Yleistä keskustelua sähköautoista

Hyvä ettei Tesla laittanut tällaisia vilkkuja jäätymään:

Automotive-Turn-Signals.jpg
 
Äkkiseltään väittäisin ettei moottorin sijainnilla ole mitään merkitystä latausportin sijainnin kanssa, esim. Stellantiksen kieseissä moottori on järjestään vain edessä ja portti takana kyljessä.
Aikoinaan 2000-luvun alkupuolella oli aikamoinen polemiikki johon autolehdet ja TM:kin teki arktikkeleita.
Nääs uuden Volvo V70:sen akku oli takakontissa ja päävirtakaapeli (se 12V paksu punainen) kulki kuskin penkin alta. Siitähän muodostuu sähkömagneettinen kenttä kuskin persuuksiin. (siihen aikaan oli myös kännykkäsäteilystä kovaa vääntöä).
Jokos sähköautojen kenttiä on mittailtu perseen kohdalta? Luulisi että epäluuloisimmat olisivat jo asiasta mekastaneet?
 
Yhtä Zoeta kironnut Lahnajärvellä, kun se pysäköi entisen bensa-aseman katoksen eteen suurinpiirtein maksimoiden haitan. Ilmeisesti pelkää, että johto ei riittäisi keulalle, jos menisi "mittarille" kuten normaalit autot.
Kyseessä ilmeisesti siis on tämä latauspaikka, missä ilmeisesti vanhojen bensamittareiden tilalle on vain vaihdettu latausasemat?


Joutuvathan kylkilatailijatkin tuossa arpomaan sen mukaan kummalla puolella vapaa latausasema on omaan autoon verrattuna, ja saattavat "maksimoida haitan" toisilleen jos vievät tilaa toiselta latailijalta jolla latausportti on ehkä toisessa kyljessä.

Edestä lataavalle tuollainen ei ole yhtään paha, monia eri tapoja ja suuntia saada oma auto siihen mahtumaan. Vaikkakin juuri nuo paikat ovat selkeästi kylkilatailijoille suunniteltuja.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt en ymmärrä. Mitä ovea tarvitsee kiertää? Kuski avaa latausluukun istuessaan autossa (Zoessa se avautuu ohjaamossa olevasta napista painamalla), nousee autosta ulos ja sulkee oven, ottaa kaapelin esim. takakontista ja liittää sen latausasemaan ja auton latausporttiin.
No yleensä minä ainakin menen pikalatauksessa takaisin autoonkin. Omalla johdolla kivempi operoida myös takana, kun se johto ja pistoke on molemmat "hollilla". Ei tämä nyt mikään iso ongelma ole, mutta ylimääräistä kävelyä se ainakin minun käyttöpaikoissa aiheuttaisi, jos pistoke olisi keulassa.


Kyseessä ilmeisesti siis on tämä latauspaikka, missä ilmeisesti vanhojen bensamittareiden tilalle on vain vaihdettu latausasemat?


Joutuvathan kylkilatailijatkin tuossa arpomaan sen mukaan kummalla puolella vapaa latausasema on omaan autoon verrattuna, ja saattavat "maksimoida haitan" toisilleen jos vievät tilaa toiselta latailijalta jolla latausportti on ehkä toisessa kyljessä.

Edestä lataavalle tuollainen ei ole yhtään paha, monia eri tapoja ja suuntia saada oma auto siihen mahtumaan.
Niin, mutta se idiootti pysäköi tuohon pumppukorokkeen jatkoksi. Varsinkin rakennuksen puolella siitä ei mahdu ohi ja toisellakin puolella se auto on niin keskellä, että aiheuttaa täysin turhaa vekslaamista. Talvella vielä enemmän, kun lumikasat vie paljon asfalttia.
 
Niin, mutta se idiootti pysäköi tuohon pumppukorokkeen jatkoksi. Varsinkin rakennuksen puolella siitä ei mahdu ohi ja toisellakin puolella se auto on niin keskellä, että aiheuttaa täysin turhaa vekslaamista. Talvella vielä enemmän, kun lumikasat vie paljon asfalttia.
Jos siinä vapaita latauspaikkoja oli, tuskin hänellä oli oikeasti tarvetta pysäköidä siihen niin lataamaan. Jostain syystä vain päätti tehdä niin.
 
Jos siinä vapaita latauspaikkoja oli, tuskin hänellä oli oikeasti tarvetta pysäköidä siihen niin lataamaan. Jostain syystä vain päätti tehdä niin.
Samainen paska on ollut useamman kerran siinä tasan samalla tavoin väärin pysäköitynä. Pitkälle päälle tuntiakin on näkynyt latauslaitteessa, niin liekö joku paikallinen eläkeläinen. Minkäänmoista ruuhkaa tuolla asemalla ei ole.
 
Äkkiseltään väittäisin ettei moottorin sijainnilla ole mitään merkitystä latausportin sijainnin kanssa, esim. Stellantiksen kieseissä moottori on järjestään vain edessä ja portti takana kyljessä.
Renaultissa auton sisäinen laturi käyttää sähkömoottorin käämejä sen sijaan että laturilla olisi omat kääminsä, joten on loogista laittaa se latausliitinkin lähelle sähkömoottoria. Muilla valmistajilla on laturissa omat kääminsä joten se on sama missä se töpseli on.
 
Renaultissa auton sisäinen laturi käyttää sähkömoottorin käämejä sen sijaan että laturilla olisi omat kääminsä, joten on loogista laittaa se latausliitinkin lähelle sähkömoottoria. Muilla valmistajilla on laturissa omat kääminsä joten se on sama missä se töpseli on.
Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?
 

AC, DC: New ZOE owes this unrivalled flexibility to its two separate charging circuits. For alternating current (AC), the Caméléon Charger built into the car turns the electrical signal sent from the terminal into a current that charges the battery. To do this, it uses some components of the power electronic unit that were developed to provide propulsion. That’s what gives the ZOE so much flexibility, capable of AC charging from 2.3 kW to 22 kW.

The mechanism allowing it to handle direct currents is a little different, since in such cases the charger is built directly into the terminal. This apparent simplicity actually hides a more technically complex reality: to handle the differences between one station and another, or to avoid the power load dropping off after a few minutes, the car must be able to filter the current sent by the terminal before sending it on to the battery.

Onboard New ZOE, this mission is in the hands of a dedicated electronic control unit called DC Box. Developed by Renault, it is manufactured at the Cléon plant, just like its electric motor companion. The Z.E 50 battery has also been optimised to handle this high-power charging load, as has the software that controls the car’s electrical supply system.
 
Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?

Tuo kyllä kiinnostaisi mitä tuo Renaultin innovaatio tekee ja millä hyötysuhteella. Tarkkaan en ole AC laturin rakennetta tutkinut, mutta eiköhän sielläkin ole puolijohteita rautasydänmuuntajan (käämien) sijaan.
 
Kaippa siellä muuntaja/kela aina tarvitaan vaikka puolijohteilla (hakkuriteknologialla) ladataankin (vaikkakin muuntajan koko tietysti selkeästi pienempi hakkurikäytössä). Järkevän oloinen ratkaisu kyllä Renaultilta jos hyötysuhde ja toiminta on hyvällä tasolla. Itsekkään en tarkemmin AC laturin rakennetta ole tutkinut, mutta pikainen vertailu vaikkapa trukkien DC latureihin niin aika hurjia mörköjä nuo olivat. Toki uudemmat on varmasti pienentyneet selvästi.
 
Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?
Enpä noita ole sen tarkemmin tutkinut. Ilmeisesti tuo on systeemi on kuitenkin eduksi, jonka takia renuissa on keskimääräistä tehokkaammat ac laturit
 
Lähde? Miten niillä käämeillä oikein ladataan/millaisia käämejä sähköauton AC-laturissa oikein olisi?
Rellu käyttää moottorin käämejä tasasuuntaimen jälkeisenä muuntajana. Nopeassa AC-laturissa tämä säästää fiksusti tilaa ja painoa.

@dmn

Jos periaate kiinnostaa:
 

Liitteet

  • Screenshot_20230306-211225.png
    Screenshot_20230306-211225.png
    693,7 KB · Luettu: 27
  • Screenshot_20230306-211254.png
    Screenshot_20230306-211254.png
    727,9 KB · Luettu: 29
  • Screenshot_20230306-211319.png
    Screenshot_20230306-211319.png
    661,9 KB · Luettu: 29
Rellu käyttää moottorin käämejä tasasuuntaimen jälkeisenä muuntajana. Nopeassa AC-laturissa tämä säästää fiksusti tilaa ja painoa.

@dmn

Jos periaate kiinnostaa:


Jos nyt ymmärsin niin moottorin käämityksiä käytetään alipäästösuodattimena hakkurin jälkeen? Ehkä jäi nyt väsyneenä joku vielä hienompi pointti tuosta sisäistämättä ...
 
Onko jollekkin toimitettu hullut päivät e-2008 lähiaikoina?

Yritin pösö-foorumiltakin katsoa väliaikatietoja mutta sieltä oli koko hp ketju jostain syystä lähtenyt tai sitten en vaan löytänyt sitä.
 
Onko jollekkin toimitettu hullut päivät e-2008 lähiaikoina?

Yritin pösö-foorumiltakin katsoa väliaikatietoja mutta sieltä oli koko hp ketju jostain syystä lähtenyt tai sitten en vaan löytänyt sitä.

Jotenkin piilotettu koko ketju sieltä vaan oikeille pösö-harrastajille, no pitäkööt tunkkinsa ja keskustelunsa.
 
Parilta jälleenmyyjältä tullut tietoa että jo loppuvuonna tulisi uudella voimalinjalla e2008ia, alkaen GT mallista. Menee mielenkiintoiseksi niiden osalta jotka tilanneet vuosi sitten halvan pösön.
 
Nyt on Polestarkin herännyt tuohon alati kasvavaan varastoautomäärään joten iskeneet tarjousta peliin: korko 2.99 ja talvirenkaat kaupan päälle 31.5 asti

1678274091547.png
 
Korko "alas", kulut ylös? Rahoituslaskelma tietysti tehtynä mahdollisimman isolla lainasummalla, että todellinenkin näyttää kulujen jälkeen siedettävältä. Polestarin tapauksessa tietysti rahoitettava summa on sen verran iso, että iso avausmaksu + joku 15 e/kk ei vielä kokonaiskorkoa ihan hirveästi kasvata.
 
Korko "alas", kulut ylös? Rahoituslaskelma tietysti tehtynä mahdollisimman isolla lainasummalla, että todellinenkin näyttää kulujen jälkeen siedettävältä. Polestarin tapauksessa tietysti rahoitettava summa on sen verran iso, että iso avausmaksu + joku 15 e/kk ei vielä kokonaiskorkoa ihan hirveästi kasvata.
25k lainasummalle 15e/kk vastaa 0.7% korkoa - ja mitä pidempään rahoitus rullaa, sitä korkeammaksi vaikutus muuttuu -> 10k jäljellä olevalla erällä puhutaan jo 1.8%:sta koko lainasummaan verrattuna.

Kaukana merkityksettömästä ainakin minusta.
 
25k lainasummalle 15e/kk vastaa 0.7% korkoa - ja mitä pidempään rahoitus rullaa, sitä korkeammaksi vaikutus muuttuu -> 10k jäljellä olevalla erällä puhutaan jo 1.8%:sta koko lainasummaan verrattuna.

Kaukana merkityksettömästä ainakin minusta.
Enhän minä kuluja todellakaan merkityksettömäksi väittänyt :confused: 30-40 k€ summalla se on kuten laskit kuitenkin suht siedettävä lisä nykytilanteessa. 10 k€ asti nyt edes kukaan pääsee, jämärihän on yleensä sen 20 k€. Siis kalliimmissa autoissa.
 
Turhaan te täällä tuosta kiistelette, kun tarkemman esimerkkilaskelman(laki vaatii) saa suoraan sivuilta:

Auton kokonaishinta 57 700,00 €, käsiraha 0,00 €, luottosuhteen perustamiskulu 190,00 €, sopimusaika 72 kk, käsittelymaksu 9,00 €/erä, korko 2,99%, rahoitettava osuus 57 890,00 €, kk-erä 888,30 €. Viimeinen suurempi maksuerä 0,00 €. Todellinen vuosikorko 3,50%. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen.
 
Tokihan sen saa, kommentoin vain pikaisella silmäyksellä trendiksi muodostuvaa kikkailua, jossa näennäisen "halvalla" korolla ilmoitellaan ja raavitaan se kate sitten muista lainaan liittyvistä maksuista. Tässäkin tapauksessa siis melkein 60 k€:lla laskettu, että saatu kulut "piiloon" todellisessa vuosikorossa. Kalliiltahan tuo 3,5% alkaa tuntua, kun on 0 % tottunut, mutta yllättävän maltillinen kokonaisuus - Laskevatko sitten sen varaan, että korot tulevat tippumaan vai jääkö autot oikeasti käsiin.
 
Jaahas, se olis alettava orientoitumaan patteriautolla ajeluun.
Perjantaina saapuis Eunukki eli Enyaq 80 iv

Mitäs kaikkia latausäppejä nyt sitten kannattaa suomenmaassa ajellessa olla?
ABC Lataus, K-Lataus, mitä muuta?
Oliko joku millä sai Rechargen asemilta halvempaa sähköä kuin Rechargen omalla tai Fortumin tagilla?
Pari vuotta vanha Fortumin tagi on jo avaimenperänä muttei käytetty vielä kertaakaan.
 
ABC, K-Lataus ja Virta. Fortum Charge & Drive on monella tällä hetkellä hyllyllä kalliiden latausten vuoksi. Teslan appi voi olla varalla myös ei-Teslailijoilla kun nykyään osalla asemista pystyy lataamaan.
 
Helenin tägi, että toimii Virran asemat, mutta sanoisin, et ei tarvita kuin päivittäiskauppamafia: K, S, Lidl.
 
Samaten Heleniin ja Plugitiin kannattaa tilata ilmainen tagi niin ei tarvii pakkasessa sormet kuurassa tökkiä puhelimen ruutua.
 
Mitäs kaikkia latausäppejä nyt sitten kannattaa suomenmaassa ajellessa olla?
ABC Lataus, K-Lataus, mitä muuta?
ABC
K-Lataus
Helenin tunnus Virran applikaatiota/tägiä varten (käsitin täältä että sillä säästyy Virta-tunnuksen euron kuukausimaksulta tms.)
Plugitcloud (niillä on monesti halvempia AC-latausasemia kuin kilpailijoiden, mutta vaihtelee kovasti; kallein plugitcloud-asema mitä olen nähnyt oli 60c/kWh 22kW AC)
En ole varma kannattaisiko DC-pikalatailijoilla olla vielä Teslankin latausäppi? Ovatkos ne jo auki ei-teslalaisille?
Ai niin ja on mulla Lidlinkin äppi mutta ei ole tullut enää niillä latailtua. Kaiken varalta kummiskin.
 
Onko jollekkin toimitettu hullut päivät e-2008 lähiaikoina?

Yritin pösö-foorumiltakin katsoa väliaikatietoja mutta sieltä oli koko hp ketju jostain syystä lähtenyt tai sitten en vaan löytänyt sitä.
Ilmeisesti osalla foorumin keskusteluketjuista on meno mennyt administratorin mielestä liian villiksi ja siksi niihin pääsy edellyttää rekisteröitymistä, ei sen ihmeempää.

Toimituksia on tullut tipoittain ja kunnon etukäteistietoja tuotantoon menevien Suomi-Pösöjen määristä ei vähittäismyyjillä ole. Toimittamatta on noista hullareista varmaan vielä satoja, mutta uskon että me saamme ne autot vielä tämän vuoden puolella, onnekkaimmat ehkä peräti facelift-versioina.
 
Eipä ne tainnu kovin vertailukelpoisia olla kun osa autoista oli testattu -10c pakkasessa ja osa (mm burzum) -4c pakkasessa.
No onhan ne nyt aika vertailukelpoisia. Tietysti jos vain ja ainoastaan rangella on merkitystä niin ehkä sitten.
 
No onhan ne nyt aika vertailukelpoisia. Tietysti jos vain ja ainoastaan rangella on merkitystä niin ehkä sitten.
Noh lataushommat yms.

Bemari tuon testin oli muistaakseni voittanut ja Mersu toisena.

Kokonaistulokset ja hinta/piste

BMW: 8,8, 7985 €/piste
Mersu: 8,5, 9835 €/piste
Rellu: 8,3, 6625 €/piste
Nisu: 7,9, 7076 €/piste
Kia: 7,7, 6948 €/piste
Tojo: 7,7, 7191 €/piste
Huihai: 7,2, 7915 €/piste
Volkkari: 6,9, 10368 €/piste
 
Noh lataushommat yms.

Bemari tuon testin oli muistaakseni voittanut ja Mersu toisena.

Kokonaistulokset ja hinta/piste

BMW: 8,8, 7985 €/piste
Mersu: 8,5, 9835 €/piste
Rellu: 8,3, 6625 €/piste
Nisu: 7,9, 7076 €/piste
Kia: 7,7, 6948 €/piste
Tojo: 7,7, 7191 €/piste
Huihai: 7,2, 7915 €/piste
Volkkari: 6,9, 10368 €/piste

Siis voittiko bmw siksi että sitä oltiin ladattu lämpimämmässä kuin muita?
 
Sisätilojen lämpeäminen ainakin aiheuttaa aikamoista ihmetystä:
1678303681526.png
Minusta nuo ajat näyttää ihan järjettömiltä huomioiden millaisia kiukaita sähköautossa on käytössä.
 
Etenkin tuo Buzzin lämmitysratkaisu on aika mielenkiintoinen päähänpisto.


Ioniq5 sai raippaa kun akun esilämmitys loppuu heti kun akku tippuu alle 20%
 
Missäköhän ne piti noita kolmea lämpömittaria, kun perinteisesti loistanut merssukin jäi tuollaiseen tulokseen. Jotenkin tuntuu, että tässä testaaja sais ehkä vähän pohtia uusiksi miten tuli testattua. Voi toki olla, että artikkelissa itsessään olisi paremmin tietoa.
 
Missäköhän ne piti noita kolmea lämpömittaria, kun perinteisesti loistanut merssukin jäi tuollaiseen tulokseen. Jotenkin tuntuu, että tässä testaaja sais ehkä vähän pohtia uusiksi miten tuli testattua. Voi toki olla, että artikkelissa itsessään olisi paremmin tietoa.
Eikö näissä juurikin ole paras tehdä jokavuosi samalla tavoin, että pystyy näkemään eroja vuosien välillä?
Viimevuoden paras lämpenijä mersu lämpeni +15 asteeseen minuutin nopeammin kuin nyt voittanut bmw vaikka pakkasta mersun testissä oli puolet nyt testatuista.
 
Ioniq5 sai raippaa kun akun esilämmitys loppuu heti kun akku tippuu alle 20%
Tuo on vähän niin ja näin, että miksi tuosta pitäisi raippaa antaa. Jos auto antaisi lämmittää akkua ihan 0%:n asti niin silloin riski kasvaa sille, ettei laturilla pääsee ollenkaan. Varsinkaan kun nuo 800V korealaisten akku ei pidä olla ihan tyhjä ottaakseen hyvin latausta vastaan. Paljon huonompi minusta se on, että laturille pitää päästää mahdollisimman tyhjällä akulla, jotta lataus on nopeaa. Paljon joustavampaa, että akku latautuu hyvin akun tasosta riippumatta.
 
Eikö näissä juurikin ole paras tehdä jokavuosi samalla tavoin, että pystyy näkemään eroja vuosien välillä?
Viimevuoden paras lämpenijä mersu lämpeni +15 asteeseen minuutin nopeammin kuin nyt voittanut bmw vaikka pakkasta mersun testissä oli puolet nyt testatuista.
Missä niillä sitten on vakiopaikat sensoreille? Lähinnä, jos ajattelee että vertailevat kuitenkin täysin erilaisia autoja, niin jotenkin sekin tulee ottaa huomioon. Buzzin ohjaajan paikka voi olla täysin lämmin, kun joku peränurkka on jääkylmä tms. Vain 3 mittauspistettä autossa, niin johan pelkkä ilman kulkeutumistapa autokohtaisesti voi sotkea tuloksen täysin.

Mut kuten totesin, niin en ole nähnyt varsinaista artikkelia miten nämä asiat on esitetty. Nykypäivänä on kuitenkin helppo iskeä vaikka 20 ruuvitägiä eri puolille autoa ja piirtää graafinen esitys miten auton eri osat lämpeää ajan funktiona - jos mennään ihan överipäähän mittausten tekemisessä.

e: Mittasiko nuo edes sitä millä akku-% alkaa tippumaan kabiinin mukavuudesta palikoita pois? Esim. Miillä viimeiset 20-30 km (arvio kantamasta) ovat aika jäistä menoa pahimmillaan.
 
Missä niillä sitten on vakiopaikat sensoreille? Lähinnä, jos ajattelee että vertailevat kuitenkin täysin erilaisia autoja, niin jotenkin sekin tulee ottaa huomioon. Buzzin ohjaajan paikka voi olla täysin lämmin, kun joku peränurkka on jääkylmä tms. Vain 3 mittauspistettä autossa, niin johan pelkkä ilman kulkeutumistapa autokohtaisesti voi sotkea tuloksen täysin.

Mut kuten totesin, niin en ole nähnyt varsinaista artikkelia miten nämä asiat on esitetty. Nykypäivänä on kuitenkin helppo iskeä vaikka 20 ruuvitägiä eri puolille autoa ja piirtää graafinen esitys miten auton eri osat lämpeää ajan funktiona - jos mennään ihan överipäähän mittausten tekemisessä.
Muistaakseni on 3-5 mittauspistettä. Jalkatila edessä/takaa, kuski, katto.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 359
Viestejä
4 553 816
Jäsenet
74 959
Uusin jäsen
arim

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom