Isoimmat häviöt on saatu aikaiseksi lataamalla 2kW:n teholla, jolloin prosentit häviöiden osalta menevät suurinpiirtein niin, että 1% sähkökaapilla, 4% kaapilta pistorasiaan, 1% latauslaite ja 5-10% auto. Lisäksi jotkut autot ovat osittain "hereillä" koko latauksen ajan ja kuluttavat jopa 300w tehoa koko ajan ja nämä kun summaa yhteen, lataushäviö yhteensä voi olla jopa 30%.
11kW:n teholla ladattaessa häviöt pienenevät suuresti ja ovat 5-10% luokkaa koko ketjun osalta.
Ja riippuu tosiaan mittavälineistä ja kaikesta PALJON. Esim. Carlo Gavazzin energiamittari din-kiskossa syötön (vaikka testilaatikkokin ennen haluttua aparaattia) osalta ei kerro totuutta vaan vähän sinne päin. Kertoohan se suuntaa antavaa kuten halvat kW- ja kWh-mittarit yleensäkin, mutta jos tarkan haluaa niin mitattava verkkoanalysaattorilla. Mikä aiemmin mainitessani aiheutti täällä nauruhymiöitä ja hilpeyttä, mutta kertoo vaan ettei nähtävästi joukossa ole sähköinsinöörejä tai ainakaa päteviä sellaisia jos jotain nauratti kauheesti (oikeestihan sähköurakoitsijatkaan tiedä noista mitään ja sfp:t eli ominaissähkötehot mitataan pihdillä ja arvotaan Esson baarissa mittauspöytäkirjaan sopivat näyttämät, eikä ne oo kuulleetkaan verkkoanalysaattoreista mikä on ainoa oikea tapa sfp-mittaukseenkin). Mutta laitetaan analysaattori siis linjaan loggaamaan vaikka 10 sekunnin väliajoin 3 vaiheesta 50+ eri asiaa / vaihe kullakin ajanhetkellä. Verkkoanalysaattorilla voi sähköparametreja siis valvoa täydellisesti ja tarkasti.
Kotilatausasemathan ottaa L1:stä virrat emolle ja sitä rataa.
Tarkkuudet menee tehon suhteen ajanhetkenä x vaikka tälleen (otettu tosielämän testistä ilmansuodattimen vaatiman puhallintehon mittauksista puhaltimen 3-vaihesyötöstä ennen taajuudenmuuttajaa, teollisuuslaitoksessa missä jännite on saletisti parempilaatuista kuin autonlataajien omakotitalossa ennen laturia tjsp.):
Pihtimittari en nyt jaksa kattoo mikä mut Fluke jotain 4,83 kW
Carlo Gavazzi EM24 5,30 kW
Verkkoanalysaattori Fluke 437-II Pt_Avg 5,86 kW
Mihin se 1 kW häippäs? Niinpä.
Joten erot on aika **tun isoja kun huomioidaan kaikki lois- ja pätötehot ja ziljoona muuta asiaa. Toki viimeisen mittarin hintakin on moninkymmenkertainen eli verkkoanalysaattorit tuppaa maksamaan sen 4-10 k€ niin sopiikin odottaa totuutta. Sähköinssitoimistot noita mittarenkaineen vuokrailee/lainailee.
Valitettavasti ei resurssit/aika/mielenkiinto riitä siihen, että pystyis samalla ajanhetkellä kahdella verkkoanalysaattorilla loggaamaan kotipihassa esim. ennen ja jälkeen eri latausasemien ja eri lataustehoilla ja ulkoilman lämpötiloilla jne. mut kyllähän tuossa olis VTT:lle/Motivalle/TM:lle tms. hommia.
Omilla latureilla ex-plugarissa päädyin auton ns. tilapäislaturin olevan ainakin kesäkuumalla paska (eri toten pienimmillä virroilla susipaska) ja Arctiv EV:llä oli taloudellisinta ladata 11 A virralla vs. 9 tai 13 A.
Nykyisin pihassa EV6 ja 3-vaihelataus, sama laturi kuitenkin niin käytän 3x9 A jotta jää 3x25A paukuilla muuhunkin reilusti. 3x11 A olis parempi kyllä. Perstuntumalta 3x9 A:lla sähkiksen kera laturi+auton iccu kokonaishyötysuhde on jotain 0,92 lämpimillä keleillä.
Eipä noilla nyt sinällään väliä, kun itsellä suht hyviksi todettuja, mutta uskon täysin, että markkinoilla on hyötysuhdetta syöviä latureita+autoja+sähköverkkoja niin jollain kombolla voi tulla paljonkin pataan.