Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sähköautoista pitkää historiaan on niukasti, ja siinä otannassa ne epäonnistumiset ovat olleet lähinnä suunnittelu virheitä tai valmistusvirheitä, tai jos erikseen haluaa korostaa surkeita komponentteja.Eikös se trendi vähän ole ollut, että nämä teoriatasolla ja labrassa tehdyt ennustukset ole järjestäen osoittautuneet liian synkiksi? Tällainen perstuntuma ainakin itselle jäänyt. Toki se yksi firma on maksettuna mainoksena yrittänyt pelotella "jopa x %" lukemilla, mutta sen verran on oma lehmä ojassa lafkalla testipalvelujen myyjänä, että en ihan heti luottaisi heidän "uutisiin".
Auto on suunniteltu käytettäväksi ja sitä käytetään sen mukaan mikä on tarvis. Jos akun täytyy olla täysi, niin sitten se pistetään täyteen. Vaikka joka päivä, jos se on näppärintä. Ihan turhaa hifistelyä mikään muu ellei satu olemaan kaveri, joka ajaa samaa autoa yli akkutakuun verran. Ihan kuten ruosteensuojauskin, akun hellittelystä hyötyisi joku myöhempi omistaja ja vaihtohetkellä hyöty ensimmäiselle omistajalle aikalailla 0. Jossain just ja just akkutakuun piirissä olevassa autossa saattaisi olla jopa parempi, jos myynti-ilmoitukseen saisi laitettua "akku uusittu ja kuntotarkastettu".
Ei sitä voi tietää. Mulla oli auto kuukauden parkissa ulkomaan lomamatkan aikana, ja yksi Helsingin kantakaupungissa asuva kaverini käyttää autoaan lähinnä vain mummola- ja mökkimatkojen aikana, muulloin on parkissa. Veikkaan että hänellä voi tulla kuukausienkin taukoja auton käyttöön. Itseasiassa niin tuli minullekin aikoinaan kun asuin kävelymatkan päässä työpaikaltani.Ei kai kukaan näitä osta pihalle seisomaan pitkiksi aikaa akku täynnä. No itse lataan vain kerran viikossa täyteen jos ei ole mitään pidempää reissua tiedossa.
Muistuttaisin tämän keskustelun lähteneen siitä että monista sähköautoista puuttuu kokonaan mahdollisuus rajoittaa lataustaso jollekin tietylle tasolle, ja se latautuu aina täyteen (bufferin puitteissa) jos et manuaalisesti sitä jotenkin estä, joko käymällä irroittamassa latauskaapelin tai muuten.Auto on suunniteltu käytettäväksi ja sitä käytetään sen mukaan mikä on tarvis. Jos akun täytyy olla täysi, niin sitten se pistetään täyteen. Vaikka joka päivä, jos se on näppärintä.
Jos se auto on kohtuu hyvin suunniteltu, niin kuukauden matkantakia, tai sen takia että ajot vain mummolaan ja mökille, niin tuo mieleen ensin että enemmän hyötyä pitää akku ladattunna, auto valmiina, vs parkkeeraa akku alle 50% varauksella.Ei sitä voi tietää. Mulla oli auto kuukauden parkissa ulkomaan lomamatkan aikana, ja yksi Helsingin kantakaupungissa asuva kaverini käyttää autoaan lähinnä vain mummola- ja mökkimatkojen aikana, muulloin on parkissa.
Toki monelle myös on yhdentekevää mikä auton akun elinikä tulee olemaan ja mikä siihen vaikuttaa, joko koska se on liisari tai ei ole joka tapauksessa tarkoitus pitää sitä paria vuotta kauempaa. Ihan ymmärrettävää, en vaadi että kaikille sillä pitäisi olla merkitystä.
Tästä näkemyksestä olen kovasti eri mieltä, jo ihan omienkin kokemuksieni puolesta jotka toistaiseksi kuitenkin ovat enemmän läppärien kuin sähköautojen puolelta, mutta litiumioniakkuja läppäreissäkin on.
Tässä nyt kiinostaa että minkä tasoisesta jutusta puhutaan, kuinka paljon kannattaa investoida siihen että voi optimoida prosentteja.Keskustelu tuntui lähtevän siihen suuntaan ettei sillä muka olisi mitään merkitystä vaikka auton koko ajan lataisi 100% täyteen ja vaikka jättäisi seisomaan täyteen ladattuna pidemmäksikin aikaa, kyllä ne prosentin parin bufferit muka riittävät varmistamaan ettei siitä seuraa mitään negatiivista.
Niin no, jos mennään noiden pienlaitteiden kokemuspohjalla, niin kyse on ihan mallikohtaisisita eroista. Jotkut paskoo sen akun parissa kolmessa vuodessa, joissan akkukestää pari kolmekertaa laitteen ns laskennallisen eliniän, vaikka roikkus vuosikausia narunpäässä, ilman mitään optimintia.Tästä näkemyksestä olen kovasti eri mieltä, jo ihan omienkin kokemuksieni puolesta jotka toistaiseksi kuitenkin ovat enemmän läppärien kuin sähköautojen puolelta, mutta litiumioniakkuja läppäreissäkin on.
Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.Tietämättä tarkemmin voisin arvata että läppäreissä ei ole samanlaisia buffereita ja BMSiä kuin autoissa ja niitä ei ole suunniteltu käytetäväksi 5v+ vuotta, sen takia läppäreissäkin monesti akkutakuu on vain 1-2v muun koneen ollessa 3v+ takuun alla.
Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.
En tiedä onko läppäreissä millainen BMS, mutta sähköautoissa ne ovat tarpeellisempia isojen lämpötilanvaihteluiden takia, siinä missä läppäreitä yleensä tupataan käyttämään huonelämpötiloissa, ja harvemmin on tarve ladata läppäriä mahdollisimman tehokkaalla suurteholaturilla koska on kiire jatkaa matkaa ja jokainen säästetty latausminuutti on kullankallis.
Ehkä vähän lievensit vaikutuksia, mutta linkkasit jonkun artikkellin, mistä pintapuolisesti lukemalla jäi mielikuva että sähköautoissa jos suunnittelussa onnisttu niin ei välttämättä isosta jutusta kyse, mutta mahdollisesti joku vaikutus.Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.
Ainakin sen verran merkittävästä että myös sähköautoilijoita muistutetaan ettei kannata ladata 100% täyteen, ellei ole todellista tarvetta.Tässä nyt kiinostaa että minkä tasoisesta jutusta puhutaan, kuinka paljon kannattaa investoida siihen että voi optimoida prosentteja.
Pienlaitteissa toisiinsa verrattessa saattaa vaikuttaa myös akun koko (toisessa läppärissä tai älypuhelimessa voi olla puolet pienempi akku kuin toisessa, jolloin ainakin lataus+purku ns. samalla käyttöprofiililla lyhentää elinikää nopeasti koska "täysiä lataussyklejä" kertyy kaksi kertaa nopeammin, ja myös epäoptimaalisemmalla käyttöalueella.Niin no, jos mennään noiden pienlaitteiden kokemuspohjalla, niin kyse on ihan mallikohtaisisita eroista. Jotkut paskoo sen akun parissa kolmessa vuodessa, joissan akkukestää pari kolmekertaa laitteen ns laskennallisen eliniän, vaikka roikkus vuosikausia narunpäässä, ilman mitään optimintia.
En ilmaissut että "ajettaisiin puolella tankilla", vääristelet sanomiasini. Tein jo selväksi että riippuu mistä puhutaan: siinä tapauksessa jos auto/akku seisoo kauan käyttämättömänä (tai läppärin tapauksessa, käytät sitä yleensä sähköpiuhan päässä eli akkua ei juurikaan käytetä), hieman tyhjempi akku saattaa olla sen elinikää pidentävä asia. Aktiivikäytössä sitten kannattaa puolestaan olla yleensä täydempi akku koska käytössä sillä alhaiseksi pääsevällä purkaustasolla on negatiivista merkitystä.Nyt puhe sähköautoista, joilla pääsääntöiesti ajelleen kuukausittain, ja joissain harvoin on niin isot akut että muuten vain ajeltaisiin enintään puolikkaalla tankilla. Vaa se tehdään sen takia ettei ole ollut vaivatonta latausmahdollisuutta.
Puhun ihan järjenkäytön perusteella.Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.
Ok, jos tässä nyt puhut siitä ettei autolla ajeta, ja me muut puhutaan että sitä käytetään.....
En ilmaissut että "ajettaisiin puolella tankilla", vääristelet sanomiasini. Tein jo selväksi että riippuu mistä puhutaan: siinä tapauksessa jos auto/akku seisoo kauan käyttämättömänä (tai läppärin tapauksessa, käytät sitä yleensä sähköpiuhan päässä eli akkua ei juurikaan käytetä), hieman tyhjempi akku saattaa olla sen elinikää pidentävä asia. Aktiivikäytössä sitten kannattaa puolestaan olla yleensä täydempi akku koska käytössä sillä alhaiseksi pääsevällä purkaustasolla on negatiivista merkitystä.
Enemmän siellä on tuulienergiaa käytetystä energiasta kuin täällä.Hintoja edes joskus alentavaa tuulisähköäkään, tai ydinsähköä, siellä ei niin paljoa harrastella.
Ok, nopeasti en löytänyt tuoreita käppyröitä, vielä muutamavuosi sitten ollut fosiilimaa, ja sen jälkeen investoitu aurinko ja tuuli juttuihin, niin en ihan varma miten ajattelit että se romahduttaisi sähkönmarkkinahinnan ? jos tuon kokoisessa maassa välillä tulee enemmän kuin Suomessa.Enemmän siellä on tuulienergiaa käytetystä energiasta kuin täällä.
Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.
Oletko siis sitä mieltä että varoitukset sähköautojen 100% täyteen lataamisen negatiivisesta vaikutuksesta akun elinikään ovat pelkkää fuulaa? Linkkasin jo joitakin artikkeleita.
Tämän palstan juttujen perusteella olen vahvasti eri mieltä.Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole.
Tehtaalta lähtiessään älypuhelimien jne laitteiden akut toimitetaan yleensä n. 60% lataustasolla. Olettaisin tämän ajateltu olevan paras taso tuotteen myyntikelpoisena säilymisen kannalta.
Eihän tässä kukaan ole sanonut, että käyttötapa ei vaikuttaisi akkuun. Kyse on siitä, että vaikuttaako se tarpeeksi, että sillä olisi jotain merkitystä. Onhan noita rääkättyjä yksilöitä, jotka ovat kestäneet vaikka mitä hyvässä kunnossa. Ja on yksilöitä, jotka ovat hajonneet paljon ennen kuin piti. Nyt kun on jo useita vuosia ollut kohtuullisen paljon autoja liikenteessä, niin ihan järjenkäytön perusteella olisi odottanut, että isommat ongelmat kestävyydessä olisivat tulleet esille, jos niitä olisi. Minusta on täysin riittävää, että käyttää järkeä sen verran, että ei lataa turhaan, mutta ei myöskään jonkun itse keksimänsä säännöstön mukaan tahallaan aiheuta itselleen käyttöhaittaa tai turhaa lataamissäätöä.Puhun ihan järjenkäytön perusteella.
Oletko siis sitä mieltä että varoitukset sähköautojen 100% täyteen lataamisen negatiivisesta vaikutuksesta akun elinikään ovat pelkkää fuulaa? Linkkasin jo joitakin artikkeleita.
Turha varmaan jumiutua mihinkään prosentteihin, eikö se nyt kuitenkin jotain asteikkoa näytä, josta voi haarukoida paljonko akkua on? Eihän tuo 80 % mikään kiveen hakattu tarkka lukema ole. Sinällään kyllä jännä, jos tosissaan on muistettu pistää suositus, mutta ei toteuttaa sitä. Toisaalta kuluttajan kyvyttömyys latausta rajoittaa toimii osittain kuluttajan eduksi siinä kohtaa, jos akku sattuisi porsimaan lataamisen takia. Kuluttajahan vain käytti autoa sen ainoalla mahdollisella tavalla.Keskustelu taisi lähteä Stellantiksen autoista, niissä valmistaja itsekin ohjeistaa lataamaan vain 80% tasolle päivittäisessä käytössä, mutta prosentteja ei kuitenkaan näe autosta eikä latausta pysty mitenkään tuolle tasolle rajoittamaan.
Kyllä tuo minusta on vähintäänkin ärsyttävää ja jonkinnäköinen puute autossa, vaikka toki latausta nyt pystyy muutenkin kontrolloimaan ja % näkee appin kautta, silloin kun se sattuu toimimaan.
On ollut latausta vai laite nyt vaan sattuu ekalla kerralla raportoimaan tuon verran? VAK-mielessä akut ovat ihan hanurista kuljetettavana tavarana, joten en yhtään ihmettelisi, jos energiasisällölle/-tiheydelle ei olisi asetettu jotain rajoja. Jolloin homma voi mennä ihan siihenkin, että tuotteen pakkaus (/pakkauksen tilavuus) voi määrätä mihin asti saa ladata.Jännä, mulla on kaikissa uusissa puhelimissa ja tableteissa ollut vähintään 60 pinnaa latausta.
Kyllä ainakin Corsassa näkyy akun prosentit. Latauksen rajoittamisen puuttuminen on kyllä iso puute, mutta olen tuon kiertänyt ajastamalla latauksen sopivasti.Keskustelu taisi lähteä Stellantiksen autoista, niissä valmistaja itsekin ohjeistaa lataamaan vain 80% tasolle päivittäisessä käytössä, mutta prosentteja ei kuitenkaan näe autosta eikä latausta pysty mitenkään tuolle tasolle rajoittamaan.
Kyllä tuo minusta on vähintäänkin ärsyttävää ja jonkinnäköinen puute autossa, vaikka toki latausta nyt pystyy muutenkin kontrolloimaan ja % näkee appin kautta, silloin kun se sattuu toimimaan.
Minun harrastevehkeiden laturi lataa ”storage” asetuksella tuon 60%. Se on litiumin suositeltu varaus pitkäaikaiseen säilytykseen. Pikalataus ja muut hyperchargerit kurittavat myös litiumakkua.Tehtaalta lähtiessään älypuhelimien jne laitteiden akut toimitetaan yleensä n. 60% lataustasolla. Olettaisin tämän ajateltu olevan paras taso tuotteen myyntikelpoisena säilymisen kannalta.
Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole.
Keskustelu taisi lähteä Stellantiksen autoista, niissä valmistaja itsekin ohjeistaa lataamaan vain 80% tasolle päivittäisessä käytössä, mutta prosentteja ei kuitenkaan näe autosta eikä latausta pysty mitenkään tuolle tasolle rajoittamaan.
Sinällään kyllä jännä, jos tosissaan on muistettu pistää suositus, mutta ei toteuttaa sitä.
%-näkymä tuli muistaakseni 2022 lopulla. Ei näy sitä vanhemmissa.Kyllä ainakin Corsassa näkyy akun prosentit. Latauksen rajoittamisen puuttuminen on kyllä iso puute, mutta olen tuon kiertänyt ajastamalla latauksen sopivasti.
Teknisesti ottaen tämä meni väärin, kun IT-puolenhan moka tuo on, kun autosta kuitenkin löytyy se api, jota 3 osapuoli hyödyntää.M.O.T.
Toimisiko se softa jotenkin paremmin jos se olisi laitettu ihan vartavasten tehtyyn sähköautokoriin?M.O.T.
%-näkymä tuli muistaakseni 2022 lopulla. Ei näy sitä vanhemmissa.
Kyllä Stellantiksen vehkeistä paistaa, että on tehty sähköauto polttiksen koriin ja sähköominaisuuksiin ei ole pahemmin panostettu. Ihan ok kulkineita nykymarkkinassa kuitenkin, käytettyinä hintalaatusuhteeltaan hyvinkin ok.
Kyllä Stellantiksen vehkeistä paistaa, että on tehty sähköauto polttiksen koriin ja sähköominaisuuksiin ei ole pahemmin panostettu. Ihan ok kulkineita nykymarkkinassa kuitenkin, käytettyinä hintalaatusuhteeltaan hyvinkin ok.
Voit sinä itsekin googlata.Onko tästä ihan konkreettista faktaa?
En sähköautokorilla viitannut softaan vaan muihin ominaisuuksiin, esimerkiksi etuvetoisuuteen.Toimisiko se softa jotenkin paremmin jos se olisi laitettu ihan vartavasten tehtyyn sähköautokoriin?
En kyllä heti hahmota mitä tekemistä etuvetoisuudella on voimalinjan kanssa. Niin iso osa vajaavetoisia on ollut pitkään etuvedolla, että sanoisin sen jossain määrin olevan jopa myyntivaltti. Ikänsä kun on etuvetoisella ajanut, niin joku Bornin muka sporttinen vähän irti päästävä perä on vaan vastenmielinen turvallisuusriski.En sähköautokorilla viitannut softaan vaan muihin ominaisuuksiin, esimerkiksi etuvetoisuuteen.
Miksi takaveto sähkiksissä ylipäätään on se hyvä juttu nyt? Vuosia/vuosikymmeniä sai lukea aina kaikkialta miten perseestä bemarit ja mersut on ku takaveto, jos ei jumissa niin erittäin hazardi ajokokemus talvella.
Joo painonjakauma parempi varmastikin sähkiksessä mutta uskoisin sen silti sopivasti kun menee kurvissa päästämään kaasun niin työntävän perää sivulle, mitä monet etenkin hieman kokemattomammat pitävät aika hurjan tuntuisena.
Kerran on Enyaq "lähtenyt lapasesta" talvella kun ajoin vakkarilla 80km/h maantiellä ja jyrkän ylämäen alkaessa auto lisäsi vetoa ja sutaisi tyhjää. Vakkarin potkaisi itsestään heti pois, perä heitti vähän sivulle ja käytiin puolittain vastaantulevien kaistalla. Onneksi ei tullut ketään vastaan mutta säikäytti.
Nyt sitten vakkari on talviluikkailla pannassa.
Samaa sanoi työkaverikin jolla plug-in BMW että ei talvella vakkaria oikein voi käyttää jos on yhtään liukasta tai mutkaa/mäkeä, luistelee ja potkii vakkarin pois päältä.
Nyt sitten nelivetojen omistajat voi tulla hehkumaan.
Olikohan cowboy itse:
Sähköautot | Kari Kallonen osti poikkeuksellisen sähköauton, jonka takapenkin alta löytyi salaperäinen lokero
Suomessa on tiettävästi vain kaksi Fordin sähköistä pickup-järkälettä. Kari Kallonen on omistanut molemmat ja kertoo nyt kaiken autosta.www.hs.fi
Lähinnä tuohon Fr0diin, eikös jenkkien "kotilatauspistoke" ole erilainen kuin meillä, njoo tuo adapteri hoitaa sen homman, mutta tien päällä ei sitten pikaladata millään.
Omat kokemukset MEB-alusta on että ovat äärimmäisen varovaiseksi viriteltyjä luistoneston suhteen, tosin kokemukset oikein liukkailla rajoittuu vaan koeajo-sessiohin. Jotain ID Buzzia ei meinannut millään saada tekemään mitään "jännää" vaikka kuinka yritti. Mutta MEB:ssä oli ainakin jarrutuksen osalta erittäin liukkailla keleillä jotain mätää (onkohan korjattu?), ehkä sama pätee ESP:hen.
Miksi takaveto sähköautoon:Miksi takaveto sähkiksissä ylipäätään on se hyvä juttu nyt? Vuosia/vuosikymmeniä sai lukea aina kaikkialta miten perseestä bemarit ja mersut on ku takaveto, jos ei jumissa niin erittäin hazardi ajokokemus talvella.
Joo painonjakauma parempi varmastikin sähkiksessä mutta uskoisin sen silti sopivasti kun menee kurvissa päästämään kaasun niin työntävän perää sivulle, mitä monet etenkin hieman kokemattomammat pitävät aika hurjan tuntuisena.
todellako ?-ei lisää hintaa
Se painaa tyhjänä 3000kg. Jos haluaa ottaa ketään kyytiin, vetää kärryä tai ylipäätään tehdä autolla mitään mihin se on teoriassa suuniteltu, niin painorajat paukkuvat.Miksiköhän tuo on rekisteröinyt tuon kuorma-autoksi? Jotenkin tuntuu typerältä että 10 vuoden aikana parinsadan säästön takia ottaa autoon 90km/h nopeuden rajoittimen.
Tämä nyt on aivan mielipuolinen väittämä ja unohtaa kokonaan sen mihin tehoa arkikäytössä tarvitaan.Etuveto on yksinkertaisesti aivan toivottoman huono sähköautoon, jossa on suuri vääntö ja teho heti alakierroksilta alkaen. Muistaakseni laskennallisena rajana pidetään noin 200 hevosvoimaa jonka jälkeen kaikki muu katoaa vetelynä ja sutimisena.
Eli 40asteen paahteessakaan ei käytännön eroa lataileeko 80% vai reilusti alle 50%, tuosta sitten jäi hämärään se missä kohtaa alkaa vaikuttamaan.Voit sinä itsekin googlata.
Calendar Aging of Li-Ion Cells—Experimental Investigation and Empirical Correlation
The lifetime of the battery significantly influences the acceptance of electric vehicles. Calendar aging contributes to the limited operating lifetime of lithium-ion batteries. Therefore, its consideration in addition to cyclical aging is essential to understand battery degradation. This study...www.mdpi.com
Toki säilytyslämmöt tässä paperissa ovat teollisuuskäyttöä ajatellen, mutta jos esim. koko kesän parkittaa töissä aurinkoon ja lataa aina 100%:iin tai pitää sitä autoa Arizonan auringossa driveawayllä suorassa auringossa 100% SOC:ssa, niin kyllähän se alle sulaa reippaasti nopeammin. Pitämällä SOC:n 80%:ssä on 2v jälkeen 40C lämmöissä n. 5%-yks enemmän alkuperäisestä kapasiteetistä jäljellä. Tämä on sitä suurempi efekti mitä kuumemmassa autoa säilyttää.
Yhtä hyvä lienee jos saa auton pidettyä varjossa.
Suomessa ongelma on vähemmän paha kuin Espanjassa / jossain jenkeissä.
Se olisi ollut kiva selventää, kun kuitenkin asia mainittiin.Miksiköhän tuo on rekisteröinyt tuon kuorma-autoksi? Jotenkin tuntuu typerältä että 10 vuoden aikana parinsadan säästön takia ottaa autoon 90km/h nopeuden rajoittimen.
Tämä hyvähuomio, mutta ei taida olla ongelma päämarkkinoilla, mutta meikäläisissä talvikellissä voisin kuvitella että jotain menetetään jossain mäkisillä osuuksilla.Takaveto on sähköautossa myös haitta: Regeni tapahtuu takarenkailla joka käytännössä tarkoittaa, että auton käytös regeneroitaessa on joko mielipuolisen huono (ajattele jos vetäisi joka mutkaan käsijarrua) tai mennään jatkuvasti luistoneston ehdoilla (jolloin kuski ei ole oikeasti se joka pitää auton tiellä, vaan se luistoneston tietokone).
Varmaan, en nyt keksi mikä siinä olisi ongelma, jos homma toimii. (kokemus ok)Ehkäpä se luistonestoon nojaaminen on ihan ok.
No lähdin miettiin että missä olisi tuollainen ongelma, mutta maltoin lukea mukauksen. Sitä vaan aina ajattelee pienessä tynnyrissä paikallisesti (Suomi).Mutta "ongelma" on myös se, että takarenkailla ei edes voi regeneroida oikeasti kovempaa, vaan jarrutuspidon rajat tulevat aika äkkiä vastaan. Esim. itse vetelin ID4 GTX koeajolla mutkiin ~90kW regenerointeja kun taittelin alppisolan neulansilmiä jyrkkään alamäkeen 1000m korkeuseroa putkeen. Vastaava ei oikein takavedolla onnistu - tai ainakin perän sivuttaispito on ihan hiuskarvan varassa vs. nelivetoregeni / etuvetoregeni.