Yleistä keskustelua sähköautoista

Leaffi nyt varmaan on parhaimmillaan kauppakassina ja kotipyörityksessä, ei kai kukaan tuota pitkänmatkan kulkineeksi osta? Eli kotilatauksella noissa varmaan pitälti mennään?
 
Kyllähän leaffia vielä lataa, mutta ei tuo chademo ikuisuuksia kyllä enää toimi. Toisaalta uutta leaffia saa tosiaan tarjouksista jo alle 30k hintaan ja vaikka sillä ei sitä luvattua 385km etäisyyttä pääsisikään, niin eipä tuo nyt ihan kaupunkipyörityskulkine ole.
 
Viimeksi muokattu:
Väittäisin, että suurin osa menee kotilatauksella pitkälti. Ei sähköautossa suurempaa tolkkua ole, jos joutuu kalliissa yleisissä tolpissa roikkumaan. 20 k€ tuntumaan varmaan ihan ok auto uudemmat versiot - Sillä asenteella, että arvo/haluttavuus on käytännössä 0 oman käytön jälkeen. Eiköhän noi Chamedot katoa kuvasta viimeistään siinä kohtaa, kun latausasemien uudistuskierros pyörähtää täyden kierroksen valmiiksi.
 
Väittäisin, että suurin osa menee kotilatauksella pitkälti. Ei sähköautossa suurempaa tolkkua ole, jos joutuu kalliissa yleisissä tolpissa roikkumaan. 20 k€ tuntumaan varmaan ihan ok auto uudemmat versiot - Sillä asenteella, että arvo/haluttavuus on käytännössä 0 oman käytön jälkeen.

Akuston hintahan on 24kW akustollakin vielä käytettynä sellainen 6000-8000 euroa. Vertaat vaikka tuota 10kW akkuun jonka voit ostaa kotiin energiavarastoksi aurinkopaneeli ja kotitalouskäyttöön ja niiden hinnat ovat jotain melkein tuplat paikkeilla. Halvimmalla mahdollisella toteutuksellakin jossain samaan hintaan vain kolmasosa kapasiteetista. Tokihan kotikäyttöakustojenkin hinnat laskevat, mutta toisaalta niin tuossa tapauksessa laskee niiden sähkistenkin hinnat.

Tonnin autoa sähkiksestä aika vaikea saada ilman että poistaa korkeajänniteakun kokonaan.
 
Tuli ilmeisesti tänään bongattua F-150 Lightning turku-hki motarilla ja suomikilvin, kun takaluukussa komeili f-150 prässäys ja jäykän taka-akselin tilalla pilkotti hopeanvärisiä komponentteja ja erillisjousitus.
 
Tuli ilmeisesti tänään bongattua F-150 Lightning turku-hki motarilla ja suomikilvin, kun takaluukussa komeili f-150 prässäys ja jäykän taka-akselin tilalla pilkotti hopeanvärisiä komponentteja ja erillisjousitus.
Oiskohan tää se joka pyörii täällä Suomessa edustajien yms. autotoimittajien kokeiltavana. Varmaan sama joka on pyörinyt Euroopassa muutenkin. Myyntiliikkeet kyllä vakuuttaa, ettei olisi tulossa oikeaan myyntiin Suomessa. Toki kysyntää varmaan olisi.
 
Oiskohan tää se joka pyörii täällä Suomessa edustajien yms. autotoimittajien kokeiltavana. Varmaan sama joka on pyörinyt Euroopassa muutenkin. Myyntiliikkeet kyllä vakuuttaa, ettei olisi tulossa oikeaan myyntiin Suomessa. Toki kysyntää varmaan olisi.
On näitä pari ihan ostettujakin suomessa
 
Akuston hintahan on 24kW akustollakin vielä käytettynä sellainen 6000-8000 euroa. Vertaat vaikka tuota 10kW akkuun jonka voit ostaa kotiin energiavarastoksi aurinkopaneeli ja kotitalouskäyttöön ja niiden hinnat ovat jotain melkein tuplat paikkeilla. Halvimmalla mahdollisella toteutuksellakin jossain samaan hintaan vain kolmasosa kapasiteetista. Tokihan kotikäyttöakustojenkin hinnat laskevat, mutta toisaalta niin tuossa tapauksessa laskee niiden sähkistenkin hinnat.

Tonnin autoa sähkiksestä aika vaikea saada ilman että poistaa korkeajänniteakun kokonaan.
En nyt ihan kirjaimellisesti 0 tarkoittanut :asif: Joku arvo akulla aina on, mutta jos siinä on auto ympärillä, niin hankalaa se on saada kaupaksi. Samalla hinnalla saa vastaavat speksit omaavan psa vehkeen ilman latauksen händicäppiä.
 
Käytetyt sähkikset myyvät hyvin:


Tesla tietysti ykkönen, paitsi myyntimäärissä, myös myyntiajoissa.



Myydyimmät käytetyt sähköautot
MerkkiMalliMyynti (kpl)HintaMyyntiaika, pvä
1.TeslaModel 32 82941 800 €18
2.TeslaModel Y1 28955 000 €12
3.NissanLeaf93122 800 €48
4.SkodaEnyaq88555 000 €30
5.TeslaModel S86244 800 €35
6.VolkswagenID.477749 400 €30
7.Polestar273953 900 €19
8.VolkswagenID.373633 500 €21
9.KiaNiro54934 900 €26
10.Audie-tron50155 900 €29
Olisi mielenkiintoista nähdä Nettiauton taulukko, jossa näkyisi häntäpää. Juttelin yhden automyyjän kanssa pari kuukautta sitten, ja heillä oli myynnissä EV6, joka oli ollut myynnissä jo 100 päivää, ja siitä oli tullut hyvin vähän kyselyjä (muistaakseni vain yksi). Auto oli vuoden ikäinen, ja hinta oli ainakin 10 000 euroa uutta matalampi.
 
Tuli ilmeisesti tänään bongattua F-150 Lightning turku-hki motarilla ja suomikilvin, kun takaluukussa komeili f-150 prässäys ja jäykän taka-akselin tilalla pilkotti hopeanvärisiä komponentteja ja erillisjousitus.

Olikohan cowboy itse:

 
Palataas vielä kertaalleen Stellantikseen, kun sattui Tekniikan Maailman sivuilla uutinen vastaan.

"Stellantis teki täyskäännöksen taistelussaan kiinalaisia autovalmistajia vastaan."
Tuon lisäksi artikkellissa pari ehkä kiinostavampaa uutista

Stellantis lopettaa yhteistyön Dongfeng Motorib Guangzhou Automobile Groupin kanssa, joista toinen valmistaa Kiinassa Jeeppejä

Mutta se tärkeämpi uutinen, joka koskettaa eurooppalaisiakin

Stelantis ostaa 1,5 miljoonalla eurolla n neljänneksen osuuden kiinalaisesta sähkisvalmistaja Leapmotorista.
Jos summa on oikein, niin kyse jostain kuudenmiljoonan euron konkurssi putiikkista. Eli joku koira haudattu, tai summat väärin.
Edit, miljardeja.
Stellantis eglanninkielisessä pressissä kirjoittaa biljoonasta, eli vahva tulkinta että tarkoittaa 1,5 miljardia euroa ja n 20% osuus, eli yhtiön arvoksi n 7.5 miljardia.



Stellantis ja Leapmotor perustaa eurooppaan yhteistyrityksenm josta Stelantis omistaa yli puolet ja yhteisyrityksellä yksioikeis Leampmotorsin, vientiin, valmistukseen Kiinan ulkopuolella.

tm.fi sanoi:
Ensimmäiset Leapmotor-autot ovat odotettavissa myyntiin Stellantiksen alaisuudessa talvella 2024. Tuotavat mallit ovat alkuvaiheessa T03-pikkuauto (kuva alhaalla), C01-henkilöauto ja C11-katumaasturi.

Talvi 2024, tarkoittaako tätä tulevaa talvea, jos tarkoittaa, niin aika pitkällä touhu jo.
Jostain syystä noista pikkuautoista innostunut, ihan sillä että jos markkinoille saadaa alle kahdenkympin sähkiksiä joilla taajamissa pärjää, niin pitäisi hyvänä.
 
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä @burmanm kanssa. Jos haluaa Teslan vaikka testiin vain, pitää olla resurssit myös siihen, että sen arvo tippuu _aivan saatanasti_ tulevaisuudessa. Ei sähköautojen kanssa kannata miettiä samalla tavalla kuin Audi S3, että se on jatkossakin haluttu.
Käytettyjen polttisten arvo riippuu sähkisten hintakehityksestä.
Toki sama myös käytetyillä sähkiksillä, mutta ero on siinä että käytetyille sähkiksille on kysyntää, käytetty polttis joutuu kilpaileen hinnalla. Käytettyä polttista ostaa ne jotka tarvitsee autoa hyvin vähän ja vain silloin jos se omistaminen on halvempaa kuin sähkiksen. Eli johtaa kohti sitä että sen auton saa halvalla, sekään ei välttämättä riitä.

Jollain voi olla joku erikoiskäyttö johon ei löydy kohtuu rahaan sähkisvaihtoehtoa. Tämä ryhmä voi kannatellaa joidenkin vähän myytyjen erikoismallien kysyntää, mutta Audi A3, S3 niitä on paljon ja taitaa mennä keksimiseksi miksä moinen olisi välttämätön. Tulevan polttistarpeen tyydyttää lataushybridit.

Polttisten hintoja kantaa mahdollinen Afrikan ja venäjän vienti, mutta länsimaat täynnä käytettyjä polttiksia, joten ostajan markkinat ja lokistiikka kustannukset ratkaisee jääkö myyjälle mitään. Ja haluammeko myydä venäjälle.


Se koska käytettyjen polttisten hinnat kyykkää, riippuu siitä koska ostajat herää. Uskon että hintaa romahdusta pitkitetään. Ostajat tekevät hakintapäätöksiä uskossa että itse kerkiävät hypätä ennen romahdusta.

Ostaessa tiedetään että tämäpolttis on arvoton jos polttoaine maksaa vitosen litra, niin silti tehdään rahoitussopimusta , viimeisellä isolla erällä. No ehkä se loppuu sitten kun rahoitusyhtiöt ei kelpuuta siihen vakuudeksi polttista.





Jep. Niinkuin tuosta ylläolevasta taulukosta nähdään, nopeiten vaihtoautorivistöstä uudelle asiakkalle lähtevä käytetty sähkis on noista hinnaltaan suorastaan poljettu! Eiku, eipä ollutkaan...
Taulukon hinnat vähän hämmensi, taisivat olla mediaani hintoja vuoden alusta, ja epäilty että pyyntihintoja.
Eli niissä näkyy monella liikkeellä pitkään jatkuneet korkeat pyyntihinnat , vaikka uusien saatavuus oli parantunut hyväksi, vaikka uusien hinnat laski.

Mutta jos tuossa kommentoidaan Apple vertausta, niin käytetyistä Tesloista on maksettu hyvin.
 
Stelantis ostaa 1,5 miljoonalla eurolla n neljänneksen osuuden kiinalaisesta sähkisvalmistaja Leapmotorista.
..
Stellantis eglanninkielisessä pressissä kirjoittaa biljoonasta, eli vahva tulkinta että tarkoittaa 1,5 miljardia euroa ja n 20% osuus, eli yhtiön arvoksi n 7.5 miljardia.

Näillä soppareilla varmaan useampia ulottovuuksia, ilman muuta yksi on ihan markkinaosuudet, eri markkinoilla, mutta voi siinä olla myös konsernien omien tuotanto komponentti/raaka-aine saatavuuden turvaaminen.
 
Tarpeeseen polttiksia käytetään vielä pitkään. Erilaiset isot maansiirto ja ammattivälineet (maanviljelijät yms.) menevät vielä aika pitkään polttiksilla koska kustannus on uudella laitteella niin kova (ja käyttöaika rajallinen ennen latausta). Mitä henkilöautopolttiksiin tulee, niin jossain vaiheessa erilaiset konversiot varmasti nostavat päätään (biopolttoaineet, alkoholi yms.) vielä nykyisestään niille autoille joita tarvitaan ja/tai niihin lisäillään hybridien tapauksessa lisäakkuja kantavuuden kustannuksella alentamaan polttoainekulutusta.

Mitä teslojen hintakehitykseen tulee niin aika rumasti noissa on turskaa tullut. Toisaalta kyse on vähän kuin osakkeistakin, että eihän sieltä tappiota tule ennen myyntiä eli tuo kaikki on laskennallista niin pitkään. Lisäksi tietty riippuu aika pitkälle koska auton on hankkinut. Vähän kuin näyttismarkkinoilla hinnat kuplaantuivat niin samoin kävi autojen kohdallakin.

Lisää vaan edullisia autoja, koska ei tuo Tesla ole kovin käytännöllinen väline kaupunkipyörittelyyn ihan jo kääntösäteensä takia (ja tietty hintansa). Tuo e-C3 on varmasti haluttava kapine, koska C3 on kokonsa puolesta tuntunut myyvän ihan hyvin ja vaikka tuo sähkisversio on marginaalisesti kalliimpi niin puhutaan kuitenkin yksittäisistä tuhansista.

Ex30 on tuntunut olevan myös aika haluttu kapine ainakin näin etukäteen ja jos vähän pienempi auto riittää niin ei tuokaan ihmetytä.
 
Näkispä sen ajan pian kun alle 10t€ hintaluokassa on useita sähköautomalleja ja -merkkejä tarjolla alle 200tkm ajettuina. Tuon plusmiinus kympin hintaluokan autoilijat ajanee vielä suhteellisen pitkään polttiksilla, kun ei ole tarjontaa. Maksoi fossiiliset sitten sen 3,5 euroa litra vaikkapa.

^^Eiköhän sen viimeisen ison erän saa vielä neuvoteltua samalle kk maksulle sieltä rahoitusyhtiöstä, jos haluaa samalla autolla jatkaa ajamista? Tällatavoin pääset kiinni siihen autoon pienemmällä kk maksulla ja lainoitat sen ison erän sitten sen hetkisen maksukyvyn mukaan. Veikkaisin mutulla, että suurimmalla osalla rahoitus on tietty max summa kuussa ja sillä mennään vuosikausia jos oma talous sallii. Ei ole sinänsä väliä onko maksuaika ja kuinka pitkä kun ei sitä osamaksuautoa olla omaksi loppuaikojen autoksi ostamassa. Kulu muiden joukossa. Tähän toki sähköauto sopii hyvin kun ne muut kulut on pienemmät sen johdosta.
 
Viimeksi muokattu:
Akun lataustason säädön puuttuminen on käsittämätön puute Stellanniksessa. Tarkoittaa, että akun täyteen latautumista ei voi rajoittaa eikä se tee hyvää elinkaarta ajatellen. Noh, eipä näy akun prosenttejakaan näytöllä.
En tiedä onko uudemmassa Renault Megane sähkärissä tuota mahdollisuutta, mutta ainakaan Renault Zoe:ssakaan ei ole.

Mielelläni sellaisen olisin halunnut eikä olisi varmaan ollut suuri juttu lisätä tuollainen mahdollisuus koska Zoe kuitenkin näyttää prosentit ja latauksen hallinta esim. ajatuksella on (tai ainakin oli), mutta Renaultin maahantuojalta asiaa kysyttäessä he olivat sitä mieltä ettei ko. autolle ole mikään ongelma vaikka sen lataisi jatkuvasti 100% koska bufferit.

Olen eri mieltä, mutta sama se kai sitten. Olen manuaalisesti pitänyt huolta että vain poikkeustapauksissa lataan sen ihan täyteen, yleensä ei ole tarve.
 
Renaultin maahantuojalta asiaa kysyttäessä he olivat sitä mieltä ettei ko. autolle ole mikään ongelma vaikka sen lataisi jatkuvasti 100% koska bufferit.

Olen eri mieltä, mutta sama se kai sitten. Olen manuaalisesti pitänyt huolta että vain poikkeustapauksissa lataan sen ihan täyteen, yleensä ei ole tarve.

Vedät täyteen vaan siellä on kuitenkin se reservi olemassa joten haittaa ei tule tai jos tulee se on marginaalinen. Jos haluat oikeasti säästää akkua niin älä pikalataa.
 
En tiedä onko uudemmassa Renault Megane sähkärissä tuota mahdollisuutta, mutta ainakaan Renault Zoe:ssakaan ei ole.

Mielelläni sellaisen olisin halunnut eikä olisi varmaan ollut suuri juttu lisätä tuollainen mahdollisuus koska Zoe kuitenkin näyttää prosentit ja latauksen hallinta esim. ajatuksella on (tai ainakin oli), mutta Renaultin maahantuojalta asiaa kysyttäessä he olivat sitä mieltä ettei ko. autolle ole mikään ongelma vaikka sen lataisi jatkuvasti 100% koska bufferit.

Olen eri mieltä, mutta sama se kai sitten. Olen manuaalisesti pitänyt huolta että vain poikkeustapauksissa lataan sen ihan täyteen, yleensä ei ole tarve.

Renault ei ole Stellantiksen merkki, mutta anyway… Meganessa voi säätää lataustason autosta, mutta ei valitettavasti sovelluksesta kesken latauksen.
 
Oliko jossain jotain tutkimusta miten AC-latauksella koko ajan tappiin lataaminen oikeasti vaikuttaa akkuun? Ja kuinka paljon yläpään bufferi tähän vaikuttaa?
 
Näkispä sen ajan pian kun alle 10t€ hintaluokassa on useita sähköautomalleja ja -merkkejä tarjolla alle 200tkm ajettuina. Tuon plusmiinus kympin hintaluokan autoilijat ajanee vielä suhteellisen pitkään polttiksilla, kun ei ole tarjontaa. Maksoi fossiiliset sitten sen 3,5 euroa litra vaikkapa.
Suomessa on toki paljon "kuluttajia" jotka hankkivat auton hankintahinta edellä, eli joku euromäärä polttelee taskussa ja sillä sitten ostetaan koeajoa kokemuksella. Hankinnan jälkeen sitten siihen autolla liikkumiseen pistetään rahaa sen minkä se nielee ja taskusta löytyy. Tingitään sitten muista menoista. ja itketään omanvalinnan kalleutta.

Vaikka nuo ovat pitäneet monen käytetyn hintaa korkealla, niin kyse enemmän hintakuplasta joka odottaa puhkeamista.


Jos autoa hankkii liikkumiseen ja sillä aikomus liikkua, niin jos se kahdenkympin uusi sähkis on selkeästi halvempi vuosittaisilta kuluiltaan kuin kympin polttis, niin laskeaosaava valitsee sen kahdenkympin sähkiksen.

Jos ajoa vähän, niin miksi ostaa kympin polttis ?

Lataushybridit, niin oletan että niillä enemmän kysyntää, mutta ne järjestäin aika isoja autoja ja niissä on omistamisen kulunsa, niin ei niilläkään hellppoa.

Ja jos uusien sähkisten hintahaarukka alenee, jos tarjonta riittää kysyntään, niin sitä odottavaa kysyntää on paljon, ja se kolmevuoden kierto pirisyy. Eli sitä käytettyä sähkistä voi tulla markkinoille.

Iso merkitys on myös sillä millaiseksi se autollla liikkumisen markkina kehittyy, mm. tuleeko lyhyaikavuokra-autoja paljon, vai ei.

Maksoi fossiiliset sitten sen 3,5 euroa litra vaikkapa.
Nykyrahassa jos laskeen sen varaan että "95" vastaava 3,5€/l, niin se käytännössä tarkoittaa sitä että fosiilisten kulutus on romahtanut. Nyky käsityksen mukaan "päästöttömät" polttaineet, niin verottomana ei uskota noin mataliahintoja nähtävän. 5€ litra veroilla, sekin voi olla optimistinen.
Taustalla se lokiikka että synteettiset vireillä olevalla tegnologialla maksaa, vaikka sähköolisi ilmaista, komensointi maksaa, ja muut uusituvat polttoaineet, niin on ns tärkeämpiä kohteita kuin HA liikenne.

Viisieuroa lisäksi olisi sellainen hinta minkä osa on valmis maksamaan.
 
Lähinnä tuohon Fr0diin, eikös jenkkien "kotilatauspistoke" ole erilainen kuin meillä, njoo tuo adapteri hoitaa sen homman, mutta tien päällä ei sitten pikaladata millään.
 
Vedät täyteen vaan siellä on kuitenkin se reservi olemassa joten haittaa ei tule tai jos tulee se on marginaalinen. Jos haluat oikeasti säästää akkua niin älä pikalataa.
Kyllä siitä haittaa on jos pitkiksi ajoiksi jättää täyteen tai edes lähelle täyttä, vaikutus akun elinikään ei ole silloin marginaalinen vaan erittäinkin merkittävä. Välttäisin täydeksi lataamista ellei ole todellista tarvetta.

Pikalataukssen välttely onnistuu jo ihan sen takia ettei autossani edes ole DC-latausmahdollisuutta. 22kW AC-lataus on maksimi, ja on toistaiseksi riittänyt minulle erinomaisesti; tosin en ole tehnyt pitkiä Lapinreissuja tällä autolla.
 
Kyllä siitä haittaa on jos pitkiksi ajoiksi jättää täyteen tai edes lähelle täyttä, vaikutus akun elinikään ei ole silloin marginaalinen vaan erittäinkin merkittävä. Välttäisin täydeksi lataamista ellei ole todellista tarvetta.

Onko tästä ihan konkreettista faktaa?
 
Kyllä siitä haittaa on jos pitkiksi ajoiksi jättää täyteen tai edes lähelle täyttä, vaikutus akun elinikään ei ole silloin marginaalinen vaan erittäinkin merkittävä. Välttäisin täydeksi lataamista ellei ole todellista tarvetta.
Täyteen lataamisella tarkoitat niin täyteen kun auto antaa ladata, eli akun tekninen, teroreettinen "täys" on sitten jotain ihan muuta.

Mutta mitä tarkoitat noin käytännössä erittäin merkittävällä, ilmeisesti nyt kyse jossain muutaman kuukauden seisonnasta.

Eli montako kilometriä(*, kuukautta, prosenttia sielä elinkaaren lopusta katoaa sen takia ? (siis haarukaa)

Sitten tuo todellsita tarvetta, tarkoittaako se sitä että jos viisi päivää viikossa ajelee, niin täyteen lataaminen ei ole ongelma, jos sitä purkamista tulee, ja välillä jopa sinne tyhäksi.

(Täyteen siis tässä se mihin asti valmistaja sallii, ja tyhjäksi se että ei nyt ihan viimeiselle kilometrille, vaan ainakin se 20km iman hinuria.)



(*
Kilometreillä tarkoitain tässä akkunelinkaarta, jonka kestää nin että joku tietty valmistajan ennustettu prosentti akun kapasiteetista käytettävissä käyttäjällä.


Edit;
Nyt ilmeisesti nimenomaan kyse juuri puhun mallin tegnologiasta, toteutuksesta. Eikä yleisettävästä.
 
Suomessa on toki paljon "kuluttajia" jotka hankkivat auton hankintahinta edellä, eli joku euromäärä polttelee taskussa ja sillä sitten ostetaan koeajoa kokemuksella. Hankinnan jälkeen sitten siihen autolla liikkumiseen pistetään rahaa sen minkä se nielee ja taskusta löytyy. Tingitään sitten muista menoista. ja itketään omanvalinnan kalleutta.
Minä hankin sähköauton juuri se ajatus edellä että säästän paljon bensakuluissa (arkipäivisin voi tulla ajettua 120-200km), ja hyväksi osoittautui valintani tuon suhteen. Ei kismitä kilometrikulut enää yhtään samalla tavoin kuin yli kaksi vuotta sitten bensa-autolla, vaikka silloinkin 95E maksoin "vain" n. 1,7€/litra.

Monessa muussa maassa en välttämättä olisi tehnyt samaa ratkaisua. Just keskustelin toisella palstalla hollantilaisen tyypin kanssa joka sanoi että siellä normikuluttaja maksaa kotitaloussähköstään tällä hetkellä n. 35-70 senttiä/kWh, riippuen sopimustyypistä. Ihmettelin kovasti noin kovaa hintaa Suomeen verrattuna, mutta googlettamalla selvisiettä hollantilaisten sähköstä melkein puolet on edelleen maakaasulla tehtyä, mikä selittänee hintoja suurelta osin. Hintoja edes joskus alentavaa tuulisähköäkään, tai ydinsähköä, siellä ei niin paljoa harrastella.

En tiedä mitä bensa Hollannissa maksaa mutta tuskin ainakaan enemmän kuin Suomessa, Siellä olisin tosiaan saattanut jatkaa bensa-autolla ajoa, ei tuollaisilla sähkönhinnoilla paljoa viitsisi "säästää".
 
Onko tästä ihan konkreettista faktaa?
Menen ihan sillä mitä netti minulle kertoo.
Vaikka

Lisäksi näin jokin aika sitten laboratoriovertailun missä verrattiin läppärien litiumioniakkujen elinikää verrattuna siihen missä varaustasossa niitä pidetään ns. jatkuvassa käytössä (esim. jos läppäri on 99% ajasta sähköpiuhassa kiinni kuin pöytäkone ikään, mikä monilla on tilanne), ja minä yllätyin siinä että jopa esim. 80% lataustasolla jatkuvasti lyhentää akun elinikää selvästi verrattuna siihen jos se olisi koko ajan esim. 50-60% lataustasolla.

Omat kokemukseni tukevat tätä, esim. tämä 2018 hankittu läppärini jonka akkua pidän normikäytössä 60-80% tasolla, akku vaikuttaisi olevan edelleen erinomaisessa kunnossa. Sen sijaan kaksi ehkä suunnilleen samanikäistä tai hieman vanhempaa Acer-läppäriä, joissa mahdollisuutta rajoittaa lataustasoa BIOSissa ei ole ja jotka ovat olleet pääasiassa 100% asti ladattuina (pöytäkoneina) koko elinikänsä, niiden akkujen kunto on laskenut merkittävästi, muistaakseni toisella niistä puoleen alkuperäisestä kapasiteetista. Toki, saattaa hyvin olla että akkujen laadussakin on eroa (Acer on halpismerkki), mutta silti.

Varmaan tämänkin takia esim. oma peliläppärini antaa kolme vaihtoehtoa akun lataustason ylläpidolle:

1. Ladataan aina 100% täyteen, jos käytät läppäriäsi päivittäin akulla ilman sähköpiuhaa, ja tarvitset maksimaalisen akkukeston.
2. Ladataan max 80% täyteen, jos käytät paljon sekä että.
3. Ladataan max 60% täyteen, jos läppärisi on pääasiassa sähköpiuhassa kiinni (kuten minun läppärini on, eli olen valinnut tämän).

Jostain toisesta artikkelista taas sain kuvan että akkujen pitkäaikaissäilytystä ajatellen, erittäin alhainen (vaikka 10%-20%) varaustaso maksimoi akun eliniän, kunhan akku ei pääse täysin tyhjäksi purkautumaan.

Asiassa on paljon muuttujia, riippuen siitä kuinka paljon auto on käytössä ja kuinka paljon seisoo paikoillaan (vaikka sitten latauksessa), ja samat raja-arvot eivät päde tilanteisiin joissa autoa ajetaan jatkuvasti vs. siihen että auto seisoo kuukauden parkissa ulkomaille suuntautuvan kesäloman aikana, kuten esim. minulla oli tilanne menneenä kesänä.

Eli saattaa hyvin olla että jos auto tai akku on pitkään käyttämättä (vaikka jopa vuosikausia, ihan vain esimerkin vuoksi), sen akun varaustason ehkä kannattaisi pysytellä selvästi alle 50%:ssa. Jos taas auton käyttö on päivittäistä, silloin akun elinikää voi pidentää se että sen lataustaso pidetään aina jopa päälle 50%:ssa koska tyhjempi akku on käytössä kovemmassa rasituksessa kuin suht täynnä oleva.

Varmaan tietoni vielä päivittyvät ajan kanssa, mutta näillä mennään nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Menen ihan sillä mitä netti minulle kertoo.
Vaikka

Lisäksi näin jokin aika sitten laboratoriovertailun missä verrattiin läppärien litiumioniakkujen elinikää verrattuna siihen missä varaustasossa niitä pidetään ns. jatkuvassa käytössä (esim. jos läppäri on 99% ajasta sähköpiuhassa kiinni kuin pöytäkone ikään, mikä monilla on tilanne), ja minä yllätyin siinä että jopa esim. 80% lataustasolla jatkuvasti lyhentää akun elinikää selvästi verrattuna siihen jos se olisi koko ajan esim. 50-60% lataustasolla.

Omat kokemukseni tukevat tätä, esim. tämä 2018 hankittu läppärini jonka akkua pidän normikäytössä 60-80% tasolla, akku vaikuttaisi olevan edelleen erinomaisessa kunnossa. Sen sijaan kaksi ehkä suunnilleen samanikäistä tai hieman vanhempaa Acer-läppäriä, joissa mahdollisuutta rajoittaa lataustasoa BIOSissa ei ole ja jotka ovat olleet pääasiassa 100% asti ladattuina (pöytäkoneina) koko elinikänsä, niiden akkujen kunto on laskenut merkittävästi, muistaakseni toisella niistä puoleen alkuperäisestä kapasiteetista. Toki, saattaa hyvin olla että akkujen laadussakin on eroa (Acer on halpismerkki), mutta silti.

Varmaan tämänkin takia esim. oma peliläppärini antaa kolme vaihtoehtoa akun lataustason ylläpidolle:

1. Ladataan aina 100% täyteen, jos käytät läppäriäsi päivittäin akulla ilman sähköpiuhaa, ja tarvitset maksimaalisen akkukeston.
2. Ladataan max 80% täyteen, jos käytät paljon sekä että.
3. Ladataan max 60% täyteen, jos läppärisi on pääasiassa sähköpiuhassa kiinni (kuten minun läppärini on, eli olen valinnut tämän).

Jostain toisesta artikkelista taas sain kuvan että akkujen pitkäaikaissäilytystä ajatellen, erittäin alhainen (vaikka 10%-20%) varaustaso maksimoi akun eliniän, kunhan akku ei pääse täysin tyhjäksi purkautumaan.

Asiassa on paljon muuttujia, riippuen siitä kuinka paljon auto on käytössä ja kuinka paljon seisoo paikoillaan (vaikka sitten latauksessa), ja samat raja-arvot eivät päde tilanteisiin joissa autoa ajetaan jatkuvasti vs. siihen että auto seisoo kuukauden parkissa ulkomaille suuntautuvan kesäloman aikana, kuten esim. minulla oli tilanne menneenä kesänä.

Eli saattaa hyvin olla että jos auto tai akku on pitkään käyttämättä (vaikka jopa vuosikausia, ihan vain esimerkin vuoksi), sen akun varaustason ehkä kannattaisi pysytellä selvästi alle 50%:ssa. Jos taas auton käyttö on päivittäistä, silloin akun elinikää voi pidentää se että sen lataustaso pidetään aina jopa päälle 50%:ssa koska tyhjempi akku on käytössä kovemmassa rasituksessa kuin suht täynnä.

Varmaan tietoni vielä päivittyvät ajan kanssa, mutta näillä mennään nyt.
Eli lyhyesti, jos valmistaja on suunnitellut latauksen buffereineen hyvin käyttämäänsä akkukemiaan niin joku käyttäjän optimointi jumppa voi vaikuttaa, mutta ei välttämättä sen arvoisa mikä lisäarvo on siinä että aamulla on tankkia täynnä. Saati että isompaan akkupakettiin investointi kannattaisi.

Ja muiden artikkellien perusteella suurempi ongelma on sitten ne suunnittelu epäonnistumiset (mukaanlukien huonot komponentti valinnat), joiden takia akkupaketin elinkaari on toivottua merkittävästi lyhyempi.
 
Kyllä siitä haittaa on jos pitkiksi ajoiksi jättää täyteen tai edes lähelle täyttä, vaikutus akun elinikään ei ole silloin marginaalinen vaan erittäinkin merkittävä. Välttäisin täydeksi lataamista ellei ole todellista tarvetta.

Ei kai kukaan näitä osta pihalle seisomaan pitkiksi aikaa akku täynnä. No itse lataan vain kerran viikossa täyteen jos ei ole mitään pidempää reissua tiedossa.
 
En tiedä mitä bensa Hollannissa maksaa mutta tuskin ainakaan enemmän kuin Suomessa, Siellä olisin tosiaan saattanut jatkaa bensa-autolla ajoa, ei tuollaisilla sähkönhinnoilla paljoa viitsisi "säästää".
Siitä harvinainen maa, että polttoaine on usein jopa kalliimpaa, kuin meillä.
Mutta tosiaan sähkön hinnat ovat myös moninkertaisia.
Sähköauton latauksien hinnat oli kesällä halvimmillaan 40c nurkilla hitaasti ladaten ja yleinen taso 50-70c/kWh
 
Itse lataan akun täyteen surutta aina ennen pidempiä reissuja ja jos joskus asioinnin yhteydessä on ilmaista sähköä tarjolla niin voin silloinkin vetää akun täyteen. Liisarin hyviä puolia, ettei tarvitse miettiä jälleenmyyntiä ja autoa voi käyttää (=ladata akkua) juuri niin kuin haluaa. Kotona muuten yleensä lataan max 80% ja joskus jopa vähemmän. Muutenkin jos ajaa alle 4-6 vuotta vanhalla autolla niin tuolla akun lataamisella ei taida olla juuri mitään merkitystä. Vanhoja käytettyjä autoja ostavat saavat sitten olla enemmän tarkkoina.

Erään podcastin mukaan, jossa mukana oli suomalainen alan asiantuntija sanoi, että todennäköisesti akulle on parempi ladata usein, mutta vähän kerrallaan (pieniä energiamääriä useammin) kuin harvoin ja isompia energiamääriä kerralla. Ongelma näissä on se, että vertailu on todella hankalaa, koska erilaisia akkukemioita on paljon ja samoin akkujen mekaanisia toteutuksia ja miten BMS niitä akkuja lataa. Määrät ja akkujen iät ovat myös vielä aika vähäisiä, että saataisiin tarpeeksi luotettavaa dataa miten eri akkutyypit kestävät erilaista latausta. Jos akun kestävyys mietityttää niin kannattaa varmaan ostaa LFP-akku, koska ainakin tämän hetken tiedon mukaan niissä kestoikä pitäisi olla merkittävästi parempi.
 
Eikös se trendi vähän ole ollut, että nämä teoriatasolla ja labrassa tehdyt ennustukset ole järjestäen osoittautuneet liian synkiksi? Tällainen perstuntuma ainakin itselle jäänyt. Toki se yksi firma on maksettuna mainoksena yrittänyt pelotella "jopa x %" lukemilla, mutta sen verran on oma lehmä ojassa lafkalla testipalvelujen myyjänä, että en ihan heti luottaisi heidän "uutisiin".

Auto on suunniteltu käytettäväksi ja sitä käytetään sen mukaan mikä on tarvis. Jos akun täytyy olla täysi, niin sitten se pistetään täyteen. Vaikka joka päivä, jos se on näppärintä. Ihan turhaa hifistelyä mikään muu ellei satu olemaan kaveri, joka ajaa samaa autoa yli akkutakuun verran. Ihan kuten ruosteensuojauskin, akun hellittelystä hyötyisi joku myöhempi omistaja ja vaihtohetkellä hyöty ensimmäiselle omistajalle aikalailla 0. Jossain just ja just akkutakuun piirissä olevassa autossa saattaisi olla jopa parempi, jos myynti-ilmoitukseen saisi laitettua "akku uusittu ja kuntotarkastettu".
 
Eikös se trendi vähän ole ollut, että nämä teoriatasolla ja labrassa tehdyt ennustukset ole järjestäen osoittautuneet liian synkiksi? Tällainen perstuntuma ainakin itselle jäänyt. Toki se yksi firma on maksettuna mainoksena yrittänyt pelotella "jopa x %" lukemilla, mutta sen verran on oma lehmä ojassa lafkalla testipalvelujen myyjänä, että en ihan heti luottaisi heidän "uutisiin".

Auto on suunniteltu käytettäväksi ja sitä käytetään sen mukaan mikä on tarvis. Jos akun täytyy olla täysi, niin sitten se pistetään täyteen. Vaikka joka päivä, jos se on näppärintä. Ihan turhaa hifistelyä mikään muu ellei satu olemaan kaveri, joka ajaa samaa autoa yli akkutakuun verran. Ihan kuten ruosteensuojauskin, akun hellittelystä hyötyisi joku myöhempi omistaja ja vaihtohetkellä hyöty ensimmäiselle omistajalle aikalailla 0. Jossain just ja just akkutakuun piirissä olevassa autossa saattaisi olla jopa parempi, jos myynti-ilmoitukseen saisi laitettua "akku uusittu ja kuntotarkastettu".
Sähköautoista pitkää historiaan on niukasti, ja siinä otannassa ne epäonnistumiset ovat olleet lähinnä suunnittelu virheitä tai valmistusvirheitä, tai jos erikseen haluaa korostaa surkeita komponentteja.

Jos mukaan ottaa hybridi markkinat, niin siellä kai sama tarina. Hybrideissä vielä vedetään sitä tyhjästä täyteen väliä (valmistajan marginaalin sisällä).

Edelleen sitä mieltä että nyky markkinoilla olevissa automalleissa on isompi ero mallien välillä, osan odotan olevan lyhytikäisiä, osan pitkäikäisiä. Ja niillä surkeilla, suunnittelu virheistä riippuen, voi olla merkitystä miten käyttäjän käyttäytyminen helpottaa tai korostaa surkeutta.

Kannattaako ostaa 100% isompi akkuinen versio että voisi ajaa sillä 20-50% välillä, niin eipä taida kannattaa.


Se varmaan on vaivan arvoinen, jos varastoi auton parinvuoden komennuksen ajaksi, niin vähän kyselee valmistajalta mikä olisi sopiva varastointi tapa.
 
Ei kai kukaan näitä osta pihalle seisomaan pitkiksi aikaa akku täynnä. No itse lataan vain kerran viikossa täyteen jos ei ole mitään pidempää reissua tiedossa.
Ei sitä voi tietää. Mulla oli auto kuukauden parkissa ulkomaan lomamatkan aikana, ja yksi Helsingin kantakaupungissa asuva kaverini käyttää autoaan lähinnä vain mummola- ja mökkimatkojen aikana, muulloin on parkissa. Veikkaan että hänellä voi tulla kuukausienkin taukoja auton käyttöön. Itseasiassa niin tuli minullekin aikoinaan kun asuin kävelymatkan päässä työpaikaltani.

Toki monelle myös on yhdentekevää mikä auton akun elinikä tulee olemaan ja mikä siihen vaikuttaa, joko koska se on liisari tai ei ole joka tapauksessa tarkoitus pitää sitä paria vuotta kauempaa. Ihan ymmärrettävää, en vaadi että kaikille sillä pitäisi olla merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:
Auto on suunniteltu käytettäväksi ja sitä käytetään sen mukaan mikä on tarvis. Jos akun täytyy olla täysi, niin sitten se pistetään täyteen. Vaikka joka päivä, jos se on näppärintä.
Muistuttaisin tämän keskustelun lähteneen siitä että monista sähköautoista puuttuu kokonaan mahdollisuus rajoittaa lataustaso jollekin tietylle tasolle, ja se latautuu aina täyteen (bufferin puitteissa) jos et manuaalisesti sitä jotenkin estä, joko käymällä irroittamassa latauskaapelin tai muuten.

Keskustelu tuntui lähtevän siihen suuntaan ettei sillä muka olisi mitään merkitystä vaikka auton lataisi jatkuvasti 100% täyteen ja vaikka jättäisi seisomaan täyteen ladattuna pidemmäksikin aikaa, kyllä ne prosentin parin bufferit muka riittävät varmistamaan ettei siitä seuraa mitään negatiivista. Tästä näkemyksestä olen kovasti eri mieltä, jo ihan omienkin kokemuksieni puolesta jotka toistaiseksi kuitenkin ovat enemmän läppärien kuin sähköautojen puolelta, mutta litiumioniakkuja läppäreissäkin on. Ja nuo lukuisat artikkelitkin aiheesta tuntuvat tukevan näkemystäni että kyllä sillä merkittävää merkitystä on akun eliniälle.

Koska minulla ei kuitenkaan ole kuin harvoin tarve ladata akku 100% täyteen vaan 80% riittää vallan hyvin arkikäyttöön, toivoisin että autoni osaisi rajoittaa sen tuolle tasolle, vaikka pitäisin sitä koko ajan piuhan perässä. Miksi pyrkisin ehdoin tahdoin lataamaan autoani tavalla joka takuuvarmasti syö sen akun elinikää? Voin yrittää manuaalisesti sitä estää, viime kädessä käymällä auton luona irroittamassa latausjohdon kun arvelen olevan jo tarpeeksi täynnä, mutta niin paljon helpompaa olisi kun tätäkään ei tarvitsisi tehdä vaan auto lopettaisi latauksen automaattisesti silloin kun minun mielestäni se on jo tarpeeksi täynnä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sitä voi tietää. Mulla oli auto kuukauden parkissa ulkomaan lomamatkan aikana, ja yksi Helsingin kantakaupungissa asuva kaverini käyttää autoaan lähinnä vain mummola- ja mökkimatkojen aikana, muulloin on parkissa.

Toki monelle myös on yhdentekevää mikä auton akun elinikä tulee olemaan ja mikä siihen vaikuttaa, joko koska se on liisari tai ei ole joka tapauksessa tarkoitus pitää sitä paria vuotta kauempaa. Ihan ymmärrettävää, en vaadi että kaikille sillä pitäisi olla merkitystä.
Jos se auto on kohtuu hyvin suunniteltu, niin kuukauden matkantakia, tai sen takia että ajot vain mummolaan ja mökille, niin tuo mieleen ensin että enemmän hyötyä pitää akku ladattunna, auto valmiina, vs parkkeeraa akku alle 50% varauksella.
Varsinkin jos akku ladattuna parkkeeraminen on kohtuu pieni haitta akkun elinkaarelle. (*

Siis ihan sama omistaako auton itse, vai onko se vuokra-auto. Jos kaverin auto ja vaatii jotain prosenttirajoja, niin sitten toki pakko jos meinaa saada autolla ajella seuraaalla kerralla.


(*
Jos auto omassa tallissa, ja jos oikeasti jotain merkitystä, niin kiinteällä sähköhintasopparilla ja samalla vaivalla voi latauksen viivästyyttää, niin mikä ettei, jos pörssisähkö, tai oma tuurituotanto, niin sitten sähkökustannus edellä.
 
Tästä näkemyksestä olen kovasti eri mieltä, jo ihan omienkin kokemuksieni puolesta jotka toistaiseksi kuitenkin ovat enemmän läppärien kuin sähköautojen puolelta, mutta litiumioniakkuja läppäreissäkin on.

Tietämättä tarkemmin voisin arvata että läppäreissä ei ole samanlaisia buffereita ja BMSiä kuin autoissa ja niitä ei ole suunniteltu käytetäväksi 5v+ vuotta, sen takia läppäreissäkin monesti akkutakuu on vain 1-2v muun koneen ollessa 3v+ takuun alla.
 
Keskustelu tuntui lähtevän siihen suuntaan ettei sillä muka olisi mitään merkitystä vaikka auton koko ajan lataisi 100% täyteen ja vaikka jättäisi seisomaan täyteen ladattuna pidemmäksikin aikaa, kyllä ne prosentin parin bufferit muka riittävät varmistamaan ettei siitä seuraa mitään negatiivista.
Tässä nyt kiinostaa että minkä tasoisesta jutusta puhutaan, kuinka paljon kannattaa investoida siihen että voi optimoida prosentteja.
Myös pikalatasta pidetään syövänä, eli vähän suhteuttaa siihen.

Tästä näkemyksestä olen kovasti eri mieltä, jo ihan omienkin kokemuksieni puolesta jotka toistaiseksi kuitenkin ovat enemmän läppärien kuin sähköautojen puolelta, mutta litiumioniakkuja läppäreissäkin on.
Niin no, jos mennään noiden pienlaitteiden kokemuspohjalla, niin kyse on ihan mallikohtaisisita eroista. Jotkut paskoo sen akun parissa kolmessa vuodessa, joissan akkukestää pari kolmekertaa laitteen ns laskennallisen eliniän, vaikka roikkus vuosikausia narunpäässä, ilman mitään optimintia.

Tiedoston kyllä että optimoimalla voi hakea käyttöprofiili sopivaa ja saavuttaa mallista riippuen enemmän täi vähemmän pidemmän elinkaren.

Nyt puhe sähköautoista, joilla pääsääntöiesti ajelleen kuukausittain, ja joissain harvoin on niin isot akut että muuten vain ajeltaisiin enintään puolikkaalla tankilla. Vaa se tehdään sen takia ettei ole ollut vaivatonta latausmahdollisuutta.
 
Tietämättä tarkemmin voisin arvata että läppäreissä ei ole samanlaisia buffereita ja BMSiä kuin autoissa ja niitä ei ole suunniteltu käytetäväksi 5v+ vuotta, sen takia läppäreissäkin monesti akkutakuu on vain 1-2v muun koneen ollessa 3v+ takuun alla.
Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.

En tiedä onko läppäreissä millainen BMS, mutta sähköautoissa ne ovat tarpeellisempia isojen lämpötilanvaihteluiden takia, siinä missä läppäreitä yleensä tupataan käyttämään huonelämpötiloissa, ja harvemmin on tarve ladata läppäriä mahdollisimman tehokkaalla suurteholaturilla koska on kiire jatkaa matkaa ja jokainen säästetty latausminuutti on kullankallis.
 
Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.

En tiedä onko läppäreissä millainen BMS, mutta sähköautoissa ne ovat tarpeellisempia isojen lämpötilanvaihteluiden takia, siinä missä läppäreitä yleensä tupataan käyttämään huonelämpötiloissa, ja harvemmin on tarve ladata läppäriä mahdollisimman tehokkaalla suurteholaturilla koska on kiire jatkaa matkaa ja jokainen säästetty latausminuutti on kullankallis.
Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.
 
Sillä onko bufferit vai ei ei ole merkitystä koska sähköautoissakin ne bufferit ovat yleensä vain joitakin prosentteja, ja viitteitä on että jo esim. 80% lataustasossa jatkuvasti pitäminen (joka tarkoittaa 20% bufferia yläpäässä, olettaen ettei siinä muuta bufferia muka ole) syö akun elinikää yllättävän nopeasti verrattuna vaikka 50-60% jatkuvaan lataustasoon. Saati sitten että se jatkuva lataustaso olisi 90% tai 98%.
Ehkä vähän lievensit vaikutuksia, mutta linkkasit jonkun artikkellin, mistä pintapuolisesti lukemalla jäi mielikuva että sähköautoissa jos suunnittelussa onnisttu niin ei välttämättä isosta jutusta kyse, mutta mahdollisesti joku vaikutus.

Käyttäjän kannalta kyse siitä onko oleellista merkitystä, onko vaivan arvoinen, ja sitten jos merkitys on vähäistä, niin voiko senkin sössiä sitten sen takia että joutuu vetelee akkun valmistajan tyhjiin, lataileen pikalaturilla epäedullisissa oloissa jne.

Tai vaihtoehtoisesti pistää kymppitonnin isompaa akkuun. jotta 10v päästä on sitten 500€ suurempi jäännösarvo.
 
Tässä nyt kiinostaa että minkä tasoisesta jutusta puhutaan, kuinka paljon kannattaa investoida siihen että voi optimoida prosentteja.
Ainakin sen verran merkittävästä että myös sähköautoilijoita muistutetaan ettei kannata ladata 100% täyteen, ellei ole todellista tarvetta.

Se "investointi" ei ole muuta kuin että autossa olisi mahdollisuus rajoittaa kyseinen lataustaso auton päässä.

Jos taas viittaat siihen että ostaisi sähköauton jonka akku riittää vain nipinnapin 100%-0% arkiajoihin, se alkaa olla jo aikamoinen mukavuuskysymys ettei tarvitsisi koko ajan pelätä pääseekö viimeisillä prosenteilla kotiin asti, ja joutuu joka päivä lataamaan 100% asti ja ajamaan lähes tyhjäksi (joka sekin ilmeisesti on haitaksi akulle) vain koska osti niin pieniakkuisen auton. Puhumattakaan siitä että pienelle akulle toki myös kertyy niitä täysiä lataussyklejä paljon nopeammin, eli 40kWh akun elinikä on vain puolet siitä mitä 80kWh akun, ehkä jopa lyhyempi epäoptimaalisemman lataustason takia (lähempänä ääripäitä jatkuvalla syötöllä).

Minulle tuli esim. eilen sunnuntaina ennalta arvioimieni ajojen lisäksi yllättäviä lisäajoja, joiden vuoksi olin erittäin tyytyväinen ettei autossani ole esim. 30-40kWh akku, vaan hieman isompi 52kWh (netto) akku. Muuten olisi tullut aikamoinen tenkkapoo miten olisin suoriutunut eilisistä ajoistani, siitä huolimatta että tälläkin kertaa kävin välillä latailemassa lisää.

Niin no, jos mennään noiden pienlaitteiden kokemuspohjalla, niin kyse on ihan mallikohtaisisita eroista. Jotkut paskoo sen akun parissa kolmessa vuodessa, joissan akkukestää pari kolmekertaa laitteen ns laskennallisen eliniän, vaikka roikkus vuosikausia narunpäässä, ilman mitään optimintia.
Pienlaitteissa toisiinsa verrattessa saattaa vaikuttaa myös akun koko (toisessa läppärissä tai älypuhelimessa voi olla puolet pienempi akku kuin toisessa, jolloin ainakin lataus+purku ns. samalla käyttöprofiililla lyhentää elinikää nopeasti koska "täysiä lataussyklejä" kertyy kaksi kertaa nopeammin, ja myös epäoptimaalisemmalla käyttöalueella.

Lisäksi ei useimmissa pienlaitteissa pääse erityisemmin edes havaitsemaan akun kuntoa, eikä sillä niin suurta merkitystä ole niin kauan kunhan sähköhammasharja tai parranajokone jaksaa surista edes sen aikaa kun sitä käyttää kerran päivässä. Sähköautolla, ja miksei läppärilläkin, on paljon enemmän merkitystä että akku on hyväkuntoinen silloin kun sitä oikeasti tarvitsee, myös vuosien päästä.

Nyt puhe sähköautoista, joilla pääsääntöiesti ajelleen kuukausittain, ja joissain harvoin on niin isot akut että muuten vain ajeltaisiin enintään puolikkaalla tankilla. Vaa se tehdään sen takia ettei ole ollut vaivatonta latausmahdollisuutta.
En ilmaissut että "ajettaisiin puolella tankilla", vääristelet sanomiasini. Tein jo selväksi että riippuu mistä puhutaan: siinä tapauksessa jos auto/akku seisoo kauan käyttämättömänä (tai läppärin tapauksessa, käytät sitä yleensä sähköpiuhan päässä eli akkua ei juurikaan käytetä), hieman tyhjempi akku saattaa olla sen elinikää pidentävä asia. Aktiivikäytössä sitten kannattaa puolestaan olla yleensä täydempi akku koska käytössä sillä alhaiseksi pääsevällä purkaustasolla on negatiivista merkitystä.
 
Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.
Puhun ihan järjenkäytön perusteella.

Oletko siis sitä mieltä että varoitukset sähköautojen 100% täyteen lataamisen negatiivisesta vaikutuksesta akun elinikään ovat pelkkää fuulaa? Linkkasin jo joitakin artikkeleita.

Yrität hämmentää keskustelua esittämällä arveluita ettei vertailua voi tehdä koska et ole varma millainen BMS esim. läppäreissä on, mutta oikeasti tuolla pointillasi ei ole yhtikäs mitään merkitystä. Puhutaan litiumioniakkujen fysikaalisista lainalaisuuksista, joihin tuo ei vaikuta siten että muka sähköautoilla ei ollisi mitään merkitystä vaikka niitä säilyttäisi koko ajan 100% täyteen ladattuina.

Mainitsin läppärit sen takia koska joku (sinä?) esitti väitteen ettei "laboratoriotestit" pitäisi yhtä käytännön kokemusten kanssa, ja kun nyt läppäreistä kuitenkin on käytännön kokemusta, litiumioniakuilla, ja niistä käyttökokemusta myös kertyy nopeammin koska akut ovat pienempiä ja siksi erot tulevat nopeammin esille, ei tarvitse odottaa 10-15 vuotta ennenkuin voidaan tehdä mitään johtopäätöksiä käytännön esimerkkien pohjalta. Harva myöskään omistaa viittä eri sähköautoa joita voisi itse vertailla tuossa suhteessa erilaisilla käyttöprofiileilla.

On mielestäni kummallista esittää että kun litiumioniakullisista laitteista on muuten kaikille tiedossa että niiden jatkuvasti täyteen (tai edes melkein täyteen) ladattuna pitäminen on kovin haitallista akun eliniälle, sähköautojen akut olisivat muka tälle ilmiölle jotenkin immuuneja koska BMS ja parin prosentin bufferit.
 
Viimeksi muokattu:
....
En ilmaissut että "ajettaisiin puolella tankilla", vääristelet sanomiasini. Tein jo selväksi että riippuu mistä puhutaan: siinä tapauksessa jos auto/akku seisoo kauan käyttämättömänä (tai läppärin tapauksessa, käytät sitä yleensä sähköpiuhan päässä eli akkua ei juurikaan käytetä), hieman tyhjempi akku saattaa olla sen elinikää pidentävä asia. Aktiivikäytössä sitten kannattaa puolestaan olla yleensä täydempi akku koska käytössä sillä alhaiseksi pääsevällä purkaustasolla on negatiivista merkitystä.
Ok, jos tässä nyt puhut siitä ettei autolla ajeta, ja me muut puhutaan että sitä käytetään.

Eli kuitataan varastointi nyt pois, joo kannattan että kannattaa kysyä valmistajan organisaatiosta että mikä on suositus varastoitiin, jos sitä ei ohjeissa kerrota. Ja sovitaa se ohje omaan tapaukseen. (*

Ja jos nyt palataan tähän arkikäyttöön, oli se sitten päivittäistä tai kuukausittain. Artikkelli linkkisi mukaan jäi mielikuva voi olla jonkin verran merkitystä, riippuen autovalmistajan onnistumisesta. Eli kannattaa mennä se edellä mikä itselle paras käyttökokemus.

Jos olet erimieltä, niin ensinnä kiinnostaa kuinkapaljon, lyhentään elikaaren kilometrejä, ja jos vähässä ajossa, niin vuosia. jne, mitä aiemmin kyselty. Ja siis jos valmistaja on onnistunut, ja puhutaan niistä käytössäolevista varaukaista, eli tyhjä on se valmistajan rajaama, normi ja täysi se valmistajan optimimoa täysi, ja sitten mistä kennotekniikasta.




(*
Tietenkin jos jollain on auto levillä kentällä parkissa, niin sen x00€ isomman jäännösarvon sijaan haluaa että akku täynnä . Sama usein muutenkin. Eli nyt tarkoitin tilanteita joissa käyttöön otto tapahtuu ennakoiden, ja kerkiää lataileen ennen liikkeelle lähtöä.
 
Ei ehkä otsikon juttua, jatkoin sähköntuotanto ketjuun
Enemmän siellä on tuulienergiaa käytetystä energiasta kuin täällä.
Ok, nopeasti en löytänyt tuoreita käppyröitä, vielä muutamavuosi sitten ollut fosiilimaa, ja sen jälkeen investoitu aurinko ja tuuli juttuihin, niin en ihan varma miten ajattelit että se romahduttaisi sähkönmarkkinahinnan ? jos tuon kokoisessa maassa välillä tulee enemmän kuin Suomessa.
 
Eli lyhyesti sanottua sä luulet tietäväsi jotain läppäreiden kokemuksen perusteella, mutta oikeasti et tiedä? Eikö keskustelun aloittanut "puute" voi tarkoittaa sitäkin, että valmistajan mielestä on täysin turhaa pelleilyä ladata muuhun kuin 100 %? Ei ne auton suunnittelijatkaan nyt täysin urpoja ole. Voidaan olla aikalailla varmoja, että tilastotappioita lukuun ottamatta enemmistö akuista tulee kestämään ko. valmistajan antaman akkutakuun maaliin asti.

Keskustelu taisi lähteä Stellantiksen autoista, niissä valmistaja itsekin ohjeistaa lataamaan vain 80% tasolle päivittäisessä käytössä, mutta prosentteja ei kuitenkaan näe autosta eikä latausta pysty mitenkään tuolle tasolle rajoittamaan.

Kyllä tuo minusta on vähintäänkin ärsyttävää ja jonkinnäköinen puute autossa, vaikka toki latausta nyt pystyy muutenkin kontrolloimaan ja % näkee appin kautta, silloin kun se sattuu toimimaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
300 079
Viestejä
5 114 418
Jäsenet
81 759
Uusin jäsen
jami__

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom