Yleistä keskustelua sähköautoista

[Fact0ry]

Näin sähköautoilijana sanon että tod näk uutinen pitää paikkaansa. Aika paljon näkee "tien tulppina" sähkiksiä, siihen kiinnittää huomiota helposti.

Onko tämä sitten hyvä, huono vai neutraali asia - en osaa itse sanoa.

Joskus aiemminkin tästä uutisoitiin ja yrittänyt kiinnittää huomiota. En ainakaan Uudellamaalla havaitse tätä ilmiötä.

Itselläni ajonopeudet/ajotapa on nopeutunut verrattuna polttikseen, koska sillä ei ole käytännössä vaikutusta lompakon tyhjenemisvauhtiin. Ainoa poikkeus on peräkärryn vetäminen, jolloin tulee ajettua välillä alle rajoitusten jos se vaikuttaa positiivisesti matkan latauspysähdysten määrään tai matkan kokonaiskestoon. Käytännössä näkyy 100 km/h rajoitusalueella, jossa tulee tällöin ajettua ehkä 90-95 km/h sen 105-110 km/h sijaan.

 

[kyynelkaasu]

Olen kyllä tästä vähän eri mieltä - Suomessa just nelikkoa ei tarvitse mihinkään kun on tasaista ja suurin osa ihmisistä ajelee vain pääväylillä. Ne muutamat eräjormat jotka hinkkaavat huonoimpia teitä eivät tietääkseni ole suurin uusien autojen ostajaryhmä.

Jos vertaan esim. Itävalta / Sveitsi akselille, niin Suomessa tulee vastaan aika vähän nelivetoja. Syyt ovat selvät: alpeilla on mäkiä ja lunta tulee paljon vrt. Suomi -> monella on koti sellaisen mäen päällä on useita päiviä vuodessa kun sinne ei vaan pääse ilman lumiketjuja jos on pelkkä vajaaveto.

VW on jostain syystä hinnoitellut Suomessa 4wd:t todella kilpailukykyisesti vrt. muut maat - en tiedä miksi, mutta pitäisi melkein uittaa Suomesta Sveitsiin auto. id7 GTX on tosiaan jotain 69k, siinä missä sveitsissä listahinta on n. 85k...

Ja Suomessa auton ALV on 24.5% siinä missä Sveitsissä n. ~9%.

Olisin eri mieltä siitä, ettäkö suurin osa ajelisi vain pääväylillä. Monet asuvat hyvinkin pienten katujen varrella ja isomman lumimyräkän jälkeen näiden auraus usein kestää ja kestäääää. Vielä vähän keskimääräistä enemmän korkeusvaihteluita, niin aika epätoivoista on vajaavetoisen kanssa. Toki toinen kysymys on, kannattaako nelivedosta maksaa, jos sitä tarvitsisi ehkä viitenä aamuna talvessa.

 

[zepi]

Olisin eri mieltä siitä, ettäkö suurin osa ajelisi vain pääväylillä. Monet asuvat hyvinkin pienten katujen varrella ja isomman lumimyräkän jälkeen näiden auraus usein kestää ja kestäääää. Vielä vähän keskimääräistä enemmän korkeusvaihteluita, niin aika epätoivoista on vajaavetoisen kanssa. Toki toinen kysymys on, kannattaako nelivedosta maksaa, jos sitä tarvitsisi ehkä viitenä aamuna talvessa.

Uusien autojen osto on keskittynyt erittäin voimakkaasti Espoo / Helsinki / Kirkkonummi / Tampere / Oulu / Turku alueiden jne. varakkaampiin sub-urbeihin ja siellä syrjässä asuvat ostavat sitten käytettyjä autoja - eivätkä he täten ole valitsemassa sitä mitä uutena ostetaan ja valitsemassa niitä featureita mitä uusissa painotetaan.

 

[Vepasto]

Jos vertaan esim. Itävalta / Sveitsi akselille, niin Suomessa tulee vastaan aika vähän nelivetoja. Syyt ovat selvät: alpeilla on mäkiä ja lunta tulee paljon vrt. Suomi -> monella on koti sellaisen mäen päällä on useita päiviä vuodessa kun sinne ei vaan pääse ilman lumiketjuja jos on pelkkä vajaaveto.

Ei sen mäen tarvii olla kilometrejä pitkä jotta jää jumiin, pienikin nyppylä riittavällä kaltevuudella riittää kun olosuhteen ovat huonot. Ja jos tuo on vaikka kotipihassa / pihatiellä, niin kyllähän se nyppii päivittäin.

 

[kyynelkaasu]

Jos ajotapaa täytyy muuttaa auton takia ja tukkii liikennettä ajamalla alinopeutta, niin on tullut hankittua väärä auto. Pätee myös bensaa/naftaa pihisteleviin autoilijoihin.

Jos ei pääse ohitse hitaasta sähköautosta, niin on hankkinut väärän auton tai nauttinut liian vähän rohkaisevaa. Koska menohan pysähtyy joka tapauksessa heti, kun jonkun raskaan liikenteen sankarin perävalot alkaa lähestyä tämän körötellessä kahdeksaakymppiä, vaikka rajoitus on satanen. Jotkut kuskit onneksi edes yrittävät ajatella henkilöautoilijoita ajamalla rajoitinta vasten, mutta eipä sekään paljoa auta.

Uusien autojen osto on keskittynyt erittäin voimakkaasti Espoo / Helsinki / Kirkkonummi / Tampere / Oulu / Turku alueiden jne. varakkaampiin sub-urbeihin ja siellä syrjässä asuvat ostavat sitten käytettyjä autoja - eivätkä he täten ole valitsemassa sitä mitä uutena ostetaan ja valitsemassa niitä featureita mitä uusissa painotetaan.

Ei tarvitse asua syrjässä, ajattelin juuri Espoota tuota kirjoittaessani. Omakotitaloalueen umpiperäkatu, mutkia ja korkeusvaihtelua ja useita kymmeniä kotitalouksia kadun varressa. Aura tulee, jahka jaksaa, usein vasta iltapäivällä.

Tosin sekin on hyvä. Helsingissä kestää isommassakin lähiössä usein vaikka kuinka kauan, että aura viitsii tulla ajamaan kadun puhtaaksi. Tosin kun korkeusvaihtelu on vähäistä, niin asiasta ei muodostu samanlaista ongelmaa... mutta onhan se surkea näky, kun puuteria on yltympäriinsä.

Pappoja , tojoja & kaskaita on vaan liikentessä moninkertainen määrä verrattuna sähkiksiin. Johtuu yksinkertaisesti siitä.

Omat havainnnot moottoritiellä tukevat lehtijuttua. Hyvin moni sähkis ajaa rajoitusten mukaan tai alle. Hyvin harvassa ovat "kaahailevat" sähkikset. Hyvä juttuhan tämä vaan on.

Olisi mielenkiintoista tietää, ajetaanko sähköautoilla maltillisemmin koska sähköauto. Vai ostaako sähköauton sellainen henkilö, joka ei "kaahaa" polttiksellakaan?

Kuvittelen, että ylinopeudet olisivat tyypillisempiä pienituloisilla/nuorilla/huonommallaaineksella kuin hyvätuloisilla/keski-ikäisillä/korkeakoulutetuilla. Ja luonnollisesti sähköautot ovat tähän mennessä olleet enemmän jälkimmäisen ryhmän herkkua.

 

[kyynelkaasu]

Kansainvälisissä arvosteluissa sanotaan että GTX ei tuo merkittävästi lisäarvoa oikeuttaakseen kalliimpaa hintaa perus takavetoisiin nähden, mutta mielestäni tuo kahden tonnin alennus Suomessa on oikein pätevän tuntuinen

Eikös tuo ole melko tyypillinen ilmiö, että erikseen ruksitut lisävarusteet tulevat kalliimmiksi kuin samat tingeltangelit varustetasona? Lienee kyse siitä, että tietyn varustetason autot voidaan tehdä "sarjana" siinä missä yksittäisten lisävarusteiden asentelu on kustomointia ja liukuhihnatuotannon sujuvuutta häiritsevää.

 

[volvoc40]

Omat ajonopeudet jokseenkin samat kuin polttomoottorilla. Vakkarilla 130, 110 tai 90, kun mennään pääteillä. Siis poliisin puuttumiskynnyksen alapuolella.
Olen kuitenkin huomannut, että osa sähköautoilijoista matelee, siis todellinen nopeus oikeasti rajoituksia hitaampi, joskus selvästikin. Samoin toki tekevät ne Corolla-papat. Sehän on ihan laillista, vaikka usein ärsyttävää.

Säästölogiikka kyllä ontuu, jos nyt unohdetaan ne vanhat surkeat Leafit. Matka-ajoon tehdyn sähkiksen range nyt on kesäkeleissä aina vähintään 350 kilometriä, vaikka ajaisi reippaamminkin. Itselle tulee hätä, nälkä, väsymys tai jaloittelutarve viimeistään samoilla kilometreillä. Kun autossa on riittävä pikalatausteho ja käyttää asemia, jotka myös pystyvät sähköä tarpeeksi antamaan, hitaammin ajamalla ei todellakaan ole nopeammin perillä.

Viimeksi tulin Lapista etelään kahden latauksen taktiikalla ja yllä kerrotuilla nopeuksilla (tietenkin liikenne aina välillä hidasti) eikä ollut mitään ongelmaa, vaikka oma auto ei kaikkein pieniruokaisimpiin kuulukaan. Kroppa olisi kaivannut sitä kolmatta pysähdystä enemmän kuin auto.
Sen verran tuo vaatii suunnittelua, että kököimpiä ABC-latureita ei kannata käyttää. Nykyisin on onneksi ihan oikeasti tehokkaitakin tarjolla ja lisää tulee.

 

[tavallinen viikari]

Omat ajonopeudet jokseenkin samat kuin polttomoottorilla. Vakkarilla 130, 110 tai 90, kun mennään pääteillä. Siis poliisin puuttumiskynnyksen alapuolella.
Olen kuitenkin huomannut, että osa sähköautoilijoista matelee, siis todellinen nopeus oikeasti rajoituksia hitaampi, joskus selvästikin. Samoin toki tekevät ne Corolla-papat. Sehän on ihan laillista, vaikka usein ärsyttävää.

Säästölogiikka kyllä ontuu, jos nyt unohdetaan ne vanhat surkeat Leafit. Matka-ajoon tehdyn sähkiksen range nyt on kesäkeleissä aina vähintään 350 kilometriä, vaikka ajaisi reippaamminkin. Itselle tulee hätä, nälkä, väsymys tai jaloittelutarve viimeistään samoilla kilometreillä. Kun autossa on riittävä pikalatausteho ja käyttää asemia, jotka myös pystyvät sähköä tarpeeksi antamaan, hitaammin ajamalla ei todellakaan ole nopeammin perillä.

Viimeksi tulin Lapista etelään kahden latauksen taktiikalla ja yllä kerrotuilla nopeuksilla (tietenkin liikenne aina välillä hidasti) eikä ollut mitään ongelmaa, vaikka oma auto ei kaikkein pieniruokaisimpiin kuulukaan. Kroppa olisi kaivannut sitä kolmatta pysähdystä enemmän kuin auto.
Sen verran tuo vaatii suunnittelua, että kököimpiä ABC-latureita ei kannata käyttää. Nykyisin on onneksi ihan oikeasti tehokkaitakin tarjolla ja lisää tulee.

Itsellä samanlaiset periaatteet nopeuksien mukaan.

Tätä ketjua kun olen nyt aktiivisesti seurannut yli vuoden verran, niin on tullut selväksi että on sähköautoilijoita joilla ei ole kotilatausmahdollisuutta ollenkaan tai sitten on semmoisia, jotka lataavat kotona yksiksivaihepistorasiasta (joka kuulemma riittää aivan hyvin..). On helppo piirtää mielikuva, että kun tuommoiset henkilöt lähtevät kerran vuodessa tai muuten harvoin tien päälle, niin se akun varaustaso voi olla jo lähtötilanteessa niin heikko että nopeudella tehtävällä säästöllä on merkitystä.

 

[jpp]

Kysehän on siitä, että polttoainetankissa voi olla 500-1000kWh energiaa mukana, joten 40% siitä on siltikin moninkertaisesti isoimpiin akkuihin. Lämmönkin saa osin hyötykäyttöön talvisin. Sähköautossa sekin syö liikkumiseen tarvittavaa resurssia. Silloin ei hyötysuhde ahdista, kun resurssia on.


Varmaan aika lailla useimmat autoihin orientoituneet ovat kuulleet ja ymmärtävät polttomoottorin hyötysuhteen.

Jos polttomoottorin hyötysuhde olisi yhtä hyvä kuin sähkömoottorilla, niin ajelisin edelleen niillä, koska olisi kulutus melkoisesti pienempi ja ajelu halpaa. Ja jos vaikka olettaisi, että kulutus on 20kWh/100km ja tankissa on 1000kWh, niin mikäs siinä kun tankkausten väli olisi 5000km. Pääsisi lapista vielä kotiinkin kusematta..

 

[Jonaz]

Itsellä samanlaiset periaatteet nopeuksien mukaan.

Tätä ketjua kun olen nyt aktiivisesti seurannut yli vuoden verran, niin on tullut selväksi että on sähköautoilijoita joilla ei ole kotilatausmahdollisuutta ollenkaan tai sitten on semmoisia, jotka lataavat kotona yksiksivaihepistorasiasta (joka kuulemma riittää aivan hyvin..). On helppo piirtää mielikuva, että kun tuommoiset henkilöt lähtevät kerran vuodessa tai muuten harvoin tien päälle, niin se akun varaustaso voi olla jo lähtötilanteessa niin heikko että nopeudella tehtävällä säästöllä on merkitystä.

Aika paljon on kerran vuodessa matkaa ajavia sähköautoilijoita ilman kotilatausmahdollisuutta jos sinun teoriaasi uskoo?
Eiköhän kyse ole ihan optimoinnista matkaan käytetyn ajan suhteen vaikka lähtisi kotoa täydellä akulla? (lataustehoon en ota kantaa).
Esim. Helsinki - Lahti välisellä motarilla näkee melko paljon näitä "hidastelijoita", eipä niistä siellä haittaa ole kun on toinen kaista ja pääsee helposti ohi.
Jos tuo väli pitää ajaa edestakaisin, niin ei välttämättä auta vaikka lähdet täydellä akulla tuolle välille. Viileä ilma, vesisade, tuuli tms. voi aiheuttaa sen että on järkevämpi laskea nopeutta niin on nopeammin kotona (vaikka ajatkin motarilla hitaammin).
Polttisvehkeellä ajan motarilla yleensä mittarin mukaan 137km/h (todellinen nopeus 129km/h), sähköautolla tuossa nopeudessa (varsinkin jos sataa/tuulee) kulutus nousee hurjiin lukemiin ja voi helposti pakottaa "turhalle" välilataukselle".

 

[Jooga]

Aika paljon on kerran vuodessa matkaa ajavia sähköautoilijoita ilman kotilatausmahdollisuutta jos sinun teoriaasi uskoo?
Eiköhän kyse ole ihan optimoinnista matkaan käytetyn ajan suhteen vaikka lähtisi kotoa täydellä akulla? (lataustehoon en ota kantaa).
Esim. Helsinki - Lahti välisellä motarilla näkee melko paljon näitä "hidastelijoita", eipä niistä siellä haittaa ole kun on toinen kaista ja pääsee helposti ohi.
Jos tuo väli pitää ajaa edestakaisin, niin ei välttämättä auta vaikka lähdet täydellä akulla tuolle välille. Viileä ilma, vesisade, tuuli tms. voi aiheuttaa sen että on järkevämpi laskea nopeutta niin on nopeammin kotona (vaikka ajatkin motarilla hitaammin).
Polttisvehkeellä ajan motarilla yleensä mittarin mukaan 137km/h (todellinen nopeus 129km/h), sähköautolla tuossa nopeudessa (varsinkin jos sataa/tuulee) kulutus nousee hurjiin lukemiin ja voi helposti pakottaa "turhalle" välilataukselle".

En jaksa uskoa että kukaan optimoi ajan säästämistä ajamalla hitaampaa. Joku voinee optimoida vähentämällä latausasemille pysähdysten lukumäärää ja siitä aiheutuvaa vaivaa, mutta mielestäni ainoastaan julkisten latureiden varaan nojaavat sähköautoilijat ovat ostaneet autonsa kummallisin perustein jo lähtökohtaisesti.

Jos ajat tuon välin 100:lla, kuluu siihen 62 minuuttia, 80:llä taas 78 minuuttia. Jos kulutus on 80:llä 14 kwh/100km ja 100:lla 22 kwh/100km käyttämällä nopeuksien neliöiden suhdetta toisiinsa (ilmanvastuksen kasvu), mikä olisi äärimmäisen pessimistinen arvio satasen kulutukselle, niin nopeammin ajamalla kuluisi 16kwh enemmän. Ajassa säästit 16 minuuttia. Pikalaturilla riittää 60kw lataaminen jolla matkaan + lataamiseen käytetty aika on tasan. Todellisuudessa satasen kulutus ei ole noin paljoa suurempi, sillä kaikki vastusvoimat eivät kasva nopeuden neliön suhteen.

 

[Jonaz]

Säästölogiikka kyllä ontuu, jos nyt unohdetaan ne vanhat surkeat Leafit. Matka-ajoon tehdyn sähkiksen range nyt on kesäkeleissä aina vähintään 350 kilometriä, vaikka ajaisi reippaamminkin. Itselle tulee hätä, nälkä, väsymys tai jaloittelutarve viimeistään samoilla kilometreillä. Kun autossa on riittävä pikalatausteho ja käyttää asemia, jotka myös pystyvät sähköä tarpeeksi antamaan, hitaammin ajamalla ei todellakaan ole nopeammin perillä.

Tämä ei ole täysin autosta, olosuhteista, ym. riippuvaista. Teet nyt melko yksinkertaista yleistämistä.
Voin antaa esimerkin: Lähdettiin mökkireissulle Model 3 Teslalla, auto täynnä tavaraa ja 4 matkustajaa. Kohteeseen oli matkaa reilu 150km, mutta kun noudettiin kaikki kyytiin ja käytiin kaupassa, niin ajoa mökille tuli lähes 200km. Mökillä oli kielletty sähköauton lataaminen.
Viikonlopun päätteeksi ei kuskia paljoa kiinnostanut latailla paluumatkalla vaan ajeltiin "rauhassa" ilman latauksia ja 4% varaustasolla oltiin kaikki kotona ilman pysähdyksiä, ajallisesti ei varmasti hävitty mitään vs. 10 min lataustauko.

En jaksa uskoa että kukaan optimoi ajan säästämistä ajamalla hitaampaa. Joku voinee optimoida vähentämällä latausasemille pysähdysten lukumäärää ja siitä aiheutuvaa vaivaa, mutta mielestäni ainoastaan julkisten latureiden varaan nojaavat sähköautoilijat ovat ostaneet autonsa kummallisin perustein jo lähtökohtaisesti.

Jos ajat tuon välin 100:lla, kuluu siihen 62 minuuttia, 80:llä taas 78 minuuttia. Jos kulutus on 80:llä 14 kwh/100km ja 100:lla 22 kwh/100km käyttämällä nopeuksien neliöiden suhdetta toisiinsa (ilmanvastuksen kasvu), mikä olisi äärimmäisen pessimistinen arvio satasen kulutukselle, niin nopeammin ajamalla kuluisi 16kwh enemmän. Ajassa säästit 16 minuuttia. Pikalaturilla riittää 60kw lataaminen jolla matkaan + lataamiseen käytetty aika on tasan. Todellisuudessa satasen kulutus ei ole noin paljoa suurempi, sillä kaikki vastusvoimat eivät kasva nopeuden neliön suhteen.

No autoja, kuskeja, käyttöolosuhteita sekä tilanteita on moneen lähtöön.
Kuten sanoin, joskus hitaammin ajaminen on järkevämpää. Ei minua ainakaan huvita pysähtyä 30km ennen (latausmahdollisuudella varustettua) määränpäätä vain sen takia, että halusin ajaa motarilla edeltävät 100km nopeusrajoituksen ylärajalla...
Ymmärän kyllä mitä haet kommentillasi, se pätee jos/kun ajetaan pitkiä välejä ja lataaminen on joka tapauksessa välttämätöntä.

 

[volvoc40]

Tosi on, että joissain tapauksissa tietysti sähkö voi olla kortilla ja siihen toki auttaa hitaammin ajo. Esimerkissäsi tosin vähän hämmentää, eikö Model 3n range tosiaan riitä alle 400 kilometrin matkaan reippaasti ajaen, kun oman selvästi syöpömmän Volvonkin range riittää? Ja jos sähkö uhkaa käydä vähiin, minä olisin tökännyt auton pistokkeeseen kaupassakäynnin ajaksi. Niin teen aina omalla mökkimatkallani Mikkelissä.
Enkä nyt tarkoita, että se olisi sähköautoilijan kansalaisvelvollisuus ajaa aina korkeinta sallittua nopeutta. Jokainen saa ajaa sitä vauhtia kuin hyvältä tuntuu ja moottororitiellä hitaista ei ole muillekaan haittaa. Pointtini oli, että sähköautolla voi normaalisti ajaa ihan samoja nopeuksia kuin polttiksillakin.

 

[Jonaz]

Tosi on, että joissain tapauksissa tietysti sähkö voi olla kortilla ja siihen toki auttaa hitaammin ajo. Esimerkissäsi tosin vähän hämmentää, eikö Model 3n range tosiaan riitä alle 400 kilometrin matkaan reippaasti ajaen, kun oman selvästi syöpömmän Volvonkin range riittää? Ja jos sähkö uhkaa käydä vähiin, minä olisin tökännyt auton pistokkeeseen kaupassakäynnin ajaksi. Niin teen aina omalla mökkimatkallani Mikkelissä.
Enkä nyt tarkoita, että se olisi sähköautoilijan kansalaisvelvollisuus ajaa aina korkeinta sallittua nopeutta. Jokainen saa ajaa sitä vauhtia kuin hyvältä tuntuu ja moottororitiellä hitaista ei ole muillekaan haittaa. Pointtini oli, että sähköautolla voi normaalisti ajaa ihan samoja nopeuksia kuin polttiksillakin.

Tuossa esimerkissä oltiin liikkeellä viime tammikuussa, pakkasta oli pahimillaan 32 astetta. Nilsiän s-marketilla ei ollut latausmahdollisuutta, joten siitä ei ollut apua kun ajeltiin rauhassa kohti mökkiä...
Tahkon suunnilla tosiaan oltiin ja yllättävän huono latausinfra siellä, toki sää oli myös aika raaka. Ei kehdannut viedä autoa erikseen laturille kun mökki oli niistä kaukana, pidettiin kylmästi viikonloppu mökin pihassa ja katsottiin mihin virta sunnuntaina riittää...

 

[volvoc40]

Ja vielä Helsinki -Lahti -välistä. Aika kökkö sähköauto on, jos sillä ei tuota väliä edestakaisin lataamatta aja, oli keli tai nopeus (melkein) mikä tahansa. Talvellakin kylmyyden vaikutusta kompensoi alempi nopeusrajoitus.

No joo, kerran ajoin tuon välin talvella Leafilla ja sehän vaati kyllä latauksen. Mutta se ei todellakaan ollut matka-auto, karmea kippo kaikin tavoin. Varmaan nykyiset Leafit ovat parempia.

 

[Jonaz]

Ja vielä Helsinki -Lahti -välistä. Aika kökkö sähköauto on, jos sillä ei tuota väliä edestakaisin lataamatta aja, oli keli tai nopeus (melkein) mikä tahansa. Talvellakin kylmyyden vaikutusta kompensoi alempi nopeusrajoitus.

No joo, kerran ajoin tuon välin talvella Leafilla ja sehän vaati kyllä latauksen. Mutta se ei todellakaan ollut matka-auto, karmea kippo kaikin tavoin. Varmaan nykyiset Leafit ovat parempia.

No sillä autolla voidaan tehdä jotain myös siellä määränpäässä? Kuten sanoin, käyttötarkoituksia on monia.
Esim. jos autolla pitää liikkua koko päivä siellä Lahden seudulla ja päästä vielä takaisin Helsinkiin? Tässä se ajonopeus voi tehdä ison eron, toki me ei kysymättä tiedetä miksi se Leaf tai Tesla ajaa alinopeutta....

 

[Vepasto]

Tässä se ajonopeus voi tehdä ison eron, toki me ei kysymättä tiedetä miksi se Leaf tai Tesla ajaa alinopeutta....

Omissa toivessa on ollut jo pitkään, että voisi soittaa toiselle autolle rekkarinumerolla ja kysyä, että mikä meininki. Toivottavasti tämä feature tulee joskus.

Liikkuva keskustelufoorumi jossa sana olisi vapaa....

 

[zepi]

Aletaan päästä taas sähköautoilun ytimeen eli lataustarveskenaarioiden kehittelyyn.

 

[TommiZeliard]

Tosi on, että joissain tapauksissa tietysti sähkö voi olla kortilla ja siihen toki auttaa hitaammin ajo. Esimerkissäsi tosin vähän hämmentää, eikö Model 3n range tosiaan riitä alle 400 kilometrin matkaan reippaasti ajaen, kun oman selvästi syöpömmän Volvonkin range riittää? Ja jos sähkö uhkaa käydä vähiin, minä olisin tökännyt auton pistokkeeseen kaupassakäynnin ajaksi. Niin teen aina omalla mökkimatkallani Mikkelissä.
Enkä nyt tarkoita, että se olisi sähköautoilijan kansalaisvelvollisuus ajaa aina korkeinta sallittua nopeutta. Jokainen saa ajaa sitä vauhtia kuin hyvältä tuntuu ja moottororitiellä hitaista ei ole muillekaan haittaa. Pointtini oli, että sähköautolla voi normaalisti ajaa ihan samoja nopeuksia kuin polttiksillakin.

Valitsin ABRP:iin Volvo C40 Twin Motorin vm. 2024. Lämpötilaksi valitsin -1 C, jollainen voi tulla vastaan kesärengaskauden lopulla. Vastatuuleksi otin suht miedon 5 m/s. Vastaava kulutusrasitus voi tulla, jos mennen tullen on tuota kovempi sivutuuli. Tuulikin voi auringon suunnan muuttuessa kääntyä päivän aikana niin, että mennen tullen on vastainen. Nopeudet 105 % vs. rajoitus, mutta enintään 125 km/h. Reipasta ajoa, muttei vielä kaahausta. Tutkalukemat olisivat 122, 102, 81 km/h jne.

Jos akku olisi edestakaiseen Lahden ja Helsingin väliseen reissuun lähtiessä 90 %, olisi reissun jälkeen 7 %. Siinä ei montaa kymmentä kilometriä ole varaa ajella päivän aikana ajoja meno- ja paluumatkan välissä.

Kyllä se vajaa 400 km on haastavaa Model 3 LR:kin, jos ajaa paljon 100 ja 120 km/h niin, että GPS on vielä hieman yli. Ihanneoloissakin. Sopii kokeilla vaikkapa Hki-Tampere-Hki gepsin kanssa sellaisena ajankohtana, kun ei ole hidastavia tietöitä meneillään. Tiedän kokeilemattakin, että mielellään siinä lataa lyhyen hetken, tai sitten on ajettava hieman hitaammin.


Edit. Lisäsin Hki-Tam-Hki 2024 Model 3 LR 18"-Aero Wheels kauden säällä, ja 109 %/129 km/h (*tutkalukemat 126, 106 ja 84 km/h). Lähtiessä akku 90 %, niin reissun jälkeen 10 %. Jos kohteessa pitää ajella hieman, tai sattuu navakampi tuuli, niin nopeuden himmaus tai lyhyt välilataus alkavat kuulostaa hyvältä.

*ABRB-sovellukseen asettamani 109 % ja 129 km/h tarkoittavat, että ajetaan 109 %:n nopeudella suhteessa reitin tiekohtaisiin rajoituksiin, mutta enintään 129 km/h. Tällöin esim. ennen Kehä III:a 80-rajoituksella ajetaan 80 * 1,09 = 87 km/h, Hämeenlinnassa satasen alueella 109 km/h. Sadankahdenkymmenen rajoituksella tulisi muuten 131 km/h, mutta asettamani enimmäisnopeus rajoittaa alemmas 129 km/h:iin. Poliisi tekee teknisen vähennyksen tutkalla mitatuista nopeuksista, jolloin lopulliset nopeudet ovat vastaavasti 84, 106 ja 126 km/h. En suosittele ylinopeutta, monenkin syyn takia.
@Jooga

 

[Jooga]

Valitsin ABRP:iin Volvo C40 Twin Motorin vm. 2024. Lämpötilaksi valitsin -1 C, jollainen voi tulla vastaan kesärengaskauden lopulla. Vastatuuleksi otin suht miedon 5 m/s. Vastaava kulutusrasitus voi tulla, jos mennen tullen on tuota kovempi sivutuuli. Tuulikin voi auringon suunnan muuttuessa kääntyä päivän aikana niin, että mennen tullen on vastainen. Nopeudet 105 % vs. rajoitus, mutta enintään 125 km/h. Reipasta ajoa, muttei vielä kaahausta. Tutkalukemat olisivat 122, 102, 81 km/h jne.

Jos akku olisi edestakaiseen Lahden ja Helsingin väliseen reissuun lähtiessä 90 %, olisi reissun jälkeen 7 %. Siinä ei montaa kymmentä kilometriä ole varaa ajella päivän aikana ajoja meno- ja paluumatkan välissä.

Kyllä se vajaa 400 km on haastavaa Model 3 LR:kin, jos ajaa paljon 100 ja 120 km/h niin, että GPS on vielä hieman yli. Ihanneoloissakin. Sopii kokeilla vaikkapa Hki-Tampere-Hki gepsin kanssa sellaisena ajankohtana, kun ei ole hidastavia tietöitä meneillään. Tiedän kokeilemattakin, että mielellään siinä lataa lyhyen hetken, tai sitten on ajettava hieman hitaammin.


Edit. Lisäsin Hki-Tam-Hki 2024 Model 3 LR 18"-Aero Wheels kauden säällä, ja 109 %/129 km/h (tutkalukemat 126, 106 ja 84 km/h). Lähtiessä akku 90 %, niin reissun jälkeen 10 %. Jos kohteessa pitää ajella hieman, tai sattuu navakampi tuuli, niin nopeuden himmaus tai lyhyt välilataus alkavat kuulostaa hyvältä.

Appi ei ole itselle tuttu, niin mitä nuo tutkalukemat tarkoittaa? Suunnittelit reitin 129 kmh ja sitten on 3x pienempiä tutkalukemia?

Hieman on karannut keskustelun aihe jo. Viimeaikanen plörinä oli hidastelevista sähköautoilijoista joita pitäisi näkyä liikenteessä, ja nyt haetaan 4-5h kestäviä matkoja missä akku tyhjennetään mieluummin himmaamalla kuin että autoa ladattaisiin välillä. Noilla matkoilla se hidastelu ei enää johda tilanteeseen jossa olet nopeammin perillä.

 

[lindhmik]

Kyllä se vajaa 400 km on haastavaa Model 3 LR:kin, jos ajaa paljon 100 ja 120 km/h niin, että GPS on vielä hieman yli. Ihanneoloissakin.

Ei se kesällä ole. Mä ajelen useamman kerran kesässä HKI-Kuhmo, enkä ikinä pysähdy ennen Kuopiota lataamaan (ja takaisin tullessa Mikkeli). Keskinopeus ollut parhaimmillaan menomatkalla 110 Kuopion kohdalla ja ihan hyvin on riittänyt. Hki-Heinola 130-140 ja loppumatka 90-110 pl.ohituskaistalliset osuudet ja motaripätkät (Varkaus ja Kuopio), joilla hieman reippaammin.

 

[VVA86]

No fakta on se, että sähköautojen tekniikka ei ole valmista ja ottaa edelleen kehitysaskeleita. Polttikset ovat niitä edellellä tuotekehitysmielessä about 100 vuotta.

Sähkikset ovat sitten valmiita kun rangesta ei tarvitse puhua ollenkaan, ihan samanlailla kuin polttiksissakin. Tämä vaatii autojen, latausinfran sekä lataustapojen kehittymistä.

Paitsi, että 100 vuotta sitten sähköautot olivat laajasti saatavilla kuluttaja markkinoilla. Jopa helpompia käyttää kuin aikaisensa polttomoottorilla varustetut autot. Taidettiin vielä ensimmäisenä rikkoa 100km/h maaginen raja ranskalaisella sähköautolla.

Se, että sähköautot hävisivät hetkeksi kuluttajamarkkionoilta ei lopettanut oleellisen tekniikan kehitystä. Tehoelektroniikka, akut, moottorit. Auto on yksinkertainen sovellus verrattuna moneen muuhun käyttöön jotka ovat vanhempia kuin automobiili.

Usein kuulee tuon 100 vuoden kehitys-eron väitteen, mutta se ei pidä paikkaansa.

 

[Vepasto]

Paitsi, että 100 vuotta sitten sähköautot olivat laajasti saatavilla kuluttaja markkinoilla.

Kerro lisää, tiedoissani on selvästi ampeerin mentävä aukko.

 

[PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼]

Paitsi, että 100 vuotta sitten sähköautot olivat laajasti saatavilla kuluttaja markkinoilla. Jopa helpompia käyttää kuin aikaisensa polttomoottorilla varustetut autot. Taidettiin vielä ensimmäisenä rikkoa 100km/h maaginen raja ranskalaisella sähköautolla.

Se, että sähköautot hävisivät hetkeksi kuluttajamarkkionoilta ei lopettanut oleellisen tekniikan kehitystä. Tehoelektroniikka, akut, moottorit. Auto on yksinkertainen sovellus verrattuna moneen muuhun käyttöön jotka ovat vanhempia kuin automobiili.

Usein kuulee tuon 100 vuoden kehitys-eron väitteen, mutta se ei pidä paikkaansa.

Ehkä jotku luulee että akku, tehoelektroniikka, sähkömoottorit, yms tutkimus ja kehitys alkoi vasta kun "Tesla keksi ne" tuossa 2010 vuoden tietämillä.

 

[hazaski]

Ja olihan sen 100v aikana autovalmistajien konsepteja sähköautoista muutenkin, ainakin 80-luvulla Mersulla tenavatähdestä (w201) oli sähköäautokonsepteja: Manuaalivaihteinen, automaattivaihteinen ja suoraan kardaanissa oleva. Manuaalivaihteisella oli paras hyötysuhde mutta akkutekniikan takia range oli heikko, alle 100km.

 

[Mariini]

Sähköautoilun lyhyt historia

Tiesitkö, että ensimmäiset sähköautot kehitettiin jo 1800-luvulla?

www.helen.fi

Sähköautoilun historia | Artikkelit | Nordic Plug

Kuinka sähköautoilun historia on kehittynyt? Kun suuri osa ihmisistä kuulee sanan sähköauto, tulee heillä mieleen Elon Muskin kehittämä Tesla. Sähköautoja on kuitenkin ollut ympäri maailmaa jo yli sadan vuoden ajan. Lue artikkeli sähköautojen historiasta!

nordicplug.fi

Eiköhän tuossa jo ole jotain.

 

[volvoc40]

Minä tarkoitin edestakaista Helsinki-Lahti väliä, en samaa väliä ja sadan kilometrin ajoja kohteessa. Kesäkeleillä sekin kyllä onnistuisi, talvipakkasilla ehkä ei.

Noihin apin laskelmiin taas on vaikea ottaa kantaa, kun en tiedä sen laskutapaa eikä ihan hirveästi kiinnostakaan. Itse ajelen jonkin verran ihan oikeasti tuota väliä talvisin, kun käyn Lahdessa hiihtämässä, eikä ole koskaan tehnyt tiukkaa, ei ole ollut lähelläkään.

Teoriassa ja käytännössä on sekin ero, että vaikka kuinka pyrkii ajamaan mittarinopeudella rajoitus + 10, eihän todellinen keskinopeus koskaan nouse noihin lukuihin, koska käytännössä aina on hidasteita, joko tietöitä tai muita liikkujia.

 

[Nomber]

Jos kevyen ja energiatiheydeltään suuren akun tekeminen olisi vähän helpompaa kuin se on niin tuskin olisi polttomoottoriautoja koskaan tehtykkään. Mutta akkuihin liittyvien haasteiden takia polttomoottoreista tuli pakollinen välivaihe joka alkaa onneksi olemaan kohta ohi

 

[jopee]

Mutta akkuihin liittyvien haasteiden takia polttomoottoreista tuli pakollinen välivaihe joka alkaa onneksi olemaan kohta ohi

Suurin osa maailman maista kyllä sellaisia että ilman aivan massiivisia kehityksiä akkutekniikkaan niin ei todellakaan tule polttisten aika olemaan ohi vielä erittäin pitkään aikaan.
Euroopan alueellakin useita maita missä sähköautot loistavat käytännössä täysin poissaolollaan.

 

[Jooga]

Tätä sähkö/polttis ajatusleikkiä jos pyrkii kääntämään toisinpäin, missä nykysähkikset on ollut valtaosan käytössä ja polttikset tekisivät vasta tuloaan. Millainen innostus olisi merkittävästi pidemmästä rangesta ilman mahdollisuutta ladata kotona, kotilataukseen verrattuna nelinkertainen kulutus, monimutkaisempi voimantuotto ja siirtotekniikka, vaihteet, heikompi suorituskyky ja vielä sivutuotteena ilmaa saastuttavia päästöjä, niin kuinkahan moni hehkuttaisi polttiksia ylivertaisena tekniikkana?

 

[Vepasto]

niin kuinkahan moni hehkuttaisi polttiksia ylivertaisena tekniikkana?

Ei kukaan.

Ei kai kukaan nytkään hehkuta sitä ylivertaisena tekniikkana. Itse väitin/väitän että tuotekehitysmielessä polttikset ovat pidemmällä kuin sähkikset. Isoja harppauksia ei viime vuoisina ole siellä enään tapahtunut. Sähkiksessä hyppäykset ovat ollet isoja joka kertoo siitä, että kehitys jatkuu kiivaana ja sähköauto on tuotekehittyskaaren alkupäässä. Siis auto kokonaisuutena.

Totta kai erinlaisia sähköosia on muussa yhtydessä käytetty ja kehitetty vaikka millä mitalla ja vaikka kuinka kauan, mutta kaiken implementoiminen automobiiliin on hieman eri asia.

Akut ovat hyvä esimerkki. Vuoden 2080 Pena naureskelee nykypäivän akkutekniikalle ja sähköautoille, ihan saman lailla kuin me ihmetellään 70 luvun autojen moottoreita, että olipas ne tehottomia ja bensasyöppöjä tupruttajia.

 

[Poppamies]

Sinänsä se, että sähköautoilijat ajavat keskimäärin enemmän rajoitusten mukaan ei välttämättä ole yhtään väärä väittämä. Lähtökohtaisesti sähköautojen ollessa uusia on niissä myös enemmän ajoavustimia, sun muuta härpäkettä (nopeusrajoituksen tunnistamista ja niistä seuraavaa kilkettä ja kalketta), jotka edelleen ohjanneevat ajoneuvoja kulkemaan keskimäärinrajoitusten mukaisesti. Samoin adaptiivinen vakkari taitaa löytyä lähes kaikista ja tämän kanssa joskus raavaskin alfa (eli siis minä) havahtuu köröttelevänsä hyvinkin kiltisti hieman hitaammin etenevän liikenteen tahdissa, turvaväli riittävänä, eikä ole harmittanut kertaakaan. Pidän vakkarin etäisyyttä 4/5 asetuksella ja aika usein siihen väliin kurvaa joku sankari jarruttelemaan, joka edelleen sitten aiheuttaa haitariefektiä letkassa ajettaessa.

Tekniikkaa alkaa olla ja infran rakentamiseen tulee painetta.

Asetuksen mukaan Euroopan TEN-T-runkoverkkoon kuuluvilla teillä on oltava latausasemia henkilöautoille vähintään 60 kilometrin välein vuoteen 2026 mennessä.

68-tonninen vetoauto esitteli: Tässä on Suomen liikenteen tulevaisuus, joka on ainut laatuaan koko maailmassa

Raskaan liikenteen päästöjä aletaan alentaa nyt vauhdilla, mutta Suomi ei ole asian suhteen edelläkävijä.

www.tekniikkatalous.fi

TENtec Map Viewers - Explore the TEN-T Network

Explore the TENtec Map Viewers to view detailed maps of the Trans-European Transport Network (TEN-T). Access information on European transport infrastructure and projects.

webgate.ec.europa.eu

 

[Poppamies]

pois

 

[Hammer Schultz]

68-tonninen vetoauto esitteli: Tässä on Suomen liikenteen tulevaisuus, joka on ainut laatuaan koko maailmassa

Raskaan liikenteen päästöjä aletaan alentaa nyt vauhdilla, mutta Suomi ei ole asian suhteen edelläkävijä.

www.tekniikkatalous.fi

TENtec Map Viewers - Explore the TEN-T Network

Explore the TENtec Map Viewers to view detailed maps of the Trans-European Transport Network (TEN-T). Access information on European transport infrastructure and projects.

webgate.ec.europa.eu

Mielenkiintoista, 540kwh akku ja pääsee Tampereelta Vantaalle ilman latausstoppia paitsi talvella. Eli jos arvotaan 180km matkaksi niin kulutus on luokkaa 200-300kwh/100km (arvio, vaihtelee siis suuresti sään mukaan).

Olisin odottanut että menee vähemmällä, tyyliin 100-150kwh/100km

 

[TommiZeliard]

Minä tarkoitin edestakaista Helsinki-Lahti väliä, en samaa väliä ja sadan kilometrin ajoja kohteessa. Kesäkeleillä sekin kyllä onnistuisi, talvipakkasilla ehkä ei.

Noihin apin laskelmiin taas on vaikea ottaa kantaa, kun en tiedä sen laskutapaa eikä ihan hirveästi kiinnostakaan. Itse ajelen jonkin verran ihan oikeasti tuota väliä talvisin, kun käyn Lahdessa hiihtämässä, eikä ole koskaan tehnyt tiukkaa, ei ole ollut lähelläkään.

Teoriassa ja käytännössä on sekin ero, että vaikka kuinka pyrkii ajamaan mittarinopeudella rajoitus + 10, eihän todellinen keskinopeus koskaan nouse noihin lukuihin, koska käytännössä aina on hidasteita, joko tietöitä tai muita liikkujia.

Kun kerran käyt hiihtämässä, niin oletettavasti silloin on talvinopeusrajoitukset, eikä tuulikaan ole usein sellainen, että vastaisi sovellukseen syöttämääni 5 m/s vastatuulta mennen tullen. Silloin ei mennäkään niin lähellä rangen rajoja.

Volvo 2024 C40 Twin Motor Heatpump:

Kuvitteellinen hiihtoreissu talvella:
-105 % vs. rajoitukset, mutta enintään 105 km/h GPS
-pakkasta 15 astetta
-tuuli vastaa tehollisesti 2 m/s (kirpeällä pakkasella on vähemmän tuulista) vastatuulta mennen tullen (voi siis olla sivutuultakin, jolloin valmistajan ilmoittama Cw ei toteudu)
-akun SoH 95 %
-auton lämpötila lähtiessä +20 C (lämmin talli ja esilämmitys)
-akku lähtiessä 90 %
-Hki-Lahti-Hki
-212 km

= reissun lopussa akkua 12 %


Entäpä loppusyksystä kesänopeuksilla:
-105 %, enintään 125 km/h
-pakkasta 1 astetta
-tuuli vastaa 5 m/s vastatuulta
-muuten kaikki samaa

= reissun lopussa akkua 7 %


Tässä kesänopeudet söivät akkua enemmän kuin 14 astetta kylmempi lämpötila yhdessä 3 m/s pienemmän tuulen kanssa.

Vielä rankempi tuosta kesänopeusreissusta tulisi, jos tapana onkin ajaa 109 %/129 km/h, ja vastatuuli olisi 7 m/s. Silloin akkua jäisi vain 1 % (tai 11 %, jos alussa olisikin 100 %). Nollakelin märkä tie/vesisade vielä tuohon lisäksi, niin ei edes onnistuisi 90 %-akulla lähtien. Onnistuu tietysti, jos onkin tyyntä tai himmaa nopeutta 129:stä.



@Vepasto tällainen oli ensimmäinen sähköauto vuonna 1888:

Flocken Elektrowagen - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ensimmäinen 100 km/h -rajan maalla rikkonut ajoneuvo sattui olemaan sähköauto. Tapahtui vuonna 1899 ja nopeus oli noin 106 km/h:

La Jamais Contente - Wikipedia

en.wikipedia.org

Sähköautojen kulta-aika oli 1890-1910, jolloin vuosisadan vaihteessa sähköautoja oli USA:ssa melkein tuplasti vs. bensoja. Tosin höyryautoja oli juuri silloin vielä 2 %-yks. enemmän, mutta uskoakseni kuihtuivat nopeasti, koska käynnistys oli niin hidasta:

"In the United States by the turn of the century, 40 per cent of automobiles were powered by steam, 38 per cent by electricity, and 22 per cent by petrol. A total of 33,842 electric cars were registered in the United States, and the U.S. became the country where electric cars had gained the most acceptance."

History of the electric vehicle - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Hesemonni]

Mua vähän kummastuttaa, miksi Skodalta ei ole tullut ID.7 tai Q6 eTron vastaavaa autoa. Paitsi, että Skodan tuleva Elroq ei vastaa omiin tarpeisiin, niin olisi mukava nähdä em. alustoihin perustuvat autot valmistajalta, jossa olisi käytetty vähän aivoja sisätilojen suunnittelussa Enyaqissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta jos tässä nyt vuoden-parin sisällä pitää vaihtaa, niin en osaisi kyllä yhtään sanoa mihin mennä tämän jälkeen.

 

[zepi]

Mua vähän kummastuttaa, miksi Skodalta ei ole tullut ID.7 tai Q6 eTron vastaavaa autoa. Paitsi, että Skodan tuleva Elroq ei vastaa omiin tarpeisiin, niin olisi mukava nähdä em. alustoihin perustuvat autot valmistajalta, jossa olisi käytetty vähän aivoja sisätilojen suunnittelussa Enyaqissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta jos tässä nyt vuoden-parin sisällä pitää vaihtaa, niin en osaisi kyllä yhtään sanoa mihin mennä

Kun kerran VW:lläkään ei ole PPE-pohjaista autoa ja ID7 tuli MEB:llä, niin lienee aika selvää että konsernin sisäisessä nokkimisjärjestyksessä pykälää alempana tulevat skoda ei alustaa ole ottamassa heti, jos ikinä, käyttöön.

 

[Vepasto]

Mua vähän kummastuttaa, miksi Skodalta ei ole tullut ID.7 tai Q6 eTron vastaavaa autoa.

PPE on audin ja possun alusta, eikä muiden. Siinä hyvä syy miksi ei tule.

 

[maustevoi]

Kyllä itekki Skodalta odotan suberb-sähkäriä.
Hirmu ristiriitaista tietoa tulee tuosta Teslan "kaistavahdista", osa tykkää ja osa ei. Ja osaa sanoo et MEB ja mersut tolta osin parempia.. Itelle ihan pakko olla kunnossa, kun kuitenkin 40k vuoteen. Teslassa viehättäisi hinta/laatu. Harmi kun ei tahdo olla aikaa näillä korkeuksilla kuin 0,5h koeajoihin.
Jenkeissä lyömässä aika isosti läpi noi Teslan liittimet. Ei vissiin eurooppaan kannata odotella?

On se koeajettava autoja, että tietää mitä hankkii .. Ford Tourneo e-sähköauto kiinnostaa myös, kun omaan käyttöön tarvtisen käyttöauton..

Nythän nuo jo mainostaa, että Peogeot -e5008 pääsisi joku jo koeajamaan. Ei vielä näy näillä korkeuksilla niin..

Kia EV 9 ois kyllä suora maali, mutta maallikolle tavoittamaton. EQS Saksassa alkaa kohta olla yllättävän ok, jos tilat riittää..

 

[dmn]

Kerro lisää, tiedoissani on selvästi ampeerin mentävä aukko.

Olihan sähköauto 1900-luvun alkuvuosina ihan pätevä kulkine, rangeahdistuskaan tuskin tuli, koska suosituimmalla kilpailevalla tekniikalla* ei kuitenkaan helposti ajettu yli 50km päivämatkoja.

Sen sijaan tehoelektroniikkaa ei varsinaisesti oltu vielä keksitty, vaihtovirran muuttaminen tasavirraksi kävi helpoiten vaihtovirtamoottorin ja tasavirtageneraattorin avulla. Nopeuden säätely varmaan oli myös aika kulmikasta.

Tehoelektroniikassa taisi varsinainen hyppäys tapahtua vasta 70-luvun lopulla kun Strömberg esitteli taajuusmuuntimen Helsingin Metroa varten.

*) hevosella

 

[Hammer Schultz]

Jenkeissä lyömässä aika isosti läpi noi Teslan liittimet. Ei vissiin eurooppaan kannata odotella?

Ei ole tulossa, NACS ei tue Euroopan 3-vaihe AC latausta eli käytännössä kotilatauksessa maksimit olisi 3,6kw.

Eikä NACSissa ole muutenkaan mitään järkeä, Euroopassa on paljon kehittyneempi sähköverkko joten ei kannata tuoda jenkkien kehitysmaa-tason systeemiä tänne.

 

[mrBarrelNut]

Kerro lisää, tiedoissani on selvästi ampeerin mentävä aukko.

Eikös Mummo Ankkakin ajellut tällaisella?

 

[kooler]

PPE on audin ja possun alusta, eikä muiden. Siinä hyvä syy miksi ei tule.

Tuskin tulee ikinä ellei tulisi joku aivopieru VW:lle pukata Phaeton-tyylistä sähkistä.

Ihan samalla linjalla kuten tähän astikin eli polttiksissa pitkittäiskoneelliset on Audin kampetta ja Passat 3BG -aikakausi oli viimeinen VW/Skoda, jossa mentiin samalla pohjalevyllä. Tästä eteenpäin VW & Skoda on perusbiileillään ollut aina poikittaiskoneellisia, jossa esim nelivetotekki & alusta jää aina toiseksi mitä vaikka Audilla on tarjolla ilma-alustaa, kruununtauspyörästöä / torsenia tai sporttidifferentiaalia. Ja sitten vastaavasti ns. kuliaudit kuten vaikka tuo Q4 on vähän kuin A3 vs. Golf eli jakaa paljon samaa konsernisisarien kanssa.

 

[TommiZeliard]

Mielenkiintoista, 540kwh akku ja pääsee Tampereelta Vantaalle ilman latausstoppia paitsi talvella. Eli jos arvotaan 180km matkaksi niin kulutus on luokkaa 200-300kwh/100km (arvio, vaihtelee siis suuresti sään mukaan).

Olisin odottanut että menee vähemmällä, tyyliin 100-150kwh/100km

Tuosta 540 kWh akusta annetaan käyttää vain 378 kWh (70 %), jotta 1-2 milj. km aikana ei tulisi syklikeston kanssa ongelmaa.

Lempäälän ja Viinikkalan terminaalien välinen matka on keskimäärin 155 km. Nettokapa kuluisi kokonaan, jos kulutus olisi 244 kWh/100 km. Kokonaismassa on 68 tn ja pituutta 33 m, eli akselimäärän ja lukuisten pyörien takia ilman- ja vierinvastusta piisaa vs. vaikkapa Teslan Semi.

Hyvällä kelillä koko nettokapa ei kuitenkaan kulu.

Ammattilehti Ajolinja 9.11.2023:

Ensimmäisen testiajon ajoi Eero Saarinen. Kuormaa ei ollut ollenkaan, ja nopeus vain 76 km/h. Lähtiessä Lempäälästä akkua oli 97 % ja perillä Vantaalla 47 %. Energiaa kului noin 189 kWh ja keskikulutus oli 122 kWh/100 km.

Hän latasi Vantaalla akun täyteen 250 kW laturilla 45 minuutissa. Paluumatkalla nopeus oli 80 km/h ja perässä oli puoliperävaunu kuormattuna. Silloinkin kului noin puolet akkua. Ilmeisesti puoliperävaunun kahta perävaunua pienempi ilmanvastus ja tuoreen akun paraneminen käytössä kompensoivat puolikkaan kuorman aiheuttaman vierinvastuslisän. Toki tuulen suuntakin saattoi paluumatkalla olla parempi.

Kuulemma 33-metrisenä ja 68 tonnilla ajaen matkalla kuluu hyvällä kelillä noin 70 %, eli noin 171 kWh/100 km (265 kWh). Kylmässä ja huonossa kelissä vastatuulessa rajoitinta vasten ajaen voi olla liikaa.

 

[Hesemonni]

PPE on audin ja possun alusta, eikä muiden. Siinä hyvä syy miksi ei tule.

Aaa. Oletin, että ovat yhteisiä, kuin uskovaisten eväät konsanaan.

Koska Skodamaiset fiksut tilaratkaisut ja käytännöllisyys (oikeat napit) + pari naksua Enyaqqia pidempi range + 800V alkaisi kuulostaa aika hemmetin kovalta kombolta. En usko kustannuseron 400V vs 800V oikeasti olevan kummoinen.

 

[volvoc40]

Ja jos ajaisi 150 km/h keskinopeutta, jos tuulisi 15 metriä vastaan mennen tullen ja jos vettä sataisi 40 milliä tunnissa, sitten vasta olisikin vaikeaa sen sovelluksen mukaan.

Ihan saletti juttu, turha yrittää väittää mitään vain käytännön kokemusten perusteella, kun on kerran sovelluskin...

 

[zepi]

Tuskin tulee ikinä ellei tulisi joku aivopieru VW:lle pukata Phaeton-tyylistä sähkistä.

Ihan samalla linjalla kuten tähän astikin eli polttiksissa pitkittäiskoneelliset on Audin kampetta ja Passat 3BG -aikakausi oli viimeinen VW/Skoda, jossa mentiin samalla pohjalevyllä. Tästä eteenpäin VW & Skoda on perusbiileillään ollut aina poikittaiskoneellisia, jossa esim nelivetotekki & alusta jää aina toiseksi mitä vaikka Audilla on tarjolla ilma-alustaa, kruununtauspyörästöä / torsenia tai sporttidifferentiaalia. Ja sitten vastaavasti ns. kuliaudit kuten vaikka tuo Q4 on vähän kuin A3 vs. Golf eli jakaa paljon samaa konsernisisarien kanssa.

PPE / joku muu jaettu alusta tulisi varmaan VW:n käyttöön jos volkkarilta tulisi sähköinen korvike Touaregille. Sehän on ollut aina Audi Q7 / Q8 / Porsche Cayenne alustallinen.

Noin iso (ja janoinen) auto hyötyy jo 800V mahdollistamista korkeammista latausnopeuksista ja PPE:n isommista akuista. MEB:llä tuollaisesta tulisi aika keskinkertainen suoritus.

Mutta hirveää kiirettä tuskin on kun möhkö-suvien ostajia palvellaan Audin mallistolla ihan hyvin.

 

[CaseAce]

Audin A6 e-tron hinnastot tuli juuri. Ja tosiaan jos ei halua quattrona Q6 SUV:ia vaan A6 farmarin niin se on sitten 5000€ farmarilisää. Tekee kyllä Q6:sta juuri houkuttelevamman niille jotka odotteli A6 e-tronia.

A6 Sportback e-tron quattro 81 990€
A6 Avant e-tron quattro 83 990€

Q6 e-tron quattro 77 990€

Jos haluaa SUV:ia halvemman niin pitää tyytyä pikkuakkuiseen versioon (64 990€), Q6:ssa on aina isompi akku.

Isoakkuinen takavetokin on 4000€ halvempi SUV:ina.

Mutta isompiakkuisessa takavetoisessa Sportbackissa on ihan kiva range, 750 km WLTP. Alkaa olla jo ranget kohdillan ja latauskin kun on nopeaa niin kyllä kelpaa isorakkoisella ajella Lappiin.

 

[Hammer Schultz]

Mutta isompiakkuisessa takavetoisessa Sportbackissa on ihan kiva range, 750 km WLTP

Mikäs on muuten markkinoiden isoin WLTP range tällä hetkellä? Model S:lläkin "vain" 649km (neliveto tosin). Pösöllä oli tulossa joku megarange laitos jossain kohtaa.

 

[valexi]

Jos kevyen ja energiatiheydeltään suuren akun tekeminen olisi vähän helpompaa kuin se on niin tuskin olisi polttomoottoriautoja koskaan tehtykkään.

Eikun keksittiin että öljyä voitiin pumpata maasta ja sitä oli mukavasti saatavilla Yhdysvalloissa ja tehtiin joistain ihmisistä rikkaita. Sähköllä asia ei olisi onnistunut niin helposti, kuin varastamalla halvalla maat tyhmiltä ja käärimällä maan sisältä voitot omaan taskuun.