Yleistä keskustelua sähköautoista

[Nomber]

Olisikohan tässä jo 5 vuotta tullut lueskeltua spekulointeja ongelmista sähköstä ja pikalatauksesta ja niistä ei ole mikään realisoitunut. Suomen sähköverkon piti olla riittämätön ja verkkon ei pitänyt kestää. Sähköautoilijoiden raha on ollut hyvä korjaamaan ongelmia. Latauskentälle operaattori homma akkuja tukemaan latausta jos niikseen tarve on. 1GWh akku aseman kylkeen niin 2-3 Zeekriä ei tuota mitään ongelmaa.

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Kyllähän nytkin on ongelmia monessa paikassa saada edes 100kW teholla ladattua kun ison kentän jaettu teho saattaa olla vaina 400kW tms.

En usko siis että lataaminen sinänsä tulee ongelmaksi koskaan, mutta veikkaan kuitenkin että lataustehot eivät kovin helposti nouse yleisesti mihinkään 500-1000kW tasolle. Vaikka autot tuota tukisivatkin.

 

[ossid]

Eiköhän tuollaiset oikeasti isotehoiset laturit tule pikkuhiljaa osaksi jotain isompia latauskenttiä joissa on akustot ja/tai jotka kytkeytyy suoraan muuntajaan pienjänniteverkossa tai jopa suoraan keskijänniteverkkoon.

Ja eihän se lataaminen noiden isojen akustojen ainoa business case ole, senhän takia nyt myydään kotiakkujakin pää märkänä kun niillä pääsee fingridin reservimarkkinoille.

Tuollainen akustohan kannattaa laittaa osittain reservimarkkinalle jolloin se voi tienata sillä aikaa kun ei tarvita kaikkia tehoja. Ja jos nyt kerran viikossa tulee se Dongfeng MEGA BOxXx lataamaan 400kW teholla niin väliäkö sillä, vaikka se ei saisikaan täysiä tehoja.

 

[stabbulamus]

Luultavasti jossain vaiheessa tulee vaan jotain "Priority Pass" viritelmiä et maksamalla extraa latauksesi menee muiden edelle ja saat sen tehon mitä auto pystyy ottamaan muiden kärvistellessä.

 

[Pakana]

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Kyllä sen kymmenien megawattien liittymän saa periaatteessa minne vaan, ja käytännössä varmasti minne vaan sille on tarvetta. Enemmänhän tuossa on kyse siitä onko niille kysyntää.

Akut ovat puolestaan jo itsessään bisnes, joten jos on iso sähköliittymä latauskenttää varten, on todennäköisesti ihan järkevää bisnestä laittaa se akusto, vaikka ladattavat autot ei sitä edes tarvitsisi.

 

[Takaisku]

Tekniikan Maailman talviautotestin ensimmäinen osa on julkaistu. Testissä mukana

• Dacia Duster TCe 130 4×4 Extreme
• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Kia EV3 GT-Line FWD 81,4 kWh
• MG HS Plug-in Hybrid Luxury
• Polestar 4 Long range Dual motor
• Porsche Macan 4 Advantage Package Plus
• Renault Scenic 220 hv Long Range Iconic
• Škoda Elroq 85 Style
• Suzuki Swift 1,2 12V Hybrid 4WD GL+ 5MT
• Volkswagen Tiguan Elegance Business eHybrid 150 kW

Mielenkiintoisin mittaus lienee sähköautojen toimintamatka kylmässä, talvella pääsee noin puolet WLTP-toimintamatkasta. Heikkoja ovat premium-autojen lukemat jos minulta kysytään.

Arvosanat:

 

[ossid]

Tekniikan Maailman talviautotestin ensimmäinen osa on julkaistu. Testissä mukana

• Dacia Duster TCe 130 4×4 Extreme
• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Kia EV3 GT-Line FWD 81,4 kWh
• MG HS Plug-in Hybrid Luxury
• Polestar 4 Long range Dual motor
• Porsche Macan 4 Advantage Package Plus
• Renault Scenic 220 hv Long Range Iconic
• Škoda Elroq 85 Style
• Suzuki Swift 1,2 12V Hybrid 4WD GL+ 5MT
• Volkswagen Tiguan Elegance Business eHybrid 150 kW

Mielenkiintoisin mittaus lienee sähköautojen toimintamatka kylmässä, talvella pääsee noin puolet WLTP-toimintamatkasta. Heikkoja ovat premium-autojen lukemat jos minulta kysytään.

Arvosanat:

Muutama huomio pisti silmään noissa välituloksissa.

Kian heikko maavara, rellussakaan ei paljoa kehumista, meb-johdannaiset parempia.

Latauskäyrä alkaa olla kansanmalleissakin kiitettävällä tasolla, toisaalta nuo Porschen tehot on todella kovia eli matka taittuu korkeasta kulutuksesta huolimatta kunhan laturissa on tehoja

Renaultin lämmityslaite ylivoimaisesti tehokkain.
Sovellukset toimi kaikissa epävarmasti.
Porschen valot on kuin vanhoissa saabeissa konsanaan. Skodakin erinomainen
Takavalot ei pala huomiovaloilla kuin Polestarissa ja Renaultissa.

 

[Zigh]

Sähköautot ovat tuoneet ihmeellisen imiön spekseihin, pitää kiihtyä hemmetin kovaa ja tehoja täytyy olla monta sataa hevosvoimaa.

+ Pitää päästä ajamaan 400-500km ilman kusi- tai ruokataukoja kelissä kuin kelissä

 

[zepi]

• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Škoda Elroq 85 Style

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

 

[pulatunnus]

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Jos ei puhuta raskaan liikenteen latausasemista, vaan ihan tavallisen kansan, niin paljonko tarvitaan 10 megawatin asemia. se palvelisi 50kWh lataajia yli 150 autoa tunnissa (10 000kWh/50Kwh = 200). Se olisi jo jonkinmoinen ABC liikenneasema.
Kahvoja saisi olla kolminumeroinen määrä jos idea olisi päästä nimellistehoon ja kuitenkin se ajatus että suurin osa kävisi sisällä asioimassa, syömässäkin. Eikä heitä ajettaisi siirtään autoa kesken rahankäytön.

Jossain vaiheessa aseman akkupuskuri voi toimia hiljaisilla alueilla, missä käviöitä harvakseltaan joissa 500kW tehoon riittävä liittymä ei kannata. Jos akunkautta kierrättäminen nostaisi kWh kustannusta alle kymmennellä sentillä, yhdessä halpenevien laturikustannusten kanssa toisi kannattaa businesta hiljaisiinkin paikkoihin. jos ympärivuotista kysyntää, siirettävänä myös kausipaikoille. jos ei tarvi sitä varten liittymä investointeja, tai pykälää isompi riittää.

edit:
50kWh n 70% 70kWh akusta. 65 kWh vajaa 70% 100kWh akusta.

 

[Wanzel]

Missä maailmassahan Porsche elää, kun etälämmitys ei toimi autoissa, ellei maksa 320 €/v, hohhoijaa. Luin juuri Facebookin Taycan-palstaa. Toki auton muihin kuluihin mitäpä, mutta auto tarttee muutoinkin approved-turvan jotta uskaltaan ajaa, niin tässä on kaikenlaista olisi päälle. Sinällään olisi kiinnostava valinta tulevaksi autoksi Taycan, mutta toki oma esteensä laginen ja vanha softa, outo keskikosketusnäyttö, pieni päänäyttö - käyttiksessä haluaisi muuta.

Onkohan tuo sama kun audilla että jos tilaat auton missä lisävarusteena etälämmitys niin ei siitä tarvitse maksaa mitään. Tuo 320€/v on sitten jos jäänyt ruksimatta pois kun ollut tehtaan hihnalla. Ei mitään käryä onko näin, mutta konsernissa tuo on ainakin tapana.

 

[Kvarkki]

Renaultin lämmityslaite ylivoimaisesti tehokkain.

Tämä tuli huomattua sekä Meganen että Scenicin koeajolla. Oikeasti puskee kuumaa ja urakalla. Vilukissoille hyvä, talvivaatteissa joutuu pyyntiä tiputtamaan pari astetta muiden autojen alle.

 

[TommiZeliard]

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

Elroq on ajovastusmielessä Enyaqia suurempi auto. Elroq on puolisen senttiä leveämpi ja sentin korkeampi. Kun lisäksi muotokerroin on hieman suurempi, on Elroqin CdA melkoisen varmasti suurempi kuin Enyaqin.

Elroq 85:
-leveys 1 884 mm
-Korkeus 1 625 mm
-Cw 0,261
-"CdA" suorakulmiolla 0,799
-2 119 kg
-579 km, eli WLTP Vehicle 13,3 kWh/100 km

koda Elroq (2025)

www.skoda-media.de

Enyaq 85 2025:
-leveys 1 879 mm
-Korkeus 1 622 mm
-Cw 0,246
-"CdA" suorakulmiolla 0,750
-2 141 kg
-586 km, eli WLTP Vehicle 13,1 kWh/100 km

Der neue koda Enyaq (2025)

www.skoda-media.de

Elroqin pitäisi pelkän suuremman koon ja kuluttavamman muodon takia viedä noin 0,5 kWh/100 km Enyaqia enemmän (kun A-luokan renkailla vierinv. 5 kWh/100 ja ilmanv. 8 kWh/100). Toisaalta Enyaqin 22 ylimääräistä kiloa vievät A-luokan renkailla 75 % hyötysuhteella noin 0,05 kWh/100 km enemmän. Molemmat huomioituna Elroqin pitäisi kuluttaa noin 0,45 kWh/100 km enemmän kuin Enyaqin, jos moottorit, lämmitys, jne ovat vastaavat.

Kuitenkin WLTP Vehiclessä eroa on 0,45 sijaan vain 0,2 kWh/100 km. Ero tullee ihan siitä, että paremman puutteessa laskin alan suorakulmiona, jolloin kabiinin yläosan erilainen puolisuunnikas/maavaraero/peiliero/rengasleveyden ero voivat tehdä todellisesta CdA:n erosta alle 6 %.


Capri:
-leveys 1 872 mm
-Korkeus 1 626 mm
-Cw 0,26
-"CdA" suorakulmiolla 0,791
-2 098 kg
-627 km, eli WLTP Vehicle 12,3 kWh/100 km

Capri vetää pidemmän korren sekä ilmanvastuksessa että vierinvastukseen liittyvässä omamassassa. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne selitä 1 kWh/100 km eroa WLTP Vehiclessä. Jos moottori ja muut hilut eivät selitä eroa, niin sitten puolisuunnikas (nopeasti vilkaisten kapenee Elroqia enemmän), peilit, rengasleveys tai parempi Cr.


Edellä keskityin vain WLTP-kulutukseen. Ja siinäkin parhaisiin versioihin. TM Capri oli -4 km ja Elroq -13 km johtuen varusteista ja renkaista. Tarkoittaa sitä, että TM Elroq on vielä enemmän alakynnessä vs. Capri kuin minun parhaiden versioiden mukaan laskettuna.

TM mittasi kulutuksen parinkymmenen pakkasessa. Siinä eroa tulee lämmityslaitteesta, korin eristeistä, ikkuna-alasta (Elroqissa on enemmän sivulasia) ja kabiinin tilavuudesta (Elroq on takaa muhkumpi).


Enyaq menee Elroqia vähemmällä, koska Enyaq on enemmän virtaviivaisempi ja pienempi kuin mitä se häviää massan takia.

Capri menee Elroqia vähemmällä, koska se on pienempi, virtaviivaisempi ja kevyempi. Lisäksi lämmitettävää tilavuutta ja ikkunapintaa on vähemmän.

 

[Tekno1881]

Miksi ovat tehneet Elroqista niin leveän keulasta ja epävirtaviivaisen. Onko vaan tehty kompromissi et saatu lyhyempään autoon isommat tilat ja boksimainen muoto auttaa, muutein ei erotu riittävästi Enyaqista.

 

[Gugi^]

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

Elroq on ajovastusmielessä Enyaqia suurempi auto. Elroq on puolisen senttiä leveämpi ja sentin korkeampi. Kun lisäksi muotokerroin on hieman suurempi, on Elroqin CdA melkoisen varmasti suurempi kuin Enyaqin.

Elroq 85:
-leveys 1 884 mm
-Korkeus 1 625 mm
-Cw 0,261
-"CdA" suorakulmiolla 0,799
-2 119 kg
-579 km, eli WLTP Vehicle 13,3 kWh/100 km

koda Elroq (2025)

www.skoda-media.de

Enyaq 85 2025:
-leveys 1 879 mm
-Korkeus 1 622 mm
-Cw 0,246
-"CdA" suorakulmiolla 0,750
-2 141 kg
-586 km, eli WLTP Vehicle 13,1 kWh/100 km

Der neue koda Enyaq (2025)

www.skoda-media.de

Elroqin pitäisi pelkän suuremman koon ja kuluttavamman muodon takia viedä noin 0,5 kWh/100 km Enyaqia enemmän (kun A-luokan renkailla vierinv. 5 kWh/100 ja ilmanv. 8 kWh/100). Toisaalta Enyaqin 22 ylimääräistä kiloa vievät A-luokan renkailla 75 % hyötysuhteella noin 0,05 kWh/100 km enemmän. Molemmat huomioituna Elroqin pitäisi kuluttaa noin 0,45 kWh/100 km enemmän kuin Enyaqin, jos moottorit, lämmitys, jne ovat vastaavat.

Kuitenkin WLTP Vehiclessä eroa on 0,45 sijaan vain 0,2 kWh/100 km. Ero tullee ihan siitä, että paremman puutteessa laskin alan suorakulmiona, jolloin kabiinin yläosan erilainen puolisuunnikas/maavaraero/peiliero/rengasleveyden ero voivat tehdä todellisesta CdA:n erosta alle 6 %.


Capri:
-leveys 1 872 mm
-Korkeus 1 626 mm
-Cw 0,26
-"CdA" suorakulmiolla 0,791
-2 098 kg
-627 km, eli WLTP Vehicle 12,3 kWh/100 km

Capri vetää pidemmän korren sekä ilmanvastuksessa että vierinvastukseen liittyvässä omamassassa. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne selitä 1 kWh/100 km eroa WLTP Vehiclessä. Jos moottori ja muut hilut eivät selitä eroa, niin sitten puolisuunnikas (nopeasti vilkaisten kapenee Elroqia enemmän), peilit, rengasleveys tai parempi Cr.


Edellä keskityin vain WLTP-kulutukseen. Ja siinäkin parhaisiin versioihin. TM Capri oli -4 km ja Elroq -13 km johtuen varusteista ja renkaista. Tarkoittaa sitä, että TM Elroq on vielä enemmän alakynnessä vs. Capri kuin minun parhaiden versioiden mukaan laskettuna.

TM mittasi kulutuksen parinkymmenen pakkasessa. Siinä eroa tulee lämmityslaitteesta, korin eristeistä, ikkuna-alasta (Elroqissa on enemmän sivulasia) ja kabiinin tilavuudesta (Elroq on takaa muhkumpi).


Enyaq menee Elroqia vähemmällä, koska Enyaq on enemmän virtaviivaisempi ja pienempi kuin mitä se häviää massan takia.

Capri menee Elroqia vähemmällä, koska se on pienempi, virtaviivaisempi ja kevyempi. Lisäksi lämmitettävää tilavuutta ja ikkunapintaa on vähemmän.

Tommilta tosi hyvä selostus ja laskelma.
Tyhmänä maalaisena ajatellen ehkä myös Ford Caprin luiskempi perä auttanee tekemään siitä "liukkaamman" eikä taakse muodostu jarruttavaa ilman pyörteilyä. Mikä taas näkyy sitten Caprin osalta pienempänä kulutuksena kuin Skoda Elroqissa jossa perä on pysty ja sinne muodostuu enemmän jarruttavaa pyörteilyä.
Käsittääkseni esim. Skoda Enyaq Coupe on ilmanvastuksellisesti vähempikulutuksinen kuin Skoda Enyaqin pystyperäinen perusmalli, vaikka muuten taitavat olla miltei identtisiä.

 

[chrisekh]

mutta veikkaan kuitenkin että lataustehot eivät kovin helposti nouse yleisesti mihinkään 500-1000kW tasolle. Vaikka autot tuota tukisivatkin.

Viimeisenä 10 vuoden aikana varmaan sanottu ihan sama 100kw, 200, 300kw ja 400kw tehoista. En uskalla edes sanoa että latausteho kehittyminen loppuisi henkilöautoissa 1 MW kohdalla. Sanoisin että 2 MW mennään niin että napsahtaa ennen vuotta 2050.

 

[kuoris]

Muutama huomio pisti silmään noissa välituloksissa.

Kian heikko maavara, rellussakaan ei paljoa kehumista, meb-johdannaiset parempia.

Mistä noi mitataan, artikkelissa ei tainnut olla mainintaa? Ovatkohan vaan valmistajan ilmoittamia jotka voi sitten olla mitattu miten vaan. Dacialla maavara on mielestäni suhteessa isompi verrattuna muihin mitä noi lukemat kertoo. Ja kulmat isommat. Tosin siinäkin oli mallikohtaisia eroja, hybridissä oli pienempi (olisko se mitattu sitten pohjasta kun akku..).

En tiedä kuuluuko tämä tähän ketjuun mutta kun artikkelista jo keskustellaan täällä.

 

[pulatunnus]

, talvivaatteissa joutuu pyyntiä tiputtamaan pari astetta muiden autojen alle.

Joo, ymmärrän että kielikuva, mutta tulin niin kovasti mieleen käyttäjät ryhmät jotka veivaa termaria kuin jotain venttiiliä.

Viimeisenä 10 vuoden aikana varmaan sanottu ihan sama 100kw, 200, 300kw ja 400kw tehoista. En uskalla edes sanoa että latausteho kehittyminen loppuisi henkilöautoissa 1 MW kohdalla. Sanoisin että 2 MW mennään niin että napsahtaa ennen vuotta 2050.

En uskalla ennstaa arvuutella miten energia varastoitu ajoneuvoihin ja miten se sinne siirretään.

Mutta liittymiin liittyen, niin isoilla liikenneasemille liittymän kokoon kannalta ei niin väliä mitä ne auton lataustehot on, sen jälkeen kun se liikenne on sähköistynyt.

 

[Pakana]

Joo, ymmärrän että kielikuva, mutta tulin niin kovasti mieleen käyttäjät ryhmät jotka veivaa termaria kuin jotain venttiiliä.

Yleensa pakkasen kiristyessä ihmiset pukevat paksumpia vaatteita, jonka takia se leudolla kelillä sopiva sisälämpö onkin liian kuuma.

Tosin johtuu autosta, ei sitä termariohjattua lämmitystä kaikki osaa tehdä oikein.

 

[Filindel]

Mistä noi mitataan, artikkelissa ei tainnut olla mainintaa? Ovatkohan vaan valmistajan ilmoittamia jotka voi sitten olla mitattu miten vaan.

En tiedä, mistä mitataan, mutta varmasti ovat TM:n mittaamia, muuten ilmoittaisivat nuo valmistajan ilmoittamina lukuina.

 

[pulatunnus]

Yleensa pakkasen kiristyessä ihmiset pukevat paksumpia vaatteita, jonka takia se leudolla kelillä sopiva sisälämpö onkin liian kuuma.

Tosin johtuu autosta, ei sitä termariohjattua lämmitystä kaikki osaa tehdä oikein.

Joo ehkä, mutta tässä kielikuvassa verrattiin muihin.

Ymmärsin kielikuvan niin että auto lämpis tavoite lämpöön, ja pääsi oikein säätämään halumaan, ja kilpailevat vaihtoehdot eivät edes saavuta tavoitetta. Sanoihin takertuen sitten ajattelee että termari ei toimi.

En tiedä missä testaillut, lapin kireissä pakkasissa vai missä.

 

[pulssi]

En tiedä missä testaillut, lapin kireissä pakkasissa vai missä.

Jutussa kerrotaan testimenetelmät tarkkaan, samoin autoissa käytetyt asetukset. Noin tiivistettynä "Tavoite on saavuttaa kolmen anturin keskiarvoksi +20 °C mahdollisimman nopeasti."
Tällä kertaa Lapin lämmin talvi vähän häiritsi: siirryttäessä Ivaloon pakkasta oli -21, mutta seuraavana päivänä, maantietestissä vain -5 ja taajamatestissä -7. Siirtymäajossakaan yhdessäkään autossa ei ollut ongelmia saavuttaa päälle 20 astetta.

 

[pulatunnus]

Jutussa kerrotaan testimenetelmät tarkkaan, samoin autoissa käytetyt asetukset. Noin tiivistettynä "Tavoite on saavuttaa kolmen anturin keskiarvoksi +20 °C mahdollisimman nopeasti."
Tällä kertaa Lapin lämmin talvi vähän häiritsi: siirryttäessä Ivaloon pakkasta oli -21, mutta seuraavana päivänä, maantietestissä vain -5 ja taajamatestissä -7. Siirtymäajossakaan yhdessäkään autossa ei ollut ongelmia saavuttaa päälle 20 astetta.

TM testissä? tuossa aiemmin pohdin ketjun nimerkin koeajo-olosuhteita, oletuksella ettei ollut testissä mukana.

Artikkelia en ole lukenut, niin jos ei kaikkea tänne copy/pasteta, niin oliko millään mallilla ongelmia jo noissa -20 keleissä ?

Joku taisi kommentoidakkin, niin toimintamatka kylmässä, ymmärsinkö oikein että siinä olli ilmastoinnit mukavuus asetuksilla, eli tavallaan mallit missä ohjaillaan rukkaset kädessä, niin saatto vähän säästää sähkössäkin.

 

[mvp#41]

Ehkä. Mazda 6e:n speksillä on vaikea kuvitella syitä miksi kukaan ostaisi sitä täällä pohjolassa, mutta olihan tuo samoista käsittämättömyyksistä kärsivä Toyotakin ilmeisesti alkanut nyt myymään.

Mazda 6en vastaanotto oli jokseenkin positiivinen eri foorumeilla joten en tutkinut speksejä niin tarkkaan. Nyt tsekkasin asian niin ainaki Moottorilehden mukaan WLTP 479km ja ilmalämpöpumppu on vakiovaruste joten eikai tuo niin huono ole. Hinta määrittelee miten masse myy.

Toyotan Bz4x on oiva esimerkki siitä miten tutulla brändillä saa myytyä vähän heikompaakin tuotetta. Ehkä valtaosa auton ostajista ei lue testejä vaan käy tutun automyyjän kanssa juttelemassa.

 

[TommiZeliard]

Tommilta tosi hyvä selostus ja laskelma.
Tyhmänä maalaisena ajatellen ehkä myös Ford Caprin luiskempi perä auttanee tekemään siitä "liukkaamman" eikä taakse muodostu jarruttavaa ilman pyörteilyä. Mikä taas näkyy sitten Caprin osalta pienempänä kulutuksena kuin Skoda Elroqissa jossa perä on pysty ja sinne muodostuu enemmän jarruttavaa pyörteilyä.
Käsittääkseni esim. Skoda Enyaq Coupe on ilmanvastuksellisesti vähempikulutuksinen kuin Skoda Enyaqin pystyperäinen perusmalli, vaikka muuten taitavat olla miltei identtisiä.

Tuosta Caprin viistoperästä ei tuolla tavalla ajateltuna ole selitykseksi Elroqia parempaan WLTP-rangeen, sillä viiston perän liukkaus ja vähempi pyörteily sisältyvät jo Cw-arvoon. Käytin Caprille pienintä löytämääni arvoa (0,26), koska toinen arvo (0,27) selittäisi vielä heikommin Caprin yllättävän pientä kulutusta. Skodien 0,246 ja 0,261 löytyivät suoraan skoda-media.de -teknisistä tiedoista.

Ilmanvastustyön laskennan osana käytetään CdA-arvoa, joka on Cw-arvon ja poikkipinta-alan tulo. Jälkimmäisen vertailin paremman puutteessa vain suorakulmiona leveyden ja korkeuden tulona, jolloin Capri oli inasen pienempi kuin Elroq.


TM-talvitestissä sen sijaan oli käytössä lämmitys, joten Caprin viistoperä vähentää sisätiloja (vähemmän lämmitettävää, tavaratila penkit alhaalla 1 505 l Capri vs. 1580 l Elroq) ja pienentää lämpöä hukkaavaa alaa. Muotoillumman Caprin ikkunalinjan yläpuolinen kabiini saattaa olla Elroqia enemmän kaventuva. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä luotettavia arvioita nettikuvien perusteella, koska perspektiivivirhe (kuvausetäisyys ei ole tiedossa). Lämpöä hukkaavaa lasin määrää sivuilla sen sijaan voi arvioida. Caprin takaovissa ja niiden takana on selvästi vähemmän lasipintaa, minkä voi todeta kuvista. Caprin takaovet ovat ylhäältä ahtaammat. Caprin sivulasit loppuvat jo taka-akselin etupuolella vs. Elroqissa vasta sen takapuolella.


Itse en osaa olla kovin yllättynyt Caprin rangen paremmuudesta TM-talvitestissä (koska Capri on pienempi tilavuudeltaan ja siinä on vähemmän lasipintaa). Ihmettelen kyllä WLTP-rangea ja Vehiclen eroa, 12,3 kWh/100 km Capri vs. Elroq 13,3 kWh/100 km. En ole tarkistanut, mutta on vaikea uskoa Caprin renkaiden olevan niin paljon kapeammat/maavaran olevan suurempi/peilien olevan niin paljon etevämmät/kabiinin kaventuvan sivuilta niin paljon enemmän, että se selittäisi 1 kWh/100 km. Toki Capriin on saatettu valita pienemmän vierinvastuksen renkaat, joista saisi lisäapua.

@zepi

 

[Akleksi]

Mazda 6en vastaanotto oli jokseenkin positiivinen eri foorumeilla joten en tutkinut speksejä niin tarkkaan. Nyt tsekkasin asian niin ainaki Moottorilehden mukaan WLTP 479km ja ilmalämpöpumppu on vakiovaruste joten eikai tuo niin huono ole. Hinta määrittelee miten masse myy.

Toyotan Bz4x on oiva esimerkki siitä miten tutulla brändillä saa myytyä vähän heikompaakin tuotetta. Ehkä valtaosa auton ostajista ei lue testejä vaan käy tutun automyyjän kanssa juttelemassa.

Tämä. Mazdassa pidempi range ja nopeampi lataus kuin Toyotassa. Jos näistä kahdesta keskimmäisestä alempi myy, niin miksi ~samaan hintaan ylempi ei myisi, kun molemmat on tunnetulta japanilaiselta merkiltä? Toki eri segmentin autoja, niin on siinä se muuttuja. Mazda oletettavasti enemmän premium sisätiloiltaan ja ilmeisesti tuplat vetomassaa.

 

[Pakana]

Mazda6 tulee kyllä ekana mieleen ihan toivottomasti ruostuvat alustat.. Mitenkään erityisen hyvä Mazdan brändiarvo ei kyllä ole.

 

[Sallys]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

 

[Akleksi]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

Ei varsinaisesti rebrandatty, mutta kiinalainen juu. Mutta tietääkö ne Toyotan ostajat tätä tai välittääkö ne siitä?

 

[weetabix]

Kun oma Kia connect sopimus 7v auton ostamisesta päättyy, niin en ihmettelisi yhtään että osa toiminnoista siirtyisi esim..kuukausimaksun alle. Kyse on sitten aika pitkälle mitä tuo kustantaa, että onko se huono vai hyvä asia.

Jos yhteyksiä ja softaa päivitetään kuukausimaksulla niin pitäisin tuon melkein positiivisena kun tuki jatkuisi sen mukaisesti.

Etähallintaa toki tarvitsee aika marginaalisesti omassa plugarissa kun ajastukset on asetettu autosta, mutta ovathan noi joskus ihan näppäriä hoitaa etänäkin.

 

[mvp#41]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

Joo, tuon takia otinkin tuon auton esille. Mazdalla ei ole sähköauto-osaamista ja kiinalaiselle valmistajalle brändin ja huoltoverkoston rakentaminen olisi työlästä.En yllättyisi jos vastaavaa "yhteistyötä" ellei jopa yritysostoja kiinalaisten ja japsimerkkien osalta nähtäisiin jatkossakin, sen verran jäljessä japanilaiset pienemmät valmistajat ovat sähköistymisessä.

 

[Kvarkki]

Joo, ymmärrän että kielikuva, mutta tulin niin kovasti mieleen käyttäjät ryhmät jotka veivaa termaria kuin jotain venttiiliä.

En minä sitä kielikuvaksi tarkoittanut. Ihan oikeasti Rellussa oli pakko laittaa 18 astetta 20 sijaan mitä käytännössä kaikissa muissa olen koeajolla/vuokralla/yms käyttänyt, muuten paistuu elävältä. Voi se olla, että rellun lämpö olisi jossain kohtaa tasaantunut, mutta melkein tunnin ajossa luulis jo tapahtuneen. Auto on siis joka puolelta takapenkkiä myöten lämmin, vähän kuin jossain oikein perinteisissä talviautoissa. Se voi aiheuttaa asen, että tuntuu kuumalle. Tai sitten rellun mittari on asetettu hassuun paikkaan. Sinällään sama, tehoa aina saa pois. Toiseen suuntaan ei olisi yhtä kiva.

 

[zepi]

Elroq on ajovastusmielessä Enyaqia suurempi auto. Elroq on puolisen senttiä leveämpi ja sentin korkeampi. Kun lisäksi muotokerroin on hieman suurempi, on Elroqin CdA melkoisen varmasti suurempi kuin Enyaqin.

Elroq 85:
-leveys 1 884 mm
-Korkeus 1 625 mm
-Cw 0,261
-"CdA" suorakulmiolla 0,799
-2 119 kg
-579 km, eli WLTP Vehicle 13,3 kWh/100 km

koda Elroq (2025)

www.skoda-media.de

Enyaq 85 2025:
-leveys 1 879 mm
-Korkeus 1 622 mm
-Cw 0,246
-"CdA" suorakulmiolla 0,750
-2 141 kg
-586 km, eli WLTP Vehicle 13,1 kWh/100 km

Der neue koda Enyaq (2025)

www.skoda-media.de

Elroqin pitäisi pelkän suuremman koon ja kuluttavamman muodon takia viedä noin 0,5 kWh/100 km Enyaqia enemmän (kun A-luokan renkailla vierinv. 5 kWh/100 ja ilmanv. 8 kWh/100). Toisaalta Enyaqin 22 ylimääräistä kiloa vievät A-luokan renkailla 75 % hyötysuhteella noin 0,05 kWh/100 km enemmän. Molemmat huomioituna Elroqin pitäisi kuluttaa noin 0,45 kWh/100 km enemmän kuin Enyaqin, jos moottorit, lämmitys, jne ovat vastaavat.

Kuitenkin WLTP Vehiclessä eroa on 0,45 sijaan vain 0,2 kWh/100 km. Ero tullee ihan siitä, että paremman puutteessa laskin alan suorakulmiona, jolloin kabiinin yläosan erilainen puolisuunnikas/maavaraero/peiliero/rengasleveyden ero voivat tehdä todellisesta CdA:n erosta alle 6 %.


Capri:
-leveys 1 872 mm
-Korkeus 1 626 mm
-Cw 0,26
-"CdA" suorakulmiolla 0,791
-2 098 kg
-627 km, eli WLTP Vehicle 12,3 kWh/100 km

Capri vetää pidemmän korren sekä ilmanvastuksessa että vierinvastukseen liittyvässä omamassassa. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne selitä 1 kWh/100 km eroa WLTP Vehiclessä. Jos moottori ja muut hilut eivät selitä eroa, niin sitten puolisuunnikas (nopeasti vilkaisten kapenee Elroqia enemmän), peilit, rengasleveys tai parempi Cr.


Edellä keskityin vain WLTP-kulutukseen. Ja siinäkin parhaisiin versioihin. TM Capri oli -4 km ja Elroq -13 km johtuen varusteista ja renkaista. Tarkoittaa sitä, että TM Elroq on vielä enemmän alakynnessä vs. Capri kuin minun parhaiden versioiden mukaan laskettuna.

TM mittasi kulutuksen parinkymmenen pakkasessa. Siinä eroa tulee lämmityslaitteesta, korin eristeistä, ikkuna-alasta (Elroqissa on enemmän sivulasia) ja kabiinin tilavuudesta (Elroq on takaa muhkumpi).


Enyaq menee Elroqia vähemmällä, koska Enyaq on enemmän virtaviivaisempi ja pienempi kuin mitä se häviää massan takia.

Capri menee Elroqia vähemmällä, koska se on pienempi, virtaviivaisempi ja kevyempi. Lisäksi lämmitettävää tilavuutta ja ikkunapintaa on vähemmän.

Turhaa noin tarkkaan laskea - olisi riittänyt vaan kun ilmoittaa leveyiden / korkeuden...

Minulle ei tullut edes mieleen että Elroq voisi olla Enyaqin "pikkuserkkuna" suurempi keulapinta-alaltaan. Kuvittelin että tähdättäisiin ennemmin johonkin Kona-kokoluokkaan jolloin rangen luulisi olevan aika paljon parempi. Mielenkiintoinen ratkaisu tehdä autosta 15cm lyhempi, mutta samalla leveämpi ja korkeampi. Olisin ennemmin kuvitellut että otetaan 5cm leveytetä ja korkeutta pois, vähän painoa veke ja tuumaa pienemmät + kapeammat nakit alle niin range olisi kasvanut reippaasti. Tai tyyliin saadaan melkein sama range pykälää pienemmällä akulla -> voidaan pudottaa hintaa.

 

[Eldmor]

Auton päivitys suunnitteilla ja tarkoitus olisi hommata ensimmäinen sähköauto.

Tällä hetkellä katselen Polestar 2 yksilöitä, niitä näyttää saavan 2022 mallisena ja 50-100 tkm ajettuna noin 30-33 k€ hintaan. Valintoina long range singe motor, Pilot- ja Plus-paketit.

Onko tässä nyt jotain suuria sudenkuoppia mitä pitäisi ottaa huomioon?

• Luonnollisesti sitten myös kahdet renkaat (kaksilla vanteilla) tai tämä puute pitää leipoa ostohintaan sisälle.
• Pilot-paketin osalta pitää olla tarkkana, että kyseessä ei ole lite-versio eli mukana oltava Pixel LED:it.
• Nämä -22 vuosimallin autot ovat juuri siinä iässä, että suurin osa lienee otettu käyttöön loppuvuodesta 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että Polestarin omaa jatkotakuuta ei voi ostaa (auton käyttöönotosta oltava alle 3v).
• Myynnissä paljon (Ruotsin) tuontiautoja, varmistettava että maarekisteröinti on muutettu tai sen muutos sisältyy kauppaan.

Tein myös alustavaa karkeaa kustannusarviota siitä, paljonko auto suurin piirtein kustantaisi (ja vertailuna sitten myös leasingsopimukset). Tarkoituksella pyritty arvioimaan vähän yläkanttiin.

Spoileri

Toki kuuntelen myös mielelläni, jos jollain on antaa jotain muitakin merkkejä/malleja mitä kannattaisi tarkastella. Tesla ei kiinnosta (Musk ja auton rakentamisen laatu), vaikka siinä saisikin varmaan enemmän rahalle vastinetta.

 

[Mariini]

Erona uudempiin -24 että nuo on etuvedolla kun tuoreemmat on takavetoja. Ja korona vuosina oli sirupula joten ne matriksit kuten huomasitkin on kiven alla.

 

[zepi]

Auton päivitys suunnitteilla ja tarkoitus olisi hommata ensimmäinen sähköauto.

Tällä hetkellä katselen Polestar 2 yksilöitä, niitä näyttää saavan 2022 mallisena ja 50-100 tkm ajettuna noin 30-33 k€ hintaan. Valintoina long range singe motor, Pilot- ja Plus-paketit.

Onko tässä nyt jotain suuria sudenkuoppia mitä pitäisi ottaa huomioon?

• Luonnollisesti sitten myös kahdet renkaat (kaksilla vanteilla) tai tämä puute pitää leipoa ostohintaan sisälle.
• Pilot-paketin osalta pitää olla tarkkana, että kyseessä ei ole lite-versio eli mukana oltava Pixel LED:it.
• Nämä -22 vuosimallin autot ovat juuri siinä iässä, että suurin osa lienee otettu käyttöön loppuvuodesta 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että Polestarin omaa jatkotakuuta ei voi ostaa (auton käyttöönotosta oltava alle 3v).
• Myynnissä paljon (Ruotsin) tuontiautoja, varmistettava että maarekisteröinti on muutettu tai sen muutos sisältyy kauppaan.

Tein myös alustavaa karkeaa kustannusarviota siitä, paljonko auto suurin piirtein kustantaisi (ja vertailuna sitten myös leasingsopimukset). Tarkoituksella pyritty arvioimaan vähän yläkanttiin.

Spoileri

Toki kuuntelen myös mielelläni, jos jollain on antaa jotain muitakin merkkejä/malleja mitä kannattaisi tarkastella. Tesla ei kiinnosta (Musk ja auton rakentamisen laatu), vaikka siinä saisikin varmaan enemmän rahalle vastinetta.

Veikkaan, että 10% arvonpudotusta on todennäköisesti liian vähän ainakin ekalle vuodelle tai kahdelle.

edit: Tai ehkä vaan katson tätä keski-eurooppalaisesta näkövinkkelistä, täällä käytettyjen autojen arvot romahtavat kilsojen ja vuosien mukana nopeammin kuin Suomessa.

 

[Eldmor]

Erona uudempiin -24 että nuo on etuvedolla kun tuoreemmat on takavetoja. Ja korona vuosina oli sirupula joten ne matriksit kuten huomasitkin on kiven alla.

Joo, tuo on tiedossa. En osaa sanoa kuinka paljon tuolla on merkitystä sähköautossa, mutta ainakin nykyinen polttomoottori on etuvetoinen. Totta kai neliveto olisi paras (pl. rangen kannalta), mutta sekin nostaa sitten taas hintaa lisää.

Veikkaan, että 10% arvonpudotusta on todennäköisesti liian vähän ainakin ekalle vuodelle tai kahdelle.

edit: Tai ehkä vaan katson tätä keski-eurooppalaisesta näkövinkkelistä, täällä käytettyjen autojen arvot romahtavat kilsojen ja vuosien mukana nopeammin kuin Suomessa.

Se voi hyvinkin olla, arvuuttelin kanssa samaa että onkohan lähempänä 15 % vai 10 %. Joka tapauksessa ei kuitenkaan niin paljoa eroa, että se kääntäisi omaa kelkkaa leasingin puolelle. Laitetaan tuo 15 % laskelmaan niin ei pitäisi tulla niin paljoa yllätyksenä sitten

 

[lindhmik]

Mazda6 tulee kyllä ekana mieleen ihan toivottomasti ruostuvat alustat.. Mitenkään erityisen hyvä Mazdan brändiarvo ei kyllä ole.

Tuollaisen omistaneena ja useammankin tutun auton kanssa tekemisissä olleena en muista, että alustojen ruostumisen kanssa olisi ollut ongelmia. Takakaaret ja joissain malleissa myös ovien alareunat olivat ne ongelmakohta - samoin kuin aikalaisissa Mondeoissa. Muutoin nuo olisivat pikkuvikoja lukuunottamatta (söi tulppia kuin leipää, jos käytti 95:sta, 2.3l koneet veivät öljyä) mukavia autoja. Oli samaan putkeen Avensista, 6:sta ja Accordia ja kyllä Mazda noista varmaan kaiken kaikkiaan miellyttävin oli. Toyota toki yleislaadultaan ylivoimainen ykkönen, mutta on se vähän noita muita tylsempikin.

 

[Honzo]

Joo, tuo on tiedossa. En osaa sanoa kuinka paljon tuolla on merkitystä sähköautossa, mutta ainakin nykyinen polttomoottori on etuvetoinen. Totta kai neliveto olisi paras (pl. rangen kannalta), mutta sekin nostaa sitten taas hintaa lisää.

Se voi hyvinkin olla, arvuuttelin kanssa samaa että onkohan lähempänä 15 % vai 10 %. Joka tapauksessa ei kuitenkaan niin paljoa eroa, että se kääntäisi omaa kelkkaa leasingin puolelle. Laitetaan tuo 15 % laskelmaan niin ei pitäisi tulla niin paljoa yllätyksenä sitten

No omaan menee myös äkkiä rengaskerta tai kaksi. Joku 700-800€ per setti lienee.

Edit. Huomasin, että olit noita laskenutkin. No ne voi tulla tollaiseen käytettyyn heti kärkeen molemmat ostettaviksi.

 

[Eldmor]

No omaan menee myös äkkiä rengaskerta tai kaksi. Joku 700-800€ per setti lienee.

Laskelmassa on 800e kesärenkaat ja 1200e talvirenkaat kolmen vuoden välein, mikä olisi suurin piirtein 50 tkm vaihtoväli jos ajaa 15 tkm vuodessa.

Edit: tuo on toki totta, että käytetyssä autossa renkaiden uusinta voi tulla eteen nopeammin.

Tuo laskelma nyt siis on vain suuntaa antava, itselle on loppujen lopuksi aika lailla se ja sama jos auton hinta heittää sata euroa kuussa suuntaan tai toiseen. Enemmän kysymys olikin tuosta Polestarin hankinnan järkevyydestä.

 

[Honzo]

Laskelmassa on 800e kesärenkaat ja 1200e talvirenkaat kolmen vuoden välein, mikä olisi suurin piirtein 50 tkm vaihtoväli jos ajaa 15 tkm vuodessa.

Edit: tuo on toki totta, että käytetyssä autossa renkaiden uusinta voi tulla eteen nopeammin.

Tuo laskelma nyt siis on vain suuntaa antava, itselle on loppujen lopuksi aika lailla se ja sama jos auton hinta heittää sata euroa kuussa suuntaan tai toiseen. Enemmän kysymys olikin tuosta Polestarin hankinnan järkevyydestä.

Jos näin on, niin ehdottomasti yksityisliisari alle (jos kerran kilometrikorvauksellista ajoa on, niin turha firmaliisaria miettiä). Toki toi on vaan 24kk, eli sen jälkeen uudet peliliikkeet.

 

[Takaisku]

Polestar 3 saa Teslamaisesti ilmaiseksi uutta rautaa. Nykyisiin autoihin asennetaan ilmaiseksi NVIDIA DRIVE AGX Orin-prosessori:

Polestar 3 enhanced with new features and complimentary hardware upgrade

Polestar is continuing with its commitment to comprehensively update the Polestar 3 throughout its lifecycle. Since delivering the first customer Polestar 3 in June 2024, the Swedish brand has implemented nine software updates to its flagship SUV, while across its three-car range it has...

media.polestar.com

Lehdistötiedotteessa ei tietenkään kerrota mitä iloa kuljettajalle tästä Nvidian uudesta himmelistä on

 

[Eldmor]

Jos näin on, niin ehdottomasti yksityisliisari alle (jos kerran kilometrikorvauksellista ajoa on, niin turha firmaliisaria miettiä). Toki toi on vaan 24kk, eli sen jälkeen uudet peliliikkeet.

Sekin on tietysti yksi vaihtoehto. Alkuperäisessä laskelmassa hintaeroa oli se 220€ oman hankinnan ja leasingin välillä, mitä ei nyt ihan turhaan kuitenkaan kannata maksella. Toisessa jää oma auto käteen (mahdollisine ongelmineen) hankinnan jälkeen, mutta toisessa taas sitten aivan kaikki riskit on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle.

Mutta jos leasingiin jostain syystä päädyn (ei ainakaan tällä hetkellä ole se ykkösvaihtoehto), niin sitten menen kyllä luonnollisesti yksityisleasingilla niin saa paremmat kilsakorvaukset. Harvoin tuo yksityisleasing taitaa edes olla samanhintaista kuin verotusarvolla leasing (firman diili).

 

[Honzo]

Sekin on tietysti yksi vaihtoehto. Alkuperäisessä laskelmassa hintaeroa oli se 220€ oman hankinnan ja leasingin välillä, mitä ei nyt ihan turhaan kuitenkaan kannata maksella. Toisessa jää oma auto käteen (mahdollisine ongelmineen) hankinnan jälkeen, mutta toisessa taas sitten aivan kaikki riskit on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle.

Mutta jos leasingiin jostain syystä päädyn (ei ainakaan tällä hetkellä ole se ykkösvaihtoehto), niin sitten menen kyllä luonnollisesti yksityisleasingilla niin saa paremmat kilsakorvaukset. Harvoin tuo yksityisleasing taitaa edes olla samanhintaista kuin verotusarvolla leasing.

Plus tossa on uusi auto kun oma on 2-3v vanha. Tosiaan 2024 tuli ihan kunnon parannuksia tohon kuitenkin.

 

[Kvarkki]

Polestar 3 saa Teslamaisesti ilmaiseksi uutta rautaa. Nykyisiin autoihin asennetaan ilmaiseksi NVIDIA DRIVE AGX Orin-prosessori:

Polestar 3 enhanced with new features and complimentary hardware upgrade

Polestar is continuing with its commitment to comprehensively update the Polestar 3 throughout its lifecycle. Since delivering the first customer Polestar 3 in June 2024, the Swedish brand has implemented nine software updates to its flagship SUV, while across its three-car range it has...

media.polestar.com

Lehdistötiedotteessa ei tietenkään kerrota mitä iloa kuljettajalle tästä Nvidian uudesta himmelistä on

Olisko vaan, että saavat tuetun rautapohjan tuolla yhdenmukaiseksi. Tai sitten nykyisestä on löytynyt joku "feature", joka aiheuttaa enemmän päänvaivaa kuin autojen päivittäminen.

 

[kuoris]

Massimiesten ja -naisten . Eikö se ole aika selvää ollut ?

No jaa. Taycan taitaa olla lähinnä nopeiten arvoaan pudottava (sähkö)auto. Neljä vuotta vanhoja saa reilulla 50 tonnilla eli kansanauto Teslan hinnalla.

 

[Sir Lancelot]

Laskelmassa on 800e kesärenkaat ja 1200e talvirenkaat kolmen vuoden välein, mikä olisi suurin piirtein 50 tkm vaihtoväli jos ajaa 15 tkm vuodessa.

Edit: tuo on toki totta, että käytetyssä autossa renkaiden uusinta voi tulla eteen nopeammin.

Tuo laskelma nyt siis on vain suuntaa antava, itselle on loppujen lopuksi aika lailla se ja sama jos auton hinta heittää sata euroa kuussa suuntaan tai toiseen. Enemmän kysymys olikin tuosta Polestarin hankinnan järkevyydestä.

Eikai 15tkm vuosi mitään renkaita noin usein tarvine uusia, itsellä 100tkm ajettu ja 4 vuotias sähköauto niin kesärenkaat edelleen alkuperäiset edessä taakse jouduin toisen rikkoutumisen vuoksi uusimaan 45tkm kohdalla taakse uuden parin n. 6milliä oli pintaa silloin.

 

[Eldmor]

Eikai 15tkm vuosi mitään renkaita noin usein tarvine uusia, itsellä 100tkm ajettu ja 4 vuotias sähköauto niin kesärenkaat edelleen alkuperäiset edessä taakse jouduin toisen rikkoutumisen vuoksi uusimaan 45tkm kohdalla taakse uuden parin n. 6milliä oli pintaa silloin.

Ei varmasti joudukaan, näissä laskelmissa vaan ottaa mieluummin varman päälle niin todelliset kulut eivät yllätä.

Lisäksi jos lasken kulut liian alhaiseksi, niin joku sanoo että niitä pitää nostaa. Sit taas jos on liikaa yläkanttiin, niin saan kuulla miten ne ovat oikeasti alhaisemmat .

 

[Honzo]

Eikai 15tkm vuosi mitään renkaita noin usein tarvine uusia, itsellä 100tkm ajettu ja 4 vuotias sähköauto niin kesärenkaat edelleen alkuperäiset edessä taakse jouduin toisen rikkoutumisen vuoksi uusimaan 45tkm kohdalla taakse uuden parin n. 6milliä oli pintaa silloin.

No olipa yleistys. Meillä meni lasten käytössä Corsa-e:ssä 30tkm kohdalla kesärenkaat. Edessä oli 1.5mm ja takana 2mm tossa vaiheessa. Kitkarenkaissa kanssa tossa vaiheessa edessä n. 3-4mm. Eli eturenkaat vaihtoon.

Eli riippuu ihan, miten ajaa. Meillä pelkkää kaupunkipyöritystä ja ilmeisen vauhdikasta…

Hullupösössä 27tkm nyt ja kesärenkaidsa 3-4mm jäljellä.

 

[Sir Lancelot]

No olipa yleistys. Meillä meni lasten käytössä Corsa-e:ssä 30tkm kohdalla kesärenkaat. Edessä oli 1.5mm ja takana 2mm tossa vaiheessa. Kitkarenkaissa kanssa tossa vaiheessa edessä n. 3-4mm. Eli eturenkaat vaihtoon.

Eli riippuu ihan, miten ajaa. Meillä pelkkää kaupunkipyöritystä ja ilmeisen vauhdikasta…

Hullupösössä 27tkm nyt ja kesärenkaidsa 3-4mm jäljellä.

Toki ja joissain sähköautoissa luokattomat ensiasennuskumit saattaa olla vain 6mm uudessa kumissa jo uutena ja sulaa alle kahdessa vuodessa. MEB-alustassa ollut tätä ongelmaa. Osalla kestänyt paremmin mitä polttiksissa..

 

[kooler]

No jaa. Taycan taitaa olla lähinnä nopeiten arvoaan pudottava (sähkö)auto. Neljä vuotta vanhoja saa reilulla 50 tonnilla eli kansanauto Teslan hinnalla.

Oli pakko mennä heti fiilistelemään Nettiautoon, jos alkaa tuolla hintaa lähtemään. Mutta petyin - halvin 55k ja todella nopeasti hintalappu pyörii 60:sta ylös.

2022 -malleja näyttäisi olevan lähes samaan ja googlepohjalla Taycanin 19.1.2022 päivätty hinnasto sanoo alkaen 90140,00e. Eli kolmen vuoden ikäisenä haihtunut jopa prosentuaalisesti aika vähän - noin 35%. Toki hyvityshinta/netto astetta vähemmän, mutta tänne näyttäisi ihan perustasolta eikä mitään ihmeellistä. Toki euroissa osuma vähän isompi, mutta noin se tuppaa olemaan aivan sama minkä ylähyllyn biilin pistää.