaihdat kaikki potentiaaliset osat hyvin helposti. Toki ei se männänkään vaihto ole mikään hankala homma, mutta jos saa valita... Jarrusatulan kannakkeiden avaus (levyjen vaihtoa varten) on ihan perseestä. Lämmöllä kyllä aukeaa, mutta miljoona muoviosaa vieressä joita ei todellakaan saa lämmittää.
Ei ne mihinkään jumiin mene, kun rummun palat liikkuu joka kerta käsijarrun kera. Vähäiseen tarpeeseen rumpu on suljetun rakenteeen takia yksinkertaisesti huoltovarmempi tapa hoitaa ongelma. Sähköauton muut ominaisuudet verhoaa tekniikan heikot osat.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
En käy aiheesta sen enempää väittelemään. Jokuset sadat jarruremontit olen nähnyt ja kuten sanottu, niin ei ihan harvinaista lystiä ole rumpujenkaan jumit. Voi olla hyvä ratkaisu sähkäriin, tai jonkun valmistajan tapauksessa voi olla myös paskempi. Mikään hopealuoti ne eivät tule jarruongelmiin kuitenkaan olemaan.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 348
Olen siinä käsityksessä, että nimenomaan lyhytaikaista lämmöntuottoa rumpujarru kestää hyvin, koska kengissä on suuri pinta-ala ja rummussa on massaa. Ongelmat tulevat pidemmässä käytössä vuoristoteillä tai rata-ajossa, kun jäähdyttävä ajoviima ei pääse osumaan suoraan sinne missä lämpö syntyy, vaan vain ulkokuoreen.
Meinaatko, että sähköautossa olisi joku vika, ettei se pysty ottamaan talteen? Jos on lähdetty reissuun vuoren juurelta, akkuun mahtuu taatusti sähköä siinä vaiheessa kun alamäki nousun jälkeen alkaa. Jos taas lähdetään vuoren huipulta, voi katsoa peiliin, jos on mennyt lataamaan akun täpötäyteen. Siinä kärsii jarrut, ja lataussähkönkin joutuu maksamaan, vaikka sen olisi saanut maksutta ladattua vuorelta laskeutuessa.
Hybrideillä akku täyttyy hetkessä vuorelta laskeutuessa, minkä jälkeen ollaan moottorijarrun ja jarrujen varassa. Täyssähkön akkuun sen sijaan mahtuu helposti yksi vuori.
Esimerkiksi Euroopan pahin maantiefillariylämäki, 8,3 km, 1451 m, 17,5 % (100 m ka. 33,5 %):
Pozza San Glisente / Dos dell'Asino from Esine - Profile of the ascent
Pozza San Glisente / Dos dell'Asino from Esine is a climb in the region Lombardy. It is 8.3km long and bridges 1451 vertical meters with an average gradien
climbfinder.com
Parin tonnin sähköauto liikkuu 17,5 %:n alamäkeä viidenkympin vakionopeudella, kun jarrutusteho on yhteensä sin(arctan(17,5 / 100)) * 2000 kg * 9,81 * 50 / 3,6 / 1000 = 47 kW. Vierinvastus jarruttaa 2 kW ja ilmanvastus 1 kW, joten regenille jää 44 kW. Olen nähnyt selvästi suurempiakin regen-tehoja sähköautoissa.
Paljonko tulisi energiaa akkuun, jos regen-hyötysuhde olisi täydet 100 %?
8,3 km / 50 km/h * 44 kW = 7,3 kWh, eli noin 10 %-yksikköä nousisi paritonnisen sähköauton SoC, jos oikeat jarrut eivät jarruttaisi ollenkaan ja regen-hyötysuhde olisi pahin mahdollinen, eli 100 %.
Teneriffan Teide-tulivuorelta laskevalla maantiellä voisi saada noin 10 kWh akkuun, jos häviötä ei olisi. Siinä tosin keskijyrkkyys on vain 5 %, joten regen-teho on matala ja ajovastukset ottavat suuremman siivun.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 442
Ottamatta kantaa toivottavasti ei sivukaupalla kestävään vääntöön rumpu vs. levyjarrut, niin rumpujarrut voi varmaan nykyään toteuttaa onnistuneesti, mutta myös surkeasti epäonnistuen, kuten volkkarin sähköautot jääjarrutuksessa osoittaa:
Tietysti mahdoton sanoa mikä on ongelman juurisyy, mutta selvästikään rumpujarrujen ja levyjarrujen yhdistäminen ei kuulu enää volkkarin osaamiseen.
Tietysti mahdoton sanoa mikä on ongelman juurisyy, mutta selvästikään rumpujarrujen ja levyjarrujen yhdistäminen ei kuulu enää volkkarin osaamiseen.
Mistä ihmeestä päättelit tuosta testistä että ongelmana olisi alkujaankaan rumpujarrut? Tai edes levyjarrujen ja rumpujarrujen yhteentoimivuus?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 507
Taitaa kuule olla juurikin päinvastoin
Ennen siinä oli kunnon suojaus vedelle, nyt on vaan suoraa pintaa johon satunnaisesti vagin tripletissä jäätyy vettä. Vai napaa ja jarrusylinteriä pitäis vaihtaa Johan se tuossa Zepin videollakin käytti samaa menetelmää, mutta maltilla naputteli palat irti - kun ei ollut se kulunut rumpu.Kyllä sitä itsekin jarruremontit jättäisi kokonaan tekemättä, jos mahdollista. Honda Jazzissa tuli vaan tutuksi vaihtaa lähes joka vuosi takalevyt ruosteen takia vaikka miten herkisteli ja ylikäytti vuoden aikana. Rummut kestää ihan varmasti ehjänä pidempään. En sitten tiedä onko tuo Zepin id.3:n video sinusta rumpujarrujen "jumi", normaalilta tuo minulle vielä näytti. Ekassa autossani oli varmaan mm ura rummussa (ja uusia ei tietysti voinut ostaa
), siinä palojen vaihto oli ihan oikeasti täyttä tuskaa (ellei vetänyt paskaksi heikointa osaa).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
44kW on alamäkeen takavedolla melko tiukka lukema regeneroiravaksi, etenkään yhtään liukkaammalla kelillä. Id4 gtx:llä klausenpass:issa sain koeajolla up-to 100kw lukemia. Toki ei siellä niin jyrkkiä kohtia ole että tullaisia tehoja voisi hetkeä pidempään saada ja muutenkin liikenteen seassa ajessa ei voi leikkiä. Tuossa solassa on nousua / laskua kokonaisuutena tuollainen 1400m aivan sieltä järvien pinnoista mitattuna.Olen siinä käsityksessä, että nimenomaan lyhytaikaista lämmöntuottoa rumpujarru kestää hyvin, koska kengissä on suuri pinta-ala ja rummussa on massaa. Ongelmat tulevat pidemmässä käytössä vuoristoteillä tai rata-ajossa, kun jäähdyttävä ajoviima ei pääse osumaan suoraan sinne missä lämpö syntyy, vaan vain ulkokuoreen.
Meinaatko, että sähköautossa olisi joku vika, ettei se pysty ottamaan talteen? Jos on lähdetty reissuun vuoren juurelta, akkuun mahtuu taatusti sähköä siinä vaiheessa kun alamäki nousun jälkeen alkaa. Jos taas lähdetään vuoren huipulta, voi katsoa peiliin, jos on mennyt lataamaan akun täpötäyteen. Siinä kärsii jarrut, ja lataussähkönkin joutuu maksamaan, vaikka sen olisi saanut maksutta ladattua vuorelta laskeutuessa.
Hybrideillä akku täyttyy hetkessä vuorelta laskeutuessa, minkä jälkeen ollaan moottorijarrun ja jarrujen varassa. Täyssähkön akkuun sen sijaan mahtuu helposti yksi vuori.
Esimerkiksi Euroopan pahin maantiefillariylämäki, 8,3 km, 1451 m, 17,5 % (100 m ka. 33,5 %):
Pozza San Glisente / Dos dell'Asino from Esine - Profile of the ascent
Pozza San Glisente / Dos dell'Asino from Esine is a climb in the region Lombardy. It is 8.3km long and bridges 1451 vertical meters with an average gradien
Parin tonnin sähköauto liikkuu 17,5 %:n alamäkeä viidenkympin vakionopeudella, kun jarrutusteho on yhteensä sin(arctan(17,5 / 100)) * 2000 kg * 9,81 * 50 / 3,6 / 1000 = 47 kW. Vierinvastus jarruttaa 2 kW ja ilmanvastus 1 kW, joten regenille jää 44 kW. Olen nähnyt selvästi suurempiakin regen-tehoja sähköautoissa.
Paljonko tulisi energiaa akkuun, jos regen-hyötysuhde olisi täydet 100 %?
8,3 km / 50 km/h * 44 kW = 7,3 kWh, eli noin 10 %-yksikköä nousisi paritonnisen sähköauton SoC, jos oikeat jarrut eivät jarruttaisi ollenkaan ja regen-hyötysuhde olisi pahin mahdollinen, eli 100 %.
Teneriffan Teide-tulivuorelta laskevalla maantiellä voisi saada noin 10 kWh akkuun, jos häviötä ei olisi. Siinä tosin keskijyrkkyys on vain 5 %, joten regen-teho on matala ja ajovastukset ottavat suuremman siivun.
Mutta omat tarpeeni sveitsissä asuvana ja talvisin korkealla oleviin hiihtokeskuksiin ajavana ovat aika erilaiset kuin keskivertosuomalaisella.
Noissa pitkissä vuoristopätkissäkään ei pitäisi kyllä olla sähköautolla mitään ongelmaa rumpujen kanssa kun se tarvittava hidastuvuus saadaan pidon riittäessä lähes kokonaan regenistä ja lisästoppaus sitten eturenkaiden levyistä jos tarvetta on.
Ja jos pitoa ei ole, niin entistä helpompaa jarruille - kuskilta vaaditaan sitten vähän enemmän ennakoimista. Tosin yleensä nuo korkeimmat solat ovat talvisin suljettuja, joten pahalla kelillä sinne ei edes pääse.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 442
Eikös kaikissa noissa mainituissa ole rumpujarrut taka-akselilla?
Onhan tuo tulos aivan kelvoton, ihan sama millä mittarilla katsoo.
Ja koska ainut yhdistävä tekijä on taka-akselin rumpujarrut niin aika todennäköiseltä se kuulostaa, että ei ole osattu sovittaa rumpujarruja enää toimintaan.
Tietysti jos ongelma toistuisi myös saman alustan autoissa missä on levyt takana(onko niitä?) niin sitten voitaisiin osoittaa sormella abs-järjestelmän toimittajaa.(Jos se edes on sama)
Softavialtahan tuo puhtaasti vaikuttaa.Miten paljon luulet taka-akselin vaikuttavan jarrutustulokseen äkkijarrutuksessa?
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 827
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 581
Vikahan on 100%:sella varmuudella ABS:n ohjelmoinnissa, eikä missään muussa. Se ei vaan osaa painaa jarrua jos pinta on liian liukas.
Jos jokin ihmetyttää niin se, että miten noita saa myydä ja miten ei ole takaisinvetoa? Suomen viranomaiset ovat kaikessa aina "ei ki - asiaa seurataan"? Onko tuo oikeasti toistettavissa muillakin MEB autoilla ja onko tuohon tullut jotain korjausta?
Jos jokin ihmetyttää niin se, että miten noita saa myydä ja miten ei ole takaisinvetoa? Suomen viranomaiset ovat kaikessa aina "ei ki - asiaa seurataan"? Onko tuo oikeasti toistettavissa muillakin MEB autoilla ja onko tuohon tullut jotain korjausta?
Uutiset
-
Amazon vuoti julki Intelin Battlemage-arkkitehtuuriin perustuvat Arc B580 -näytönohjaimet
26.11.2024 02:08
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
Uutisia lyhyesti
-
-
-
OnePlus aloitti Open-älypuhelimensa Android 15 -päivitykset- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Geekbench-tulospalvelun mukaan Nothing Phone (3) on varustettu keskiluokan Snapdragon-piirillä
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 1
