Yleistä keskustelua sähköautoista

[jopee]

Luistonesto on muutenkin vähän huono termi näin pohjoisissa olosuhteissa. Sehän yrittää lähinnä pitää auton ohjattavissa väistötilanteessa "kuivalla kelillä" jarruttelemalla eri kulmia sopivasti. Mutta kun alla on sopivasti jäätä niin ei siitä ole mitään apua, pikemminkin haittaa ja sinne mennään minne energiat ohjaa. Ajonvakautus on parempi termi, niitähän nuo kaikki käytännössä on.

Luistonesto ja ajonvakautus on kaksi täysin eri asiaa.

 

[Jonaz]

Tämä onnistui jopa paljon sähköautoja tehottomammilta polttomoottoriautoilta, miksei siis sähköautoilta. Sähköautoissa on lisäksi painonjakauma enemmän takapainoinen, jolloin pyörähdyksen päästyä alkuun, on sen pysäyttäminen hankalampaa suuremman liikkuvan massan vuoksi.

Jos ajonvakautus päällä auton saa pyörähtämään niin jotain outoa on.
Edes 2007 vuosimallin takavetoista Transittia ei saa luisuun/spinnaamaan vaikka kuinka yrittää, tämä siis jos ajonvakautus kytkettynä. Ajonvakautuksen nimensä mukaisesti pitäisi estää auton spinnaus, kylki edellä luisuminen yms. En siis tarkoita puskemista tai muutakaan fysiikan lakien kumoamista.
Liekkö edes pykälien mukaista jos uusi ID4 muka spinnnaa vain kaasua painamalla? Tai mikään muukaan auto jossa on ajonvakautus?
Ps. Pelkkä luistonesto on erikseen, mutta ajonvakautuskin ollut olemassa jo yli 25 vuotta.

 

[jopee]

Jos ajonvakautus päällä auton saa pyörähtämään niin jotain outoa on.
Edes 2007 vuosimallin takavetoista Transittia ei saa luisuun/spinnaamaan vaikka kuinka yrittää, tämä siis jos ajonvakautus kytkettynä. Ajonvakautuksen nimensä mukaisesti pitäisi estää auton spinnaus, kylki edellä luisuminen yms. En siis tarkoita puskemista tai muutakaan fysiikan lakien kumoamista.
Liekkö edes pykälien mukaista jos uusi ID4 muka spinnnaa vain kaasua painamalla? Tai mikään muukaan auto jossa on ajonvakautus?
Ps. Pelkkä luistonesto on erikseen, mutta ajonvakautuskin ollut olemassa jo yli 25 vuotta.

Tätä ihmettelin itsekin että jos jonkun nykyauton saa spinnaamaan kaasulla avustimet päällä. Edellistä takaveto bensabemaria en saanut spinnaamaan vaikka laittoi päälle "dynaamisen" ajomoodin joka tarkoituksella antaa mennä pienessä sladissa mutta ei sitten millään vaikka miten yritti saa spinnaamaan.

Saa nähdä millainen peli on kun ensimmäinen talvi edessä sähkönelivedolla ja miten siinä toteutettu tuo vastaava ajomoodi, saati sitten kaikki pois kytkettynä. Jotenkin hieman epäilen että ei pärjää tuntumaltaan mutta saa nähdä.

 

[Poppamies]

Ajoin kaverin EQV 300 pitkä tila-autolla. Onhan se ihan hemmetin sisvistynyt verrattuna hienoimpaankin diesel-automaatti yhdistelmään. Kylmällä koneella liikkeelle kuin sukkasillaan jne. Siihen koriin vain kuuluu erottamattomasti tietyt asiat, ronksutus, vaihteet, pakokaasut varsinkin kylmänä.
Pienissä nopeuksissa kiihtyvyys aika nättiä, maantiellä toki aika maltillinen. Ja vie aika paljon energiaa, oli reaaliaikainen kulutus näytössä niin pyöri jossain 25-35 välillä herkästi. Vaikka on iso akku niin varmaan vaatimaton kantama. Kesällä 300, talvella vähemmän.

 

[Markkanen]

Ajoin kaverin EQV 300 pitkä tila-autolla. Onhan se ihan hemmetin sisvistynyt verrattuna hienoimpaankin diesel-automaatti yhdistelmään. Kylmällä koneella liikkeelle kuin sukkasillaan jne. Siihen koriin vain kuuluu erottamattomasti tietyt asiat, ronksutus, vaihteet, pakokaasut varsinkin kylmänä.
Pienissä nopeuksissa kiihtyvyys aika nättiä, maantiellä toki aika maltillinen. Ja vie aika paljon energiaa, oli reaaliaikainen kulutus näytössä niin pyöri jossain 25-35 välillä herkästi. Vaikka on iso akku niin varmaan vaatimaton kantama. Kesällä 300, talvella vähemmän.

Tuo kulutushan vastaisi diiselissä 2-3l/100km kulutusta.

 

[Poppamies]

Tuo kulutushan vastaisi diiselissä 2-3l/100km kulutusta.

Joo, käyttökulut energian suhteen aivan naurettavat. Hankintakulut sitten, eh...

 

[TommiZeliard]

Jos ajonvakautus päällä auton saa pyörähtämään niin jotain outoa on.
Edes 2007 vuosimallin takavetoista Transittia ei saa luisuun/spinnaamaan vaikka kuinka yrittää, tämä siis jos ajonvakautus kytkettynä. Ajonvakautuksen nimensä mukaisesti pitäisi estää auton spinnaus, kylki edellä luisuminen yms. En siis tarkoita puskemista tai muutakaan fysiikan lakien kumoamista.
Liekkö edes pykälien mukaista jos uusi ID4 muka spinnnaa vain kaasua painamalla? Tai mikään muukaan auto jossa on ajonvakautus?
Ps. Pelkkä luistonesto on erikseen, mutta ajonvakautuskin ollut olemassa jo yli 25 vuotta.

Tasaisella testiradalla onkin erittäin vaikeaa saada spinnaamaan.

Maantie on kuitenkin kaikkea muuta kuin tasainen. Ajorata on kallistettu penkkaan päin. Lisäksi löytyy urat, joiden kaltevuus on vielä paljon ajoradan kallistusta suurempi, mutta onneksi sitä kestää vain vaaksan verran. Kaiken kruunaavat routaheitot, jotka keventävät äkillisesti renkaan painoa ja siten kitkavoimaa tiehen.

Jos kuljettaja sattuu ajamaan uraan vinottain ja samaan aikaan nostaa/painaa kaasua, niin lepokitkan ylitys on mahdollista ilman routaheittoakin. Kun lähtee piirtämään, niin etevimmänkin ajonvakautuksen on vain odoteltava luiston loppumista.

Esimerkki:
Renkaiden pito riittää juuri ja juuri siihen, että autolla voi ajaa suoraan kuvitteellista testirataa, jossa on 10 % sivukallistus. Liikekitka riittää vain 8,5 % sivukallistukseen. Mitä tapahtuu, jos 10 % sivukallistuksessa hipaisee kaasua ja etevin ESC puuttuu peliin 10 millisekunnissa? No renkaathan alkavat luistaa, koska pito riitti juuri ja juuri ennen kaasun painamista. Auto alkaa luisua kiihtyvästi sivulle niin kauan, kunnes sivukallistus on <8,5 %. Jos on koko ajan >8,5 %, niin penkkaan valuu, vaikka ESC tekisi mitä. Ilman kaasua/regeniä olisi voinut ajaa tankin tyhjäksi 10 % sivukallistusta, jollei radalle ole tehty routaheittoa, jolloin taas alkaisi luistaa ja valuisi penkkaan, jos >8,5 %.

 

[tjkoo]

Luistonesto ja ajonvakautus on kaksi täysin eri asiaa.

Millä tavalla?

 

[miu]

Millä tavalla?

Luistonesto = pyrkii estämään vetävien pyörien luistattamisen.
Ajonvakautus = elektronisesti jarrutetaan yhtä tai useampaa pyörää tai rajoitetaan auton tehoja.

 

[phetu]

Ei pikalataukseen saa adaptereita ja jenkeillä on CCS 1 kun meillä se on CCS 2 liitin.

Mihin tämä perustuu, miksei siihen saisi adapteria?

Ihan esimerkkinä Teslalta löytyy adapteri niin CCS lataukselle kuin chademollekkin tietyille autoille. Myös tuota CCS1 to CCS2 adapteria myydään, jota toki en ole kokeillut palaako koko laitos sen jälkeen, oletan ettei pala tuolla 600 € hinnalla.

 

[Mariini]

Saatan olla jupiseva setä, mutta käsittääkseni noi on sen mittaluokan virtamääriä, että sinne ei saa väliin mitään askarrella, kaikista vähiten Alibaban hyväksynnät: 'trust me bro' palikoita.

 

[Mukava]

Saatan olla jupiseva setä, mutta käsittääkseni noi on sen mittaluokan virtamääriä, että sinne ei saa väliin mitään askarrella, kaikista vähiten Alibaban hyväksynnät: 'trust me bro' palikoita.

Ei edes valmistajan itse tuottamia adaptereita?

 

[chrisekh]

Saatan olla jupiseva setä, mutta käsittääkseni noi on sen mittaluokan virtamääriä, että sinne ei saa väliin mitään askarrella, kaikista vähiten Alibaban hyväksynnät: 'trust me bro' palikoita.

Kova usko sulla itseesi kun et vieläkään tarkista että saako Teslalta noita adaptereita.

https://shop.tesla.com/product/ccs-combo-1-adapter

 

[Mariini]

Tesla ja sen tuotteet omaan autoonsa on vähän eri asia, koska Tesla on ensimmäisenä luonut pikalatauslaitteiston, latausverkon ja yhteensopivan ajoneuvon ja siellä on hieman "pelattu" eri standardien rajoilla mitä ja paljonko jotkut arvot, kuten virtamäärä saa olla.

Jos kaikki olis noin helppoa ja yksinkertaista niin Nissanin Leaffin omistajilla olis kaikilla Chademo <> CCS2 adapterit mukana eikä huolen häivää huomisesta... Isolla tarvikevalmistajalla olis varmasti sille tuotteelle myyntiä maailmanlaajuisesti.

Muttakun ei ole.

 

[chrisekh]

Jos kaikki olis noin helppoa ja yksinkertaista niin Nissanin Leaffin omistajilla olis kaikilla Chademo <> CCS2 adapterit mukana eikä huolen häivää huomisesta... Isolla tarvikevalmistajalla olis varmasti sille tuotteelle myyntiä maailmanlaajuisesti.

CSS/CCS2 ja Teslan liittimien välille on yksinkertaista tehdä adaptereita kun taas Chademoon se ei ole yksinkertaista.

 

[phetu]

Tesla ja sen tuotteet omaan autoonsa on vähän eri asia, koska Tesla on ensimmäisenä luonut pikalatauslaitteiston, latausverkon ja yhteensopivan ajoneuvon ja siellä on hieman "pelattu" eri standardien rajoilla mitä ja paljonko jotkut arvot, kuten virtamäärä saa olla.

Jos kaikki olis noin helppoa ja yksinkertaista niin Nissanin Leaffin omistajilla olis kaikilla Chademo <> CCS2 adapterit mukana eikä huolen häivää huomisesta... Isolla tarvikevalmistajalla olis varmasti sille tuotteelle myyntiä maailmanlaajuisesti.

Muttakun ei ole.

Alkuperäinen väitteesi oli, ettei pikalataukseen saa adaptereita, nyt se on ettei saa jotain tiettyä adapteria, haluatko vielä siirtää maalitolppia vai lukitaanko väite?

 

[Mariini]

Se, että joku väsää kaukointiassa nettiin myyntiin CCS 2 adapterin ei tarkoita sitä, että niitä yleisesti saa ja varsinkaan, että niitä saa käyttää.

Eiköhän tälläkin palstalla joku sähkölainsäädännön tunteva ole, mutta pysyn väitteessäni. Teslaa ei voi (tässäkään) asiassa käyttää yleissääntönä vaikka kuinka yrittäisit leijua.

 

[chrisekh]

Ihan lonkalta arvaisin että Teslan adapterit on väsätty lähellä tuota mainitsemaasi kaukointiaa. Ja jos eivät ole niin voisivat olla.

 

[weetabix]

Yleensä noi käyttävät omaa kättely ja kommunikaatiostandardia joka ei ole yhteensopiva sen toisen vaihtoehdon kanssa. Siksi chademo adaptereita ei ole kun pitäisi tehdä käännöspalikka. Nacs-ccs1 palikka on vähän eri (ja jatkossa myös ccs1-nacs) kun Teslan käyttämä oma standardi on aina käyttänyt modattua CCS juttelua kommunikaatioon. Lähinnä siihen on lisätty muutama laajennus ja vaihdettu itse liitintä mutta kommunikaatio käyttää ihan standardia tapaa muuten. Siksi tyhmä palikka riittää ja siksi Teslallakin on tuo magic dock viritelmä osassa latauspisteitä nykyään jenkeissä.

 

[Mariini]

Ihan yksinkertaisesti palaan vielä asiaan sillä, että jos virtamäärä on 500A, sinne laitetaan "jonkun" tekemä palikka väliin, kaikki liitinpinnat tahtoo ajan myötä kuluessaan löystyä > vastus kasvaa ja kuumenee.

Tätä tapahtuu ja rasioita on sulatettu ihan valovirralla, samoin 11kW rasioilla, joku nasta on vuosien saatossa väljistynyt ja ihmetellään kun auton lataus sillä ~10kW teholla sulatti liittimen. Ja te mietitte tätä 100-350kW syöttöön "No tottakai voi." Miten sen pikalatauslaitteen turvamekanismit ja lämpöanturit vois tietää, että siinä ei olekaan suoraan auto kiinni vaan välissä on vielä joku härpäke sulamassa kiinni 800V ja 500A humistessa sen läpi kaikentietävän IO tekkaajan sähköautoon?

Oikeesti nyt.

 

[Hammer Schultz]

Sanoisin että ainakin itsellä olisi erittäin korkea kynnys lähteä käyttämään yhtään mitään adapteria DC-latauksessa.

 

[ossid]

Teoriassa ccs1/2 ja nacs puolella "tyhmän" adapterin teko olisi helppoa, koska protokolla jonka kautta auto ja laturi juttelee on täysin sama ja kaikista liittimistä löytyy tietyt samat pinnit.

Käytännössä asia menee tietysti kuten on tuotu esillekin, eli sen adapterin laatua ei auto/laturi pysty mitenkään havaitsemaan, ellei siihen rakenneta erikseen jotain suojamekanismia joka keskeyttää latauksen.

Chademo-puolella on varmaan helpompi asennuttaa ccs-liitin auton päähän kuin käyttää adaptereita, kuten jo on mahdollista tehdä: products | MUXSAN

Tuossa ilmeisesti asennetaan auton puolelle erillinen palikka(mikrokontrolleri tms) joka konvertoi ccs-standardin protokollan chademon ymmärtämään muotoon. Jos haluaisi tehdä erillisen latausjohdon ja liittimen väliin tulevan adapterin niin sen palikan pitäisi olla akkukäyttöinen jotta saadaan virrat päälle.

 

[phetu]

Se, että joku väsää kaukointiassa nettiin myyntiin CCS 2 adapterin ei tarkoita sitä, että niitä yleisesti saa ja varsinkaan, että niitä saa käyttää.

Eiköhän tälläkin palstalla joku sähkölainsäädännön tunteva ole, mutta pysyn väitteessäni. Teslaa ei voi (tässäkään) asiassa käyttää yleissääntönä vaikka kuinka yrittäisit leijua.

Ihan yksinkertaisesti palaan vielä asiaan sillä, että jos virtamäärä on 500A, sinne laitetaan "jonkun" tekemä palikka väliin, kaikki liitinpinnat tahtoo ajan myötä kuluessaan löystyä > vastus kasvaa ja kuumenee.

Tätä tapahtuu ja rasioita on sulatettu ihan valovirralla, samoin 11kW rasioilla, joku nasta on vuosien saatossa väljistynyt ja ihmetellään kun auton lataus sillä ~10kW teholla sulatti liittimen. Ja te mietitte tätä 100-350kW syöttöön "No tottakai voi." Miten sen pikalatauslaitteen turvamekanismit ja lämpöanturit vois tietää, että siinä ei olekaan suoraan auto kiinni vaan välissä on vielä joku härpäke sulamassa kiinni 800V ja 500A humistessa sen läpi kaikentietävän IO tekkaajan sähköautoon?

Oikeesti nyt.

En nyt enää pysy perässä mikä se sinun väitteesi on tässä vaiheessa, mutta alkuperäinen väitteesi, ettei pikalataukselle saisi adapateria, ei pidä paikkaansa, eikä se muutu siitä mihinkää, että rupet väittelemään kuinka Teslaa ja x y z asiaa ei nyt lasketa. Jos se oli mitä alunperin tarkoititkin, ettei jotain tiettyä tyyppiä saa, niin kannattaa se kirjoittaa jatkossa auki, koska ainakaan itselläni ei telepatia toimi.

Ihan lonkalta arvaisin että Teslan adapterit on väsätty lähellä tuota mainitsemaasi kaukointiaa. Ja jos eivät ole niin voisivat olla.

Näin ulkomuistista, taitaa Teslan adapterissa lukea "Made in China", mutta täytyykin kurkata, kun autossa seuraavaksi käy.

Yleensä noi käyttävät omaa kättely ja kommunikaatiostandardia joka ei ole yhteensopiva sen toisen vaihtoehdon kanssa. Siksi chademo adaptereita ei ole kun pitäisi tehdä käännöspalikka. Nacs-ccs1 palikka on vähän eri (ja jatkossa myös ccs1-nacs) kun Teslan käyttämä oma standardi on aina käyttänyt modattua CCS juttelua kommunikaatioon. Lähinnä siihen on lisätty muutama laajennus ja vaihdettu itse liitintä mutta kommunikaatio käyttää ihan standardia tapaa muuten. Siksi tyhmä palikka riittää ja siksi Teslallakin on tuo magic dock viritelmä osassa latauspisteitä nykyään jenkeissä.

Se Teslan palikka itsessään on toki tyhmä, mutta jonkun piirin tms. asentavat vanhempiin autoihin, että tuon saa käyttöön.

Sanoisin että ainakin itsellä olisi erittäin korkea kynnys lähteä käyttämään yhtään mitään adapteria DC-latauksessa.

Jokainen toki tekee niinkuin parhaaksi näkee, mutta noin 3 100 kWh tullut nyt tungettua Teslan adapterin läpi eikä kyllä kauhistuta yhtään.

 

[Pakana]

Millä tavalla?

Luistonesto = pyrkii estämään vetävien pyörien luistattamisen.
Ajonvakautus = elektronisesti jarrutetaan yhtä tai useampaa pyörää tai rajoitetaan auton tehoja.

Oikeastaan luistonesto on yleensä vaan moottorin tehoa rajoittava komponentti jonka tarkoitus on estää vetopyörän sutiminen, hallitsee siis lähinnä pituussuuntaista luistoa.

Ajonvakautusjärjestelmä pyrkii korjaamaan jo alkaneita luistoja joita luistonesto ei pystynyt estämään, tai yleensä kuljettaja aiheutti, eli hallitsee myös sivuttaissuuntaista luistoa.

Käytännössä asia menee tietysti kuten on tuotu esillekin, eli sen adapterin laatua ei auto/laturi pysty mitenkään havaitsemaan, ellei siihen rakenneta erikseen jotain suojamekanismia joka keskeyttää latauksen.

Chademo-puolella on varmaan helpompi asennuttaa ccs-liitin auton päähän kuin käyttää adaptereita, kuten jo on mahdollista tehdä: products | MUXSAN

Kyllä se DC lataus nimenomaan havaitsee sen liittimen laadun. Noin isoilla virroilla ei enää sokeasti luoteta siihen liittimeen, vaika kuinka olisi alkuperäinen, vaan virran laatua ja häviöitä tarkkaillaan aktiivisesti, tarvittaessa vaikka kokonaan lataus lopettaen.

Chademo - css liittimen suurin ongelma ei ole eri tiedonsiirtoprotokolla, joka on helppo mikrokontrollerilla tulkata edestakaisin, vaan se että CSS odottaa auton lukitsevan töpselin kiinni ja Chademo odottaa töpselin lukitsevan itsensä autoon, ennen kuin virta kytketään. On tietysti mahdollista ohjelmoida se mikrokontrolleri väittämään kummallekin osapuolelle että lukko on kiinni, mutta tuo on valtava riski jos iso tasavirtatöpseli ei oikeasti ole lukittu, koska valokaari on ihan valtava jos joku tempaisee töpselin lennossa auki.

Css mallien ja nacs välillä adapterin tekeminen ei ole teknisesti mikään ongelma, pykälärajoitteista on paha sanoa, yleisesti kyllä adaptereita ei sähköpykälissä ole kielletty, kunhan ne täyttävät muut pykälät.

 

[Hammer Schultz]

Oikeastaan luistonesto on yleensä vaan moottorin tehoa rajoittava komponentti jonka tarkoitus on estää vetopyörän sutiminen, hallitsee siis lähinnä pituussuuntaista luistoa.

Taitaa luistonesto yleensä olla vain jarrujen käyttöä siinä renkaassa joka sutii, ei varsinaisesti tehon rajoitusta.

 

[Jayded]

Taitaa luistonesto yleensä olla vain jarrujen käyttöä siinä renkaassa joka sutii, ei varsinaisesti tehon rajoitusta.

Vain silloin, jos ei kaikki pyörät sudi. On myös autoja, joissa se on toteutettu pelkästään tehoja leikkaamalla. Jos kaikki pyörät sutii, niin jarruja vasten vedättäminen on sulaa hulluutta, kyllä silloin voimaa rajoitetaan.

 

[Hammer Schultz]

Vain silloin, jos ei kaikki pyörät sudi. On myös autoja, joissa se on toteutettu pelkästään tehoja leikkaamalla. Jos kaikki pyörät sutii, niin jarruja vasten vedättäminen on sulaa hulluutta, kyllä silloin voimaa rajoitetaan.

Suurin osa autoista on vajaavetoisia ja ymmärtääkseni about 90% niistä luistonesto on abs-jarrujen avulla toteutettu. Samaten uskoisin että myös about kaikki nelivetoiset autot hyödyntää myöskin abseja luistonestossa.

 

[jopee]

Suurin osa autoista on vajaavetoisia ja ymmärtääkseni about 90% niistä luistonesto on abs-jarrujen avulla toteutettu. Samaten uskoisin että myös about kaikki nelivetoiset autot hyödyntää myöskin abseja luistonestossa.

Kyllä se tehoja rajoittaa. Tai ainakaan itsellä ei ole tullut vastaan yhtään vehjettä joka antaisi täydellä teholla sudittaa vaikka jäällä jarruja vasten.

 

[Rullakebab]

Itsellä ollut vaan senverran vanhempia autoja ettei niissä ole ollut ajonvakautusta vaan pelkkä vetoluistonesto, niin laiskana muodostuu tavaksi ajaa liukkaammalla kiihdytykset luistonestoa vastaan kaasu pohjassa.
Jos siinä sattuu olemaan mutkaa niin sitten se jarruttelee vähemmän pitävää rengasta ja jos molemmat meinaa luistaa, rajoittaa kierroksia niin että perä pysyy suorassa.
Bemarissa toimi selkeästi paremmin kuin opelissa, mutta onnistui molemmilla ihan hyvin.
Kummankin tosin sai ajonvakautuksen puutteen takia pyörähtämään jos teki jyrkässä käännöksessä terävän kaasun painalluksen.
Miinuksena kyseisessä ajotyylissä on nopea takajarrupalojen kuluminen.

 

[Hammer Schultz]

Kyllä se tehoja rajoittaa. Tai ainakaan itsellä ei ole tullut vastaan yhtään vehjettä joka antaisi täydellä teholla sudittaa vaikka jäällä jarruja vasten.

Joo siis kyllähän se tehoja rajoittaa myöskin mutta kun pyörä menettää pidon niin abs-jarruilla reagointi tapahtuu nopeiten ja sitä pystyy säätämään paljon paremmin kuin tehoja rajoittamalla. Eli pääsääntöisesti luistonesto tapahtuu siten jarrujen kautta.

 

[jrp]

Itsellä ollut vaan senverran vanhempia autoja ettei niissä ole ollut ajonvakautusta vaan pelkkä vetoluistonesto, niin laiskana muodostuu tavaksi ajaa liukkaammalla kiihdytykset luistonestoa vastaan kaasu pohjassa.
Jos siinä sattuu olemaan mutkaa niin sitten se jarruttelee vähemmän pitävää rengasta ja jos molemmat meinaa luistaa, rajoittaa kierroksia niin että perä pysyy suorassa.
Bemarissa toimi selkeästi paremmin kuin opelissa, mutta onnistui molemmilla ihan hyvin.
Kummankin tosin sai ajonvakautuksen puutteen takia pyörähtämään jos teki jyrkässä käännöksessä terävän kaasun painalluksen.
Miinuksena kyseisessä ajotyylissä on nopea takajarrupalojen kuluminen.

Missä autossa takajarrupalat kuluvat luistoneston vuoksi? Muinoin omistamassani Benarissa jarrujen käyttö luistonestoon rajoittui hyvin alhaiseen vauhtiin ja takajarrujen ongelma olikin levyjen ruostuminen ja vaihto aina 2-3 talven jälkeen. Muutoin luistonesto rajoitti tehoja, ja yleensä turhankin paljon käytettävissä olevaan kitkaan verrattuna.

Jotta viesti ei menisi aivan ohi ketjun aiheesta, niin luulisi luistoneston/ajonvakautuksen toimivan hieman paremmin sähköautoissa kun moottoritehoa voidaan rajoittaa nopeammin kuin polttomoottorin kierroksia. Näissäkin on luultavasti suuria eroja merkistä ja mallista riippuen.

 

[Pakana]

Paikallaan/jumissa suditellessa ne jarrut kyllä kuumenevat, ja varmaan myös kuluvat, mutta eihän se liikkeessä juuri niitä jarruja tarvitse, kun luisto kuitenkin lähtee aika usein kummankin vetävän renkaan pidon menetyksestä.

 

[smicke]

Yllätti, että sähkäreissä on 12V käynnistysakku. Miksi? Kuulostaa todella typerältä.

Näin kävi, kun sähköautot jäädytettiin -42 asteeseen ja kuskit painoivat starttinappulaa

Tuoreessa testissä oli mukana myös kiinalainen ns. halpasähköauto sekä neljä muutakin Suomessa myynnissä olevaa täyssähkömallia.

www.is.fi

12V järjestelmälle sisältäen kaikki autosähkölaitteet on jo olemassaoleva tekniikka ja markkinat, joten turha keksiä pyörää uudelleen. Kyllä se olisi jäänyt jo 2000-luvun alkupuolen hybridiautoista lähtien pois, jos olisi mitenkään poistuakseen olevaa tekniikkaa, poislukien ehkä tosiaan Tesla.

On myös turvallisuustekijä että joka näytölle, valolle ja pikkulaitteelle ei viedä korkeajännitejohtoa kaikkine vaatimuksineen.

 

[Galaxy]

On myös turvallisuustekijä että joka näytölle, valolle ja pikkulaitteelle ei viedä korkeajännitejohtoa kaikkine vaatimuksineen.

Eikö 12V akun sijaan voisi käyttää muuntajaa 400V -> 12V?

 

[smicke]

Eikö 12V akun sijaan voisi käyttää muuntajaa 400V -> 12V?

Niinhän käytetäänkin. Akku on silti hyödyllinen komponentti sillä muuntajan käynnissä pitäminen 24/7/365 hukkaa virtaa ja kuluttaa tehoelektroniikkaa.

 

[Gugi^]

Sähköautoissa luistonesto/sutimisenesto on todennäköisesti paljon helpompaa toteuttaa ihan vaan tehoa rajoittamalla kuin jarruilla. Polttiksissa tehorajoitus hankalampaa joten käytetään jarruja myös.

Se mikä herkästi kokemattomilla sähköautoilijoilla unohtuu on auton massa. Sähköauto kun tuppaa painamaan usein sen 400-600kg, tai jopa ylikin, enemmän kuin polttisauto. Tällöin luisut ei enää katkeakkaan yhtä helpolla kuin kevyemmillä rasseilla. Myös jarrutusmatkat pitenee merkittävästi ihan vaan massan vuoksi väkisinkin.
Tämä tullut itse huomattua, ei tee autoilusta yhtään vaarallisempaa mutta tulee pitää mielessä.

 

[burmanm]

Sähköautoissa luistonesto/sutimisenesto on todennäköisesti paljon helpompaa toteuttaa ihan vaan tehoa rajoittamalla kuin jarruilla. Polttiksissa tehorajoitus hankalampaa joten käytetään jarruja myös.

Miksi polttomoottoriautoissa tehonrajoitus olisi hankalampaa? Polttoaineensyöttöä ja ilman määrää hallitaan jatkuvasti, puhutaan kymmenistä millisekunneista. Luistonesto / ESP toimivat niin polttomoottoriautoissa kuin sähköautoissa aivan samalla tavalla, koska aina se luistonesto ei suinkaan tarkoita tehon vähentämistä, vaan sutivan pyörän jarruttamisesta sen takia että saadaan sille paremmin pitävälle renkaalle voimaa.

Ei autojen avoimet lukot ja niiden fysiikka muutu mitenkään, onko siellä pyörittämässä millainen vekotin edessä. Jos toisella renkaalla ei ole pitoa, niin sitä on jarrutettava jos tahdotaan että se toinee vetää yhtään minnekään.

Myös jarrutusmatkat pitenee merkittävästi ihan vaan massan vuoksi väkisinkin.

Jarrutusmatka ei ole riippuvainen massasta.

 

[Gugi^]

Miksi polttomoottoriautoissa tehonrajoitus olisi hankalampaa? Polttoaineensyöttöä ja ilman määrää hallitaan jatkuvasti, puhutaan kymmenistä millisekunneista. Luistonesto / ESP toimivat niin polttomoottoriautoissa kuin sähköautoissa aivan samalla tavalla, koska aina se luistonesto ei suinkaan tarkoita tehon vähentämistä, vaan sutivan pyörän jarruttamisesta sen takia että saadaan sille paremmin pitävälle renkaalle voimaa.

Ei autojen avoimet lukot ja niiden fysiikka muutu mitenkään, onko siellä pyörittämässä millainen vekotin edessä. Jos toisella renkaalla ei ole pitoa, niin sitä on jarrutettava jos tahdotaan että se toinee vetää yhtään minnekään.



Jarrutusmatka ei ole riippuvainen massasta.

Oma mutu on että sähköautossa tehorajoitus on helpompi toteuttaa. Voihan se olla ihan yhtä helppoa molemmissa. Pitäis kysyä Karpolta, se tietäis.

Mitä jarrutusmatkaan tulee, niin eihän se massa sitten vaikutakkaan vissiin.
Kai tuossa lienee muitakin muuttujia, kuten esim. tässä testissä kun täydessä lastissa oleva rekka vaatii pysähtyäkseen paljon pidemmän matkan kuin tyhjä rekka.

Iso yhdistelmä pysähtyy hitaasti - Maatilan Pellervo

Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.

maatilanpellervo.fi

On vaan tuo omakin Enyaq hitaampi pysähtymään talviliukkailla kuin edellinen kevyempi Corolla, joka taas oli hitaampi pysähtymään kuin edellinen kevyempi Clio.

 

[Rullakebab]

Missä autossa takajarrupalat kuluvat luistoneston vuoksi?

Ainakin vuoden 2000 323ci:ssä
Niitten nakutuksenkin kuulee ihan selkeästi siihen asti että riittävä pito on saavutettu ja sutiminen loppuu.

 

[Pakana]

Oma mutu on että sähköautossa tehorajoitus on helpompi toteuttaa. Voihan se olla ihan yhtä helppoa molemmissa. Pitäis kysyä Karpolta, se tietäis.

Mitä jarrutusmatkaan tulee, niin eihän se massa sitten vaikutakkaan vissiin.
Kai tuossa lienee muitakin muuttujia, kuten esim. tässä testissä kun täydessä lastissa oleva rekka vaatii pysähtyäkseen paljon pidemmän matkan kuin tyhjä rekka.

Iso yhdistelmä pysähtyy hitaasti - Maatilan Pellervo

Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.

maatilanpellervo.fi

On vaan tuo omakin Enyaq hitaampi pysähtymään talviliukkailla kuin edellinen kevyempi Corolla, joka taas oli hitaampi pysähtymään kuin edellinen kevyempi Clio.

Vaikka massa ei vaikutakaan pysähtymiseen, niin pyörivä massa kyllä vaikuttaa. Esim kuorma-auton rengas kun lukittuu, ja abs reagoi siihen poistamalla jarrupaineen ko. jarrulta, sen näkee ihan silmällä kuinka hitaasti se rengas lähtee uudelleen pyörimään.

Polttiksessahan hätäjarrutuksessa moottori yleensä irroitetaan voimalinjasta, sähkömoottorilla lienee hieman suurempi massa kuin pelkällä polttiksen vaihteistolla.

Kuorma-autoissatäydellä kuormalla voi kyllä tulla vastaan jo yksinkertaisesti jarruvoiman loppuminen. Tyhjällä kuorma-autolla hidastuvuutta haittaa myös se että jarruvoimaa rajoitetaan tarkoituksellisesti yhdistelmän vakauttamiseksi, myös silloin kun kyse ei ole yhdistelmäajoneuvosta.

 

[burmanm]

Oma mutu on että sähköautossa tehorajoitus on helpompi toteuttaa. Voihan se olla ihan yhtä helppoa molemmissa. Pitäis kysyä Karpolta, se tietäis.

Kaikki polttomoottoriautot osaavat rajoittaa tehoa jo nyt, koska sinne ei ole mennyt vuosikymmeniin mitään muuta kuin sähköinen viesti kaasupolkimelta joka tapauksessa. Tehoa pätkitään ja muutetaan jatkuvasti ja parhaiten huomaat sen perusajossa kun nostat kaasun ylös - moottori rullaa ilman polttoaineenkulutusta.

Kai tuossa lienee muitakin muuttujia, kuten esim. tässä testissä kun täydessä lastissa oleva rekka vaatii pysähtyäkseen paljon pidemmän matkan kuin tyhjä rekka.

Rekka on kuitenkin erilainen järjestelmä kuin henkilöauto / urheiluauto. Melkein kaikki henkilöautot pääsevät maksimaaliseen hidastuvuuteen, niin isot kuin pienet, nykyisin. Sen lisäksi urheiluautoissa voi sitten olla ilmajarruja ja muita, joilla päästään vielä hieman parempaan. Rekkojen jarrujärjestelmä poikkeaa henkilöautosta käytettävästä, mutta esim. verrattuna moottoripyörään niin urheiluautot pysähtyvät samassa / lyhyemmässä matkassa, vaikka niissä on kummassakin tarpeeksi jarrutustehoa. Sitä vaan ei saa moottoripyörässä todellisuudessa tarpeeksi hyvin maahan, koska takarengas nousee niin helposti ylös. Pyöristysvirheeseen toki noidenkin vertailu menee, vaikka moottoripyörä painaa kymmenesosan sähköautosta.

 

[Galaxy]

Sähköautoissa järjestään tuntuu olevan (liiankin) isoja vannekokoja käytössä ja isohkoja jarruja normaaleihin henkilöautoihin. Olettaisin että kyseessä on ainakin osittain juuri suurempi autojen massa. Plugareissa erikoisemmin näkynyt sitä että polttis ja hybridi voi olla samoilla jarruilla vaikka painossa on eroa satoja kiloja. Riittääkö ne plugarin jarrut sitten maksimikuormalla täyteen jarrutukseen on toinen juttu. Vai onko kyseessä jokatapauksessa niin ylimitoitetut jarrut ettei ole mitään väliä...

 

[Vepasto]

Täällähän on parjattu Tojotan stategiaa sähköautojen suhteen ja jopa jotkut ovat ennustaneet koko firman olemassaolon mahdollisuukisa tulevaisuudessa, kun ovat ollet sähköautokehityksessä jäljessä niin pahasti.
Isossa kuvassa tilanne onkin sitten ihan eri, kyseisellä puulaakilla pyyhkii varsin hyvin, joten voi valittu stategtia näyttäsi toimivan varsin hyvin.

Autojätti Toyota hidastelee siirtymässä sähköautoihin – Silti myynti vetää ja tuotanto kasvaa

Toyotan hyöty- ja henkilöautot kelpaavat kuluttajille, varsinkin kotimaassa.

www.tekniikkatalous.fi

..

Eli heillä ei näyttäsi olevan kovaa hätää sähköautojen kanssa. Pisness sujuu ilmankin. Ja eiköhän se 1000km sähkis sieltä sitten tule parin kolmen vuoden kuluttua ulos, jolla sitten kilpaillaan tosissaan sähkismarkkinoilla.

 

[Awelonian]

Täällähän on parjattu Tojotan stategiaa sähköautojen suhteen ja jopa jotkut ovat ennustaneet koko firman olemassaolon mahdollisuukisa tulevaisuudessa, kun ovat ollet sähköautokehityksessä jäljessä niin pahasti.
Isossa kuvassa tilanne onkin sitten ihan eri, kyseisellä puulaakilla pyyhkii varsin hyvin, joten voi valittu stategtia näyttäsi toimivan varsin hyvin.

Autojätti Toyota hidastelee siirtymässä sähköautoihin – Silti myynti vetää ja tuotanto kasvaa

Toyotan hyöty- ja henkilöautot kelpaavat kuluttajille, varsinkin kotimaassa.

www.tekniikkatalous.fi

..

Eli heillä ei näyttäsi olevan kovaa hätää sähköautojen kanssa. Pisness sujuu ilmankin. Ja eiköhän se 1000km sähkis sieltä sitten tule parin kolmen vuoden kuluttua ulos, jolla sitten kilpaillaan tosissaan sähkismarkkinoilla.

Kannattaa muistaa aina se, että tämä sähköautokiima on Facen ryhmien ja tämän foorumin ulkopuolella kuitenkin aika pientä. Johan siitä puhuu ne myyntitilastot ja se, kuinka paljon (tai vähän) noita näkyy liikenteessä. Oikeasti ihmisiä tuskin kiinnostaa maksaa ekstraa vain, koska se on sähkö + sen latausoperaatiot ja muut siihen päälle. Kaikki kun eivät asu omakotitaloissa tai edes kerrostaloissa jossa saisi edes sitä 1.8kWh lataustakaan. Se riittää jo kun ajaa vaikka Tampere-Turku-Helsinki alueen ulkopuolelle, niin niiden vähäistenkin sähkisten määrä tipahtaa aika rajusti.

 

[mrBarrelNut]

Eli heillä ei näyttäsi olevan kovaa hätää sähköautojen kanssa. Pisness sujuu ilmankin. Ja eiköhän se 1000km sähkis sieltä sitten tule parin kolmen vuoden kuluttua ulos, jolla sitten kilpaillaan tosissaan sähkismarkkinoilla.

En jaksa lukea tuota mutta, Japanin jeni on romahtanut dollaria/euroa vastaan, alkuvuonna 2021 yhdellä dollarilla sai 102 jeniä, tänään yhdellä dollarilla saa 150 jeniä.

Eli Japanin ulkopuolella myydyistä autoista saadaan enemmän jenejä kuin ennen, vaikka voitto dollareissa ei olisikaan kasvanut. Tämä taitaa myös avittaa japanilaisten autojen kauppaa ylipäätään.

 

[chrisekh]

Johan siitä puhuu ne myyntitilastot

Millain mä olen antanut itselleni uutisoida että kolmasosa uusista autoista Suomessa on täyssähköisiä. En sanoisi nyt kuitenkaan aika pieneksi. Tais sitten se että Tesla MY on -23 myydyin henkilöautomalli.

 

[mölyä]

Täällähän on parjattu Tojotan stategiaa sähköautojen suhteen ja jopa jotkut ovat ennustaneet koko firman olemassaolon mahdollisuukisa tulevaisuudessa, kun ovat ollet sähköautokehityksessä jäljessä niin pahasti.
Isossa kuvassa tilanne onkin sitten ihan eri, kyseisellä puulaakilla pyyhkii varsin hyvin, joten voi valittu stategtia näyttäsi toimivan varsin hyvin.

Autojätti Toyota hidastelee siirtymässä sähköautoihin – Silti myynti vetää ja tuotanto kasvaa

Toyotan hyöty- ja henkilöautot kelpaavat kuluttajille, varsinkin kotimaassa.

www.tekniikkatalous.fi

..

Eli heillä ei näyttäsi olevan kovaa hätää sähköautojen kanssa. Pisness sujuu ilmankin. Ja eiköhän se 1000km sähkis sieltä sitten tule parin kolmen vuoden kuluttua ulos, jolla sitten kilpaillaan tosissaan sähkismarkkinoilla.

Kannattaa muistaa aina se, että tämä sähköautokiima on Facen ryhmien ja tämän foorumin ulkopuolella kuitenkin aika pientä. Johan siitä puhuu ne myyntitilastot ja se, kuinka paljon (tai vähän) noita näkyy liikenteessä. Oikeasti ihmisiä tuskin kiinnostaa maksaa ekstraa vain, koska se on sähkö + sen latausoperaatiot ja muut siihen päälle. Kaikki kun eivät asu omakotitaloissa tai edes kerrostaloissa jossa saisi edes sitä 1.8kWh lataustakaan. Se riittää jo kun ajaa vaikka Tampere-Turku-Helsinki alueen ulkopuolelle, niin niiden vähäistenkin sähkisten määrä tipahtaa aika rajusti.

Voi olla vaikea pala nieltäväksi sähköautofanaatikkojen ympyröissä esim. Teslan ja Sähköautot Nyt! Face-ryhmässä Noista ryhmistä riittäisi loputtomasti huumoria kun nostaisi aivotuksia johonkin Feissarimokiin tms.

Eihän tämä polttomoottoreiden ja varsinkaan plugareiden saaga vielä ollut tässä, voi hyvin olla että koko homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa kun valtiot pikkuhiljaa tajuaa etteivät halua köyhdyttää kansaansa kiristämällä kapeita osa-alueita kuten autoilua huippuunsa samalla kun kulutusjuhla voi jatkua vapaasti muilla talouden osa-alueilla ilman mitään ilmastokiimaa.

 

[mattix]

Kannattaa muistaa aina se, että tämä sähköautokiima on Facen ryhmien ja tämän foorumin ulkopuolella kuitenkin aika pientä. Johan siitä puhuu ne myyntitilastot ja se, kuinka paljon (tai vähän) noita näkyy liikenteessä.

Ei täyssähköautojen myynti ihan vähäpätöistä ole, kun on kuitenkin voimanlähteenä syyskuun myydyin uusien autojen osalta Suomessa.

Se juttu on vaan niin, että pohjoismaissa "sähköautokiima" on huomattavasti kovempaa kuin vaikkapa keski-euroopassa, briteissä tai jenkeissä. Ja erityisesti jenkit ratkaisevat siirtymän nopeuden. Kiina on kai jossain välimaastossa.

Edit: en oikein usko Toyotan touhuihin. Aiempi pääjohtaja jätti sähkärit ö-mappiin ja nyt sitten heräämisen myötä lupaillaan kovasti kaikkea hienoa muutaman vuoden päähän (ja sillä välin kannattaa vielä ostaa heidän polttis).

 

[Dessembrae]

Toyotan bZ4X:ään ilmeisesti tulossa jotain akun kylmien olosuhteiden kestoa ja käytettävyyttä parantavia päivityksiä ensi vuonna: Toyotan tiedote japaniaksi
Mm. "Improved battery warm-up performance during cold times reduces charging time at low outside temperatures." ja "Extending actual cruising distance by reducing power consumption and optimizing air conditioning control"

Tietäisipä miten tuo päivitys tosioloissa toimii. Mietityttää oman tilauksen peruminen ja päivityksen odottelu, mutta ei taida maksaa vaivaa tai sopimussakkoa... Maahantuojan chatissa tuosta ei vielä tiedetty tai haluttu sanoa mitään. (Tosin sylettää muutenkin, että elokuun tilaussopimuksessa on 5,9 % rahoituskorko ja nyt tarjotaan uusiin 2,9 %, odottelen myyjältä vastausta tulevatko yhtään vastaan.)

 

[Awelonian]

Ei täyssähköautojen myynti ihan vähäpätöistä ole, kun on kuitenkin voimanlähteenä syyskuun myydyin uusien autojen osalta Suomessa.

Se juttu on vaan niin, että pohjoismaissa "sähköautokiima" on huomattavasti kovempaa kuin vaikkapa keski-euroopassa, briteissä tai jenkeissä. Ja erityisesti jenkit ratkaisevat siirtymän nopeuden. Kiina on kai jossain välimaastossa.

Ei vähäpätöistä ole, mutta siellä on mukana paljon sellaisia asioita jotka hieman vääristää näitä. Kuten esim. Model Y:n jäätävät alet jotta saadaan volyymia liikkeelle, vuosia odottaneita ihmisiä jne. Virossa kun kävi, niin näin jopa viisi Teslaa ja yhden Hyundain. Se oli se saldo siellä viiden päivän aikana ja plugareita ei sitäkään vähää.