Yleistä keskustelua sähköautoista

[ossid]

Itsellä sähkäripohdinnat jatkuu ja jatkuu... Aloin tuossa taas kerran korkotarjouksen ja hintapudotuksen houkuttelemana pohtimaan, että pystyisiköhän tuon Solterran rangen kanssa kuitenkin elämään, kun muuten siinä on about kaikki varsin hyvin kohdillaan, mutta sitten törmäsin tietoon, että huoltoväli on 15 tkm tai 1v, eli meidän kilsoilla pitäisi aikalailla kahdesti vuodessa käyttää sähköautoa valohoidossa. Ilmeisesti Tohon Burzumissa nuo huollot on vielä varsin tyyriitäkin.

Tuo oli kyllä viimeinen naula arkkuun omissa Solterran mietinnöissä...

Sama 15tkm/1 vuosi huoltoväli on myös burzumissa, mutta takuussa näyttää olevan eroa.(ehkä?)

Subarussa 100tkm/3 vuotta, ei mainita tarkemmin mitään lisäehtoja.

Toyota sama 100tkm/3 vuotta perustakuu, jonka lisäksi

• Sähköautoille 3 v/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v. Säännöllisesti huollettujen sähköautojen akkutakuu 8 v/160 000 km kun akun heikentyminen alle 70 %:iin alkuperäisestä kapasiteetista ja EV-järjestelmän takuu 5 v/100 000 km.
• Sähköautojen ajoakuille myönnetään 10 vuotta / 1 milj. km kattava Toyota määräaikaishuollon aktivoima EV-akkuturva. Koskee vain henkilöautoja. Ei koske Proace tuoteperhettä ml. Proace City -mallit.

Ellei sitten jossain ole tarkempaa Subarun takuuselostetta, pitäisin vähän erikoisena että se olisi eri kun autohan on liki täysin sama. (Toisaalta onhan Seatin ja Audinkin takuu eri)

 

[stabbulamus]

Itsellä sähkäripohdinnat jatkuu ja jatkuu... Aloin tuossa taas kerran korkotarjouksen ja hintapudotuksen houkuttelemana pohtimaan, että pystyisiköhän tuon Solterran rangen kanssa kuitenkin elämään, kun muuten siinä on about kaikki varsin hyvin kohdillaan, mutta sitten törmäsin tietoon, että huoltoväli on 15 tkm tai 1v, eli meidän kilsoilla pitäisi aikalailla kahdesti vuodessa käyttää sähköautoa valohoidossa. Ilmeisesti Tohon Burzumissa nuo huollot on vielä varsin tyyriitäkin.

Tuo oli kyllä viimeinen naula arkkuun omissa Solterran mietinnöissä...

Ekan huollon hinta kympeissä (vajaa satku) ja seuraava jonnin matkaa toista sataa niin onko noilla merkitystä? Eka kalliimpi huolto vissiin 90k.

 

[Nomber]

Ekan huollon hinta kympeissä (vajaa satku) ja seuraava jonnin matkaa toista sataa niin onko noilla merkitystä? Eka kalliimpi huolto vissiin 90k.

Itselläni tulisi 3 huoltoa vuodessa. Menee jo aika työlääksi. Viikossa helposti 1500-2000km niin ihan mahdoton edes ajoittaa noita kun tuleekin yllättäen tommonen 2000km ajo niin rajat paukkuu ja takuulle voi sanoi hei hei.

 

[BongisKhan]

Ekan huollon hinta kympeissä (vajaa satku) ja seuraava jonnin matkaa toista sataa niin onko noilla merkitystä? Eka kalliimpi huolto vissiin 90k.

Eka huolto on tosiaan satasen verran, siitä eteenpäin huollot onkin vähän tyyrimpiä, varsinkin kun kyseessä lähinnä valohoito.



Puhumattakaan tosiaan tuosta jo mainitusta vaivalloisuudesta olla koko ajan roudaamassa autoa huoltoon.

Samaisessa Tekniikan maailman jutussa (17/24) kävi myös ilmi, että vakuutusten hinta oli Burzumille 1300€/v (sis. liikennevakuutuksen), eli näyttäisi olevan myös muilla kuin holtittomasti kaahavilla Tesla-miehillä aika arvokasta tuo sähköauton vakuuttaminen.

 

[Lost1]

Itse päädyin ostamaan itsenikin yllättäen 2v, 39K ajetun id5 kaikilla herkuilla vajaa 40Ke luottokuluineen. Ei kulumisen jälkiä juuri missään. Tuli 1kk ajettua id4, koska oli vaimolla sijaisautona, niin tykästyin siihen sen verran. Id5 menevämmän näköinen, eikä tule kaduilla hirveesti vastaan. Pitkään meinasin Tesla Y:tä, mutta näin tällä kertaa.

 

[stabbulamus]

Eka huolto on tosiaan satasen verran, siitä eteenpäin huollot onkin vähän tyyrimpiä, varsinkin kun kyseessä lähinnä valohoito.



Puhumattakaan tosiaan tuosta jo mainitusta vaivalloisuudesta olla koko ajan roudaamassa autoa huoltoon.

Samaisessa Tekniikan maailman jutussa (17/24) kävi myös ilmi, että vakuutusten hinta oli Burzumille 1300€/v (sis. liikennevakuutuksen), eli näyttäisi olevan myös muilla kuin holtittomasti kaahavilla Tesla-miehillä aika arvokasta tuo sähköauton vakuuttaminen.

Tjaajoo nyt oli puhe tojosta. Subarun huolto aavistuksen edullisempi.

 

[Ryderio]

Riippuu ihan käytöstä annanko suositusta, mutta Audi E-tron 55 hinnat ovat tosi maahan lyötyjä.

Itsellä se on vkloppu mökkimatkavatkaimena ja siinä erittäin mukava. Läskihän se on ja kulutus sen mukaista, mutta talvikelilläkin pääsee 300km maantietä ilman kompromisseja. Itselläni matka suuntaansa on 250km ja vuoden viikonloput on tuolla rallateltu. Viimeinen kolmannes on sen verran huonoa tietä että puolet vuodesta ilma-alusta ja neliveto ovat perusteltuja.

Etenemiskyky huonolla kelillä ja jopa auraamattomalla tiellä on maastoautomaista luokkaa. Maavara ilmajousitus yläasennossa 248mm.

On kyllä hinnat pudonneet, varsinkin pikkuakkusia saa todella halvalla. Isoakkuisetkin on ihan järkihinnoissa. Ominaisuuksiltaan olis kyllä herraskainen kulkupeli ilma-alustalla. Mahtaako noissa olla minkälaiset huoltokulut? Kosahtaako ilma-alustat ja viiden vuoden kohdalla kompurat vaihtoon?

Noh voi olla kyllä turhan iso auto, vaimolta voi tulla rutinaa parkkeerauksesta.

 

[pelittäjä]

Itse päädyin ostamaan itsenikin yllättäen 2v, 39K ajetun id5 kaikilla herkuilla vajaa 40Ke luottokuluineen. Ei kulumisen jälkiä juuri missään. Tuli 1kk ajettua id4, koska oli vaimolla sijaisautona, niin tykästyin siihen sen verran. Id5 menevämmän näköinen, eikä tule kaduilla hirveesti vastaan. Pitkään meinasin Tesla Y:tä, mutta näin tällä kertaa.

ID4 olisi varmasti tilojen puolesta ihan ok mutta nyt reilu 2 vuotta ajeltu ID3:lla ja muutamat häiritsevät jutut vähän hiertää mm. tuo vikaantuva solenoidi latausluukussa ja Kempowerin laturien hylkiminen. Model Y kiinnostelisi myös paljon mutta joka toinen päivä tuo lämpöpumppuvika on deal breaker ja joka toinen päivä ajattelee että kai siihen voi ottaa ulkopuolisen takuun. Ei ole helppoa auton hankinta. ID:n puolella sekä 4 ja 5 on kyllä paljon autoa siihen n. 30-40te haarukkaan.

 

[blastermaster]

Ekaa kertaa pitempää siivua nyt EV6 kanssa ajamassa ja aika erilainen matkantekotaktiikka saa olla kuin Enyaqilla.

Skodalla piti aina ajaa mahdollisimman pienille prosenteille jotta akun lämmitys toimii kun taas Kia kanssa pitäisi se 25% jättää pohjalle. Tarkoittaa sitä että Skodalla tuli vedettyä välillä ihan höyryille (n. 300km) kun Kia kanssa pitää pysähdellä noin 200km välein jos haluaa parhaat tehot laturista.

165kW keskiteholla näyttää nyt parhaimmillaan 55kWh siirtyneen, siinä ei kauaa ehdi bigmäkin kanssa ihmetellä. MEBbiläisen kanssa tauot oli lepposampia, 10-20 min pidempiä yleensä.

 

[Hammer Schultz]

Saako noihin vanhempiin etroneihin jotain jatkotakuita akulle tms? Mitäköhän akun vaihto noihin maksaa ylipäätänsä?

 

[mhj]

ID4 olisi varmasti tilojen puolesta ihan ok mutta nyt reilu 2 vuotta ajeltu ID3:lla ja muutamat häiritsevät jutut vähän hiertää mm. tuo vikaantuva solenoidi latausluukussa ja Kempowerin laturien hylkiminen. Model Y kiinnostelisi myös paljon mutta joka toinen päivä tuo lämpöpumppuvika on deal breaker ja joka toinen päivä ajattelee että kai siihen voi ottaa ulkopuolisen takuun. Ei ole helppoa auton hankinta. ID:n puolella sekä 4 ja 5 on kyllä paljon autoa siihen n. 30-40te haarukkaan.

Repäise se hyödytön lukitus mäkeen vaan. Niin tekisin itsekin mutta kun on vuokra-auto niin ei viitsi.

Aivan järjetöntä joku latausluukun lukitus. Jos se on ilkivallan takia niin autossa on aika paljon muutakin suojaamatonta helpommin rikottavaa.

 

[Sir Lancelot]

ID4 olisi varmasti tilojen puolesta ihan ok mutta nyt reilu 2 vuotta ajeltu ID3:lla ja muutamat häiritsevät jutut vähän hiertää mm. tuo vikaantuva solenoidi latausluukussa ja Kempowerin laturien hylkiminen. Model Y kiinnostelisi myös paljon mutta joka toinen päivä tuo lämpöpumppuvika on deal breaker ja joka toinen päivä ajattelee että kai siihen voi ottaa ulkopuolisen takuun. Ei ole helppoa auton hankinta. ID:n puolella sekä 4 ja 5 on kyllä paljon autoa siihen n. 30-40te haarukkaan.

Kempowerilla ei ole ongelmia ikinä kun teet auton haluamassa järkässä eli letku kiinni vasta kun lataus aloitettu sovelluksesta. Alkuun tuskailin niiden kanssa. Solenoidi vikaa ei ole vielä näkynyt n. 90tkm aikana. Eikai se sloenoidi oo ku muutaman kympin osa itse vaihdettuna vaikka porsisi, naurettavia nuo marmorin vaihdetaan koko luukku. Yksi koiranluu vaihtui eteen n. 60tkm kohdilla. T. Nelkun omistaja

 

[Hammer Schultz]

Kempowerilla ei ole ongelmia ikinä kun teet auton haluamassa järkässä eli letku kiinni vasta kun lataus aloitettu sovelluksesta.

Miten tämä toimii käytännössä? Eihän esim. ABC.llä pysty aloittamaan latausta appista ennenkuin letku on kiinni?

 

[Lassivv]

Miten tämä toimii käytännössä? Eihän esim. ABC.llä pysty aloittamaan latausta appista ennenkuin letku on kiinni?

Itse ainakin käynnistänyt latauksen appista aina ensiksi abc:llä ennen letkujen laittoja ja melkeinpä kaikki lataukset tehty abc:llä 0kpl tilanteita ettei lataus olisi lähtenyt päälle. Alla meb alusta myös (Cupra).

 

[mhj]

Itse ainakin käynnistänyt latauksen appista aina ensiksi abc:llä ennen letkujen laittoja ja melkeinpä kaikki lataukset tehty abc:llä 0kpl tilanteita ettei lataus olisi lähtenyt päälle. Alla meb alusta myös (Cupra).

Olen tehnyt kaikilla autoilla näin ja sitten ihmettelin kun K-lataus ei suostunut toimimaan. Vähän hassua että on tämmöisiä eroja mutta ei ole kans ollut ABC:n kanssa mitään ongelmia useammalla MEBillä tai millään muullakaan.

 

[pelittäjä]

Kempowerilla ei ole ongelmia ikinä kun teet auton haluamassa järkässä eli letku kiinni vasta kun lataus aloitettu sovelluksesta. Alkuun tuskailin niiden kanssa. Solenoidi vikaa ei ole vielä näkynyt n. 90tkm aikana. Eikai se sloenoidi oo ku muutaman kympin osa itse vaihdettuna vaikka porsisi, naurettavia nuo marmorin vaihdetaan koko luukku. Yksi koiranluu vaihtui eteen n. 60tkm kohdilla. T. Nelkun omistaja

On tehty kuten tässä kuvattu ja kaikki mahdolliset yhdistelmät. Välillä toimii kun junan vessa ja välillä vasta kymmenes kerta toden sanoo. Eniten vituttaa toki kun vihmoo vettä vaakatasossa ja yrität toisella kädellä säätää puhelimesta sen kuudennen kerran latausta päälle ja kempoweri ei vaan kättele. On tuohon kikka että ottaa toisella kädellä pistoolista ja toisella letkusta kiinni ja kääntää pistoolia samalla yläviistoon kun käynnistää latausta. Näin on vähän parempi todennäköisyys. Monesti tulee valittua MEBn kanssa ennemmin esim Karisman kauppakeskuksen Siemens? pömpeli joka on tähän asti toiminut 10/10.

Solenoidin olen kerran vaihdattanut takuuseen kun jätti lukkoon työpaikan pihalle, onneksi Olarin K-autossa oli viimeinen solenoidi ja kaukalo hyllyssä niin matka jatkui päivän päätteeksi. Ajettu nyt yhteensä 115tkm josta itse n. 65tkm. Tälle talvelle muistin silikonilla rasvata tapin mutta jää nähtäväksi miten pelaa. Tuohon saisi suunnitella jonkun DIY ratkaisun vaikka 3D tulostamalla ja parilla magneetilla että ei menisi enää lukkoon mutta omat skillit on sen suhteen olemattomat.

 

[Oterlin]

Paljon tuollainen imee kWh/100km motarilla?

Hieman vaihtelee riippuen varustuksesta (paino/ilmanvastus).

Verrokiksi eiliseltä Tampereen reissulta 26-27kWh/100km.
- 80% moottoritieajoa, 20% 80km/h.
- Lämpötila -1C, tien pinta kuiva ja välillä märkä/loskainen
- 19" kitkat
- Sportback
- Efficiency mode (alusta alhaalla, ilmastointi ecolla jne.)
- 115-125kmh
- 2 aikuista ja kaksi lasta turvaistuimineen

Q8 55 e-tron eli isompi akkukin painaa enemmän kuin vanhemmassa e-tron 55. n. 340km olisi päässyt tuolla kombolla

 

[Arvid]

Paljon tuollainen imee kWh/100km motarilla?

Keskiviikkona menomatkalla mökille ensimmäiset 70 km oli motaria (lämpötila -7C) ja maantielle vaihtaessa kulutus oli noin 29 kWh / 100 km. Eli kyllähän se vie. Paluumatkalla oli -1C ja kokonaiskulutus oli noin 2,5 kWh / 100km vähemmän. Ajonopeus oli 100-110km/h.

Rengastus on tietysti olennainen: 245/55R19 Nokian R5:t jotka ovat vielä sisäänajossa. Q7:n 5-puolaisilla vanteilla ei ehkä aerodynaamisin vaihtoehto. 20" R3:t veivät saman verran alkuperäisillä Dynamic vanteilla.

Lisätään vielä vertailuna yllä olevaan, että autoni on SUV-malli jossa kulutus on hitusen korkeampi. En käytä efficiency modea koska Teslabjörn teki vertailutestin jossa sen todettiin kuluttavan saman verran kuin normaali Auto-mode. Hitusen pintakovuutta se kuitenkin lisää (jota ei kyllä huomaa 19"-kitkoilla). Sisätilan lämmöt olivat 21 astetta etu- ja takapenkkiläisillä.

 

[Arvid]

On kyllä hinnat pudonneet, varsinkin pikkuakkusia saa todella halvalla. Isoakkuisetkin on ihan järkihinnoissa. Ominaisuuksiltaan olis kyllä herraskainen kulkupeli ilma-alustalla. Mahtaako noissa olla minkälaiset huoltokulut? Kosahtaako ilma-alustat ja viiden vuoden kohdalla kompurat vaihtoon?

Noh voi olla kyllä turhan iso auto, vaimolta voi tulla rutinaa parkkeerauksesta.

Huoltokulut ovat niin kuin Audilla, eli varmaankin korkeat. Mielestäni volkkarillakin ne olivat aikanaan korkeat ja vaikea kuvitella ettei mersulla myös. Huolto-ohjelmaahan voi alkaa järkeistää kun tehtaan takuuta ei kuitenkaan ole. Kannattanee ostaa tämä kuitenkin jollain käytetyn takuulla.

Ilma-alusta ja sen osat eivät ole käsittääkseni mikään heikko kohta (tuntikausia ostaessa foorumeita tutkineena en muista yhtään ongelmatapausta). Voimalinjassa moottorit ja niiden tiivisteiden nestevuodot ovat olleet jonkinlainen heikko kohta, mutta huonon tuurin sattuessa niissä tulee tehdas vastaan, ja loput käytetyn takuusta.

Jos tuohon päätyy, 2021-vuosimallinen kannattaa ottaa vähintään, koska siinä on joitain lastentauteja korjattu - muistaakseni rimpuloita latausportteja on parannettu ja isoimpana täysin uusi MMI.

Ei tuossa nyt kovin isoa ulkomittojen eroa ole esim. EQC:hen mitä olen autoja tienpäällä silmämääräisesti vertaillut. 360-kamera ja hyvät parkkitutkat auttavat jos ei ole tottunut isoihin autoihin.

 

[Gugi^]

Kempowerilla ei ole ongelmia ikinä kun teet auton haluamassa järkässä eli letku kiinni vasta kun lataus aloitettu sovelluksesta. Alkuun tuskailin niiden kanssa. Solenoidi vikaa ei ole vielä näkynyt n. 90tkm aikana. Eikai se sloenoidi oo ku muutaman kympin osa itse vaihdettuna vaikka porsisi, naurettavia nuo marmorin vaihdetaan koko luukku. Yksi koiranluu vaihtui eteen n. 60tkm kohdilla. T. Nelkun omistaja

Enyaqin kanssa on muutamia kertoja ollut ABC:n Kempowerien kanssa ongelmaa kans. 90% kerroista ei ole, mutta kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle niin joutuu kikkailemaan että saa sähköä.
Ei ole kyse ollenkaan mistään järjestyksestä missä tekee kytkennät. Vaan joissain Kempowerin latureissa se lukitusreikä johon auto tunkee lukitustapin kun aloittaa lataamisen, on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen. Niin lukitusta ei saa tehtyä ja herjailee että latausta ei voitu aloittaa.
Pitää sitten nytkytellä tai kammeta sitä latauskahvaa samalla kun auto ja laturi tekee aloituskättelyn. Ei enää niin ongelma kun tuon tietää, niin osaa toimia kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle.
Isoin osa latauksista on kotilaturilla, niin tuo ei ole haitannut elämää auton kanssa mitenkään.

Latausluukkukaan ei ole vielä jäätynyt kun auto harvoin taivasalla. Tosin miettinyt että pitäisi viilailla ne luukun lukituskynnet kokonaan pois, tai ainakin niin pieniksi että luukun saa kammettua vaikka jääraapan nurkalla auki helposti. Ihan varmuuden välttämiseksi. En kyllä tiedä miten tuo käyttäytyy että saako ladattua jos auto luulee latausluukun olevan kiinni, vaikka luukku onkin auki ja latauskapeli kiinni siinä. Ottaako sähköä vai heittääkö vaan erroria.

 

[chrisekh]

on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen.

En omista sähköautoa ja ainoastaan luen näistä ongelmista mutta kyllä mieleni kyllä tekee sanoa että CCS2 on susi liittimenä. Toivuttavasti siinä kohtaa, kun mennään yli 800 Voltin latausjännitteen ottavat suunnittelijat kynän kauniiseen käteen ja tekevät kokonaan uuden liittimen. Mieluiten speksataan sen liittimen kanssa myös adapteri CCS2 niin että päästään ylimenovaiheesta ylitse.

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

 

[weetabix]

Siintomaan muutamissa videoissa ollut samaa (kuin björnin myös). Ainakin esim. Toyotan BrZ tai mikä nimihirviö onkaan niin Siintomaan videossa oli tuota samaa että lataustapahtuman alussa pitää latausliitintä tukea ylöspäin. Laturi jää naksuttelemaan eikä lataus ala.

Björn jossain autossa viritteli roskiksen pitämään latausliitintä enemmän yläasennossa.

Pääsääntöisesti kun lataus alkaa (ja pistoke lukkiutuu) niin homma toimii tuon jälkeen. Vaikuttaa vikaa olevan enemmän auton päässä, jos liittimen asento on asetettu siten että painavalla pikalatausjohdolla liitin ei pysy pohjassa. Laittaisivat vaikka manuaalisen kiristimen, lukitsisivat lstauspistoolin ensin kiinni tai joku muu ratkaisu jos homma ei muuten toimi.

Millään pistokemallilla ei pääse johtojen jäykkyydestä ja painosta eroon, joten ennemmin kyse on siitä että autonvalmistajat varmistavat sujuvan toiminnan.

 

[Pekka L]

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

Ehkä tuollaiselle tulee tarvetta sitten joskus lopulta raskaan liikenteen sähköistyessä. Tai sitten useampi letku samaan autoon?
Mutta onko henkilöautopuolella oikeasti tarvetta yli 250kW tasaiselle latausteholle? Alkaisi olemaan latausinfran kustannus jo niin kova, että energiastakin pitäisi alkaa veloittamaan selkeästi enemmän kattamaan kustannukset.
Uskoisin, että alle 250kW teho ja alle 50c/kWh on houkuttelevampi, kuin 500kW teho 1€/kWh hinnalla.
Toki akkujen tekniikka ja hinta kehittyy niin autoissa, kuin välivarastoina. Joten voihan tuo olla joskus todellisuutta. Mutta ei varmaankaan vielä muutamaan autosukupolveen. Harmi.

 

[weetabix]

Kyllähän porschella saa nykyään jo sen 300kW+ about 80% asti nykyisillä liittimillä/johdolla. Sinänsä tuo akun jakaminen useampaan lohkoon voidaan myös tehdä, mutta vaatii säätöä sekin, kun aika kuvaavaa että edes Tesla (Cybertruck) ei ole omilla latausasemillaan saanut hommaa toimimaan (tai latauskokemus on mitä sattuu ja joutuu tökkimään piuhaa irti ja takaisin kiinni että saisi parempaa tehoa). Ei auta liitin noihinkaan ongelmiin vaan näiden kanssa vaatii oikeasti testaamista ja hienosäätöä että lataaminen saavuttaa varmatoimisuudessaan polttoaineen tankkaamisen.

 

[Sir Lancelot]

Enyaqin kanssa on muutamia kertoja ollut ABC:n Kempowerien kanssa ongelmaa kans. 90% kerroista ei ole, mutta kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle niin joutuu kikkailemaan että saa sähköä.
Ei ole kyse ollenkaan mistään järjestyksestä missä tekee kytkennät. Vaan joissain Kempowerin latureissa se lukitusreikä johon auto tunkee lukitustapin kun aloittaa lataamisen, on juuri sopivasti sen millin sadasosan väärässä kohtaa auton suhteen. Niin lukitusta ei saa tehtyä ja herjailee että latausta ei voitu aloittaa.
Pitää sitten nytkytellä tai kammeta sitä latauskahvaa samalla kun auto ja laturi tekee aloituskättelyn. Ei enää niin ongelma kun tuon tietää, niin osaa toimia kun sattuu se ongelmallinen laturi kohdalle.
Isoin osa latauksista on kotilaturilla, niin tuo ei ole haitannut elämää auton kanssa mitenkään.

Latausluukkukaan ei ole vielä jäätynyt kun auto harvoin taivasalla. Tosin miettinyt että pitäisi viilailla ne luukun lukituskynnet kokonaan pois, tai ainakin niin pieniksi että luukun saa kammettua vaikka jääraapan nurkalla auki helposti. Ihan varmuuden välttämiseksi. En kyllä tiedä miten tuo käyttäytyy että saako ladattua jos auto luulee latausluukun olevan kiinni, vaikka luukku onkin auki ja latauskapeli kiinni siinä. Ottaako sähköä vai heittääkö vaan erroria.

En muista onko ollut ongelmaa enää, kun rupesin toimimaan Youtube videon mukaan eli latauskäyntiin, kaapeli kiinni ja pidän kaapelia kädellä kiinni niin kauan kuin lukittuu. Korostetun kauan, kun pitelee letkusta varmaan auttaa tähän.

 

[Mariini]

MWS liitin on jo olemassa ja tuskin CC2 korvautuu sillä, henkilöautot saa mehua tarpeeksi läpi.... Megawatt Charging System - Wikipedia

Olen maallikko, joten en tunne sähköä kovin hyvin, mutta korjatkaa;

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

 

[ossid]

MCS on sitten seuraava steppi CCS:stä mutta se on käsittääkseni enemmän raskaan liikenteen käyttöön optimoitu.

The Megawatt Charging System (MCS) is a charging connector under development for large battery electric vehicles. The connector will be rated for charging at a maximum rate of 3.75 megawatts (3,000 amps at 1,250 volts direct current (DC)).

Kyllähän tuo CCS:n kapasiteetti on ihan riittävä henkilöautoihin, jos latauskäyrä saadaan tasaisemmaksi. Ja kun jo nyt aletaan CCS:n osalta 800V järjestelmissä lähestymään 400kW tehoja niin en nyt oikein näe että se olisi kovin iso pullonkaula.

 

[ossid]

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

Sama teho siirtyy isommalla jännitteellä toki aina pienemmillä ampeereilla, mutta tuossa pitää erottaa jakeluverkon osuus ja latauskentän osuus.

Jakeluverkon osalta ainut millä on väliä on kokonaisteho ja jakeluverkkoyhtiö sitten toimittaa sen tarvittavan tehon haluamallaan tavalla.

Usein se on 400V pienjänniteliittymä, mutta varmaan aletaan kohta näkemään ratkaisuja(ellei ole jo?), joissa latauskenttä liittyy suoraan 20kV keskijänniteverkkoon oman muuntajan avulla. Voisin ajatella, että joskus harvemmin käytetty 1kV jännite(eli olisi 20->1kV muuntaja) voisi näissä latauskentissä toimia aika hyvin, jos vain valmistajien tehoelektroniikka tukee sitä.

 

[masaf2]

Ekaa kertaa pitempää siivua nyt EV6 kanssa ajamassa ja aika erilainen matkantekotaktiikka saa olla kuin Enyaqilla.

Skodalla piti aina ajaa mahdollisimman pienille prosenteille jotta akun lämmitys toimii kun taas Kia kanssa pitäisi se 25% jättää pohjalle. Tarkoittaa sitä että Skodalla tuli vedettyä välillä ihan höyryille (n. 300km) kun Kia kanssa pitää pysähdellä noin 200km välein jos haluaa parhaat tehot laturista.

165kW keskiteholla näyttää nyt parhaimmillaan 55kWh siirtyneen, siinä ei kauaa ehdi bigmäkin kanssa ihmetellä. MEBbiläisen kanssa tauot oli lepposampia, 10-20 min pidempiä yleensä.

Näinhän se on - EV6 kanssa ehtii käydä suurteholatauksen aikana kusella, mutta paskomisen tai kahvittelun kans jo ahistaa ettei ole pian latauskentän turha varaaja päättyneen latauksen myötä.

 

[pulatunnus]

Eihän 800V kentät ja kasvaneet tehot mikään ongelma ole kun paikallisverkko on vahvistettu 400V kenttiä varten, muuntajilla se jännite nostetaan kentän laidalla ja virtamäärä itseasiassa pienenee, joten ei virran loppumisesta mitään ongelmaa tule?

Isompien asemien laidalle taidetaan nykyäänkin tulla isommalla jännitteellä. Asemalla voi olla kiinteitä siihen ajoneuvon liitäntään saakka.

Keskustelu taisi viritä allaolevasa postauksesta.

Ja jos mietitte miksi yli 800 V täytyy mennä niin kyllä tässä 10 vuoden aikana tulee akkuja joita voi ladata 10 C mikä tarkoittaa 1 MW lataustehoa. 800V on hippaisen matala jännite 1MW lataukseen. Ja jos joku kysyy, että mitenkä sähköverkko voi kestää 1 MW lataustehoja niin siihen on helppo vastata että kentällä on 10 MWh akku joka tasaa kuormituksen.

800v dc jos mennään yhdellä "parilla" megawatti niin menntäisiin reilusti yli tuhannen amppeerin. kaksi liitosta, hyvillä kontakteillakkin voi lämpöäkin syntyä.

Onko uutisoitu että joissain on useampi liitin.

 

[chrisekh]

Mutta onko henkilöautopuolella oikeasti tarvetta yli 250kW tasaiselle latausteholle?

Sanosin että kyllä siihen suuntaan olla menossa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan 1 MW latauskyvystä. Mutta ennustamistahan tämä vain on. Joku 500 Ampeeria on suurin mitä itse jaksan uskoa piuhojen ikinäkään tukevan ja silloin jäädään 800V kanssa 400kW lataukseen.

Uskoisin, että alle 250kW teho ja alle 50c/kWh on houkuttelevampi, kuin 500kW teho 1€/kWh hinnalla.

Ei se 1MW teho tarvitse maksaa sen enempää, jos kentällä kuitenkin on jo akku tukemassa sähköverkkoa. Ja niitä akkuja on jo suomessa.

MCS on sitten seuraava steppi CCS:stä mutta se on käsittääkseni enemmän raskaan liikenteen käyttöön optimoitu.

Tuossa ei ole otettu huomioon kotilatausta 3 vaiheella ja siksi se on huono liitin henkilöautoihin.

 

[Blur]

MCS standardi ei ole ilmeisesti vieläkään täysin valmis, vaikka julkistuksia latureista on. Ja tosiaan se ei tule henkilöautoihin ikinä, koska siitä puuttuu AC-lataus.
CCS riittää henkilöautoille hyvin, jos 800V järjestelmästä saat 500A kanssa 400kW tehoa ja keskikulutus on 20kW/100km tulee tuolla teholla 2000km/h. Saa muuten kusta tosi nopeasti.
Joissain tapauksissa jo nykyään raskaassa kalustossa on CCS-pistokkeita kaksi. Yksi syy tähän ainakin kiinalaisissa on GB/T:n virtarajoitus 250A/pistooli, jolloin se on helppo korvata kahdella CCS:llä ja esim 600V järjestelmä saa 150kW*2 = 300kW.

 

[chrisekh]

CCS riittää henkilöautoille hyvin, jos 800V järjestelmästä saat 500A kanssa 400kW tehoa ja keskikulutus on 20kW/100km tulee tuolla teholla 2000km/h. Saa muuten kusta tosi nopeasti.

Ei ihmisten ostos käyttätyminen ole aina järkevää. Asentavathan ihmiset 22 kw tolppia kuormanhallinnalla kotiinsa vaikka pärjäisivät 1x8A liittymällä. Jos ei ole kusihätä ja matkaa on vielä 200 km niin ennemmin kykin laturissa 2.5 minuuttia kuin 6 minuuttia. Mutta nythän ei ole sitten kyseessä että sanoisin että latauskykyä täytyy kasvattaa koska sähköauto ei ole hyvä ilman sitä. Sanon että latauskykyä täytyy kasvattaa koska ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä. Jos vuonna 2040 autokaupassa on 400 kw ja 1 Gw lataustehoon pystyvät autot ja hintaero on nykyistä rahaa 3000€ niin kyllä vaan se 1 MW alkaa kiihottamaan ja varsinkin jos naapurilla on vain 400 kw.

 

[zepi]

CCS2 liitin on speksattu up-to 1000V jännitteelle ja up-to 500A virralle. 400kW latureita on jo markkinoillakin. Vaikea nähdä että tuo ei riittäisi "tavallisille" henkilöautoille.

Toki aina enemmän on parempi, mutta tietyn pisteen jälkeen asiakkaiden maksuhalu alkaa rajoittua ja jengi ei halua maksaa enempää paremmasta kun riittävän hyvä on jo tarjolla.

En oikeastaan näe miten CCS2 ja MCS olisivat jotenkin toisensa poissulkevia. Käytännössä nuo DC-latausliittimet ovat vain suora pötkö auton kyljestä akun napoihin + joku pennin mikrokontrolleri joka hoitaa kommunikaation auton BMS:n ja laturin välillä -> autot jotka hyötyvät yli 500kW latauksesta voivat aivan hyvin integroida siihen CCS2:sen viereen tai toiselle puolelle sen toisen liittimen.

Esim. matkailuautoon tai purjeveneen vetämiseen käytettyyn raskaaseen pick-up:iin voisi kannattaa hyvinkin pistää molemmat...

 

[Pakana]

Ei kai tuossa CCS liittimessä nyt kuitenkaan itsessään mitään sen kummempaa ongelmaa ole?

Ja kyllähän se on mekaanusesti yhteensopivuus säilyttäen mahdollista päivittää tuotakin tehokkaammaksi, jos nykyisiä rajoja suuremmat tehot tulevat tarpeeseen.

 

[Rytkonen]

Joo no tuo maavara on ihan ok, reissukäyttö se vähän mietityttää. Ei lasten kanssa nyt käytännössä koskaan yli 300km siivuja vedetä, vähintään vessatauko tulee jo siinä. Kuvittelisin että vois riittää jos latailee 3h välein. Siinä sen ehkä 250km just kerkee ajamaan kotimaan teillä. Päivittäiset työajotkin näyttäis menevän kaikki tuolla heittämällä.

Vaimo ei jostain syystä tykkää bemareista, vaikka meillä yksi i-bemmi jo on. Noh ei mahdoton silti.


Tojot ei kyllä varsinkaan tuon matkakäytön takia sovellu. Tän auton pitäis olla vähän pidemmille matkoille, meillä on yks pikkusähkövatkain lähiajeluun.

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

 

[mhj]

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

Ääni tälle. Ollaan oltu tyytyväisiä. Sopivan kokoinen, autona toimiva yms.

Jos jotain negatiivista haluaa sanoa, niin jostain syystä ohjelmisto kierrättää sisäilmaa liikaa josta syystä lasit joskus menee huuruun. Siitäkin pääsi eroon sillä, että valitsee puhaltimen modeksi sen tuulilasin sulatukseen tarkoitetun täystehon ja säätää sen manuaalisesti vaikka 20 asteeseen ja puhaltimen ykköselle. Loppuu sisäilman kierrättäminen siihen ja lasit pysyy auki joka tilanteessa.

Korostan että toi huurtumisongelma on ainakin meillä ollut todella pientä, että jos nettiä selaa asian tiimoilta niin kannattaa vähän suodattaa niitä kärkkäimpiä kommentteja.

 

[Bigfoot007]

Ensimmäinen kunnon talviajo tehty Cupra Bornilla, pääosin maantieajoa lämpötilan vaihdella -2 ja -6 välillä, matkaa noin 70km yhteen suuntaan. Menomatkalla keskikulutus oli noin 24 kWh / 100 km. Tulomatkalle lähdettiin runsaan neljän tunnin kuluttua, jolloin keskikulutus oli runsaat 19 kWh / 100 km. Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla. Talviolosuhteissa kylmällä akulla lähteminen näyttää todella suurta keskikulutus ensimmäisten kilometrien aikana, parhaimmillaan näyttää yli 60 kWh / 100 km.
Kasvaneesta kulutuksesta huolimatta auto on kulkenut hyvin, ja ainoastaan tuulilasien jäätymisen kanssa ja on ollut yllättäviä ongelmia.

 

[zepi]

Ei kai tuossa CCS liittimessä nyt kuitenkaan itsessään mitään sen kummempaa ongelmaa ole?

Ja kyllähän se on mekaanusesti yhteensopivuus säilyttäen mahdollista päivittää tuotakin tehokkaammaksi, jos nykyisiä rajoja suuremmat tehot tulevat tarpeeseen.

No noita kättelyongelmia on jonkin verran - ilmeisesri johtuvat ainakin osittain tuosta mekaanisesta designista.

 

[weetabix]

Noista latauksista vielä. Jos nykyinen Taycan imee sen 26kWh energiaa viiteen minuuttiin (tultaessa sillä 10% akunvarauksella laturille), niin vaikea nähdä että kovinkaan moni lähtisi maksamaan vaikka tuplahintaa latauksesta sen takia että saisi tuplasti nopeammin virtaa.

Juu, joissakin tapauksissa maksajakin löytyisi mutta suurimmassa osassa tapauksista ei.

 

[Hammer Schultz]

No noita kättelyongelmia on jonkin verran - ilmeisesri johtuvat ainakin osittain tuosta mekaanisesta designista.

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde.

Tämä. Jokaisen kannattaa miettiä kuinka suuren osan autossa vietetyssä ajasta esim. teholla tai rangella on merkitystä ja verrata sitä vaikkapa penkkien laatuun, melutasoon ja yleiseen mukavuuteen.

Vähän kärjistäen, teholla ja rangella on merkitystä esim. 10% autossa vietetystä ajasta kun taas penkit ja melu/mukavuus on merkittävä asia 90% ajasta.

 

[Teknokooma]

Volvon nelikko vaan alle. Tässä ketjussa korostuu vähän nörttimäisesti pelkät numerot, eli missä on paras hinta/range suhde. Ajettavuudella, penkeillä, yleisellä auton käytettävyydellä tai valmistajan/maahantuojan palvelun laadulla ei ole täällä "mitään väliä". Kirjoittelin aiemmin jo pidemmän tekstiseinän autosta tänne. Volvossa on myös ihan toimiva softa ja Google Maps.

Hyvin tuolla matka taittuu, kun perusasiat eli nopea lataus ja akun lämmitys on kunnossa. Sitten jos ajoa on oikeasti paljon per viikko, niin kannattaa painottaa enemmän rangea. Yksittäisillä reissuilla ei varmasti ole väliä jos joutuu laturilla olemaan hieman enemmän, "kuin niillä toisilla".

Samaa mieltä. Ehkä se on vähän foorumin ominaisuus. Painotetaan numeroilla mitattavia juttuja ja on tärkeää että autossa on aina uusin softa asappina, vaikka se tunnetusti rikkoisikin jotain ominaisuuksia.

Toki moni asia on makuasia. Itse painotan jousituksen mukavuutta varsin korkealle. Mukavuuskin on subjektiivinen käsite. Toisille se tarkoittaa tarkkaa ja tunnokasta tuntumaa, toisille pehmeää kelluvaa etäistä tuntumaa tien epätasaisuuksiin. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen leiriin. En halua tuntea käsissäni tai perseessäni kun ajan kuoppaan. Ja niitä kyllä riittää täällä rapistuvassa suomessa.

Ajamistani sähköautoista 2020 E-tronissa on mukavin alusta. Tokana tulee 2020 raven S-malli. Kolmantena 2018 X joka oli huomattavasti pehmeämpi kuin 2016 X. Raven X:n haluaisin ostaa, koska tarvin vähintään 6 istumapaikkaa. Sellaista en ole koeajanut, mutta todennäköisesti jousitus on tarpeeksi mukava.

 

[salamoi]

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Itsellä on ollut kättelyongelma i4:n kanssa kirjaimellisesti yhdellä laturilla koskaan ja se oli Norjassa vanhalla 50 kW laturilla, joka oli kyllä sen näköinen, etten ihmettele. Sekin kumminkin lähti lataamaan, kun piti pistoolia paikallaan lukituksen ajan. Muilla latureilla vaan tökkään piuhan kiinni ja näprään latauksen sovelluksesta päälle. En siis pidä pistoolia paikallaan olleenkaan. Oma on toki vasta reilu vuoden vanha, niin saa nähdä huononeeko toiminta liittimen kulumisen myötä.

 

[zepi]

Toisaalta, jos on autoja joissa ei ole mitään ongelmia CCS2 liittimen kanssa about koskaan niin silloin voi varmaan todeta että se on autonvalmistajien ongelma, ei itse liittimen?

Jos autovalmistajan liitin on speksin toleranssien sisällä ja latauslaitteen liitin on myös toleranssien sisällä, niin vika on silloin liittimen speksissä, ei autossa tai laturissa.

Tai näin minä tämän järkeilen.

 

[Kvarkki]

Ensimmäinen kunnon talviajo tehty Cupra Bornilla, pääosin maantieajoa lämpötilan vaihdella -2 ja -6 välillä, matkaa noin 70km yhteen suuntaan. Menomatkalla keskikulutus oli noin 24 kWh / 100 km. Tulomatkalle lähdettiin runsaan neljän tunnin kuluttua, jolloin keskikulutus oli runsaat 19 kWh / 100 km. Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla. Talviolosuhteissa kylmällä akulla lähteminen näyttää todella suurta keskikulutus ensimmäisten kilometrien aikana, parhaimmillaan näyttää yli 60 kWh / 100 km.
Kasvaneesta kulutuksesta huolimatta auto on kulkenut hyvin, ja ainoastaan tuulilasien jäätymisen kanssa ja on ollut yllättäviä ongelmia.

Kuulostaisi enemmän kabiinin lämmitykseltä, ei nuo akut ihan hirveästi lämpene ellei ota asiakseeen niitä lämmittää. Joskus kun on Miissä tullut akun rajat vastaan, niin igluna ajaen kulutus laskee melkein kesälukemiin. Kuulisin mieluusti lisää mikä siinä tuulilasissa mättää, kun Born on yhtenä vaihtoehtona uudeksi 2. autoksi.

 

[Bigfoot007]

Kuulostaisi enemmän kabiinin lämmitykseltä, ei nuo akut ihan hirveästi lämpene ellei ota asiakseeen niitä lämmittää. Joskus kun on Miissä tullut akun rajat vastaan, niin igluna ajaen kulutus laskee melkein kesälukemiin. Kuulisin mieluusti lisää mikä siinä tuulilasissa mättää, kun Born on yhtenä vaihtoehtona uudeksi 2. autoksi.

Saattaapi olla, mutta toisaalta auton kulutusmittari ei huomioi sisätilan esilämmitystä, jota luukutan joka kerta vähintään viiden mintsuukelin ajan. Akku ei sillä luukutuksella lämpiä mihinkään ja renkaiden rakoon tahtoo kertyä isompia jääkokkareita, jotka saa helposti potkittua pois. Akku on melko hidas ottamaan virtaa DC-laturista talvikeleillä, vaikka kilometrejä olisi alla runsaammin. Hyvä jos 40 kW ylittyy edes kerran puolen tunnin latausreissun aikana, paukkupakkaset on jääneet toistaiseksi kokematta.
Tuulilasiongelma jatkuu edelleen, mutta lämpimän ilman jatkuva huudatus "ylöspäin" on pitänyt toistaiseksi lasin sulana. Jos ilmalämpöpumppu pettäisi talviaikaan tai kostealla kelillä, muuttuisi auto ajokelvottomaksi. Auto menee määräaikaishuoltoon lähiaikoina, jossa ajattelin nostaa huurtumisongelman pinnalle.

 

[Kvarkki]

Onkohan tuossa sama aivopierurakenne kuin Miissä eli konepellin yläkulmissa on ilmanottokanavan ritilät ja siellä alla metallikaukalot pieni reikä pohjassa. Kerää helposti lehtiä ko. paikkaan ja jos on reiäte tukossa, niin pidemmän päälle pahimmillaan vesi pääsee ilmastointijärjestelmään sisään. Miissä tuon veden kertymisen/tukoksen huomasi ensimmäisenä auton voimakkaasta huurtumisesta.

 

[zepi]

Oma sähköautoura lähtee käyntiin vauhdilla - perjantaina hakemaan Enyaq 80x ja lauantaina neljän viikon reissuun jolloin luvassa ainakin 3000km tien päällä.

Periaatteessa "unelma" olisi ollut hommata ID7 GTX tai Audi A6 / Q6, mutta käytännössä rahaa olisi palanut niin paljon enemmän verrattuna melkein uuteen pre-facelift Enyaqiin, että jäädään odottelemaan vielä.

 

[shotgun]

Koska olosuhteet eivät olleet juurikaan muuttuneet menomatkalta, en keksi muuta syytä alhaisempaan kulutukseen kuin jäässä olleen akun lämpenemisen menomatkalla.

Mitenkäs tuuli? Vastatuuli mennessä ja myötätuuli tullessa tekee helposti yli 10% eron kulutukseen, vaikka ei olisi kovakaan tuuli.

 

[blastermaster]

Näinhän se on - EV6 kanssa ehtii käydä suurteholatauksen aikana kusella, mutta paskomisen tai kahvittelun kans jo ahistaa ettei ole pian latauskentän turha varaaja päättyneen latauksen myötä.

Sillä saa sen noin 10 min lisää taukoa kun ajaa sinne 10% tuntumaan. Se alku on yllättävän hidas kylmällä akulla.

Oma sähköautoura lähtee käyntiin vauhdilla - perjantaina hakemaan Enyaq 80x ja lauantaina neljän viikon reissuun jolloin luvassa ainakin 3000km tien päällä.

Periaatteessa "unelma" olisi ollut hommata ID7 GTX tai Audi A6 / Q6, mutta käytännössä rahaa olisi palanut niin paljon enemmän verrattuna melkein uuteen pre-facelift Enyaqiin, että jäädään odottelemaan vielä.

Kova veto!

Itse kun Enyaq aikanaan hankin niin vielä torstaina aamulla se oli tiiliskivenä korjaamolla mutta perjantaina sain alle. Lauantaina laivalla yli ja ekaa 1000 km päiväreissua sähköautolla kokeilemaan.

Hieman meinasi jännä tuoksua autossa kun ekalle laturille oli muistaakseni noin 200 km ja vaikka gom näytti yli 300 km niin perillä oli ehkä kymppi rangea jäljellä.