Yleistä keskustelua sähköautoista

[Dr. Who]

Tässä uskossa olen itsekin ollut. Vähän eri keskustelu, mutta täytyy ihmetellä sitten sitäkin, että mikä saa ihmisen maksamaan noin paljon corollasta.

Corollassahan hinta tulee laadusta ja siitä että tavallaan voimalinjassa kaksi autoa.

 

[Pakana]

Iltalehti

www.iltalehti.fi

NIO saa myydä autojaan nykyisillä mallinimillä, ES6 ei loukkaa Diudin S6 mallimerkintää.

Aika typerä tappelu, ettei vaan olis ollut ketunhäntä kainalossa, kun on etsitty mitä tahansa syytä hidastaa markkinoille tuloa

Ihan sama vääntöhän audilla oli volvon kanssa kun ne siirryivät siitä vanhasta 3 numeron mallimerkinnästä nykyiseen. Audi voitti niin että volvo joutui lisäämään nollan perään. Siis esim V60 olisi muuten nykyään V6.

Samoin yksi kuuluisa vastaava muutos oli kun porsche esitteli uuden 901 autonsa, josta peugeot nosti metelin,että nuo nolla keskellä numeroinnit on niiden, joten porshesta tuli 911.

 

[Gugi^]

Tuli törmättyä Youtubessa videoon jossa ihastellaan sähköautoilun autuutta Helsingissä, niin ihan pakko linkittää se tännekin.
Onhan tuo 2kk vanha jo että voihan tilanne olla jo muuttunut, mutta ei näytä kovin ruusuiselta sähköautoilijan elämä tuolla tämän perusteella.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Mukava]

Tuli törmättyä Youtubessa videoon jossa ihastellaan sähköautoilun autuutta Helsingissä, niin ihan pakko linkittää se tännekin.
Onhan tuo 2kk vanha jo että voihan tilanne olla jo muuttunut, mutta ei näytä kovin ruusuiselta sähköautoilijan elämä tuolla tämän perusteella.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tuo nyt oli lähinnä ydinkeskustaa koskeva, ei koko helsinki. Ydinkeskusta on edelleen laturien osalta autiomaata.

 

[ossid]

Ihan sama vääntöhän audilla oli volvon kanssa kun ne siirryivät siitä vanhasta 3 numeron mallimerkinnästä nykyiseen. Audi voitti niin että volvo joutui lisäämään nollan perään. Siis esim V60 olisi muuten nykyään V6.

Samoin yksi kuuluisa vastaava muutos oli kun porsche esitteli uuden 901 autonsa, josta peugeot nosti metelin,että nuo nolla keskellä numeroinnit on niiden, joten porshesta tuli 911.

Ja 2000-luvun esimerkki on Model 3.

Musk olisi halunnut, että Teslan mallisto muodostaa sanan "SEXY", mutta E:n tilalle piti ottaa 3 koska Model E taitaa olla Fordin tavaramerkki ajalta miekka ja kivi.

Eli Teslan mallisto on siis S3XY.

 

[pulssi]

Muistelin että jonkun skodamiehen twitteristä nuo vuodet joskus katsoin. Olisiko sitten 2021 aikana valmistettu jo autoja joissa tuo lämpö oli laskettu? Nytkin taitaa tehtaalta tulla jo 3.2 versiolla ja hyvä jos 3.1 saadaan vanhoihin autoihin tänä vuonna.

Ei, kun tuo 3.0 julkaistiin helmikuun viimeinen päivä 2022.

e: siis siitä tuli tiedote, ei vielä tullut saataville

 

[blastermaster]

Ei, kun tuo 3.0 julkaistiin helmikuun viimeinen päivä 2022.

e: siis siitä tuli tiedote, ei vielä tullut saataville

Tämän skodaukon mukaan kuitenkin jo 21 tuotannossa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[SheikYerbouti]

Ei, kun tuo 3.0 julkaistiin helmikuun viimeinen päivä 2022.

Meneekö näissä Volkkarin kanssa eri tahtia päivitykset? Volkkariin tuo 0 asteeseen lämmittäminen tuli softaversion 2.4 mukana, sitä aikaisemmat nosti lämmöt sinne 10 asteeseen.

 

[timppeli]

Ei ole viela sahkoautoa mutta kohtuu usein saa lukea tuosta latausluukku ongelmasta ja sitten nakee kun ihmiset virittelevat niille omia telttoja tai sulattelevat vesipussien kanssa.

Noin loogisesti ajatellen mielestäni sen ei pitäisi olla sähköautoille sen suurempi ongelma kuin polttomoottoriautoille olisi se että tankkausluukku jäätyisi kiinni, ja siksi niissäkin pitäisi olla tankkausluukun sähköinen sulatus. Ainoa ero se että latausluukkua availlaan jonkin verran useammin kuin tankkausluukkua, mutta se ei vaikuttane tuohon.

Ei silti, ei se minulta ole pois jos johonkin sähköautoon tai polttisautoon tuollainen luukunsulatustoiminto tehtäisiin. Onhan sitä autoissa kaikenlaista muutakin outoa automaattista tihkukytkintä, ratinlämmitintä ja pakaranhierontanystyröitä, joten miksei sitten vaikka luukunsulatintakin.

 

[blastermaster]

Noin loogisesti ajatellen mielestäni sen ei pitäisi olla sähköautoille sen suurempi ongelma kuin polttomoottoriautoille olisi se että tankkausluukku jäätyisi kiinni, ja siksi niissäkin pitäisi olla tankkausluukun sähköinen sulatus. Ainoa ero se että latausluukkua availlaan jonkin verran useammin kuin tankkausluukkua, mutta se ei vaikuttane tuohon.

Ei silti, ei se minulta ole pois jos johonkin sähköautoon tai polttisautoon tuollainen luukunsulatustoiminto tehtäisiin. Onhan sitä autoissa kaikenlaista muutakin outoa automaattista tihkukytkintä, ratinlämmitintä ja pakaranhierontanystyröitä, joten miksei sitten vaikka luukunsulatintakin.

Ja jos käy julkisilla niin pääsääntöisesti eivät ole katettuja paikkoja. Eli vettä/lunta pääsee ehkä paremmin luukun sisäpuolelle.

 

[timppeli]

Tämä vain vahvistaa mielikuvaani siitä, että keula on paras paikka latausliittimelle.
Kun verrataan latausluukkua bensa-auton vastaavaan luukkuun, niin ongelmat johtunevat siitä, että auto jää luukku auki alttiiksi lumelle, jäälle ja kesälläkin vesisateelle/auringonpaisteelle. Keula on ilmeisesti ainoa paikka, jossa luukku olisi mahdollista rakentaa siten, että latauskaapelin pään saisi mahtumaan luukun alle ja luukun voisi sulkea niin, että johto tulisi ulos luuken reunassa olevasta pienestä kolosta.

Mielestäni latausluukku edessä, tai ainakin leveyssuunnassa keskellä (vaikka olisikin takana), on paras paikka tämän takia:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Jos latausluukku on keskellä (edessä tai takana), sitten ei tuollakaan tarvitsisi arpoa ollenkaan miten muut latailijat ovat parkkeeraaneet. Nokka tai perä vaan ruutuun ja vapaana oleva latauskaapeli kiinni, kyllä yltää.

Varsinkin tuo "kyljessä sivupeilin kohdalla" on kyllä niin kauhea paikka latausluukulle, kuten tuossa Fordin pickupissa, tai Toyota bz4x:ssä (ylläolevan videon kohdassa 9 min 30 sek).

"Latausluukku takana" on ongelmallinen silloin kun latauspaikkaan peruuttaminen on kovin tiukassa, voitte käydä testaamassa Espoon Sellon Ensto-latauspaikoilla (45-asteen kulmassa olevat ahtaat pysäköintiruudut joihin on todellakin tarkoitus alunperin ajaa suoraan nokka edellä, mutta niin vaan useimmat sähköautot joutuvat peruuttamaan niihin tehden tiukan 135 asteen käännöksen peruuttaen). Tai vaikka Vantaan Tikkurilan Prisman kaksi latauspaikkaa joihin on kovin vaikea yrittää päästä peruuttamalla, kiitos kahteen suuntaan jatkuvasti pyrkivien autojen.

No, näillä mennään. Useissa sähköautoissa latausluukku takana on kai sitten soveliaampi johdotusten tms. optimoinnin takia, ja takana keskellä lienee ongelmallinen tai mahdoton takaluukun takia.

 

[timppeli]

Tuli törmättyä Youtubessa videoon jossa ihastellaan sähköautoilun autuutta Helsingissä, niin ihan pakko linkittää se tännekin.
Onhan tuo 2kk vanha jo että voihan tilanne olla jo muuttunut, mutta ei näytä kovin ruusuiselta sähköautoilijan elämä tuolla tämän perusteella.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tuossa ongelma oli enemmänkin autoilu ja pysäköinti Helsingin ydinkeskustassa, ei niinkään sähköautoilu. Kyllä niitä ärräpäitä tulee polttisautoilijaltakin kun yrittää löytää lumikinosten keskeltä katupysäköintipaikkaa yms.

Oma mielipiteeni on että jos haluaa omistaa auton, ei kannata asua Helsingin ydinkeskustassa tai edes kantakaupungissa. Kyllä minuakin korpeaisi kylmän autopaikan etsiminen katujen varsilta joka ikinen päivä, yök. Mieluummin asuu täällä pääkaupunkiseudulla lähiössä missä on halpa vain itselle varattu parkkiruutu taloyhtiön pihalla hidaslataustolpalla, ja lähitienoilla useampia lämpimiä kauppakeskusten pysäköintihalleja joissa on suht huokea latausmahdollisuus (kuten tuossakin videossa mainittiin esim. Redin kauppakeskus missä on jotain 200 latauspaikkaa lämpimässä hallissa). Tai kyllä niitä pikalatureitakin kai Hesan keskustassa on jos sellaisia mieluummin käyttää.

Vaikka Helsingin keskustan kaduille ollaan tiettävästi lisäämässä AC-peruslatauspaikkoja teiden varsiin, lienee kuitenkin epärealistista odottaa että useimmissa Helsingin katupysäköintipaikoissa tulisi koskaan olemaan minkäänlaista latausmahdollisuutta. Jos on ihan pakko asua Helsingin keskustassa ja omistaa sähköauto, kaiketi sitä latailee lähinnä kauppakeskuksissa ja lukuisissa pysäköintihalleissa.

Muuttaisi hesamieskin lähiöön tai jonnekin espoolaiseen rivariin tai paritaloon, niin loppuisi latausahdistus.

 

[timppeli]

Tuo nyt oli lähinnä ydinkeskustaa koskeva, ei koko helsinki. Ydinkeskusta on edelleen laturien osalta autiomaata.

Kyllähän siellä varsinkin AC-peruslatauspaikkoja on pilvin pimein, mutta ongelma kai sitten on lähinnä se että monet niistä ovat esim. maksullisissa pysäköintihalleissa, eli niissä lataaminen maksaa rahaa, myös pysäköinnin osalta. Esim. Elielin parkkihallissa on 31 latauspaikkaa, CityForumin parkkihallissa 42 latauspaikkaa jne. Eli latauspaikkoja kyllä on, mutta niistä pitää olla valmis maksamaan ekstraa.

Tuolla videolla kai sitten tuskaillaan lähinnä sitä ettei kadunvarsilla ole enemmän latauspaikkoja joissa keskustassa asuvan ei tarvitsisi maksaa lisäksi erillistä pysäköintimaksua (jo maksetun aluepysäköintitunnuksen lisäksi), mutta aika epärealistista kai on olettaa että useimmat kadunvarsipysäköintipaikat varustettaisiin koskaan latausmahdollisuudella. Ne ovat epäoptimaalisia senkin takia koska niihin parkkeerataan autot jopa viikkokausiksi, vaikka ei latailisikaan. Paljon parempi idea sijoittaa ne latauspaikat vaikka noihin pysåköintihalleihin joista tyypit vievät autonsa jossain välissä poiskin, jotta muutkin pääsevät latailemaan.

Auton omistaminen Helsingin keskustassa asuvalle on aika arsesta, tai sitten pitää olla valmis maksamaan siitä aika paljon että voi varata itselleen vaikka autohallipaikan, vaikka sitten jopa latausmahdollisuudella. Elämä on valintoja, ei ole pakko asua Helsingin keskustassa jos haluaa lisäksi omistaa auton. Se on ihan väärä asuinpaikka autonomistajille.

 

[timppeli]

Ja jos käy julkisilla niin pääsääntöisesti eivät ole katettuja paikkoja. Eli vettä/lunta pääsee ehkä paremmin luukun sisäpuolelle.

Kai tuo sitten riippuu luukusta, onko tuo ongelma vai ei.

Minulla on luukku usein auki koko yön tai tuntikausia esim. kotona tai töissä latauksen yhteydessä, eikä tähän mennessä ole tullut mitään ongelmaa luukun sisään mahdollisesti päässeestä lumesta. Jos sen lumen sieltä haluaa pois niin yhdellä käden- tai harjansipaisulla ne sieltä lähtevät, mutta en näe että lumen jääminen sisään olisi sekään mikään ongelma, ainakaan minun sähköautoni luukulle.

Ei ole kokemusta muista luukuista joten en tiedä miten niille sitten käy lumi- tai vesisateessa. Luukku ei mene enää kiinni ollenkaan, tai irtoaa kokonaan saranoistaan?

 

[Grazer]

Mielestäni latausluukku edessä, tai ainakin leveyssuunnassa keskellä (vaikka olisikin takana), on paras paikka tämän takia:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Jos latausluukku on keskellä (edessä tai takana), sitten ei tuollakaan tarvitsisi arpoa ollenkaan miten muut latailijat ovat parkkeeraaneet. Nokka tai perä vaan ruutuun ja vapaana oleva latauskaapeli kiinni, kyllä yltää.

Varsinkin tuo "kyljessä sivupeilin kohdalla" on kyllä niin kauhea paikka latausluukulle, kuten tuossa Fordin pickupissa, tai Toyota bz4x:ssä (ylläolevan videon kohdassa 9 min 30 sek).

"Latausluukku takana" on ongelmallinen silloin kun latauspaikkaan peruuttaminen on kovin tiukassa, voitte käydä testaamassa Espoon Sellon Ensto-latauspaikoilla (45-asteen kulmassa olevat ahtaat pysäköintiruudut joihin on todellakin tarkoitus alunperin ajaa suoraan nokka edellä, mutta niin vaan useimmat sähköautot joutuvat peruuttamaan niihin tehden tiukan 315 asteen käännöksen peruuttaen). Tai vaikka Vantaan Tikkurilan Prisman kaksi latauspaikkaa joihin on kovin vaikea yrittää päästä peruuttamalla, kiitos kahteen suuntaan jatkuvasti pyrkivien autojen.

No, näillä mennään. Useissa sähköautoissa latausluukku takana on kai sitten soveliaampi johdotusten tms. optimoinnin takia, ja takana keskellä lienee ongelmallinen tai mahdoton takaluukun takia.

Latausluukun sijainti keskilinjalla auton leveyssuunnassa on toki paras ratkaisu siinä mielessä että silloin ei tule niin helposti ongelmaa CCS-kaapelin pituuden kanssa kun latausportti on aina keskimäärin suht lähellä tolppaa, vrt. tuo sivupeilin kohdalla jossa seon keskimäärin aina kaukana tolpasta. Itse suosin ja olen kyllä tyytyväinen siihen, että portti on tankkausaukon kohdalla. Tyhjään ruutuun on helpompi peruuttaa kuin poislähtiessä liikenteen sekaan. Toki itselläni on vain plugari, niin voi tarvittaessa hankkia vaan pidemmän Type 2 -kaapelin. CCS:llä olisikin eri juttu.

Liikenneturvakin suosittelee ruutuun peruuttamista ja kun monessa autossa latausportti on tankkausaukon kohdalla, niin Sellon tapauksessa on käynyt latausjärjestelmän suunnittelijalla/toteuttajalla selvä töppi. Ei ole miettinyt että mitenkäs tämä kokonaisuus toimii, vaan on vain lätkäisty asemat paikalleen ja that's it.

Pysäköinti ruutuun peruuttamalla vähentää vaaratilanteita

Liikenneturvallisuudesta puhuttaessa pysäköinti ei ole ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen. Kuitenkin melkein puolet korvatuista liikennevahingoista

www.liikenneturva.fi

 

[timppeli]

Liikenneturvakin suosittelee ruutuun peruuttamista ja kun monessa autossa latausportti on tankkausaukon kohdalla, niin Sellon tapauksessa on käynyt latausjärjestelmän suunnittelijalla/toteuttajalla selvä töppi.

Syynä lienee se etteivät kyseiset paikat ole alunperin suunniteltu latauspaikoiksi vaan normaaleiksi parkkiruuduiksi, ja laittamalla ne vinoon on saatu mahdutettua enemmän parkkiruutuja ahtaaseen käytävään. Tai pikemminkin enemmän parkkirivistöjä koko halliin. Uudemmat Virta-latauspisteet Sellossa ovat myös vinosti mutta paljon leveämpiä kuin vanhemmat Ensto-latauspaikat, jolloin niihin peruuttaminen ja auton kääntäminen lienee helpompaa, mutta vastaavasti paikkoja on sitten vähemmän kun ovat leveämpiä.

Tikkurilan Tikkurin latausruutuihin ei kukaan peruuttelija tunnu edes pyrkivän ainakaan ruuhka-aikana koska silloin pysäyttäisi ahtaassa paikassa molempiin suuntiin pyrkivät jatkuvat autojonot, ja pahimmassa tapauksessa jonojen pitäisi jopa peruuttaa jotta saat tarpeeksi tilaa kääntääksesi autosi 180 astetta. Ehkä tehtävissä jos tahdonvoimaa on, mutta aika vaikeaa tuntuu olevan ruuhka-aikoina.

Minä puolestani ajan ko. parkkiruutuihin vaan suoraan nokka edellä. Toki lähtemisessä on sama ongelma eli pitää peruuttaa pois muiden autojen tielle, mutta se on jotenkin helpompaa koska voi ajoittaa sen tilanteeseen ettei kummastakaan suunnasta tule autoja, ja siitä paikasta näkee hyvin molemmista suunnista tulevat autot, ja oma peruutusvalo toimii varoitusmerkkinä että on pyrkimässä ruudusta pois. Ja muutenkin silloin tavataan herkemmin antavan tilaa jos on vapauttamassa ruutua ruuhkaisessa pysäköintihallissa (vaikka se olisikin vain sähköautoille tarkoitettu ruutu).

Mutta juu, kyllä minuakin enemmän kyrsii se että latausluukku on kyljessä, oli se sitten edessä tai takana, kuin se onko se auton edessä tai takana. Takana keskellä ei vaan taida olla missään, kaiketi tiellä olevan takaluukun takia. Sen verran tarkennusta että mielestäni useimmissa sähköautoissa latausluukku ei ole "tankkausaukon" kohdalla, vaan vielä enemmän takana kyljessä, teslamaisesti suunnilleen takanurkassa. Jos ne olisivat kyljessä tankkausaukon kohdalla, niillä olisi tuo sama ongelma varsinkin CCS-latauspaikkojen kanssa kuin jos latausportti on sivupeilin kohdalla.

 

[chrisekh]

Tuohon latausluukku jäätymisongelmaan sanon vielä sen, että sitä ei voi verrata polttoaineluukkuun koska polttoaineluukku ei yritä olla vesitiivis. Tämä vesitiiveyden yrittäminen tuo niitä jäätymisongelmia koska samanlaisia kumitiivisteitä siellä on kuin ovissa ja ikkunoissa. Tuskin se olisi autotehtaalle kummoinen hinta lisätä lämmitystä latausluukkuihin ja ovenkahvoihin, mutta napapiirin asukkaat ovat niin pieni ryhmä, että ei kiinnosta.

 

[dmn]

Eipä ollut eilen oikein hyvät latausolosuhteet Lohjan ABC:llä, onneksi törkyhintaisella laturilla oli tilaa..

Milloinkohan tuonne tulee ääs-ryhmän omat tolpat, luulis olevan ensimmäisiä paikkoja mihin niitä laitettaisiin ...

 

[Mariini]

Vetokoukkumokaa epäillään. Onneksi Kempowerin satelliitit on yläliittymällä autoa kohti.

 

[Hammer Schultz]

Vetokoukkumokaa epäillään. Onneksi Kempowerin satelliitit on yläliittymällä autoa kohti.

Mikäs tämä moka on, latausjohto jää kiinni koukkuun kun ollaan lähdössä...?

 

[Mariini]

Juurikin noin, irrotetaan autosta katsellen perssilmällä esim kännykkää samalla ja se johto jää maahan kerälle hieman sopivasti.
Paljon ryhmissä varoitellaan noita, että älkää jättäkö latausjohtoja "kuin paskaa puosta" ympäriinsä latausaseman viereen kun auraajatkaan eivät välttämättä huomaa.

 

[Pakana]

Tuohon latausluukku jäätymisongelmaan sanon vielä sen, että sitä ei voi verrata polttoaineluukkuun koska polttoaineluukku ei yritä olla vesitiivis. Tämä vesitiiveyden yrittäminen tuo niitä jäätymisongelmia koska samanlaisia kumitiivisteitä siellä on kuin ovissa ja ikkunoissa. Tuskin se olisi autotehtaalle kummoinen hinta lisätä lämmitystä latausluukkuihin ja ovenkahvoihin, mutta napapiirin asukkaat ovat niin pieni ryhmä, että ei kiinnosta.

Jäätymiseen vaikuttaa varmaan myös se että auto myös on tuntitolkulla tuolla säänarmoilla luukku avoimena. Ja vielä bonuksena siinä törröttää lämmönlähde, joka vielä vähän sulattaa lunta sinne.

 

[jrp]

Vetokoukkumokaa epäillään. Onneksi Kempowerin satelliitit on yläliittymällä autoa kohti.

Jos toinen vahvistus sille, että paras paikka latauspistokkeelle on keskellä auton edessä. Valitettavan harvassa asiaa on mietitty käytännöllisyyden mukaan.

 

[ossid]

Milloinkohan tuonne tulee ääs-ryhmän omat tolpat, luulis olevan ensimmäisiä paikkoja mihin niitä laitettaisiin ...

Veikkaan, että recharge ei tykkäisi kovin jos ABC laittaisi omat puolet halvemmat tolppansa samalle parkkialueelle.

Eli varmaan joko joutuuvat ostamaan sopimukset ulos tai odottamaan vuokrasopimuksen päättymistä.

 

[Kvarkki]

Veikkaan, että recharge ei tykkäisi kovin jos ABC laittaisi omat puolet halvemmat tolppansa samalle parkkialueelle.

Eli varmaan joko joutuuvat ostamaan sopimukset ulos tai odottamaan vuokrasopimuksen päättymistä.

Piihovin ABC:lla rechargen tolppa sai kaverikseen ABC:n omat. Toki siellä oli vain tuollainen yksi paska 50 kW tolppa aiemmin, joten tarve oli isompi kuin Lohjalla.

 

[weetabix]

Latauspaikan optimaalinen paikka on aika pitkälle kyllä subjektiivinen. Keskellä edessä on aivan perseestä kotilatauksessa, ellei sitten ole autotalli sellainen iso ja pitkän mallinen. Reissussa se on hyvä paikka kyllä, koska laturi on pääsääntöisesti sopivalla etäisyydellä.

Reissussa taas tuo nykyisen plugarin kuskin peilin edessä oleva latausluukku voisin kuvitella olevan jäykällä CCS kaapelilla kohtuu haastava jos latauslaite on asemoitu toiselle sivulle. Ei sinänsä siis ihme että Porsceissa ja joissakin muissakin saksalaisissa automerkeistä latausluukku on molemmilla puolilla. Type2 piuhalla ei mitään ongelmaa kun pituus on tähän mennessä aina riittänyt vähän kauempaakin.

Sitten taas kotilatauksessa tuo kuskin peilin etupuolella oleva latauspaikka on niin optimaalinen kuin voi olla. Koska ahtaissakin tiloissa kuskin pitää kuitenkin mahtua autoon kulkemaan, joten sekä poistuessa että tullessa ko. paikka on selvästi helpoin hyödyntää eikä ole tiellä.

Tokihan peruuttelijat muuttavat yhtälöä hivenen, mutta ainakin omissa oloissa tuo Teslan perälataus olisi todella nihkeää. Se olisi aina joko tullessa tai mennessä tiellä ja edes peruuttaminen ei juuri pelastaisi kun ahtaus on vaan paljon isompi silloin.

 

[timppeli]

Tuohon latausluukku jäätymisongelmaan sanon vielä sen, että sitä ei voi verrata polttoaineluukkuun koska polttoaineluukku ei yritä olla vesitiivis. Tämä vesitiiveyden yrittäminen tuo niitä jäätymisongelmia koska samanlaisia kumitiivisteitä siellä on kuin ovissa ja ikkunoissa. Tuskin se olisi autotehtaalle kummoinen hinta lisätä lämmitystä latausluukkuihin ja ovenkahvoihin, mutta napapiirin asukkaat ovat niin pieni ryhmä, että ei kiinnosta.

Tai sitten ongelma ei oikeasti ole kovin suuri, ainakaan jos latausluukku on suunniteltu mekaanisesti järkevästi.

Renault Zoesta voi ottaa oppia. Voi olla että jossain heiveröisissä läpysköissä jotka avautuvat sähköisen automaagisesti voi olla enemmän ongelmia, en tiedä eikä kiinnosta (paitsi jos joskus tulen itse omistamaan sellaisen auton).

 

[timppeli]

Jäätymiseen vaikuttaa varmaan myös se että auto myös on tuntitolkulla tuolla säänarmoilla luukku avoimena. Ja vielä bonuksena siinä törröttää lämmönlähde, joka vielä vähän sulattaa lunta sinne.

Yritän ymmärtää ongelmaa... eli aiheuttaako tuo latausluukun jäätymisen kiinni, vai latauskaapelin jäätymisen kiinni auton latausporttiin, vai mitä?

Ihmettelen vaan kun en ole kahden talven kokemuksella vielä tällaista päässyt todistamaan. Joitakin kertoja on luukun reunoista pitänyt hieman raaputtaa jäätä pois esim. litteällä avaimella tai kolikolla jotta luukku aukeaa, mutta siihen ei ole vaikuttanut mitenkään luukun auki pitäminen lataamisen aikana koska ei luukku ole auki silloin ollut kun jäätä on kertynyt sen saumoihin.

En myöskään muista vielä kertaakaan että latauspiuha olisi jäätynyt yön aikana tai jonkun kaupan pihalla latauksen aikana auton latausporttiin kiinni, jos se on joillekin ongelma. Type2-liitin on kuitenkin niin jykevää tekoa että ihan helposti irtoaa. Kiinnijäätymisongelmaa oli aikoinaan polttisautolla kun lohkolämmitinpiuha oli kiinni, ja sehän on sellainen heiveröinen rimpula. Välillä sai oikeasti taistella että sen sai irti autosta, venkslata voimalla joka suuntaan yms.

En siis väitä etteikö joillakin tällaisia luukun tai liittimen jäätymisongelmia olisi, mutta ihmettelen vaan miksi kokemukset ovat niin erilaisia? Kai se on sitten ihan vaan luukun ja portin suunnittelusta kiinni. Esim. ihmettelen viestejä joissa pelätään niin kovasti lumen tai veden pääsyä avoimeen luukkuun... häh? Mitä sillä on väliä? Pakkaslumi lähtee sieltä käden sipaisulla tai puhaltamalla pois, vesi nyt valuu sieltä itsekseen pois eikä suinkaan päädy minnekään latausportista sisään, sen estää portissa tiiviisti kiinni oleva latauspiuha.

Pitäisi alkaa kerätä listaa sähköautoista missä tällaisia ongelmia on erityisen paljon.

 

[timppeli]

Jos toinen vahvistus sille, että paras paikka latauspistokkeelle on keskellä auton edessä. Valitettavan harvassa asiaa on mietitty käytännöllisyyden mukaan.

Voin ymmärtää ettei esim. Teslassa keskellä edessä olisi optimaalisin paikka auton piuhoitusten takia, koska ei siellä edessä ole mitään moottoria tai muutakaan. Toisin kuin vaikka Renault Zoessa tai Nissani Leafissä. Zoessa varsinkin portin etusijoituksen ymmärtää, jos latausportti (täällä lukemani mukaan) käyttää nimenomaan edessä sijaitsevaa moottoria apunaan mahdollistaakseen 22kW AC-latauksen ilman kalliita erillisiä lisäosia laturille.

Noin muuten kuitenkin mietin, onko "kyljessä takana" valikoitunut useimmissa sähköautoissa ihan vain sen takia koska suunnilleen siellä se tankkausluukkukin on perinteisesti ollut? Tosin tankkausluukku on kai yleensä hieman edempänä lähellä takaovia, latausluukku sitten lähempänä auton takanurkkaa teslamaisesti.

 

[Hammer Schultz]

Äkkiseltään väittäisin ettei moottorin sijainnilla ole mitään merkitystä latausportin sijainnin kanssa, esim. Stellantiksen kieseissä moottori on järjestään vain edessä ja portti takana kyljessä.

 

[timppeli]

Latauspaikan optimaalinen paikka on aika pitkälle kyllä subjektiivinen. Keskellä edessä on aivan perseestä kotilatauksessa, ellei sitten ole autotalli sellainen iso ja pitkän mallinen. Reissussa se on hyvä paikka kyllä, koska laturi on pääsääntöisesti sopivalla etäisyydellä.

Tarkoitat kotilatauksella ilmeisesti autotallissa latausta?

Onhan mullakin kotilataus, taloyhtiön parkkiruudussa. Lataustolppa sijaitsee samassa paikassa missä muiden parkkiruutujen lohkolämmitystolpat, eli edessä (kahden parkkiruudun välissä). Helposti ylettyy jos siihen ajaa nokka edellä, tosin ei se paha rasti olisi siihen Tesla tms. peruuttaa jotta lyhyempikin piuha riittää. Sivupeilin kohdalla oleva latausluukku olisi siinä kyllä arsesta varsinkin jos olisi sopivasti eri puolella kuin kahden ruudun välissä oleva lataustolppa, koska ahtaassa latausruudussa sitten törröttäisi type2-latauspiuha kyljestä, ja naapuripaikan omistajaa ketuttaisi kun se vie sivusuunnassa hänen tilaansa.

Noin yleisesti tämä portin sijoitusongelma realisoitunee paksun lyhyehkön latauskaapelin omaavissa pikalatausasemissa. Kotilatauksessa asialla lienee yleensä vähemmän merkitystä koska AC-latausjohdot tuppaavat olemaan pidempiä ja taipuvaisempia. Ainoa tuo jos kaapelin type2-liitin törröttää ilkeästi kyljestä ulos...

 

[Kvarkki]

Voin ymmärtää ettei esim. Teslassa keskellä edessä olisi optimaalisin paikka auton piuhoitusten takia, koska ei siellä edessä ole mitään moottoria tai muutakaan. Toisin kuin vaikka Renault Zoessa tai Nissani Leafissä. Zoessa varsinkin porti etusijoituksen ymmärtää, jos latausportti (täällä lukemani mukaan) käyttää nimenomaan edessä sijaitsevaa moottoria apunaan mahdollistaakseen 22kW AC-latauksen ilman kalliita erillisiä lisäosia laturille.

Noin muuten kuitenkin mietin, onko "kyljessä takana" valikoitunut useimmissa sähköautoissa ihan vain sen takia koska suunnilleen siellä se tankkausluukkukin on perinteisesti ollut? Tosin tankkausluukku on kai yleensä hieman edempänä lähellä takaovia, latausluukku sitten lähempänä auton takanurkkaa teslamaisesti.

Onhan se luukku nyt paljon fiksumpi jommalla kummalla sivulla takana kuin edessä. Kuski kun nousee autosta ylös, niin ei tarvitse ovea kiertää jne. Yhtä Zoeta kironnut Lahnajärvellä, kun se pysäköi entisen bensa-aseman katoksen eteen suurinpiirtein maksimoiden haitan. Ilmeisesti pelkää, että johto ei riittäisi keulalle, jos menisi "mittarille" kuten normaalit autot. Kaupungeissa kadunvarsipaikoissa Zoe olisi vielä surkeampi, Lahniksella lähinnä ärsyttää, kun joutuu turhaan venkslaamaan idiootin takia.

e: Kommentoin siis näitä Zoe/Leaf yms. jossa se töpseli on tasan auton keulan keskellä. Toisessa poskessa tuo nyt käyttäytyy vastaavalla tavalla kuin persposkessa.

 

[timppeli]

Onhan se luukku nyt paljon fiksumpi jommalla kummalla sivulla takana kuin edessä. Kuski kun nousee autosta ylös, niin ei tarvitse ovea kiertää jne.

Nyt en ymmärrä. Mitä ovea tarvitsee kiertää? Kuski avaa latausluukun istuessaan autossa (Zoessa se avautuu ohjaamossa olevasta napista painamalla), nousee autosta ulos ja sulkee oven, ottaa kaapelin esim. takakontista ja liittää sen latausasemaan ja auton latausporttiin.

Yhtä Zoeta kironnut Lahnajärvellä, kun se pysäköi entisen bensa-aseman katoksen eteen suurinpiirtein maksimoiden haitan. Ilmeisesti pelkää, että johto ei riittäisi keulalle, jos menisi "mittarille" kuten normaalit autot. Kaupungeissa kadunvarsipaikoissa Zoe olisi vielä surkeampi, Lahniksella lähinnä ärsyttää, kun joutuu turhaan venkslaamaan idiootin takia.

En pysty hahmottamaan ongelmaa. Onko latausasema siis parkkiruudun keskellä kyljessä, vai missä? En ole itse sellaista latauspaikkaa vielä nähnyt, mutta toisaalta en olekaan kadunvarsilatauspaikkoja vielä käyttänytkään, esim. Helsingin keskustassa. Kuvittelin kuitenkin että niissäkin latausasema on kadunvarteen normaalisti ajettaessa lähempänä nokkaa kuin perää, mutta tiedä sitten. Kadunvarsilatauspaikat ovat kuitenkin AC-latauspaikkoja ja niissä käytettävät (omat) AC-latauspiuhat pidempiä ja taipuisampia. Saa kyllä aika oudosti sijoitettu latausasema olla jos siitä ei kaapeli yltäisi eteen keskelle.

EDIT: Katsoin esim. latauskartta.fi sivustolta Helsingin Fredrikinkadun kadunvarsilatausasemia, enkä ymmärrä miten esim. niille edessä keskellä oleva latausportti olisi erityinen ongelma. Suurin ongelma noissa varmaankin olisi Tesla ja muut joissa latausportti on kuskin puolella eli just toisella puolella kuin latausasema, mutta siihen ratkaisu kai sitten on tarpeeksi pitkä ja taipuisa AC-latauskaapeli. Sinänsä noissa kadunvarsipaikoissa ei kai sitten yleensä ole tarkasti rajattuja parkkiruutuja, vaan parkkeerataan siihen mihin mahtuu ja sopii. Tuossa kuvassakin on sopivasti latauksessa Nissan Leaf, missä latausportti on edessä keskellä.

Fredrikinkatu 51, Helsinki

Fredrikinkatu 51-53, 00100 Helsinki

latauskartta.fi

Kyllä kaikkein yleisin latausasematyyppi minkä olen nähnyt on parkkiruudun edessä oleva asema, johon joko ajetaan suoraan tai peruutetaan, riippuen onko latausportti edessä vai takana. Ja niillä autoilla joissa portti on enemmän kyljessä eikä keskellä, he joutuvat vielä erikseen miettimään mihin ruutuun parkkeeraavat ja miten päin että varsinkin DC-latauspiuha vielä yltää latausporttiin.

Kerran yksi sähköauto (muistikuvani mukaan joko ID.4 tai iso korealainen) lähti autoni vierestäni Lidlin latausasemalta turhautuneena pois kun ei saanut vapaata DC-latauspiuhaa millään yltämään latausporttiinsa, riippumatta miten päin autonsa siihen sijoitti. Meidän olisi pitänyt vaihtaa latausruutuja jotta kaapeli olisi yltänyt hänelle, mutta olin silloin kaupassa sisällä kassalla (latauspaikat näkee siitä kohtaa ulos, katselin hänen arpoiluaan ollessani kassalla). Minulle sinänsä oli sama kummassa ruudussa olen, molemmista yltää helposti latausporttiin. Valitsin ko. ruudun koska se oli ainoa vapaa siihen saapuessani.

 

[kuoris]

Hyvä ettei Tesla laittanut tällaisia vilkkuja jäätymään:

 

[jerker66]

Äkkiseltään väittäisin ettei moottorin sijainnilla ole mitään merkitystä latausportin sijainnin kanssa, esim. Stellantiksen kieseissä moottori on järjestään vain edessä ja portti takana kyljessä.

Aikoinaan 2000-luvun alkupuolella oli aikamoinen polemiikki johon autolehdet ja TM:kin teki arktikkeleita.
Nääs uuden Volvo V70:sen akku oli takakontissa ja päävirtakaapeli (se 12V paksu punainen) kulki kuskin penkin alta. Siitähän muodostuu sähkömagneettinen kenttä kuskin persuuksiin. (siihen aikaan oli myös kännykkäsäteilystä kovaa vääntöä).
Jokos sähköautojen kenttiä on mittailtu perseen kohdalta? Luulisi että epäluuloisimmat olisivat jo asiasta mekastaneet?

 

[timppeli]

Yhtä Zoeta kironnut Lahnajärvellä, kun se pysäköi entisen bensa-aseman katoksen eteen suurinpiirtein maksimoiden haitan. Ilmeisesti pelkää, että johto ei riittäisi keulalle, jos menisi "mittarille" kuten normaalit autot.

Kyseessä ilmeisesti siis on tämä latauspaikka, missä ilmeisesti vanhojen bensamittareiden tilalle on vain vaihdettu latausasemat?

Taukopaikka Lahnajärvi

Helsingintie 3276, 25420 Lahnajärvi

latauskartta.fi

Joutuvathan kylkilatailijatkin tuossa arpomaan sen mukaan kummalla puolella vapaa latausasema on omaan autoon verrattuna, ja saattavat "maksimoida haitan" toisilleen jos vievät tilaa toiselta latailijalta jolla latausportti on ehkä toisessa kyljessä.

Edestä lataavalle tuollainen ei ole yhtään paha, monia eri tapoja ja suuntia saada oma auto siihen mahtumaan. Vaikkakin juuri nuo paikat ovat selkeästi kylkilatailijoille suunniteltuja.

 

[Kvarkki]

Nyt en ymmärrä. Mitä ovea tarvitsee kiertää? Kuski avaa latausluukun istuessaan autossa (Zoessa se avautuu ohjaamossa olevasta napista painamalla), nousee autosta ulos ja sulkee oven, ottaa kaapelin esim. takakontista ja liittää sen latausasemaan ja auton latausporttiin.

No yleensä minä ainakin menen pikalatauksessa takaisin autoonkin. Omalla johdolla kivempi operoida myös takana, kun se johto ja pistoke on molemmat "hollilla". Ei tämä nyt mikään iso ongelma ole, mutta ylimääräistä kävelyä se ainakin minun käyttöpaikoissa aiheuttaisi, jos pistoke olisi keulassa.

Kyseessä ilmeisesti siis on tämä latauspaikka, missä ilmeisesti vanhojen bensamittareiden tilalle on vain vaihdettu latausasemat?

Taukopaikka Lahnajärvi

Helsingintie 3276, 25420 Lahnajärvi

latauskartta.fi

Joutuvathan kylkilatailijatkin tuossa arpomaan sen mukaan kummalla puolella vapaa latausasema on omaan autoon verrattuna, ja saattavat "maksimoida haitan" toisilleen jos vievät tilaa toiselta latailijalta jolla latausportti on ehkä toisessa kyljessä.

Edestä lataavalle tuollainen ei ole yhtään paha, monia eri tapoja ja suuntia saada oma auto siihen mahtumaan.

Niin, mutta se idiootti pysäköi tuohon pumppukorokkeen jatkoksi. Varsinkin rakennuksen puolella siitä ei mahdu ohi ja toisellakin puolella se auto on niin keskellä, että aiheuttaa täysin turhaa vekslaamista. Talvella vielä enemmän, kun lumikasat vie paljon asfalttia.

 

[timppeli]

Niin, mutta se idiootti pysäköi tuohon pumppukorokkeen jatkoksi. Varsinkin rakennuksen puolella siitä ei mahdu ohi ja toisellakin puolella se auto on niin keskellä, että aiheuttaa täysin turhaa vekslaamista. Talvella vielä enemmän, kun lumikasat vie paljon asfalttia.

Jos siinä vapaita latauspaikkoja oli, tuskin hänellä oli oikeasti tarvetta pysäköidä siihen niin lataamaan. Jostain syystä vain päätti tehdä niin.

 

[Kvarkki]

Jos siinä vapaita latauspaikkoja oli, tuskin hänellä oli oikeasti tarvetta pysäköidä siihen niin lataamaan. Jostain syystä vain päätti tehdä niin.

Samainen paska on ollut useamman kerran siinä tasan samalla tavoin väärin pysäköitynä. Pitkälle päälle tuntiakin on näkynyt latauslaitteessa, niin liekö joku paikallinen eläkeläinen. Minkäänmoista ruuhkaa tuolla asemalla ei ole.

 

[Pakana]

Äkkiseltään väittäisin ettei moottorin sijainnilla ole mitään merkitystä latausportin sijainnin kanssa, esim. Stellantiksen kieseissä moottori on järjestään vain edessä ja portti takana kyljessä.

Renaultissa auton sisäinen laturi käyttää sähkömoottorin käämejä sen sijaan että laturilla olisi omat kääminsä, joten on loogista laittaa se latausliitinkin lähelle sähkömoottoria. Muilla valmistajilla on laturissa omat kääminsä joten se on sama missä se töpseli on.

 

[varakreivi de Valmont]

Jos toinen vahvistus sille, että paras paikka latauspistokkeelle on keskellä auton edessä. Valitettavan harvassa asiaa on mietitty käytännöllisyyden mukaan.

Miehet peruuttavat auton parkkiin joten ei.

 

[ollisal]

Renaultissa auton sisäinen laturi käyttää sähkömoottorin käämejä sen sijaan että laturilla olisi omat kääminsä, joten on loogista laittaa se latausliitinkin lähelle sähkömoottoria. Muilla valmistajilla on laturissa omat kääminsä joten se on sama missä se töpseli on.

Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?

 

[Mariini]

New ZOE: unmatched charging flexibility

The introduction of fast direct current (DC) charging up to 50 kW expands New ZOE’s range of charging possibilities. It makes it the most versatile vehicle when it comes to recharging on the infrastructure available in Europe.

www.renaultgroup.com

Spoileri

AC, DC: New ZOE owes this unrivalled flexibility to its two separate charging circuits. For alternating current (AC), the Caméléon Charger built into the car turns the electrical signal sent from the terminal into a current that charges the battery. To do this, it uses some components of the power electronic unit that were developed to provide propulsion. That’s what gives the ZOE so much flexibility, capable of AC charging from 2.3 kW to 22 kW.

The mechanism allowing it to handle direct currents is a little different, since in such cases the charger is built directly into the terminal. This apparent simplicity actually hides a more technically complex reality: to handle the differences between one station and another, or to avoid the power load dropping off after a few minutes, the car must be able to filter the current sent by the terminal before sending it on to the battery.

Onboard New ZOE, this mission is in the hands of a dedicated electronic control unit called DC Box. Developed by Renault, it is manufactured at the Cléon plant, just like its electric motor companion. The Z.E 50 battery has also been optimised to handle this high-power charging load, as has the software that controls the car’s electrical supply system.

 

[dmn]

Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?

Tuo kyllä kiinnostaisi mitä tuo Renaultin innovaatio tekee ja millä hyötysuhteella. Tarkkaan en ole AC laturin rakennetta tutkinut, mutta eiköhän sielläkin ole puolijohteita rautasydänmuuntajan (käämien) sijaan.

 

[Lassivv]

Kaippa siellä muuntaja/kela aina tarvitaan vaikka puolijohteilla (hakkuriteknologialla) ladataankin (vaikkakin muuntajan koko tietysti selkeästi pienempi hakkurikäytössä). Järkevän oloinen ratkaisu kyllä Renaultilta jos hyötysuhde ja toiminta on hyvällä tasolla. Itsekkään en tarkemmin AC laturin rakennetta ole tutkinut, mutta pikainen vertailu vaikkapa trukkien DC latureihin niin aika hurjia mörköjä nuo olivat. Toki uudemmat on varmasti pienentyneet selvästi.

 

[Pakana]

Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?

Enpä noita ole sen tarkemmin tutkinut. Ilmeisesti tuo on systeemi on kuitenkin eduksi, jonka takia renuissa on keskimääräistä tehokkaammat ac laturit

 

[TommiZeliard]

Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?

Rellu käyttää moottorin käämejä tasasuuntaimen jälkeisenä muuntajana. Nopeassa AC-laturissa tämä säästää fiksusti tilaa ja painoa.

@dmn

Jos periaate kiinnostaa:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[ollisal]

Rellu käyttää moottorin käämejä tasasuuntaimen jälkeisenä muuntajana. Nopeassa AC-laturissa tämä säästää fiksusti tilaa ja painoa.

@dmn

Jos periaate kiinnostaa:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Kiitos, kiinnostavaa! Hyvin poikkeuksellinen ratkaisu.

 

[dmn]

Rellu käyttää moottorin käämejä tasasuuntaimen jälkeisenä muuntajana. Nopeassa AC-laturissa tämä säästää fiksusti tilaa ja painoa.

@dmn

Jos periaate kiinnostaa:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Jos nyt ymmärsin niin moottorin käämityksiä käytetään alipäästösuodattimena hakkurin jälkeen? Ehkä jäi nyt väsyneenä joku vielä hienompi pointti tuosta sisäistämättä ...

 

[kuoris]

Onko jollekkin toimitettu hullut päivät e-2008 lähiaikoina?

Yritin pösö-foorumiltakin katsoa väliaikatietoja mutta sieltä oli koko hp ketju jostain syystä lähtenyt tai sitten en vaan löytänyt sitä.