Yleistä keskustelua sähköautoista

Taksi olis varmaan monelle vähän ajavalle halvempi kuin kallis uusi monta tonnia kuukaudessa arvoaan polttava (sähkö)auto. Tosin jos on sosiaalisesti rajoittunut änkyrä tai rasisti taksin käyttö on haastavaa.
Tässä se auto maksoi reilun 900€ kuussa (*, 15 000 vuotuisilla kilometreillä. Jos hinta pomsahtaa useampaan tonniin, niin sillä rahalla saa jo monenlaista taksi sopparia, ja voi kuskiakin valita.

(*
Pieni aukko jäi, onko jotain jäänösarvoa, mutoiltu linkissä muotoon "realisointipalvelua", mutta ymmärsin että postauksesta että autonjäännösarvo riski on liisari yhtiöllä.

Varmasti olisi halvempi, mutta myös selvästi rajoittavampi. Kaikki menot pitäisi suunnitella jonkun verran etukäteen ja saatavuus on hyvä vain kaupunkialueella.
Viidenminuutin herätelähtö, voi tehdä tiukkaa jos ei ole sopinut että auto päivystää pihassa tai tuntumassa.
Niitä sopimuksia on missä isolla prosentilla luvataan auto nopeasti, kotiin vain tilausnappi, niin auto tulee pihaan odottaan. Tietenkin jos se kartano on jossain kaukana kaikesta niin pitää sopia jonkin paikallisen kanssa, muutamalla tonnilla kuussa joku paikallinen voi ympärille rakentaa muutakin touhua.

Jos se ajaminen on toiseksi kauheinta elämässä, niin pikkuisen kyllä valmis sietään pienen odotuksen, jos päähänpisto lähtö tulee, keskiverto hepulla ajatuksesta lähtöön menee yleensä joku aika, tai se ei ole ongelma.

Tässä olisi luokkaa tonni kuussa, toistatuhatta km ajoa, niin se ei mene ihan kaikilla taksihinnoilla.
 
Viimeksi muokattu:
The potential for espionage by Chinese electric cars raises concerns at NATO member Norway's military bases

Pahoittelut maksumuurista, mutta ihan mielenkiintoinen artikkeli kuinka kiinalaisvalmisteiset sähköautot voivat olla potentiaalinen tietoturvauhka nyt ja tulevaisuudessa.
Onkos tuosta suomenkieliestä versiota. (jos tuo käännös versio, tuo ei kai tarvi maksullista tilausta tällähetkellä)
Lyhyesti kai sitä pohdintaa että siviili sähköautojen salliminen tukikohdan sisällä sisältää riskejä, eli jos ja kun niissä on kameraa, kaikenlaista kyvykkyyttä ja ne pilvipalvelut, eli auto on yhteydessä autonvalmistajan/autovalmistajan kumppaneiden järjestelmiin ja niissä autoissa on kyvykkyys.

Kiina kai tuossa tarinan houkuttimena, tahona joka on kovasti kiinnostunut länsimaisista kohteista. ja kiinalaisissa autoissa on ihan tehdas valmiina yhteydet auki kiinalaisiin systeemeihin. Ja osa valmistajista on suoraan systeemin omistamia.

Mutta vähän laajemmin, osassa sähköautoja on niitä kameroita ja kuvailevat, talentavat sen tarkemmin miettimättä kuinka hyväksyttävää se on.
 
Onkos tuosta suomenkieliestä versiota. (jos tuo käännös versio, tuo ei kai tarvi maksullista tilausta tällähetkellä)
Lyhyesti kai sitä pohdintaa että siviili sähköautojen salliminen tukikohdan sisällä sisältää riskejä, eli jos ja kun niissä on kameraa, kaikenlaista kyvykkyyttä ja ne pilvipalvelut, eli auto on yhteydessä autonvalmistajan/autovalmistajan kumppaneiden järjestelmiin ja niissä autoissa on kyvykkyys.

Kiina kai tuossa tarinan houkuttimena, tahona joka on kovasti kiinnostunut länsimaisista kohteista. ja kiinalaisissa autoissa on ihan tehdas valmiina yhteydet auki kiinalaisiin systeemeihin. Ja osa valmistajista on suoraan systeemin omistamia.

Mutta vähän laajemmin, osassa sähköautoja on niitä kameroita ja kuvailevat, talentavat sen tarkemmin miettimättä kuinka hyväksyttävää se on.

En ihan heti löytänyt, mutta nyt se löytyi: Kiinalaisten sähköautojen vakoilupotentiaali herättää huolta Norjan sotilastukikohdissa
 
Taksi olis varmaan monelle vähän ajavalle halvempi kuin kallis uusi monta tonnia kuukaudessa arvoaan polttava (sähkö)auto. Tosin jos on sosiaalisesti rajoittunut änkyrä tai rasisti taksin käyttö on haastavaa.
Taksi Helsingin hinnastoa kun katsoo niin kyllähän siitä hiukan hintaa tulee.
Olettamat: keskiverto matka 50 km, keskinopeus 50 kmh.
Aloitusmaksu 1650 €
Kilometrit: 16500 €
Minuutit: 19800 €
Total: 37950 €

On tuo ehkä leasinkiakin kalliimpi tapa harrastaa.

Ehkä se 5k€ Leaffi voisi olla hyvä jos autoista ei tykkää ja haluaa päästä halvalla.
 
Lataushäviöistä asiaa, isoja eroja.

Siinä mielessä tuo juttu on tuubaa että lataushäviöt ovat kyllä mukana wltp-kulutuslukemissa. Juuri sen takia wltp-rangea ei saada kun jaetaan akun nettokapasiteetti wltp-kulutuksella.
 
Sähköauton lataamisen yhteydessä tapahtuvat energiahäviöt ovat jopa yli 30€a.

https://www.is.fi/autot/art-2000010699662.html
En tiedä mistä luvun pomit, mutta artikkelissa mainittin lataushäviö 0,5%-30% jossa ääripäät ei kuvaa tyypilistä.
Testasivat siis 22kW AC latausta, ja ilmeisesti vältellen muuta kulutusta, esim lämmitystä, vaan hakivat häviöitä. Mittauksen luetettavuudesta ei pahemmin arivoitu, 0,5% on aika raju, no myös tuo 30%

Jos €a oli joku € per vuosi , niin euroiksi nuo voi muuttaa, BMW Ix 105kWh lataamiseen oli mennyt yli 125kWh, eli 20kWh, 22kWh lataus hinnoilla voi saada monenlaisia tuloksia.

Vähän jäi nyt artikkellin sanavalinnoista mieleen että miten olivat mittaileet. auton ja laturin kertomaan ilmeisesti turvauduttu.
 
Supra- (ei Toyota) johteet poistavat tai ainakin vähentävät tulevaisuudessa noi häviöt. Niissä on ollut kovaa kehitystä viime vuosina.
 
Supra- (ei Toyota) johteet poistavat tai ainakin vähentävät tulevaisuudessa noi häviöt. Niissä on ollut kovaa kehitystä viime vuosina.
En nyt tiedä missä määrin nuo auttaisvat AC-DC -muunnoksen häviöihin ja pikaisen googlauksen perusteella vaativat edelleen -135C tai sitä kylmempiä lämpötiloja eli en pidättelisi hengitystä tuon kanssa.
 
Supra- (ei Toyota) johteet poistavat tai ainakin vähentävät tulevaisuudessa noi häviöt. Niissä on ollut kovaa kehitystä viime vuosina.
Moottorit ?
Suprajohde hype on lähes kuollut, joten mennyt moiset uutiset kokonaan ohi, korkean lämpötilan käyttökelpoiset suprajohteet olisi harppaus siellä voimalinjan loppupäässä, moottoripuolella, ja vähän monessa muussakin paikkaa. Siksi vähän epäilen lähdettäsi, tai en nyt ihan vielä pidätä hengitystä kommenttisi johdosta. :-)

Latauspuolelle, tehon ohjauksessa jos sitä meinasit, niin varmaan sielläkin, mutta jos uskotaan testiin,niin pienimmät jo niin pieniä että lämpöä syntyy muuallakkin kuin jossain keloissa, kennoissa, puolijohteissa.
 
Suprajohteet ei taida vaikuttaa itse akussa tapahtuvaan häviöön eli siihen kemialliseen reaktioon joka tapahtuu ladatessa Litium-ioni akkua joka tuottaa lämpöä. Myöskään AC-DC häviöön en näe että olisi vaikutusta. Kaapelin resistanssin vuoksi tapahtuva häviö kyllä ratkeaisi tuolla mutta puhutaanko vain promilleista mikä häviää kaapelissa?
 
En nyt tiedä missä määrin nuo auttaisvat AC-DC -muunnoksen häviöihin ja pikaisen googlauksen perusteella vaativat edelleen -135C tai sitä kylmempiä lämpötiloja eli en pidättelisi hengitystä tuon kanssa.

Uusilla yhdisteillä on onnistunut jopa huoneenlämmössä. ”Pieni” haaste siinä on vielä että paineen pitää olla siinä tapauksessa ns. helvetillinen. Mutta kehitys kehittyy ja näissä häviöissä on hyvä kehityskohde.
 
En tiedä mistä luvun pomit, mutta artikkelissa mainittin lataushäviö 0,5%-30% jossa ääripäät ei kuvaa tyypilistä.
Testasivat siis 22kW AC latausta, ja ilmeisesti vältellen muuta kulutusta, esim lämmitystä, vaan hakivat häviöitä. Mittauksen luetettavuudesta ei pahemmin arivoitu, 0,5% on aika raju, no myös tuo 30%
Tuo 30% kuulostaa kyllä aika hurjalta. 22 kW latauksessa siis yli 6,6 kW menee lämpönä. Sehän vastaa ja kohtuullisen kokoista saunan sähkökiuasta. Alkaisi autotallissa olla melkoisen kuuma jos tuollainen 6,5 kW kiuas hehkuu siellä monta tuntia putkeen. Saunassakin se sentään on välillä pois päältä. Energiaa menisi akkuun vajaat 15,5 kW eli 80 kWh akun lataamiseen menisi yli 5 tuntia, ja koko tämän ajan kiuas hehkuisi täysillä. Vähän pistää epäilyttämään.
 
Tuo 30% kuulostaa kyllä aika hurjalta. 22 kW latauksessa siis yli 6,6 kW menee lämpönä. Sehän vastaa ja kohtuullisen kokoista saunan sähkökiuasta. Alkaisi autotallissa olla melkoisen kuuma jos tuollainen 6,5 kW kiuas hehkuu siellä monta tuntia putkeen. Saunassakin se sentään on välillä pois päältä. Energiaa menisi akkuun vajaat 15,5 kW eli 80 kWh akun lataamiseen menisi yli 5 tuntia, ja koko tämän ajan kiuas hehkuisi täysillä. Vähän pistää epäilyttämään.
Eiväthän nuo luvut tosiaan järkeviä ole. Toisessa ääripäässä sitten Aiways 0,5% häviöllä ja rohkenen epäillä että noin hyvään hyötysuhteeseen ei ole päästy edes labrassa.
 
Tuo 30% kuulostaa kyllä aika hurjalta. 22 kW latauksessa siis yli 6,6 kW menee lämpönä. Sehän vastaa ja kohtuullisen kokoista saunan sähkökiuasta. Alkaisi autotallissa olla melkoisen kuuma jos tuollainen 6,5 kW kiuas hehkuu siellä monta tuntia putkeen. Saunassakin se sentään on välillä pois päältä. Energiaa menisi akkuun vajaat 15,5 kW eli 80 kWh akun lataamiseen menisi yli 5 tuntia, ja koko tämän ajan kiuas hehkuisi täysillä. Vähän pistää epäilyttämään.
Eiväthän nuo luvut tosiaan järkeviä ole. Toisessa ääripäässä sitten Aiways 0,5% häviöllä ja rohkenen epäillä että noin hyvään hyötysuhteeseen ei ole päästy edes labrassa.
Samaa mieltä, vahva bensankäry, ainakin epäilys mittausta tavoista, kai nyt jotain on luettu, ettei kyse ole vain siitä että ajettu akku tyhjäksi ja ladattu AC laturilla minkä edessä kulutusmittari. No sillä kyllä saisi ääripäät aikaan.

ADAC kerho on nauttinut jonkinlaista mainetta.
 
Onkos tuosta suomenkieliestä versiota. (jos tuo käännös versio, tuo ei kai tarvi maksullista tilausta tällähetkellä)
Lyhyesti kai sitä pohdintaa että siviili sähköautojen salliminen tukikohdan sisällä sisältää riskejä, eli jos ja kun niissä on kameraa, kaikenlaista kyvykkyyttä ja ne pilvipalvelut, eli auto on yhteydessä autonvalmistajan/autovalmistajan kumppaneiden järjestelmiin ja niissä autoissa on kyvykkyys.

Kiina kai tuossa tarinan houkuttimena, tahona joka on kovasti kiinnostunut länsimaisista kohteista. ja kiinalaisissa autoissa on ihan tehdas valmiina yhteydet auki kiinalaisiin systeemeihin. Ja osa valmistajista on suoraan systeemin omistamia.

Mutta vähän laajemmin, osassa sähköautoja on niitä kameroita ja kuvailevat, talentavat sen tarkemmin miettimättä kuinka hyväksyttävää se on.

Tottakai, ja vaikkei olisikaan virallisesti systeemin omistama, niin jokaisella firmalla tuolla päin maailma on ihan laissa kirjatut velvoitteet palvella puoluetta tarpeen mukaan. Käytössä ei taida olla missään, enkä tiedä saako edes lain mukaan ollakaan, end-to-end salauksia, jotta puolue voi seuloa läpi kaiken, oli se sitten sinun keskustelut tai bydisi kuvaamat "maisemat." Tietosuojalausekkeilla voi pyyhkiä sitäkään vähää persettä mitä länsifirmojen tekeleillä, terve perusolettamus lienee, että livestreamaat koko elämäsi CCP arkistoon.
Ja kun vielä kiellot tästä autovakoilusta taisi lähteä heidän kynästä liikkeelle, niin ehkä sitten omasta takaa tiesivät jotain... ei kai sentään?
 
Uusilla yhdisteillä on onnistunut jopa huoneenlämmössä. ”Pieni” haaste siinä on vielä että paineen pitää olla siinä tapauksessa ns. helvetillinen. Mutta kehitys kehittyy ja näissä häviöissä on hyvä kehityskohde.
Huoneenlämpö suprajohteet ovat olleet pidempään se huomisen juttu kuin akut , akut sentäs oikeasti kehittyneet ja jalkautuneet.
En siis tiedä mitä artikkeleja olet lukenut, mutuilen vain että jos jotain olisi putkessa niin siitä meuhkattaisiin ihan hulluna. Sitä voi sitten miten pitää huoneenlämmössä sähkömoottorin käämit.

Samaa mieltä, vahva bensankäry, ainakin epäilys mittausta tavoista, kai nyt jotain on luettu, ettei kyse ole vain siitä että ajettu akku tyhjäksi ja ladattu AC laturilla minkä edessä kulutusmittari. No sillä kyllä saisi ääripäät aikaan.

ADAC kerho on nauttinut jonkinlaista mainetta.
Siellä taidettiin kirjoittaa (siis hukkasin linkin jo, mutta se artikkelin lähde mikä tänne linkattu)
"Die Differenzen zwischen der benötigten Energie für eine Vollladung zur Netto-Batteriekapazität fallen zum Teil erheblich aus, wie die obige Tabelle zeigt"

Jos tuon tulkkasin niin että latauksen enrgiankulutusta verrattiin auton akun nettokapasiteettiin, eli jos ilmoitettu nettikapasiteetti on yläkanttiin, niin laskennallinen hyötysuhde hyvä, jos nettokapasiteetti on alakanttiin niin laskennallinen hyötysuhde surkea.

Ehkä kyse voi olla myös auton ilmoittamista kulutus lukemista, jos jutun perus ajatus oli mittailla toteutuneita töpseli kulutuksia.
 
..sai käsityksen, ettei kiinnostaisi upottaa autoiluun yhtään enempää rahaa kuin on välttämätöntä, mutta on kuitenkin ostamassa lähes 100 000e polestaria. Kunhan vain ihmettelin jos lähtökohta oli se, että vihaa autoilua ja haluaisi luopua autosta.
En siis todellakaan ole ostamassa Polestaria, vaikka tuon mallin saisi uutena hintaan 70 000 euroa. Mutta voin ajaa yksityisleasingilla pari vuotta jos hinta on kohdallaan. Leasing-hinta on siis halvempi kuin 54 000 euron Tesla Model Y:ssä, vaikka kyseessä on mielestäni aivan eri tason auto.

Ostin uuden Volvo XC90:n vajaat neljä vuotta sitten 6-numeroisella summalla. Nyt 60 000 ajettuna olen varma että autoilu on kaikkinensa maksanut minulle pitkälti yli 1 000 euroa kuukaudessa. Siihen nähden Polestar 3 on jopa edukas, ja mikä parasta sitä ei tarvitse itse omistaa. Autoa voi piestä armotta kaksi vuotta ja palauttaa se ilman tunnontuskia. Koskaan sitä ei haluaisi vaihtaa nykyistä huonompaan autoon, luulen että Polestar 3 on Volvoon verrattuna siedettävä kompromissi. Epäkäytännöllisempi mutta riittävä. Vertailun vuoksi Volvo EX90 yksityisleasing maksaa noin 1 400 euroa kuussa, Polestar 3 siis 909 euroa. En usko että EX90 on 50% parempi auto minulle.

Kyse taisi olla siitä että autolla ajaminen suurimpia kärsimyksiä, ja minkä lisäämisestä ei halua maksaa lisää.
15 000km/ vuosi, auto kymppitonni vuosi + vakuutukset ja energia, taitaa mennä alle euron kilometri, ja ehkä se auto jonkin paikankin tarvii.

Luotto taksilla varmaan ihan houkuttelevaan hintaan pääsee..
Hyvä pointti. Jos autoilu on arkielämän toiseksi suurin kärsimys niin autossa kyytiläisenä istuminen on se suurin. Lisäksi taksiautojen mukavuus on Volvoonkin verrattuna kelvoton. E-Mersunkin takapenkillä istuminen on yhtä mukavaa kuin vesikidutus. Enkä usko että lapset suostuisivat kulkemaan harrastuksiin mittariautolla, kavereilta tulee muutenkin kuittailua kuinka hyväosaisia kuulemma ollaan :cigarbeye:
 
Siihen nähden Polestar 3 on jopa edukas, ja mikä parasta sitä ei tarvitse itse omistaa. Autoa voi piestä armotta kaksi vuotta ja palauttaa se ilman tunnontuskia. ..
Lukasin postaamasi linkkisi pintapuolisesti, vähän jäi siellä hämäräksi, mutta ilmeisesti aito vuokra-auto, missä jäännösarvo on leasing yhtiön ongelma, ei mitään luvataan lunastaa. Ja vakuutukset ja vastaanotto/huolenpito ehdot on sellaisia että joko ne , sisä kulumiset, kiveniskemät ym menee leasing yhtiön piikkiin tai jos ei mene niin menee vakuutusyhtiön piikkiin. ja riitelevät sitten keskenään, jos ei selvää.

Tänäpäivänä tuollaiset sopparit saa kyllä suositusta, ja onhan noissa yleensä hinnoiteltu lisäkilometrit jos yllättäen tulee tarvetta ajella enemmän. Järkevämpääkin kuin se että ostetaan auto ja ajetaan sillä muutan vain kun kerra siitä nyt on maksettu. jotta km hintalaskisi.
 
Tuo 30% kuulostaa kyllä aika hurjalta. 22 kW latauksessa siis yli 6,6 kW menee lämpönä. Sehän vastaa ja kohtuullisen kokoista saunan sähkökiuasta. Alkaisi autotallissa olla melkoisen kuuma jos tuollainen 6,5 kW kiuas hehkuu siellä monta tuntia putkeen. Saunassakin se sentään on välillä pois päältä. Energiaa menisi akkuun vajaat 15,5 kW eli 80 kWh akun lataamiseen menisi yli 5 tuntia, ja koko tämän ajan kiuas hehkuisi täysillä. Vähän pistää epäilyttämään.
Olet jäljillä, mutta hiukan kuitenkin oiot mutkia suoriksi. Se, että latauslaite tarjoaa 22kW lataustehon ei tarkoita, että auto voisi sitä hyödyntää. Osa kykenee lataamaan vain noin 3,6kW teholla ja suurin osa nykyään sillä 11kW:lla. Suhteellisen harva auto kykenee tuohon 22kW lataustehoon auton omien ominaisuuksien takia.
 
Olet jäljillä, mutta hiukan kuitenkin oiot mutkia suoriksi. Se, että latauslaite tarjoaa 22kW lataustehon ei tarkoita, että auto voisi sitä hyödyntää. Osa kykenee lataamaan vain noin 3,6kW teholla ja suurin osa nykyään sillä 11kW:lla. Suhteellisen harva auto kykenee tuohon 22kW lataustehoon auton omien ominaisuuksien takia.
No oletin joo kyllä että jos 22 kW AC latausta tutkitaan, niin se tapahtuu autoilla jotka nimenomaan tukee sitä 22 kW AC latausta. Ilmeisesti se ei sitten ollutkaan niin.
 
No oletin joo kyllä että jos 22 kW AC latausta tutkitaan, niin se tapahtuu autoilla jotka nimenomaan tukee sitä 22 kW AC latausta. Ilmeisesti se ei sitten ollutkaan niin.
Ei todellakaan ollut niin, kun tuolta tarkemmin juttua tutkii. Isoimmat häviöt on saatu aikaiseksi lataamalla 2kW:n teholla, jolloin prosentit häviöiden osalta menevät suurinpiirtein niin, että 1% sähkökaapilla, 4% kaapilta pistorasiaan, 1% latauslaite ja 5-10% auto. Lisäksi jotkut autot ovat osittain "hereillä" koko latauksen ajan ja kuluttavat jopa 300w tehoa koko ajan ja nämä kun summaa yhteen, lataushäviö yhteensä voi olla jopa 30%.

11kW:n teholla ladattaessa häviöt pienenevät suuresti ja ovat 5-10% luokkaa koko ketjun osalta.
 
Viimeksi muokattu:
Muutama kommentti tuohon IS:n juttuun lataushäviöistä.

Toimittajan mukaan lataushäviöitä ei toistaiseksi oteta huomioon, kun tarkastellaan todellisia kulutuslukemia.
ADAC:n testissä kuitenkin lukee: "Die Ladeverluste sind, im Gegensatz zur Verbrauchsangabe des Bordcomputers, in den Stromverbräuchen des ADAC Ecotests (sowie auch der WLTP-Verbrauchsangabe) enthalten.". Tuon mukaan lataushäviöt ovat huomioituna sekä ADAC Ecotestissä että WLTP-kulutuslukemassa. Lisäksi esim. Tekniikan Maailma mittaa kulutukset lataushäviöineen (siksi heidän lukemat saattavat vaikuttaa oudon suurilta vs. lukijan oman auton ajotietokone).


Testissä käytettiin 22 kW-latauspistettä, jotta kaikkien autojen sisäiset laturit saatiin toimimaan täydellä tehollaan. Harva kykenee 22 kW:iin, joten suurin osa latasi 11 kW:n teholla (myös Mini ja Aiways).


Häviöt vaihtelivat epäilyttävän paljon Aiways U6:n 0,50 %:sta Mini Cooper SE:n 30,10 %:iin. Selitys löytyy ADAC:n mittaustavasta (ja toimittajan laskutaidosta, mutta palataan siihen myöhemmin). He mittaavat tyhjän akun lataamiseen kuluvan energian, jonka jälkeen häviö lasketaan:
(1 - (ilm. nettokapa) / (verkosta ladattu)) * 100 %

Suurin häviö oli Mini Cooper SE:llä:
(1 - 28,9 kWh / 37,6 kWh) * 100 % = 23,1 %

Toimittaja on laskenut (37,6 / 28,9 - 1) * 100 %, mistä toki tulisi 30,10 %, mutta kun kaava on väärä. Väärällä kaavalla esim. 60 kWh seinästä tarkoittaisi yli 100 %:n häviötä, missä ei ole järkeä.

Pienin häviö oli Aiways U6:lla:
(1 - 60 kWh / 60,3 kWh) * 100 % = 0,5 %.

Noin pienissä häviöissä toimittajan väärä kaavakin tuotti ilmoitetulla tarkkuudella saman vastauksen (tuhannesosapromilleilla olisi 0,4975 % vs. toimittajan 0,5000 %).


Toimittajan laskuvirheiden korjaamisen jälkeenkin haarukka on 0,5 - 23,1 %. Loppu johtuu siitä, että ADAC käyttää ilmoitettua nettokapaa, mikä voi poiketa todellisesta toleranssien, liioittelun tai ikääntymisen takia. Lisäksi eroa tulee akkujen lämmönhallinnan kulutuseroista (testit on ajettu eri olosuhteissa, vaikka lataus tapahtuikin aina +23 C:ssa).

Mini SE:
WLTP 15,2 kWh/100 km
WLTP vehicle 12,4 kWh/100 km
--> WLTP-häviö 18,4 % (korkeahko)

Tuolla WLTP-häviöllä ja ADAC Ecotestin seinästä otetulla laskien Minin nettokapa oli 37,6 / 15,2 * 12,4 = 30,7 kWh (vs. ilm. 28,9). Jos taas nettokapa ei ollut yhtään yli 28,9, niin ylimääräinen meni lämmönhallintaan.


Aiways U6:
15,9
15,0
--> WLTP-häviö 5,7 % (erittäin hyvä)

Tuolla WLTP-häviöllä ja ADAC Ecotestin seinästä otetulla laskien Aiways U6:n nettokapa oli 60,3 / 15,9 * 15,0 = 56,9 kWh (vs. ilm. 60,0). Näin päin eroa ei selitä mahdollinen lämmönhallinta, vaan todellinen nettokapa on yksinkertaisesti ollut selvästi ilmoitettua pienempi, ja siitä palkintona on tullut testin pienin häviö.


TLDR; kiinalainen kaunistelee kapasiteettia. Toimittajan tulisi kerrata prosenttilaskuja. Heikoimmankaan automallin lataushäviöt eivät olleet 30,10 %, vaan 23,1 %.
 
Jos jotain EU sääntelyä kaipaisi lisää niin autonvalmistajat pitäisi pakottaa kertomaan miten auto toimii esimerkiksi ladatessa. Lämmittääkö tai jäähdyttääkö akkua jos AC lataa, millä ehdoilla, tietokoneen powereista tuttu hyötysuhdekäyrä ym. Nyt kokeillaan ja arvuutellaan mitä mikäkin auto mahtaa milloinkin tehdä.
 
... Lisäksi jotkut autot ovat osittain "hereillä" koko latauksen ajan ja kuluttavat jopa 300w tehoa koko ajan ...
Tämä on todettavissa kyllä nykyisellä plugarillakin. Auto hurisee koko latauksen ajan, uskoisin että nestekiertoa, tuuletinta, jne, on päällä. Mökillä kun latailee pienellä 6A virralla, ja sitä kun vertaa kotilataukseen 10A virralla, niin käytetystä latausajasta saa laskettua isot häviöt 6A tapauksessa.

Eli AC lataus aina niin isolla virralla kuin johdot/rasiat/pääsulakkeet kestää. Mitä nopeammin valmista, sitä lyhyemmän ajan pyörii nesteet jne.
 
Jos jotain EU sääntelyä kaipaisi lisää niin autonvalmistajat pitäisi pakottaa kertomaan miten auto toimii esimerkiksi ladatessa. Lämmittääkö tai jäähdyttääkö akkua jos AC lataa, millä ehdoilla, tietokoneen powereista tuttu hyötysuhdekäyrä ym. Nyt kokeillaan ja arvuutellaan mitä mikäkin auto mahtaa milloinkin tehdä.
Luulisi että uuden auton ostajalle joutuu maahantuoja vastaamaan, jos esittää yksilöityjä kysymyksiä. Minusta kuluttajansuojelusäännösten henki on se, että kuluttajaa ei saa pitää olennaisten asioiden suhteen pimennossa.
 
Luulisi että uuden auton ostajalle joutuu maahantuoja vastaamaan, jos esittää yksilöityjä kysymyksiä. Minusta kuluttajansuojelusäännösten henki on se, että kuluttajaa ei saa pitää olennaisten asioiden suhteen pimennossa.

Perinteisesti auton käyttöön oleellisesti vaikuttavat seikat on painettu auton myyntiesitteeseen, mutta nykyisin kai ei vaan tietoja pantataan ja niitä pitää yrittää case by case kysellä maahantuojalta?
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
 
Tesla tai jos silmät sietää niin -25 vuoden EV-6 tai IONIQ 5.

Riippuu korimalleista ja mieltymyksistä mitä haluat. Vaihtoehtoja on jo paljon.
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
Jaa-a, kaikissa on puutteensa.
Ehkä VW ID.7 farmarina, joko taka- tai nelivetona. Vaikka surkea 2v takuu hiertää.
En ole koajanut enkä edes koe-istunut. Itse vähän karsastan nuita Teslaa, kiinalaisia ja korealaisia. Jotenkin niistä on jäänyt himmelimäinen kuva ja tuntuma itselle, vaikkakin takuut on pidemmät. Teho ei merkkaa itselle oikeastaan mitään. Käytettävyys, luotettavuus, "käteenkäypäisyys" ja hieman myös eettisyys painaa enemmän.
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
Varmaan Audin A6 tai Q6
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
i4 ostaisin uudelleen.
 
En oikein usko että tuo vaikuttaisi hirveästi. Harva noilla pidempää matkaa ajaa ja pikalataus on toimiessaankin huono.

Joo, tuskin mitään dramaattista, mutta varmasti jokin vaikutus on silläkin. I3:n pikalataus, olikohan max50kw on toiminut ihan kivasti, uskaltauduin jopa mökillekin sillä 19kwh:n pikkuakkuisella, vaikka mennen tullen piti hakea lisää rangea pikalaturilta, mutta eipä tuo ongelma ollut kuitenkaan. Mutta tuskin leaffia ensisijaisesti ostetaan pitempään matkaan juuri ikinä, tainainakin harvoin, vaikka joku varmasti haluaakin optimoida pitemmän työmatkan kulkupelin käyttövoimaa, hankintakustannusta ja vuosimallia
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
Kyllä tuolla budjetilla vahtoehtoja on vaikka millä mitalla. Tee itsellesi nyt ihmeessä vaatimuslista, niin ehdokaslista kapenee kummasti.
Ja mitä turhaan vaivata itseään hirveällä koeajorumballa, kun youtuubia katsomalla saat paljon kattavamman kuvan autosta. Esson baarista siitten loput tiedot. Näin mä olen hoitanut "koeajot" jo ikuisuuden. Eikä yllätyksiä ole tullut. Nytkin tilaus sisässä, ja olen nähnyt vastaavan auton vilaukselta vain liikkeen pihassa. En jaksanut edes kinuta koeajoa.
 
Kyl mä uusissa autoissa suosittelen koeajoa, ei kaikkien perse sovi samaan ergonomiaan ja nyt on se ISA ym. pimpelipommit vakiona;

Kuinka huumoria vaativa operaatio on niiden poiskytkentä ja sietääkö niitä automallissa X vai onko se pakollinen rutiini ottaa ne aina päältä pois valikkojumpalla?
 
Kuinka huumoria vaativa operaatio on niiden poiskytkentä ja sietääkö niitä automallissa X vai onko se pakollinen rutiini ottaa ne aina päältä pois valikkojumpalla?

Kun kerran kaikki ottavat ne pois päältä voisiko EU ottaa itseään niskastasta kiinni ja perua asetuksen? Ainakin sillä tavalla että voisi pysyvästi kytkeä pois kuten 2022 (?) malleissa vielä. Ihan käsittämätöntä.

Ei se ainakaan paranna liikenneturvallisuutta kun katse menee pois tieltä 1 km/h ylinopeudesta (mittarin mukaan). Eikä poukkoileva kaistavahti joka haluaa ajaa pyöräiljöiden päältä. VMP.

Tykkää jos olet samaa mieltä!
 
Kyl mä uusissa autoissa suosittelen koeajoa, ei kaikkien perse sovi samaan ergonomiaan ja nyt on se ISA ym. pimpelipommit vakiona;

Totta tietty tuokin, varsinkin jos sattuu olemaan kookkaampi ahteri. Oma ahteri aika standardi ja ei ole koskaan tullut penkkejä vastaan jossa olisi oikeasti huono istua.

Pimpelipompeleiden takia en nyt hyvää autoa kaupppan jättäisi, jos muuten mielyttää. Aivan sekundäärinen asia kokonaisuudessa.
 
Kyl mä uusissa autoissa suosittelen koeajoa, ei kaikkien perse sovi samaan ergonomiaan ja nyt on se ISA ym. pimpelipommit vakiona;

Kuinka huumoria vaativa operaatio on niiden poiskytkentä ja sietääkö niitä automallissa X vai onko se pakollinen rutiini ottaa ne aina päältä pois valikkojumpalla?
Tietoa ei ole, mutta mutulla luulisin että jos se pimputus tulee eri summerista, eikä auton kaiuttimesta, niin äänihän loppuu summerin kaapelin katkaisemalla ainakin. Se mikä olisi mielenkiintoista tietää huutaako auto, jos sen silmät-tiehen tunnistimen peitää esimerkiksi teipillä.
 
Kyl mä uusissa autoissa suosittelen koeajoa, ei kaikkien perse sovi samaan ergonomiaan ja nyt on se ISA ym. pimpelipommit vakiona;

Kuinka huumoria vaativa operaatio on niiden poiskytkentä ja sietääkö niitä automallissa X vai onko se pakollinen rutiini ottaa ne aina päältä pois valikkojumpalla?
Viiksettömissä tesloissahan on se etu kun vaihde valitaan näytöltä niin samoilla vauheilla täppää ISA:n mutelle. :psmoke: Vissiin saksalaisissakin tuo ISA:n pois kytkentä on tehty niin helpoksi kuin vain voi tehdä. Teslassa sais siihen vasemman rullan pikavalintaan tulla ISA mute nappi.
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.
Id.7 GTX (seiskoista paras hinta-laatusuhde), ioniq 5 tai ev6 oli oma shortlist joista laitoin id.7:n tilaukseen.
 
Isoimmat häviöt on saatu aikaiseksi lataamalla 2kW:n teholla, jolloin prosentit häviöiden osalta menevät suurinpiirtein niin, että 1% sähkökaapilla, 4% kaapilta pistorasiaan, 1% latauslaite ja 5-10% auto. Lisäksi jotkut autot ovat osittain "hereillä" koko latauksen ajan ja kuluttavat jopa 300w tehoa koko ajan ja nämä kun summaa yhteen, lataushäviö yhteensä voi olla jopa 30%.

11kW:n teholla ladattaessa häviöt pienenevät suuresti ja ovat 5-10% luokkaa koko ketjun osalta.

Ja riippuu tosiaan mittavälineistä ja kaikesta PALJON. Esim. Carlo Gavazzin energiamittari din-kiskossa syötön (vaikka testilaatikkokin ennen haluttua aparaattia) osalta ei kerro totuutta vaan vähän sinne päin. Kertoohan se suuntaa antavaa kuten halvat kW- ja kWh-mittarit yleensäkin, mutta jos tarkan haluaa niin mitattava verkkoanalysaattorilla. Mikä aiemmin mainitessani aiheutti täällä nauruhymiöitä ja hilpeyttä, mutta kertoo vaan ettei nähtävästi joukossa ole sähköinsinöörejä tai ainakaa päteviä sellaisia jos jotain nauratti kauheesti (oikeestihan sähköurakoitsijatkaan tiedä noista mitään ja sfp:t eli ominaissähkötehot mitataan pihdillä ja arvotaan Esson baarissa mittauspöytäkirjaan sopivat näyttämät, eikä ne oo kuulleetkaan verkkoanalysaattoreista mikä on ainoa oikea tapa sfp-mittaukseenkin). Mutta laitetaan analysaattori siis linjaan loggaamaan vaikka 10 sekunnin väliajoin 3 vaiheesta 50+ eri asiaa / vaihe kullakin ajanhetkellä. Verkkoanalysaattorilla voi sähköparametreja siis valvoa täydellisesti ja tarkasti.

Kotilatausasemathan ottaa L1:stä virrat emolle ja sitä rataa.

Tarkkuudet menee tehon suhteen ajanhetkenä x vaikka tälleen (otettu tosielämän testistä ilmansuodattimen vaatiman puhallintehon mittauksista puhaltimen 3-vaihesyötöstä ennen taajuudenmuuttajaa, teollisuuslaitoksessa missä jännite on saletisti parempilaatuista kuin autonlataajien omakotitalossa ennen laturia tjsp.):

Pihtimittari en nyt jaksa kattoo mikä mut Fluke jotain 4,83 kW
Carlo Gavazzi EM24 5,30 kW
Verkkoanalysaattori Fluke 437-II Pt_Avg 5,86 kW

Mihin se 1 kW häippäs? Niinpä.

Joten erot on aika **tun isoja kun huomioidaan kaikki lois- ja pätötehot ja ziljoona muuta asiaa. Toki viimeisen mittarin hintakin on moninkymmenkertainen eli verkkoanalysaattorit tuppaa maksamaan sen 4-10 k€ niin sopiikin odottaa totuutta. Sähköinssitoimistot noita mittarenkaineen vuokrailee/lainailee.

Valitettavasti ei resurssit/aika/mielenkiinto riitä siihen, että pystyis samalla ajanhetkellä kahdella verkkoanalysaattorilla loggaamaan kotipihassa esim. ennen ja jälkeen eri latausasemien ja eri lataustehoilla ja ulkoilman lämpötiloilla jne. mut kyllähän tuossa olis VTT:lle/Motivalle/TM:lle tms. hommia.

Omilla latureilla ex-plugarissa päädyin auton ns. tilapäislaturin olevan ainakin kesäkuumalla paska (eri toten pienimmillä virroilla susipaska) ja Arctiv EV:llä oli taloudellisinta ladata 11 A virralla vs. 9 tai 13 A.

Nykyisin pihassa EV6 ja 3-vaihelataus, sama laturi kuitenkin niin käytän 3x9 A jotta jää 3x25A paukuilla muuhunkin reilusti. 3x11 A olis parempi kyllä. Perstuntumalta 3x9 A:lla sähkiksen kera laturi+auton iccu kokonaishyötysuhde on jotain 0,92 lämpimillä keleillä.

Eipä noilla nyt sinällään väliä, kun itsellä suht hyviksi todettuja, mutta uskon täysin, että markkinoilla on hyötysuhdetta syöviä latureita+autoja+sähköverkkoja niin jollain kombolla voi tulla paljonkin pataan.
 
Tesla tai jos silmät sietää niin -25 vuoden EV-6 tai IONIQ 5.

Riippuu korimalleista ja mieltymyksistä mitä haluat. Vaihtoehtoja on jo paljon.

MY24 sais vielä ilman nopeuspimputuksia häntäluvalla... Tulee vasta faceliftiin Ioniq5 / Ev6 tuo ccNc ja pakolliset pimputukset. Itte päädyin MY24 EV6 ku MY25 menee ratti ja keula friikiksi + nyt näitä saa oikeesti halvalla maassa jäljellä olevat.
 
Jos käteen tipahtaisi 50-80k€, jolla olisi pakko ostaa sähköauto, niin mikä löytyisi pihasta? Tuntuu, että aina kun laittaa budjettiin 5k€ lisää niin tulee julmetusti lisää vaihtoehtoja. Tullut katsottua niin käytettyjä kuin uusiakin. Pitäisi varmaan vaan alkaa reilusti ottaa paljon eri malleja koeajoon kun ei muuten saa päätettyä.

Audi Q4 eTron 55 Quattro mahtuu varusteillakin kahdeksaankymppiin. Lyö kiinni. (alk. 67k)
 
MY24 sais vielä ilman nopeuspimputuksia häntäluvalla... Tulee vasta faceliftiin Ioniq5 / Ev6 tuo ccNc ja pakolliset pimputukset. Itte päädyin MY24 EV6 ku MY25 menee ratti ja keula friikiksi + nyt näitä saa oikeesti halvalla maassa jäljellä olevat.
Jos auto on lyöty kilpiin 1.7.2024 tai myöhemmin on siinä silloin oltava ISA eli ylinopeuspiipitin joka pitää kytkeä joka ajokerta uudelleen pois päältä.
 
Kun kerran kaikki ottavat ne pois päältä voisiko EU ottaa itseään niskastasta kiinni ja perua asetuksen? Ainakin sillä tavalla että voisi pysyvästi kytkeä pois kuten 2022 (?) malleissa vielä. Ihan käsittämätöntä.

Ei se ainakaan paranna liikenneturvallisuutta kun katse menee pois tieltä 1 km/h ylinopeudesta (mittarin mukaan). Eikä poukkoileva kaistavahti joka haluaa ajaa pyöräiljöiden päältä. VMP.

Tykkää jos olet samaa mieltä!
Jos kaikki kytkee pois, niin seuraava porras olisi se että pois kytkentä estetään. nyt on siirtymäaika siihen asti kun valmistajat ovat saaneet systeemit toimivikasi, niin voidaan ottaa nopeusrajoitin käyttöön.

Ylläoleva oli kärjistys, mutta jos kuskit eivät välitä varoituksesta niin pakkohan systeemiä tiukentaa. Suomessa rajoittimet voivat saada hallinnon vastusta, koska nopeusvalvonta rangaistuksineen on suht tehokas tapa rahoittaa liikennevalvontaa. Tosin vastavoimana sitten kustannussäästöt muissa kohdissa.




Ei se ainakaan paranna liikenneturvallisuutta kun katse menee pois tieltä 1 km/h ylinopeudesta (mittarin mukaan). Eikä poukkoileva kaistavahti joka haluaa ajaa pyöräiljöiden päältä. VMP.
Ensimmäistä en tajunnut, mutta se mikä on sopiva raja, jos tiukka niin mittausvirhe pitäisi olla pieni.
Muiden avustimien osalta, kaistavahdit jne. niin valmistajilla iso rooli että toteuttavat hyviä tuotteita. Vaikka lisäisivät turvallisuutta, niin myös se käyttökokemus, jos liikaa ylivarovaisuutta, varoittelua, niin sapettaahan se kuski. Siis osa varoituksista johtuu siitä että kuski tekee virheitä, jolloin jotenkin pitäisi saada se kuljettaja saada ymmärtään asia.

Edit tarkennan tähän, myöhempää vastausta lainaten.

Elikkäs samanlainen GPS perusteinen max speed rajoitus tarvitaan autoihin, mitä on jo käytössä sähköpotkulaudoilla. Kannatetaan ylitehoisille sähköautoille tätä :geek:

Nopeusvoidaan mitata muilla tekniikoilla yhtätarkasti, tai tarkemmin, ja varmemmin, raskaammassa liikenteessä nopesurajoittimet olleet arkipäivää vuosia ja kokemukset hyviä. Tiekohtaisten rajoitusmukaan rajoittava vaatii lisäksi sen rajoitus tiedon kaivaminen, Suomessa jos online yhteys ja se riittävän tarkka sijainti ja suunta tieto, niin päästää aika hyvin tontille, kaveriksi sitten merkki ym tunnistusta ja se miten toimitaan jos tietoa ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Jos auto on lyöty kilpiin 1.7.2024 tai myöhemmin on siinä silloin oltava ISA eli ylinopeuspiipitin joka pitää kytkeä joka ajokerta uudelleen pois päältä.

Ei oo. Mulla lyöty kilpiin 18.7.2024 ja rekisteriotteessa häntälupa. Ei ole missään MY24 Gen5W EV6:ssa pimputinta, kun tulee vasta faceliftiin. Tai siis on pimputin mut laittaa pois päältä niin pysyy ikuisesti. Luovutuksessa otin jo pois luonnollisesti...

20240917_084919.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
254 994
Viestejä
4 431 481
Jäsenet
73 463
Uusin jäsen
ToniSn

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom