Yleistä keskustelua sähköautoista

[Arvid]

On kyllä hinnat pudonneet, varsinkin pikkuakkusia saa todella halvalla. Isoakkuisetkin on ihan järkihinnoissa. Ominaisuuksiltaan olis kyllä herraskainen kulkupeli ilma-alustalla. Mahtaako noissa olla minkälaiset huoltokulut? Kosahtaako ilma-alustat ja viiden vuoden kohdalla kompurat vaihtoon?

Noh voi olla kyllä turhan iso auto, vaimolta voi tulla rutinaa parkkeerauksesta.

Huoltokulut ovat niin kuin Audilla, eli varmaankin korkeat. Mielestäni volkkarillakin ne olivat aikanaan korkeat ja vaikea kuvitella ettei mersulla myös. Huolto-ohjelmaahan voi alkaa järkeistää kun tehtaan takuuta ei kuitenkaan ole. Kannattanee ostaa tämä kuitenkin jollain käytetyn takuulla.

Ilma-alusta ja sen osat eivät ole käsittääkseni mikään heikko kohta (tuntikausia ostaessa foorumeita tutkineena en muista yhtään ongelmatapausta). Voimalinjassa moottorit ja niiden tiivisteiden nestevuodot ovat olleet jonkinlainen heikko kohta, mutta huonon tuurin sattuessa niissä tulee tehdas vastaan, ja loput käytetyn takuusta.

Jos tuohon päätyy, 2021-vuosimallinen kannattaa ottaa vähintään, koska siinä on joitain lastentauteja korjattu - muistaakseni rimpuloita latausportteja on parannettu ja isoimpana täysin uusi MMI.

Ei tuossa nyt kovin isoa ulkomittojen eroa ole esim. EQC:hen mitä olen autoja tienpäällä silmämääräisesti vertaillut. 360-kamera ja hyvät parkkitutkat auttavat jos ei ole tottunut isoihin autoihin.

 

[Gugi^]

Kempowerilla ei ole ongelmia ikinä kun teet auton haluamassa järkässä eli letku kiinni vasta kun lataus aloitettu sovelluksesta. Alkuun tuskailin niiden kanssa. Solenoidi vikaa ei ole vielä näkynyt n. 90tkm aikana. Eikai se sloenoidi oo ku muutaman kympin osa itse vaihdettuna vaikka porsisi, naurettavia nuo marmorin vaihdetaan koko luukku. Yksi koiranluu vaihtui eteen n. 60tkm kohdilla. T. Nelkun omistaja

Enyaqin kanssa on muutamia kertoja ollut ABC:n Kempowerien kanssa ongelmaa kans. 90% kerroista ei ole, mutta kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle niin joutuu kikkailemaan että saa sähköä.
Ei ole kyse ollenkaan mistään järjestyksestä missä tekee kytkennät. Vaan joissain Kempowerin latureissa se lukitusreikä johon auto tunkee lukitustapin kun aloittaa lataamisen, on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen. Niin lukitusta ei saa tehtyä ja herjailee että latausta ei voitu aloittaa.
Pitää sitten nytkytellä tai kammeta sitä latauskahvaa samalla kun auto ja laturi tekee aloituskättelyn. Ei enää niin ongelma kun tuon tietää, niin osaa toimia kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle.
Isoin osa latauksista on kotilaturilla, niin tuo ei ole haitannut elämää auton kanssa mitenkään.

Latausluukkukaan ei ole vielä jäätynyt kun auto harvoin taivasalla. Tosin miettinyt että pitäisi viilailla ne luukun lukituskynnet kokonaan pois, tai ainakin niin pieniksi että luukun saa kammettua vaikka jääraapan nurkalla auki helposti. Ihan varmuuden välttämiseksi. En kyllä tiedä miten tuo käyttäytyy että saako ladattua jos auto luulee latausluukun olevan kiinni, vaikka luukku onkin auki ja latauskapeli kiinni siinä. Ottaako sähköä vai heittääkö vaan erroria.

 

[chrisekh]

on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen.

En omista sähköautoa ja ainoastaan luen näistä ongelmista mutta kyllä mieleni kyllä tekee sanoa että CCS2 on susi liittimenä. Toivuttavasti siinä kohtaa, kun mennään yli 800 Voltin latausjännitteen ottavat suunnittelijat kynän kauniiseen käteen ja tekevät kokonaan uuden liittimen. Mieluiten speksataan sen liittimen kanssa myös adapteri CCS2 niin että päästään ylimenovaiheesta ylitse.

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

 

[weetabix]

Siintomaan muutamissa videoissa ollut samaa (kuin björnin myös). Ainakin esim. Toyotan BrZ tai mikä nimihirviö onkaan niin Siintomaan videossa oli tuota samaa että lataustapahtuman alussa pitää latausliitintä tukea ylöspäin. Laturi jää naksuttelemaan eikä lataus ala.

Björn jossain autossa viritteli roskiksen pitämään latausliitintä enemmän yläasennossa.

Pääsääntöisesti kun lataus alkaa (ja pistoke lukkiutuu) niin homma toimii tuon jälkeen. Vaikuttaa vikaa olevan enemmän auton päässä, jos liittimen asento on asetettu siten että painavalla pikalatausjohdolla liitin ei pysy pohjassa. Laittaisivat vaikka manuaalisen kiristimen, lukitsisivat lstauspistoolin ensin kiinni tai joku muu ratkaisu jos homma ei muuten toimi.

Millään pistokemallilla ei pääse johtojen jäykkyydestä ja painosta eroon, joten ennemmin kyse on siitä että autonvalmistajat varmistavat sujuvan toiminnan.

 

[Pekka L]

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

Ehkä tuollaiselle tulee tarvetta sitten joskus lopulta raskaan liikenteen sähköistyessä. Tai sitten useampi letku samaan autoon?
Mutta onko henkilöautopuolella oikeasti tarvetta yli 250kW tasaiselle latausteholle? Alkaisi olemaan latausinfran kustannus jo niin kova, että energiastakin pitäisi alkaa veloittamaan selkeästi enemmän kattamaan kustannukset.
Uskoisin, että alle 250kW teho ja alle 50c/kWh on houkuttelevampi, kuin 500kW teho 1€/kWh hinnalla.
Toki akkujen tekniikka ja hinta kehittyy niin autoissa, kuin välivarastoina. Joten voihan tuo olla joskus todellisuutta. Mutta ei varmaankaan vielä muutamaan autosukupolveen. Harmi.

 

[weetabix]

Kyllähän porschella saa nykyään jo sen 300kW+ about 80% asti nykyisillä liittimillä/johdolla. Sinänsä tuo akun jakaminen useampaan lohkoon voidaan myös tehdä, mutta vaatii säätöä sekin, kun aika kuvaavaa että edes Tesla (Cybertruck) ei ole omilla latausasemillaan saanut hommaa toimimaan (tai latauskokemus on mitä sattuu ja joutuu tökkimään piuhaa irti ja takaisin kiinni että saisi parempaa tehoa). Ei auta liitin noihinkaan ongelmiin vaan näiden kanssa vaatii oikeasti testaamista ja hienosäätöä että lataaminen saavuttaa varmatoimisuudessaan polttoaineen tankkaamisen.

 

[Sir Lancelot]

Enyaqin kanssa on muutamia kertoja ollut ABC:n Kempowerien kanssa ongelmaa kans. 90% kerroista ei ole, mutta kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle niin joutuu kikkailemaan että saa sähköä.
Ei ole kyse ollenkaan mistään järjestyksestä missä tekee kytkennät. Vaan joissain Kempowerin latureissa se lukitusreikä johon auto tunkee lukitustapin kun aloittaa lataamisen, on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen. Niin lukitusta ei saa tehtyä ja herjailee että latausta ei voitu aloittaa.
Pitää sitten nytkytellä tai kammeta sitä latauskahvaa samalla kun auto ja laturi tekee aloituskättelyn. Ei enää niin ongelma kun tuon tietää, niin osaa toimia kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle.
Isoin osa latauksista on kotilaturilla, niin tuo ei ole haitannut elämää auton kanssa mitenkään.

Latausluukkukaan ei ole vielä jäätynyt kun auto harvoin taivasalla. Tosin miettinyt että pitäisi viilailla ne luukun lukituskynnet kokonaan pois, tai ainakin niin pieniksi että luukun saa kammettua vaikka jääraapan nurkalla auki helposti. Ihan varmuuden välttämiseksi. En kyllä tiedä miten tuo käyttäytyy että saako ladattua jos auto luulee latausluukun olevan kiinni, vaikka luukku onkin auki ja latauskapeli kiinni siinä. Ottaako sähköä vai heittääkö vaan erroria.

En muista onko ollut ongelmaa enää, kun rupesin toimimaan Youtube videon mukaan eli latauskäyntiin, kaapeli kiinni ja pidän kaapelia kädellä kiinni niin kauan kuin lukittuu. Korostetun kauan, kun pitelee letkusta varmaan auttaa tähän.

 

[Mariini]

MWS liitin on jo olemassa ja tuskin CC2 korvautuu sillä, henkilöautot saa mehua tarpeeksi läpi.... Megawatt Charging System - Wikipedia

Olen maallikko, joten en tunne sähköä kovin hyvin, mutta korjatkaa;

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

 

[ossid]

MCS on sitten seuraava steppi CCS:stä mutta se on käsittääkseni enemmän raskaan liikenteen käyttöön optimoitu.

The Megawatt Charging System (MCS) is a charging connector under development for large battery electric vehicles. The connector will be rated for charging at a maximum rate of 3.75 megawatts (3,000 amps at 1,250 volts direct current (DC)).

Kyllähän tuo CCS:n kapasiteetti on ihan riittävä henkilöautoihin, jos latauskäyrä saadaan tasaisemmaksi. Ja kun jo nyt aletaan CCS:n osalta 800V järjestelmissä lähestymään 400kW tehoja niin en nyt oikein näe että se olisi kovin iso pullonkaula.

 

[ossid]

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

Sama teho siirtyy isommalla jännitteellä toki aina pienemmillä ampeereilla, mutta tuossa pitää erottaa jakeluverkon osuus ja latauskentän osuus.

Jakeluverkon osalta ainut millä on väliä on kokonaisteho ja jakeluverkkoyhtiö sitten toimittaa sen tarvittavan tehon haluamallaan tavalla.

Usein se on 400V pienjänniteliittymä, mutta varmaan aletaan kohta näkemään ratkaisuja(ellei ole jo?), joissa latauskenttä liittyy suoraan 20kV keskijänniteverkkoon oman muuntajan avulla. Voisin ajatella, että joskus harvemmin käytetty 1kV jännite(eli olisi 20->1kV muuntaja) voisi näissä latauskentissä toimia aika hyvin, jos vain valmistajien tehoelektroniikka tukee sitä.

 

[masaf2]

Ekaa kertaa pitempää siivua nyt EV6 kanssa ajamassa ja aika erilainen matkantekotaktiikka saa olla kuin Enyaqilla.

Skodalla piti aina ajaa mahdollisimman pienille prosenteille jotta akun lämmitys toimii kun taas Kia kanssa pitäisi se 25% jättää pohjalle. Tarkoittaa sitä että Skodalla tuli vedettyä välillä ihan höyryille (n. 300km) kun Kia kanssa pitää pysähdellä noin 200km välein jos haluaa parhaat tehot laturista.

165kW keskiteholla näyttää nyt parhaimmillaan 55kWh siirtyneen, siinä ei kauaa ehdi bigmäkin kanssa ihmetellä. MEBbiläisen kanssa tauot oli lepposampia, 10-20 min pidempiä yleensä.

Näinhän se on - EV6 kanssa ehtii käydä suurteholatauksen aikana kusella, mutta paskomisen tai kahvittelun kans jo ahistaa ettei ole pian latauskentän turha varaaja päättyneen latauksen myötä.

 

[pulatunnus]

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

Isompien asemien laidalle taidetaan nykyäänkin tulla isommalla jännitteellä. Asemalla voi olla kiinteitä siihen ajoneuvon liitäntään saakka.

Keskustelu taisi viritä allaolevasa postauksesta.

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

800v dc jos mennään yhdellä "parilla" megawatti niin menntäisiin reilusti yli tuhannen amppeerin. kaksi liitosta, hyvillä kontakteillakkin voi lämpöäkin syntyä.

Onko uutisoitu että joissain on useampi liitin.

 

[chrisekh]

Mutta onko henkilöautopuolella oikeasti tarvetta yli 250kW tasaiselle latausteholle?

Sanosin että kyllä siihen suuntaan olla menossa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan 1 MW latauskyvystä. Mutta ennustamistahan tämä vain on. Joku 500 Ampeeria on suurin mitä itse jaksan uskoa piuhojen ikinäkään tukevan ja silloin jäädään 800V kanssa 400kW lataukseen.

Uskoisin, että alle 250kW teho ja alle 50c/kWh on houkuttelevampi, kuin 500kW teho 1€/kWh hinnalla.

Ei se 1MW teho tarvitse maksaa sen enempää, jos kentällä kuitenkin on jo akku tukemassa sähköverkkoa. Ja niitä akkuja on jo suomessa.

MCS on sitten seuraava steppi CCS:stä mutta se on käsittääkseni enemmän raskaan liikenteen käyttöön optimoitu.

Tuossa ei ole otettu huomioon kotilatausta 3 vaiheella ja siksi se on huono liitin henkilöautoihin.

 

[Blur]

MCS standardi ei ole ilmeisesti vieläkään täysin valmis, vaikka julkistuksia latureista on. Ja tosiaan se ei tule henkilöautoihin ikinä, koska siitä puuttuu AC-lataus.
CCS riittää henkilöautoille hyvin, jos 800V järjestelmästä saat 500A kanssa 400kW tehoa ja keskikulutus on 20kW/100km tulee tuolla teholla 2000km/h. Saa muuten kusta tosi nopeasti.
Joissain tapauksissa jo nykyään raskaassa kalustossa on CCS-pistokkeita kaksi. Yksi syy tähän ainakin kiinalaisissa on GB/T:n virtarajoitus 250A/pistooli, jolloin se on helppo korvata kahdella CCS:llä ja esim 600V järjestelmä saa 150kW*2 = 300kW.

 

[chrisekh]

CCS riittää henkilöautoille hyvin, jos 800V järjestelmästä saat 500A kanssa 400kW tehoa ja keskikulutus on 20kW/100km tulee tuolla teholla 2000km/h. Saa muuten kusta tosi nopeasti.

Ei ihmisten ostos käyttätyminen ole aina järkevää. Asentavathan ihmiset 22 kw tolppia kuormanhallinnalla kotiinsa vaikka pärjäisivät 1x8A liittymällä. Jos ei ole kusihätä ja matkaa on vielä 200 km niin ennemmin kykin laturissa 2.5 minuuttia kuin 6 minuuttia. Mutta nythän ei ole sitten kyseessä että sanoisin että latauskykyä täytyy kasvattaa koska sähköauto ei ole hyvä ilman sitä. Sanon että latauskykyä täytyy kasvattaa koska ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä. Jos vuonna 2040 autokaupassa on 400 kw ja 1 Gw lataustehoon pystyvät autot ja hintaero on nykyistä rahaa 3000€ niin kyllä vaan se 1 MW alkaa kiihottamaan ja varsinkin jos naapurilla on vain 400 kw.

 

[zepi]

CCS2 liitin on speksattu up-to 1000V jännitteelle ja up-to 500A virralle. 400kW latureita on jo markkinoillakin. Vaikea nähdä että tuo ei riittäisi "tavallisille" henkilöautoille.

Toki aina enemmän on parempi, mutta tietyn pisteen jälkeen asiakkaiden maksuhalu alkaa rajoittua ja jengi ei halua maksaa enempää paremmasta kun riittävän hyvä on jo tarjolla.

En oikeastaan näe miten CCS2 ja MCS olisivat jotenkin toisensa poissulkevia. Käytännössä nuo DC-latausliittimet ovat vain suora pötkö auton kyljestä akun napoihin + joku pennin mikrokontrolleri joka hoitaa kommunikaation auton BMS:n ja laturin välillä -> autot jotka hyötyvät yli 500kW latauksesta voivat aivan hyvin integroida siihen CCS2:sen viereen tai toiselle puolelle sen toisen liittimen.

Esim. matkailuautoon tai purjeveneen vetämiseen käytettyyn raskaaseen pick-up:iin voisi kannattaa hyvinkin pistää molemmat...

 

[Pakana]

Ei kai tuossa CCS liittimessä nyt kuitenkaan itsessään mitään sen kummempaa ongelmaa ole?

Ja kyllähän se on mekaanusesti yhteensopivuus säilyttäen mahdollista päivittää tuotakin tehokkaammaksi, jos nykyisiä rajoja suuremmat tehot tulevat tarpeeseen.

 

[Rytkonen]

Joo no tuo maavara on ihan ok, reissukäyttö se vähän mietityttää. Ei lasten kanssa nyt käytännössä koskaan yli 300km siivuja vedetä, vähintään vessatauko tulee jo siinä. Kuvittelisin että vois riittää jos latailee 3h välein. Siinä sen ehkä 250km just kerkee ajamaan kotimaan teillä. Päivittäiset työajotkin näyttäis menevän kaikki tuolla heittämällä.

Vaimo ei jostain syystä tykkää bemareista, vaikka meillä yksi i-bemmi jo on. Noh ei mahdoton silti.


Tojot ei kyllä varsinkaan tuon matkakäytön takia sovellu. Tän auton pitäis olla vähän pidemmille matkoille, meillä on yks pikkusähkövatkain lähiajeluun.

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

 

[mhj]

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

Ääni tälle. Ollaan oltu tyytyväisiä. Sopivan kokoinen, autona toimiva yms.

Jos jotain negatiivista haluaa sanoa, niin jostain syystä ohjelmisto kierrättää sisäilmaa liikaa josta syystä lasit joskus menee huuruun. Siitäkin pääsi eroon sillä, että valitsee puhaltimen modeksi sen tuulilasin sulatukseen tarkoitetun täystehon ja säätää sen manuaalisesti vaikka 20 asteeseen ja puhaltimen ykköselle. Loppuu sisäilman kierrättäminen siihen ja lasit pysyy auki joka tilanteessa.

Korostan että toi huurtumisongelma on ainakin meillä ollut todella pientä, että jos nettiä selaa asian tiimoilta niin kannattaa vähän suodattaa niitä kärkkäimpiä kommentteja.

 

[Bigfoot007]

Ensimmäinen kunnon talviajo tehty Cupra Bornilla, pääosin maantieajoa lämpötilan vaihdella -2 ja -6 välillä, matkaa noin 70km yhteen suuntaan. Menomatkalla keskikulutus oli noin 24 kWh / 100 km. Tulomatkalle lähdettiin runsaan neljän tunnin kuluttua, jolloin keskikulutus oli runsaat 19 kWh / 100 km. Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla. Talviolosuhteissa kylmällä akulla lähteminen näyttää todella suurta keskikulutus ensimmäisten kilometrien aikana, parhaimmillaan näyttää yli 60 kWh / 100 km.
Kasvaneesta kulutuksesta huolimatta auto on kulkenut hyvin, ja ainoastaan tuulilasien jäätymisen kanssa ja on ollut yllättäviä ongelmia.

 

[zepi]

Ei kai tuossa CCS liittimessä nyt kuitenkaan itsessään mitään sen kummempaa ongelmaa ole?

Ja kyllähän se on mekaanusesti yhteensopivuus säilyttäen mahdollista päivittää tuotakin tehokkaammaksi, jos nykyisiä rajoja suuremmat tehot tulevat tarpeeseen.

No noita kättelyongelmia on jonkin verran - ilmeisesri johtuvat ainakin osittain tuosta mekaanisesta designista.

 

[weetabix]

Noista latauksista vielä. Jos nykyinen Taycan imee sen 26kWh energiaa viiteen minuuttiin (tultaessa sillä 10% akunvarauksella laturille), niin vaikea nähdä että kovinkaan moni lähtisi maksamaan vaikka tuplahintaa latauksesta sen takia että saisi tuplasti nopeammin virtaa.

Juu, joissakin tapauksissa maksajakin löytyisi mutta suurimmassa osassa tapauksista ei.

 

[Hammer Schultz]

No noita kättelyongelmia on jonkin verran - ilmeisesri johtuvat ainakin osittain tuosta mekaanisesta designista.

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde.

Tämä. Jokaisen kannattaa miettiä kuinka suuren osan autossa vietetyssä ajasta esim. teholla tai rangella on merkitystä ja verrata sitä vaikkapa penkkien laatuun, melutasoon ja yleiseen mukavuuteen.

Vähän kärjistäen, teholla ja rangella on merkitystä esim. 10% autossa vietetystä ajasta kun taas penkit ja melu/mukavuus on merkittävä asia 90% ajasta.

 

[Teknokooma]

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

Samaa mieltä. Ehkä se on vähän foorumin ominaisuus. Painotetaan numeroilla mitattavia juttuja ja on tärkeää että autossa on aina uusin softa asappina, vaikka se tunnetusti rikkoisikin jotain ominaisuuksia.

Toki moni asia on makuasia. Itse painotan jousituksen mukavuutta varsin korkealle. Mukavuuskin on subjektiivinen käsite. Toisille se tarkoittaa tarkkaa ja tunnokasta tuntumaa, toisille pehmeää kelluvaa etäistä tuntumaa tien epätasaisuuksiin. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen leiriin. En halua tuntea käsissäni tai perseessäni kun ajan kuoppaan. Ja niitä kyllä riittää täällä rapistuvassa suomessa.

Ajamistani sähköautoista 2020 E-tronissa on mukavin alusta. Tokana tulee 2020 raven S-malli. Kolmantena 2018 X joka oli huomattavasti pehmeämpi kuin 2016 X. Raven X:n haluaisin ostaa, koska tarvin vähintään 6 istumapaikkaa. Sellaista en ole koeajanut, mutta todennäköisesti jousitus on tarpeeksi mukava.

 

[salamoi]

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Itsellä on ollut kättelyongelma i4:n kanssa kirjaimellisesti yhdellä laturilla koskaan ja se oli Norjassa vanhalla 50 kW laturilla, joka oli kyllä sen näköinen, etten ihmettele. Sekin kumminkin lähti lataamaan, kun piti pistoolia paikallaan lukituksen ajan. Muilla latureilla vaan tökkään piuhan kiinni ja näprään latauksen sovelluksesta päälle. En siis pidä pistoolia paikallaan olleenkaan. Oma on toki vasta reilu vuoden vanha, niin saa nähdä huononeeko toiminta liittimen kulumisen myötä.

 

[zepi]

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Jos autovalmistajan liitin on speksin toleranssien sisällä ja latauslaitteen liitin on myös toleranssien sisällä, niin vika on silloin liittimen speksissä, ei autossa tai laturissa.

Tai näin minä tämän järkeilen.

 

[Kvarkki]

Ensimmäinen kunnon talviajo tehty Cupra Bornilla, pääosin maantieajoa lämpötilan vaihdella -2 ja -6 välillä, matkaa noin 70km yhteen suuntaan. Menomatkalla keskikulutus oli noin 24 kWh / 100 km. Tulomatkalle lähdettiin runsaan neljän tunnin kuluttua, jolloin keskikulutus oli runsaat 19 kWh / 100 km. Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla. Talviolosuhteissa kylmällä akulla lähteminen näyttää todella suurta keskikulutus ensimmäisten kilometrien aikana, parhaimmillaan näyttää yli 60 kWh / 100 km.
Kasvaneesta kulutuksesta huolimatta auto on kulkenut hyvin, ja ainoastaan tuulilasien jäätymisen kanssa ja on ollut yllättäviä ongelmia.

Kuulostaisi enemmän kabiinin lämmitykseltä, ei nuo akut ihan hirveästi lämpene ellei ota asiakseeen niitä lämmittää. Joskus kun on Miissä tullut akun rajat vastaan, niin igluna ajaen kulutus laskee melkein kesälukemiin. Kuulisin mieluusti lisää mikä siinä tuulilasissa mättää, kun Born on yhtenä vaihtoehtona uudeksi 2. autoksi.

 

[Bigfoot007]

Kuulostaisi enemmän kabiinin lämmitykseltä, ei nuo akut ihan hirveästi lämpene ellei ota asiakseeen niitä lämmittää. Joskus kun on Miissä tullut akun rajat vastaan, niin igluna ajaen kulutus laskee melkein kesälukemiin. Kuulisin mieluusti lisää mikä siinä tuulilasissa mättää, kun Born on yhtenä vaihtoehtona uudeksi 2. autoksi.

Saattaapi olla, mutta toisaalta auton kulutusmittari ei huomioi sisätilan esilämmitystä, jota luukutan joka kerta vähintään viiden mintsuukelin ajan. Akku ei sillä luukutuksella lämpiä mihinkään ja renkaiden rakoon tahtoo kertyä isompia jääkokkareita, jotka saa helposti potkittua pois. Akku on melko hidas ottamaan virtaa DC-laturista talvikeleillä, vaikka kilometrejä olisi alla runsaammin. Hyvä jos 40 kW ylittyy edes kerran puolen tunnin latausreissun aikana, paukkupakkaset on jääneet toistaiseksi kokematta.
Tuulilasiongelma jatkuu edelleen, mutta lämpimän ilman jatkuva huudatus "ylöspäin" on pitänyt toistaiseksi lasin sulana. Jos ilmalämpöpumppu pettäisi talviaikaan tai kostealla kelillä, muuttuisi auto ajokelvottomaksi. Auto menee määräaikaishuoltoon lähiaikoina, jossa ajattelin nostaa huurtumisongelman pinnalle.

 

[Kvarkki]

Onkohan tuossa sama aivopierurakenne kuin Miissä eli konepellin yläkulmissa on ilmanottokanavan ritilät ja siellä alla metallikaukalot pieni reikä pohjassa. Kerää helposti lehtiä ko. paikkaan ja jos on reiäte tukossa, niin pidemmän päälle pahimmillaan vesi pääsee ilmastointijärjestelmään sisään. Miissä tuon veden kertymisen/tukoksen huomasi ensimmäisenä auton voimakkaasta huurtumisesta.

 

[zepi]

Oma sähköautoura lähtee käyntiin vauhdilla - perjantaina hakemaan Enyaq 80x ja lauantaina neljän viikon reissuun jolloin luvassa ainakin 3000km tien päällä.

Periaatteessa "unelma" olisi ollut hommata ID7 GTX tai Audi A6 / Q6, mutta käytännössä rahaa olisi palanut niin paljon enemmän verrattuna melkein uuteen pre-facelift Enyaqiin, että jäädään odottelemaan vielä.

 

[shotgun]

Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla.

Mitenkäs tuuli? Vastatuuli mennessä ja myötätuuli tullessa tekee helposti yli 10% eron kulutukseen, vaikka ei olisi kovakaan tuuli.

 

[blastermaster]

Näinhän se on - EV6 kanssa ehtii käydä suurteholatauksen aikana kusella, mutta paskomisen tai kahvittelun kans jo ahistaa ettei ole pian latauskentän turha varaaja päättyneen latauksen myötä.

Sillä saa sen noin 10 min lisää taukoa kun ajaa sinne 10% tuntumaan. Se alku on yllättävän hidas kylmällä akulla.

Oma sähköautoura lähtee käyntiin vauhdilla - perjantaina hakemaan Enyaq 80x ja lauantaina neljän viikon reissuun jolloin luvassa ainakin 3000km tien päällä.

Periaatteessa "unelma" olisi ollut hommata ID7 GTX tai Audi A6 / Q6, mutta käytännössä rahaa olisi palanut niin paljon enemmän verrattuna melkein uuteen pre-facelift Enyaqiin, että jäädään odottelemaan vielä.

Kova veto!

Itse kun Enyaq aikanaan hankin niin vielä torstaina aamulla se oli tiiliskivenä korjaamolla mutta perjantaina sain alle. Lauantaina laivalla yli ja ekaa 1000 km päiväreissua sähköautolla kokeilemaan.

Hieman meinasi jännä tuoksua autossa kun ekalle laturille oli muistaakseni noin 200 km ja vaikka gom näytti yli 300 km niin perillä oli ehkä kymppi rangea jäljellä.

 

[Bigfoot007]

Mitenkäs tuuli? Vastatuuli mennessä ja myötätuuli tullessa tekee helposti yli 10% eron kulutukseen, vaikka ei olisi kovakaan tuuli.

Tyyntä oli koko päivän (ja kallista pörssisähköä kaupanpäällisenä)

 

[zepi]

Itse kun Enyaq aikanaan hankin niin vielä torstaina aamulla se oli tiiliskivenä korjaamolla mutta perjantaina sain alle. Lauantaina laivalla yli ja ekaa 1000 km päiväreissua sähköautolla kokeilemaan.

Hieman meinasi jännä tuoksua autossa kun ekalle laturille oli muistaakseni noin 200 km ja vaikka gom näytti yli 300 km niin perillä oli ehkä kymppi rangea jäljellä.

Oma Enyaq odottaa että saavat vaihdettu talvigummit alle ja paperihomma tehtyä. Se on sentään 14kk vanha 15tkm ajettu yksilö, joten sisäänajo tehty ja penkit pierutettu sen verran, että ei tarvinnut maksaa enää uuden hintaa.

Faceliftatuista 85x:istäkin olisi saanut maksaa varmaan kymppitonnin enemmän joka ei tuntunut enää järkevältä - suurin hyöty kun olisi ollut se akun precondition ja hieman energiatehokkaammat moottorit. Nykyisellään matkustustahdin pitkässä ajossa määrää takapenkin cybexi-kaukalon asukas, joten en usko että latausnopeus tulee useampaan vuoteen olemaan kovin merkittävä tekijä ja lähipyörittelyssä hyödyt ovat sitäkin pienemmät.

Katsotaan vaihtoehtoja sitten 3-4v päästä kun MEB-VAG:in kaikki metkut alkavat ketuttaa tarpeeksi.

 

[TLA]

Tänne myös 85 tulossa parin kuukauden päästä ennen faceliftiä, vaihto Superb PHEV:stä, joten latauskaapelit ja solenoidit tulleet jo tutuksi. Superbin varustetasoon tottuneena sai Enyaqistakin ruksia mukaan melkein kaiken, jolloin L&K tuli lopulta halvemmaksi. Koeajoin myös Model Y:n, mutta ei oikein innostanut pyytämään edes tarjousta.

 

[Takaisku]

Nyt on takana yli 1 000 ajoa Polestar 3:lla, joten autosta on muodostunut jonkinlainen käsitys. Edellinen auto oli 2021 Volvo XC90 kaikilla varusteilla, erinomainen auto vielä tänäkin päivänä. Kommenttini ovat lähinnä vertailua näiden kahden auton välillä.

Ensin tärkein, eli ajaminen. Ajaminen on yhtä kärsimystä, muttei kuitenkaan aivan niin ankeaa kuin 99%:lla muista autoista. Tämä huomioiden Polestar on erinomainen ajajan auto, ajoneuvon koko ja 2 600 kg omamassa huomioiden. Ohjaus on todella tarkka ja tunnokas, auto kääntyy mutkiin erinomaisesti. Nelivedolla on helppo ajaa luisussa liukkaalla ja rattimies voi laittaa myös ajoavut pois päältä. Itsellä riitti kertakokeilu, auto pyörähti miltei välittömästi perä menosuuntaan Kiihtyvyys on kohtalainen (~4.5s 0-100 km/h), paikaltaan lähdettäessä tehoa selvästi rajoitetaan ohjelmallisesti. Maantiellä kuitenkin pääsee rekoista ohi vaivattomasti. Yhden polkimen ajo löytyy mutta sitä ei ole pakko käyttää. Ilmajousitus on Volvoon verrattuna jäykempi, löysimmälläkin asetuksella pykälän turhan jämäkkä minulle. Siinä missä Volvo meni noppakivikadulla tai huonopintaisella tiellä kuin lentävä matto, Polestarin alusta ei epätasaisuuksia yhtä hyvin suodata. Silti sanoisin Polestarin alustan olevan erinomainen jos viitsii hiljentää huonoimmissa paikoissa.

Volvo XC90 ei missään nimessä ole meluisa auto, mutta Polestar on vielä huomattavasti hiljaisempi. Rengasmelu on eristetty todella hyvin, maantiellä ei huomaa eroa ajaako urassa vai sen vieressä. Lapsetkin kommentoivat auton olevan hiljaisempi. 130 km/h nopeudessa a-pilarin kohdalta kuuluu jonkin verran tuulen suhinaa, tätä ongelmaa ei Volvossa ollut edes 150 km/h vauhdissa. Huomioiden että paikallisella moottoritiellä suurin rajoitus on 100 km/h, ongelma on pienehkö.

Auton sisätilat tuntuvat laadukkailta, kovaa muovia on ainoastaan etuovien säilytyslokeroiden sisällä. Muutoin kaikki pinnat ovat pehmeitä materiaaleja. Miinusta tulee penkeistä, joiden päällyste on jotain WeaveTechiä. Eli muovia. Valitettavasti valmiiksi varusteltuun leasing-autoon ei saanut nahkapenkkejä ruksittua, toisaalta 6 000 euroa tuntuisi kova hinnalta hierovista nappanahkapenkeistä. Suomen talvessa penkkien materiaali tuntuu siedettävältä, katsotaan tilannetta uudestaan kesällä. Volvoon verrattuna penkistä puuttuu hieronta, ilmastointi ja sivuttaistuen säätö. Reisituen säätökin on halpuutettu manuaaliseksi. Silti penkeissä on erittäin hyvä istua pidempiäkin matkoja, vaikka ne eivät aivan XC90:n penkkien tasoiset ole.

Bowers & Wilkins-äänentoisto (Dolby Atmos-tuella) on erinomainen. Volvossa oli saman valmistajan äänentoisto, mutta kehitystä on vuosikymmenessä selvästi tapahtunut. Miinusta tulee puuttuvasta CarPlay-tuesta, ominaisuus tulee kuulemma päivityksenä vielä ennen joulua.

Auton avaimen voi lisätä suoraan Applen lompakkoon, jolloin erillistä avainkorttia ei tarvitse kantaa. Puhelin tai kello toimii avaimena vaikka virta loppuisi. Autoa lähestyttäessä ensin valot syttyvät ja kahden metrin etäisyydellä oven kahvat nousevat ylös. Lisäksi digiavaimen voi jakaa lapsille, he pääsevät autoon sisään omilla puhelimillaan. Ilman oikeutta ajaa autolla. Digiavain on ollut toimiva systeemi kaikkineen.

Pakollinen ylinopeusvaroitin ei ole mitenkään ärsyttävä, se piippaa ylinopeutta ajettaessa muutaman kerran ja hiljenee sitten. Halutessa ominaisuuden saa pois yhdellä painalluksella. Tarkkaavaisuushälytystä ei ilmeisesti saa pois päältä, mutta senkin kanssa voi elää. Katse saa harhailla kymmenkunta sekuntia ennen kuin auto piippaa kerran ja ilmoittaa että olisi parempi keskittyä ajamiseen.

Tilat ovat selvästi Volvoa huonommat. Taakse mahtuu aikuinen hyvin istumaan pääntilan ja jalkatilan puolesta, mutta polvikulma on on tiukka. Meidän perheessä takapenkillä matkustaa vain alle 165 cm pitkiä henkilöitä, joten polvikulma ei muodostu ongelmaksi. Isompi ongelma on tavaratila, laskettelusukseni eivät sinne mahdu. Eivät ne tosin mahtuisi kovin moneen muuhunkaan perheautoon. Eli viiden hengen laskettelureissuja varten on hankittava suksiboksi.

Dynaamisella ajotyylilläni ajettaessa ~20km/h yli rajoitusten autolla pääsee pikkupakkasessa matka-ajoa noin 400 km. Sisätilan lämpö säädetty 22 asteeseen, ratin lämmitys päällä samoin kuin osa penkinlämmittimistä sekä ilmastointi lähes täysillä. Matkaa tehdessä keskilatausnopeus oli ABC:lla 92 kW ladattessa lämmin akku 9% -> 70%. Teoriassa auton pitäisi tukea yli 200 kW-pikalatausta ja laturin kyljessä luki 150 kW, mutta todellisuus on näköjään jotain muuta. Toivoisin että autossa olisi 200 kWh akku ja todellinen latausnopeus 400 kW.

Ehdottamasti paras ominaisuus autossa on kuitenkin hinta-laatusuhde. Yksityisleasing 990 euroa kuussa kahden vuoden ajan ajomäärällä 15 000 km vuodessa. Huomioiden että auto maksaa näillä varusteilla omalla rahalla ostettuna yli 100 000 euroa, on leasingmaksu suorastaan halpa. Yhden 100 000 euron auton ostaneena en aio peltilehmään enää pääomia sitoa tappiota tuottamaan. Luulen että esimerkiksi uusi 60 000 euron VW ID.7 menettää arvoaan kahdessa vuodessa enemmän kuin mitä minä maksan autoilusta (23 760 €). Koska minulla ei ole jäännösarvoriskiä autoilu on paljon huolettomampaa. Mahdolliset naarmut ja kiveniskemät eivät jaksa kiinnostaa, samoin akkua voin latailla miten sattuu.

 

[Honzo]

Itse myös oli Polestar 3 mietinnässä. Koeajoin ja tykkäsin kyllä. Omilla n.25tkm vuoteen ois leasing ollut joku 1150€/kk. Ehkä vähän hapokas ja siksi päädyin hommaamaan iX40. Nollakäsirahalla menee nyt sitten 830€/kk pari ekaa vuotta. Sitten eka huolto ja varmaan saa rengaskertaakin ostaa.. saas nähdä kuinka kauan arvo laskee nopeammin kuin kk-maksu.

 

[Gugi^]

Oma sähköautoura lähtee käyntiin vauhdilla - perjantaina hakemaan Enyaq 80x ja lauantaina neljän viikon reissuun jolloin luvassa ainakin 3000km tien päällä.

Periaatteessa "unelma" olisi ollut hommata ID7 GTX tai Audi A6 / Q6, mutta käytännössä rahaa olisi palanut niin paljon enemmän verrattuna melkein uuteen pre-facelift Enyaqiin, että jäädään odottelemaan vielä.

Kuulostaa vähän samalle kuin itselläkin kun sähköautoiluun siirryin. Enyaq 80 kaupasta ja viikon päästä siitä ekalle lapinreissulle, tosin vain noin 1700km turnee Saariselälle, jossa ei latureita ollut kuin se yksi. Nyt jo paremmin kun uuden Kuukkelin pihassa on upouusi Ionity.

Talvella sitten kannattaa jättää se 60-100km pelivaraa rangeen, koska keli voi muuttua yllättäen. Välillä Suomussalmi-Kuusamo alkoi viimeksi ihan hirveä lumipyry ja tie muuttui melkein sulasta -> kynnöspelloksi. Kulutus hyppäsi 19 -> 26kwh/100km lukemaan. Vähän sai jo jännätä Kuusamoon vaikka oli se ~60km varattu ekstraa auton arvioimaan rangeen. Yhtälailla polttiksessakin kulutus nousee nuissa huonoissa keleissä, mutta sähköautossa vaikutus on kertaluokkaa kovempi.
Yleensä sen 50-60km olen kesäisinkin pitänyt pelivarana rangessa. Eli jos 200km päähän pitää päästä niin ladannut niin että auto arvioi rangeksi vähintään 250km.

 

[zepi]

Kuulostaa vähän samalle kuin itselläkin. Enyaq 80 kaupasta ja viikon päästä siitä ekalle lapinreissulle, tosin vain noin 1700km turnee Saariselälle, jossa ei latureita ollut kuin se yksi. Nyt jo paremmin kun uuden Kuukkelin pihassa on upouusi Ionity.

Talvella sitten kannattaa jättää se 60-100km pelivaraa rangeen, koska keli voi muuttua yllättäen. Välillä Suomussalmi-Kuusamo alkoi viimeksi ihan hirveä lumipyry ja tie muuttui melkein sulasta -> kynnöspelloksi. Kulutus hyppäsi 19 -> 26kwh/100km lukemaan. Vähän sai jo jännätä Kuusamoon vaikka oli se ~60km varattu ekstraa auton arvioimaan rangeen. Yhtälailla polttiksessakin kulutus nousee nuissa huonoissa keleissä, mutta sähköautossa vaikutus on kertaluokkaa kovempi.
Yleensä sen 50-60km olen kesäisinkin pitänyt pelivarana rangessa. Eli jos 200km päähän pitää päästä niin ladannut niin että auto arvioi rangeksi vähintään 250km.

Joo - oma suhaus tapahtuu Keski-Euroopassa, joten lämpötilat ovat lähtökohtaisesti vähän kevyempiä - tosin ranskassa sitten motarin 130kmh rajoitus aiheuttaa kulutuksen nousua...

Suurempi ongelma on, ettei ole oikein käryä siitä mitä muuta latauverkkoa kuin Ionityä voisi käytännöss käyttää. Teoriassa varmaan voisi myös maksaa subscription VAG:n / skodan omaan verkkoon niin saisi roamailla tuhansissa latureissa, mutta taidan mielummin maksaa kuukauden ionity-passporttia ja tähtäillä noille. Nuo ovat aika hyvin noilla suurimmilla huoltsikkakeitalla edustettuna.

 

[pulssi]

Alkaisi olemaan latausinfran kustannus jo niin kova, että energiastakin pitäisi alkaa veloittamaan selkeästi enemmän kattamaan kustannukset.

Ehkäpä joku keksii tähän ratkaisun jo pari vuotta sitten, eli akusto tasaamaan kuormaa. Björnillä on ainakin pari muutakin videota aiheesta, löytynee hakusanalla Circle K tai Elywhere.
(nykyään taitaa olla jo suomalainenkin vastaava)

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[ossid]

Ehkäpä joku keksii tähän ratkaisun jo pari vuotta sitten, eli akusto tasaamaan kuormaa. Björnillä on ainakin pari muutakin videota aiheesta, löytynee hakusanalla Circle K tai Elywhere.
(nykyään taitaa olla jo suomalainenkin vastaava)

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Plugit on ainakin näitä jo muutaman tehnyt, tuossa Tampereella Viinikan ABC:n takana on yksi

https://plugit.fi/wp-content/uploads/2023/11/Viinikka-OnepagerA4.pdf

Plugit PRO DC Viinikka
Suurteholataus 360 kW
470 kWh energiavarasto 400 kW invertteriteholla.
Energiavarasto pystytään lataamaan ja tyhjentämään noin tunnissa täyteen
Energiavarastolla voidaan vastata sähköverkon taajuuden ja häiriöiden säätöön

 

[blastermaster]

Nyt on takana yli 1 000 ajoa Polestar 3:lla, joten autosta on muodostunut jonkinlainen käsitys. Edellinen auto oli 2021 Volvo XC90 kaikilla varusteilla, erinomainen auto vielä tänäkin päivänä. Kommenttini ovat lähinnä vertailua näiden kahden auton välillä.

Ensin tärkein, eli ajaminen. Ajaminen on yhtä kärsimystä, muttei kuitenkaan aivan niin ankeaa kuin 99%:lla muista autoista. Tämä huomioiden Polestar on erinomainen ajajan auto, ajoneuvon koko ja 2 600 kg omamassa huomioiden. Ohjaus on todella tarkka ja tunnokas, auto kääntyy mutkiin erinomaisesti. Nelivedolla on helppo ajaa luisussa liukkaalla ja rattimies voi laittaa myös ajoavut pois päältä. Itsellä riitti kertakokeilu, auto pyörähti miltei välittömästi perä menosuuntaan Kiihtyvyys on kohtalainen (~4.5s 0-100 km/h), paikaltaan lähdettäessä tehoa selvästi rajoitetaan ohjelmallisesti. Maantiellä kuitenkin pääsee rekoista ohi vaivattomasti. Yhden polkimen ajo löytyy mutta sitä ei ole pakko käyttää. Ilmajousitus on Volvoon verrattuna jäykempi, löysimmälläkin asetuksella pykälän turhan jämäkkä minulle. Siinä missä Volvo meni noppakivikadulla tai huonopintaisella tiellä kuin lentävä matto, Polestarin alusta ei epätasaisuuksia yhtä hyvin suodata. Silti sanoisin Polestarin alustan olevan erinomainen jos viitsii hiljentää huonoimmissa paikoissa.

Volvo XC90 ei missään nimessä ole meluisa auto, mutta Polestar on vielä huomattavasti hiljaisempi. Rengasmelu on eristetty todella hyvin, maantiellä ei huomaa eroa ajaako urassa vai sen vieressä. Lapsetkin kommentoivat auton olevan hiljaisempi. 130 km/h nopeudessa a-pilarin kohdalta kuuluu jonkin verran tuulen suhinaa, tätä ongelmaa ei Volvossa ollut edes 150 km/h vauhdissa. Huomioiden että paikallisella moottoritiellä suurin rajoitus on 100 km/h, ongelma on pienehkö.

Auton sisätilat tuntuvat laadukkailta, kovaa muovia on ainoastaan etuovien säilytyslokeroiden sisällä. Muutoin kaikki pinnat ovat pehmeitä materiaaleja. Miinusta tulee penkeistä, joiden päällyste on jotain WeaveTechiä. Eli muovia. Valitettavasti valmiiksi varusteltuun leasing-autoon ei saanut nahkapenkkejä ruksittua, toisaalta 6 000 euroa tuntuisi kova hinnalta hierovista nappanahkapenkeistä. Suomen talvessa penkkien materiaali tuntuu siedettävältä, katsotaan tilannetta uudestaan kesällä. Volvoon verrattuna penkistä puuttuu hieronta, ilmastointi ja sivuttaistuen säätö. Reisituen säätökin on halpuutettu manuaaliseksi. Silti penkeissä on erittäin hyvä istua pidempiäkin matkoja, vaikka ne eivät aivan XC90:n penkkien tasoiset ole.

Bowers & Wilkins-äänentoisto (Dolby Atmos-tuella) on erinomainen. Volvossa oli saman valmistajan äänentoisto, mutta kehitystä on vuosikymmenessä selvästi tapahtunut. Miinusta tulee puuttuvasta CarPlay-tuesta, ominaisuus tulee kuulemma päivityksenä vielä ennen joulua.

Auton avaimen voi lisätä suoraan Applen lompakkoon, jolloin erillistä avainkorttia ei tarvitse kantaa. Puhelin tai kello toimii avaimena vaikka virta loppuisi. Autoa lähestyttäessä ensin valot syttyvät ja kahden metrin etäisyydellä oven kahvat nousevat ylös. Lisäksi digiavaimen voi jakaa lapsille, he pääsevät autoon sisään omilla puhelimillaan. Ilman oikeutta ajaa autolla. Digiavain on ollut toimiva systeemi kaikkineen.

Pakollinen ylinopeusvaroitin ei ole mitenkään ärsyttävä, se piippaa ylinopeutta ajettaessa muutaman kerran ja hiljenee sitten. Halutessa ominaisuuden saa pois yhdellä painalluksella. Tarkkaavaisuushälytystä ei ilmeisesti saa pois päältä, mutta senkin kanssa voi elää. Katse saa harhailla kymmenkunta sekuntia ennen kuin auto piippaa kerran ja ilmoittaa että olisi parempi keskittyä ajamiseen.

Tilat ovat selvästi Volvoa huonommat. Taakse mahtuu aikuinen hyvin istumaan pääntilan ja jalkatilan puolesta, mutta polvikulma on on tiukka. Meidän perheessä takapenkillä matkustaa vain alle 165 cm pitkiä henkilöitä, joten polvikulma ei muodostu ongelmaksi. Isompi ongelma on tavaratila, laskettelusukseni eivät sinne mahdu. Eivät ne tosin mahtuisi kovin moneen muuhunkaan perheautoon. Eli viiden hengen laskettelureissuja varten on hankittava suksiboksi.

Dynaamisella ajotyylilläni ajettaessa ~20km/h yli rajoitusten autolla pääsee pikkupakkasessa matka-ajoa noin 400 km. Sisätilan lämpö säädetty 22 asteeseen, ratin lämmitys päällä samoin kuin osa penkinlämmittimistä sekä ilmastointi lähes täysillä. Matkaa tehdessä keskilatausnopeus oli ABC:lla 92 kW ladattessa lämmin akku 9% -> 70%. Teoriassa auton pitäisi tukea yli 200 kW-pikalatausta ja laturin kyljessä luki 150 kW, mutta todellisuus on näköjään jotain muuta. Toivoisin että autossa olisi 200 kWh akku ja todellinen latausnopeus 400 kW.

Ehdottamasti paras ominaisuus autossa on kuitenkin hinta-laatusuhde. Yksityisleasing 990 euroa kuussa kahden vuoden ajan ajomäärällä 15 000 km vuodessa. Huomioiden että auto maksaa näillä varusteilla omalla rahalla ostettuna yli 100 000 euroa, on leasingmaksu suorastaan halpa. Yhden 100 000 euron auton ostaneena en aio peltilehmään enää pääomia sitoa tappiota tuottamaan. Luulen että esimerkiksi uusi 60 000 euron VW ID.7 menettää arvoaan kahdessa vuodessa enemmän kuin mitä minä maksan autoilusta (23 760 €). Koska minulla ei ole jäännösarvoriskiä autoilu on paljon huolettomampaa. Mahdolliset naarmut ja kiveniskemät eivät jaksa kiinnostaa, samoin akkua voin latailla miten sattuu.

Oletko uutta EX90 käynyt kokeilemassa miltä se vaikuttaa vanhaan XC90 verrattuna?

Mersulla vielä joutuu varmaan pitkäänkin odottamaan että sähköisenä saisi jotain GL/GLS tasoista. Saatikka sitten että niitä saisi normi kuolevaisille sopivaan hintaan.

Tuo liisinki on kyllä hyvän hintainen, harmi että niissä juuri tuo kilometrimäärä pitäisi saada noin pieneksi. Toisaalta sitten taas sähköauton hyöty jää aika pieneksi jos se vaan seisoo pihalla ja kuukausimaksut juoksee. Ehkä jonain päivänä nettiautosta löytyy tonnin sähköpommeja jolla päästään kunnolla säästämään.

 

[GGoljatti]

Oletko uutta EX90 käynyt kokeilemassa miltä se vaikuttaa vanhaan XC90 verrattuna?

Mersulla vielä joutuu varmaan pitkäänkin odottamaan että sähköisenä saisi jotain GL/GLS tasoista. Saatikka sitten että niitä saisi normi kuolevaisille sopivaan hintaan.

Tuo liisinki on kyllä hyvän hintainen, harmi että niissä juuri tuo kilometrimäärä pitäisi saada noin pieneksi. Toisaalta sitten taas sähköauton hyöty jää aika pieneksi jos se vaan seisoo pihalla ja kuukausimaksut juoksee. Ehkä jonain päivänä nettiautosta löytyy tonnin sähköpommeja jolla päästään kunnolla säästämään.

Onko mikään Mersun S-sarjan tuotos ollut ikinä kuolevaiselle sopivaan hintaan? Kyllä nuo on aina ollut jostain pankinjohtajasta palkkaluokassa ylöspäin.

 

[Nomber]

Tuo liisinki on kyllä hyvän hintainen, harmi että niissä juuri tuo kilometrimäärä pitäisi saada noin pieneksi. Toisaalta sitten taas sähköauton hyöty jää aika pieneksi jos se vaan seisoo pihalla ja kuukausimaksut juoksee. Ehkä jonain päivänä nettiautosta löytyy tonnin sähköpommeja jolla päästään kunnolla säästämään.

Juuri tämä, saahan sitä kohtuu halvalla auton pihalle näyttelyesineeksi liisattua, mutta itselläni tulee 3 kertainen määrä kilometrejä jonka jälkeen liisarimaksuissa ei olekaan enää mitään järkeä.

Toisaalta taas itselleni ei jälleenmyyntiarvo merkitse oikeastaan yhtään mitään, koska ajan nopeasti autoon kilometrejä sen verran että auto kun auto on kuitenkin kilsojen puolesta täysin arvoton joka tapauksessa siinä vaiheessa kun sen vaihdan.

 

[blastermaster]

Onko mikään Mersun S-sarjan tuotos ollut ikinä kuolevaiselle sopivaan hintaan? Kyllä nuo on aina ollut jostain pankinjohtajasta palkkaluokassa ylöspäin.

Uutena kyllä. Meinasin juuri sitä että kun vielä ei ole edes julkaistu kunnollista laitettetta ja sitten pitäisi vielä odottaa 10v että hinta tipahtaa sopivammaksi.

Eli jos nyt on haaveissa että tuollainen omakotitalon hintainen sähkö Mersu pitää käytettynä saada niin alkaa näyttämän ettei se tule tapahtumaan edes vielä 30 luvulla. Kun edelleen jatkavat tuon EQS SUV kanssa.

Juuri tämä, saahan sitä kohtuu halvalla auton pihalle näyttelyesineeksi liisattua, mutta itselläni tulee 3 kertainen määrä kilometrejä jonka jälkeen liisarimaksuissa ei olekaan enää mitään järkeä.

Toisaalta taas itselleni ei jälleenmyyntiarvo merkitse oikeastaan yhtään mitään, koska ajan nopeasti autoon kilometrejä sen verran että auto kun auto on kuitenkin kilsojen puolesta täysin arvoton joka tapauksessa siinä vaiheessa kun sen vaihdan.

Saisikohan tuollaisille kilsoille vuokrattua auton halvemmalla kuin liisattua? Työkaverilla on työpaikan vuokraama auto käytössä vuoden verran. Joutuu ilmeisesti välillä palauttamaan ja vaihtamaan autoa mutta pääsääntöisesti ihan siistejä v60-focus-corolla tyyppisiä autoja on ollut. Olisikohan noin 1000 km viikossa ajanut pl. lomat. Tämä ei ole Suomessa niin hinnasta en tiedä onko järkevä vai ei.

 

[Takaisku]

Oletko uutta EX90 käynyt kokeilemassa miltä se vaikuttaa vanhaan XC90 verrattuna?

Mersulla vielä joutuu varmaan pitkäänkin odottamaan että sähköisenä saisi jotain GL/GLS tasoista. Saatikka sitten että niitä saisi normi kuolevaisille sopivaan hintaan.

Tuo liisinki on kyllä hyvän hintainen, harmi että niissä juuri tuo kilometrimäärä pitäisi saada noin pieneksi. Toisaalta sitten taas sähköauton hyöty jää aika pieneksi jos se vaan seisoo pihalla ja kuukausimaksut juoksee. Ehkä jonain päivänä nettiautosta löytyy tonnin sähköpommeja jolla päästään kunnolla säästämään.

En ole käynyt kokeilemassa Volvon EX90-mallia, enkä oikein mitään muutakaan. Olen hankkinut kolme autoa uutena ja tasan yhtä niistä koeajanut ennen hankintaa. EX90 olisi varmaan Polestaria parempi käyttööni mutta jos leasinghinta on 500 euroa kalliimpi kuussa niin olkoonsa. Polestarkin vie jo suhteettoman suuren osan kuukausibudjetistani. Jos tase olisi 8-numeroinen niin hommaisin varmaan Mercedes-Maybachin EQS 680 SUV:n, hinta maltilliset 250 000 euroa.

 

[Kvarkki]

Taitaa EX90 olla samanlailla paskottu tuntuma kuin EX30 sarjan "Volvossa". Joku voi autona tykätä, mutta jos Volvoa menee ostamaan....

 

[GGoljatti]

Taitaa EX90 olla samanlailla paskottu tuntuma kuin EX30 sarjan "Volvossa". Joku voi autona tykätä, mutta jos Volvoa menee ostamaan....

Teslarakastajalta ihan ymmärrettävää kommentointia. Testit EX90 alkujaan näyttää että paras tankki ikinä.

 

[IFLT_ITG]

Taitaa EX90 olla samanlailla paskottu tuntuma kuin EX30 sarjan "Volvossa". Joku voi autona tykätä, mutta jos Volvoa menee ostamaan....

"taitaa". niin, pitää mennä 80-luvulle. Ei ruotsin volvoa ole ollut 20 vuoteen ..Ford jne ja kiinalaiset. Selitäpä toisin.
Kerropa, mikä on nyt sitten tosi hyvä nykysähköautoista ajaa, ja millä itse sitten ajelet? Joka ihmeen asiaan kun on mielipide?

 

[Kvarkki]

Teslarakastajalta ihan ymmärrettävää kommentointia. Testit EX90 alkujaan näyttää että paras tankki ikinä.

"taitaa". niin, pitää mennä 80-luvulle. Ei ruotsin volvoa ole ollut 20 vuoteen ..Ford jne ja kiinalaiset. Selitäpä toisin.
Kerropa, mikä on nyt sitten tosi hyvä nykysähköautoista ajaa, ja millä itse sitten ajelet? Joka ihmeen asiaan kun on mielipide?

Mitä helvettiä kaverit? Fyysisestä käyttöliittymästä (look&feel) minä puhuin. Ei ole kuin muisto nykyisistä 60/90 sarjasta jäljellä. Joku varmaan tykkää, mutta EX30 ainakin oli ihan jotain muuta kuin olisi toivonut. Tuttua, mutta jollain tavalla paskottua. Esim. vilkkukytkin joka ei jää pohjaan.

e: Teslarakastaja kyllä naurattaa vieläkin. Taitaisivat toisessa ketjussa oll hieman eri mieltä. Hyvä, jos on onnistuttu haukkumaan tasapuolisest kaikkia.