Yleistä keskustelua sähköautoista

No tuo näyttää olevan 4.8m pitkä ja 2.1m leveä joten ei se nyt hirveän pieni ole.

Uudet Porschet ovat vähän turhan isoja. Katselin yksi päivä kun joku nainen yritti kääntää Taycania ruutuun pienessä vanhassa parkkihallissa. Sai ruutuun mutta en tiedä mahtuiko ulos autosta.
 
Olen ajellut e-techillä vuodenvaihteesta alkaen. 60 kWh akku / 220 hp, Techno-varusteluilla. Olen ollut kovasti tyytyväinen, tosin vertailukohtia minulla ei muista sähköautoista kauheasti ole. Latauskäppyröistä olin kyllä ostaessani tietoinen, mutta kun 99% latailuista tapahtuu kotona, ja yli 200 km päiväajoja tulee tyyliin pari kertaa vuodessa, niin ei sillä ole kauheasti väliä.

Lähinnä tuo etäohjaus-appi vähän ärsyttää; esilämmitys ei ihan aina mene päälle, vaikka appi niin väittää.

Auto pärjäsi muuten -34C pakkasessa vielä ihan hyvin, vaikka selvästi huomasi, että kabiinin lämmitysteho ei ollut enää ihan huipputasoa. Rangea auto tarjosi 100% latauksella tuossa vaiheessa n. 230 km (lähtö kylmästä tallista), mikä vaikutti ihan uskottavalta.
Lieneekö Meganen huolto Suomessa noin kallista? Ja 15000km välein huollot?

 
Akseliväli 2893mm vs Model Y:n 2890mm. Perän / keulan ylitykset ovat lyhyet Teslaan verrattuna.

Ei ihme, että on iso kääntösäde ilman nelipyöräohjausta - ja kulkee varmaan aika suuntavakaasti kovemmassa vauhdissa.
Tuollainen 3 mm ero akselivälissä ei pahemmin tee eroa kääntöympyrän halkaisijaan tai suuntavakavuuteen. Molemmille onkin ilmoitettu sama 12,1 m halkaisijaksi.

Perän/keulan ylityksistä sen verran, että Macanissa ne ovat ainakin summana suuremmat kuin Model Y:ssä.
Macan 4784 mm - 2893 mm = 1891 mm
Model Y 4751 mm - 2890 mm = 1861 mm

Porschen ylitykset ovat yhteensä 30 mm suuremmat.


@dmn @Pakana Suomen sivusto on kirjoitettu huolimattomasti. Kääntöympyrä on normaalisti 12,1 m, ja lisähintaisella 5 astetta kääntyvällä taka-akselistolla 11,1 m, mikä on jo ihan näppärä lukema noin suurelle nelivedolle.

"For the first time, the Macan has optional rear-axle steering, with a maximum steering angle of five degrees. It enables a compact turning circle of 11.1 metres in urban traffic and when manoeuvring, while simultaneously enabling exceptional driving stability at higher speeds, ably assisted by the consistent and precise front-axle steering for which the brand is known."


Regen mukavat 240 kW.
 
Hienoa tossa possussa on että tehokkaimmassa mallissa on kytkettävä lukko taka-akselilla. Ulkonäkö valitettavasti ei itselle tuo mitään porschea mieleen, lähinnä jonkun ylisuurilla pyörillä olevan geneerisen kiinalaisen SUV-mallin.
 
Minusta tuntuu, että kovien pakkasten aikana sähköautoista kirjoitti aika moni toimittaja asenteella "sähköautotpa ei hyydykään pakkasilla" ja totuus näyttää olleen kuitenkin toinen. Koska en onnistu kahlaamaan ainakaan Amppareissa niin vanhoihin uutisiin enkä löydä haullakaan, joudun tyytymään mutuiluun. Muistaakseni yksi otsikko viittasi siihen kuinka pieni osa pakkaseen hyytyneistä autoista oli sähköautoja. Sitä en enää muista oliko uutisessa suhteutettu rekisteröityjen sähköautojen määrää Suomessa muihin autoihin.

En sinänsä halua dissata sähköautoilua tässä (voisin muutaman vuoden päästä harkita erästä mallia), mutta tämä uutisoinnin taso alkaa muistuttaa Facebook-ryhmien keskustelua, jossa argumentointi alentuu toistuvasti tasolle "sähköautojen akut on ihan paskoja ja maksavat auton verran" vs "sähköauton hankkiessa olen säästänyt kaikki huoltokustannukset".

Linkki
Luin tuon linkin jutun aiemmin, ja tämä kohta, jos se oli edes todellinen tapahtuma:

Eräs sähköautoilija oli soittanut automyyjälle, että ”hakekaa tuo paska pois”. Sähköauto oli hyytynyt Lapin matkalla 360 ajokilometrin jälkeen, kun sen toimintasäde piti olla 600 kilometriä. Hän halusi vaihtaa uudenkarhean täyssähköauton dieselautoon.
360km todellinen toimintamatka sähköautolle Lapin kovilla talvipakkasilla ei kuulosta kovin pahalta, lähinnä tulee mieleen miksi ko. auton ostajalla on ollut niin epärealistiset odotukset toimintamatkasta talvella?

Epäilen syyksi ketkua autonmyyjää joka ehkä on kaunistellut tai suorastaan valehdellut miten paljon ko. autolla pääsee pakkasilla. Minusta tuo kuulostaa ihan normaalilta että jos sähköautolle on "luvattu" 600km WLTP-toimintamatkaa, -20 tai -30 pakkasella se todellisuudessa, todellisella ajolla, saattaisi olla just jotain tuollaista 360km.

Kun isompiakkuisella Nissan Ariya:lla päästiin kai viime talvena jossain testissä 400km (todellista ajoa), se on mielestäni jopa erinomainen tulos. Ariya taisikin pärjätä aika hyvin siinä kuinka "vähän" toimintamatka todellisuudessa tippuu talviajossa, joillain muilla tippuu paljon enemmän.
 
Sähkömoottoreissa ei ole oikein mitään niin seksikästä, että niille voisi alkaa palkintojakaan jakamaan. Hyvin vähän muutenkin keskusteluissa nousee ylös moottorien rakenteet vaikka niissä on eroja valmistajien kesken ja mallivikojakin. Tekeekö jokainen valmistaja nämä itse vai onko olemassa jotain tahoa, mikä valmistaa komponentteja useammalle autovalmistajalle?

Polttomoottoriaikaan vuoden moottori saattoi tulla jonkun kehityksen tai innovaation mukaan, mutta moottorin luotettavuus tuli ilmi vasta vuosien päästä. Siellä on esimerkiksi Mazda RX-8:n wankel, joka oikeasti ei kestä kuin 150tkm ilman isoa remonttia. Listalla myös VAG:n 1.4 TSI, joka oli susi tullessaan.
Vuosi tai kaksi sitten muistan katsoneeni jonkun mielenkiintoisen Youtube-videon missä avattiin eri Tesla-mallien moottorien rakenteita ja valmistustapoja (mitä eroja niissä oli ja mikä on hyvää ja mikä huonoa), ja aika high-techiltä kyllä vaikuttivat. Jos muistan oikein, siinä verrattiin ehkä Tesla Model 3 ja S moottoreita ja miten ne valmistetaan; olen itse tosin olettanut että kaikissa Tesloissa on "samanlaiset" (ehkä kuitenkin eritehoiset) moottorit, mutta ehkä sitten ei.

Tosin eikös aika monissa sähköautoissa ole montakin moottoria renkaiden läheisyydessä, eli enää moottori ei tarkoita välttämättä yhtä etupellin alta löytyvää könttiä?

Oli miten oli, eniten nykyisin ollaan sähköautoissa kiinnostuttu akkuteknologioista koska niissä toivotaan tapahtuvan eniten kehitystä, vaikkapa energiatiheyden, valmistuskustannusten ja kestävyyden (eliniän) suhteen. Toivotaan. Sähkömoottorien kehitys on ehkä enemmän luokkaa "Renault onnistui vähentämään uuden sähkömoottorinsa painoa 10% ja parantamaan sen energiatehokkuutta 5%", jee jee hieno homma.
 
Sekä laturissa että autossa on suojaukset. Karrikoiden voisi sanoa että koko CCS-standardin suunnittelun ohjenuorana on ollut "ettei nyt vaan sattuisi mitään". Tästä on seurauksena että lataukset katkeaa kovin herkästi jos auton tai laturin sensorit hätääntyy. Suuremmat turvamarginaalit on myös osasyy miksi CCS pistoke on isompi kuin NACS.

Ainoa turvallisuuden kannalta kulmakarvoja kohottava asia tuossa adapterissa on CCS-pistokkeen "lukitus". Tuossa on mahdollista repiä CCS irti kesken latauksen. Sopii toivoa että laturin suojaukset toimii niinkuin pitää ja virran tulo on katkennut ennenkuin pistoke on saatu adapterista ulos.

Tämä on puhtaasti toiselta ihmiseltä kuultua, mutta tyyppi on autoalalla työskentelevä asiantuntija ja varmaan tietää mistä puhuu. CCS-liittimessä on kuulemma jonkinlainen muita lyhyempi datapinni, joka yhteyden menettäessä pätkäsee virrat pois laturilta. Tällöin järki sanoo, että ei siinä pitäisi mitään pahaa käydä, jos joku väkivalloin repii pistokkeen irti autostaan kun se sensoripinnihän siellä menettää yhteyden eka lyhyimpänä. Kunhan laturin valmistaja ei ole siis keksinyt mitään omia juttuja.
 
Vuosi tai kaksi sitten muistan katsoneeni jonkun mielenkiintoisen Youtube-videon missä avattiin eri Tesla-mallien moottorien rakenteita ja valmistustapoja (mitä eroja niissä oli ja mikä on hyvää ja mikä huonoa), ja aika high-techiltä kyllä vaikuttivat. Jos muistan oikein, siinä verrattiin ehkä Tesla Model 3 ja S moottoreita ja miten ne valmistetaan; olen itse tosin olettanut että kaikissa Tesloissa on "samanlaiset" (ehkä kuitenkin eritehoiset) moottorit, mutta ehkä sitten ei.

Tosin eikös aika monissa sähköautoissa ole montakin moottoria renkaiden läheisyydessä, eli enää moottori ei tarkoita välttämättä yhtä etupellin alta löytyvää könttiä?

Oli miten oli, eniten nykyisin ollaan sähköautoissa kiinnostuttu akkuteknologioista koska niissä toivotaan tapahtuvan eniten kehitystä, vaikkapa energiatiheyden, valmistuskustannusten ja kestävyyden (eliniän) suhteen. Toivotaan. Sähkömoottorien kehitys on ehkä enemmän luokkaa "Renault onnistui vähentämään uuden sähkömoottorinsa painoa 10% ja parantamaan sen energiatehokkuutta 5%", jee jee hieno homma.
Onhan nuo moottorit todella mielenkiintoisia, ainakin minusta, mutta ei suuren yleisön mielestä. Lisäksi sähkömoottorit ovat yleisesti ottaen jo niin hyviä, että mitään kovin suuria parannuksia ei enää saa vaikka mitä tekisi. Ja huomattavasti suurempia parannuksia hinnassa/painossa/kapasiteetissa on tosiaan saavuettavissa akkujen osalta.

Mutta toki valmistajat moottoreitaan silti parantavat, aina voi viilata hieman painoa pois ja koittaa vähentää harvinaisia/kalliita materiaaleja jne. Mutta ei näistä kauheasti missään valtamedioissa huudella. Kaikki uutiset keskittyvät akkuihin.
 
Sähkömoottoreissa on vielä reilusti parannettavaa autokäytössä kun saman moottorin pitäisi toimia useammalla pyörimisnopeudella ja tehotasolla hyvin. Etenkin kaupunkiajossa energia moottoreihin syötetään reippaasti vaihtelevilla kierrosluvuilla ja tehoilla.

Liki täydellistä hyötysuhdetta on tarjolla vain hyvin pienellä kierroslukualueella (ja myös rajallisella tehoskaalalla).

Autossakin halutaan usein 150-200kW huipputehoa, mutta käytännössä normiajossa mennään harvoin yli 50kW tehon, lähinnä motarin rampilla / ohituksissa.
 
Viimeksi muokattu:
360km todellinen toimintamatka sähköautolle Lapin kovilla talvipakkasilla ei kuulosta kovin pahalta, lähinnä tulee mieleen miksi ko. auton ostajalla on ollut niin epärealistiset odotukset toimintamatkasta talvella?

360 km todellinen talvirange olisi Lapissa mitä mainioin. Jos on kunnolla latautuva auto, niin yhdellä pysähdyksellä jo pääsee lähes miten päin Lapin läpi hyvänsä ilman sen kummempia odotteluita. Vaikka kuinka olisi dieselillä kusematta Oulusta Nuorgamiin menijä, niin kyllä niitä pakollisia biotaukoja tuolle matkalle jo tulee. Todellisuudessa kun se meno ei kuitenkaan ole Nuorgamiin tai Kilpisjärvelle, niin vieläkin vähempi latailu riittää.

Eiköhän tuonkin lausuman takana vaan ole muutosvastarinta siitä, että mielummin käy tankilla palelemassa 1000 km välein kuin laittaa jokaisella tarpeellisella pysähdyksellä latausjohdon kiinni.
 
Lieneekö Meganen huolto Suomessa noin kallista? Ja 15000km välein huollot?

Kysyin tätä paikalliselta jälleenmyyjältä. Huolto on 30000km tai 1 vuosi ja kolme ekaa vuotta oli n.200€/huolto ja neljäs 650€ jossa oli ainakin 12V akun vaihto ja varmaan jotain muutakin isompaa.
Aiemmat tosi kalliit huolto hinnat olivat johtuneet ainakin osittain järjettömän hintaisesta raitisilmasuodattimen vaihdosta joka oli jotain 200€ tms. Nyt se kait on 70€.
Ei tullu kysyttyä mitä huollot on neljästä vuodesta eteenpäin mut nuo nyt on ne pakolliset ku takuuaika. Tosin voihan noistakin ne raittarit ja lasinpesunesteet jättää pois ja vaihtaa ite.
 
Tämä on puhtaasti toiselta ihmiseltä kuultua, mutta tyyppi on autoalalla työskentelevä asiantuntija ja varmaan tietää mistä puhuu. CCS-liittimessä on kuulemma jonkinlainen muita lyhyempi datapinni, joka yhteyden menettäessä pätkäsee virrat pois laturilta. Tällöin järki sanoo, että ei siinä pitäisi mitään pahaa käydä, jos joku väkivalloin repii pistokkeen irti autostaan kun se sensoripinnihän siellä menettää yhteyden eka lyhyimpänä. Kunhan laturin valmistaja ei ole siis keksinyt mitään omia juttuja.
Valitettavan paljon tulee tuolla raskaamman kaluston puolella vastaan tapauksia, joissa kaapeleita irrotetaan kesken latauksen melko väkivalloin ja kyllä siellä ihan valokaari pääse syntymään.
 
Valitettavan paljon tulee tuolla raskaamman kaluston puolella vastaan tapauksia, joissa kaapeleita irrotetaan kesken latauksen melko väkivalloin ja kyllä siellä ihan valokaari pääse syntymään.
CCS-liittimellä ja raskaalla kalustolla? Aika vähissä on kuitenkin kalusto vielä?
 
CCS-liittimellä ja raskaalla kalustolla? Aika vähissä on kuitenkin kalusto vielä?
No sitä samaa liitintähän raskaassa kalustossa käytetään mitä henkilöautoissa. Ainakin kuvia olen nähnyt missä kuorkkiin menee kaksi latauskaapelia yhtäaikaa.
 
Valitettavan paljon tulee tuolla raskaamman kaluston puolella vastaan tapauksia, joissa kaapeleita irrotetaan kesken latauksen melko väkivalloin ja kyllä siellä ihan valokaari pääse syntymään.
Aika hurjalta kuulostaa, että lukitus on pettänyt tuolla tavalla. Onkohan ajoneuvon puolen lukitusmekanismi rikki, vai laturin pistoke hajonnut? Periaatteessa laturin pitäisi katkaista virta hyvin pian kun se lyhyin pinni irtoaa, jossa "hyvin pian" on niin lyhyt aika ettei ihmisen pitäisi saada pistokkeen paljaita pinnejä vastakkeesta kokonaan ulos. Saattaapi siitä silti valokaari tulla, varsinkin jos johdot on pitkiä niin onhan siellä vielä jonkun verran varautunutta sähköä. Toinen vaihtoehto on, että laturin virran katkaisu nopeus on hitaampi kuin speksissä on vaadittu...
 
Aika hurjalta kuulostaa, että lukitus on pettänyt tuolla tavalla. Onkohan ajoneuvon puolen lukitusmekanismi rikki, vai laturin pistoke hajonnut? Periaatteessa laturin pitäisi katkaista virta hyvin pian kun se lyhyin pinni irtoaa, jossa "hyvin pian" on niin lyhyt aika ettei ihmisen pitäisi saada pistokkeen paljaita pinnejä vastakkeesta kokonaan ulos. Saattaapi siitä silti valokaari tulla, varsinkin jos johdot on pitkiä niin onhan siellä vielä jonkun verran varautunutta sähköä. Toinen vaihtoehto on, että laturin virran katkaisu nopeus on hitaampi kuin speksissä on vaadittu...
Se 5 mm paksuinen muovitappi ei tarpeeksi pidättele henkilöä, joka voimalla repii kaapelin irti. Tämä tietysti helpottaa seuraavan hommaa, kun lukitustappi on poikki. Vähän tuntuu myös riippuvan latausportin valmistajasta tuo mekanismin kestävyys.
 
360 km todellinen talvirange olisi Lapissa mitä mainioin. Jos on kunnolla latautuva auto, niin yhdellä pysähdyksellä jo pääsee lähes miten päin Lapin läpi hyvänsä ilman sen kummempia odotteluita. Vaikka kuinka olisi dieselillä kusematta Oulusta Nuorgamiin menijä, niin kyllä niitä pakollisia biotaukoja tuolle matkalle jo tulee. Todellisuudessa kun se meno ei kuitenkaan ole Nuorgamiin tai Kilpisjärvelle, niin vieläkin vähempi latailu riittää.

Eiköhän tuonkin lausuman takana vaan ole muutosvastarinta siitä, että mielummin käy tankilla palelemassa 1000 km välein kuin laittaa jokaisella tarpeellisella pysähdyksellä latausjohdon kiinni.
Minä epäilen että se väitetty "Hakekaa tuo paska pois" oli enemmän kettuuntumista auton myyneeseen tahoon, kuin välttämättä itse autoon.

Eli jos autoliikkeen heppu oli saanut myytyä auton asiakkalle lupaamalla että kyllä se 600km WLTP-toimintamatkan omaava auto pääsee kovassakin pakkasessa 550km, ja todellisuudessa pääsikin "vain" 360km, on soitettu tulikivenkatkuinen puhelu takaisin myyjäliikkeeseen että hakekaa paskanne pois.

Aivan mahdollista on ettei auto ollut ostajan mielestä sopiva hänen käyttöönsä, ehkä hän halusi pystyä ajamaan esim. mökilleen 400km ilman taukoja, ja sitä tarkoitusta varten hänelle oli myyty vääränlainen auto valheellisin lupauksin. Ymmärrän silloin tuohtumuksen, varsinkin jos oikeasti on jääty jonnekin tien päälle -35 asteen pakkaseen alushousuisillaan ulos värjöttelemään ja saunaoluetkin pääsivät jäätymään.
 
Tää 400km ilman taukoja on kyllä jännä juttu. En oo tajunnu, että niin suuri osa ihmisistä haluaa ajaa noin pitkiä matkoja ilman kusitaukoa. Onko niitä oikeasti niin paljon, vai onko se joku ääriesimerkki? Koska ei me kyllä polttisaikanakaan ajettu tommosia matkoja ilman pysähdyksiä. Aina käytiin vähän jossain pyörähtämässä.
 
Tää 400km ilman taukoja on kyllä jännä juttu. En oo tajunnu, että niin suuri osa ihmisistä haluaa ajaa noin pitkiä matkoja ilman kusitaukoa. Onko niitä oikeasti niin paljon, vai onko se joku ääriesimerkki? Koska ei me kyllä polttisaikanakaan ajettu tommosia matkoja ilman pysähdyksiä. Aina käytiin vähän jossain pyörähtämässä.

Eiköhän se tarkoita, että ilman pidempää taukoa. Kusitauko kun nyt vaan ei aina riitä auton lataamiseen, saati sitten jos laturilla ei ole edes tilaa.

Mutta eipä ole koskaan tullut 400 km matkoilla edes mieleen pysähtyä matkalla, ellei sitten joku onneton kyytiläinen unohtanut käydä vessassa ennen lähtöä.

Ennemminkin luulen että nämä nykyiset puheet parin tunnin välein pidettävistä tauoista ovat lähinnä sitä, että sähköautofanaatikot ovat keksineet, että ainahan niitä on pidetty, kun nykyisin on pakko kun sähköauto sanelee taukojen paikat ja pituudet :)
 
Viimeksi muokattu:
Tää 400km ilman taukoja on kyllä jännä juttu. En oo tajunnu, että niin suuri osa ihmisistä haluaa ajaa noin pitkiä matkoja ilman kusitaukoa. Onko niitä oikeasti niin paljon, vai onko se joku ääriesimerkki? Koska ei me kyllä polttisaikanakaan ajettu tommosia matkoja ilman pysähdyksiä. Aina käytiin vähän jossain pyörähtämässä.

Itse käyn Oulusta käsin Vaasassa tapaamisissa ja muissa tapahtumissa. Ei siinä tee mieli meno- tai paluumatkalla tehdä turhia 1h latauspyhähdyksiä. Hotellista perillä löytyy yönylilataus ja se on hyvä juttu.

Nyt talvella tuo kuvio on vaatinut välilatauksia ja se kyllä suoraan sanoen vituttaa. Toivon että autojen aukkukapasiteetti ja talvirange kehittyvat niin kuin on ajatus ollut. Tiedän myös muita työmatkalaisia, joilla talvirange on tuonut ylimääräisiä latureilla istuskeleluja.
 
Itse käyn Oulusta käsin Vaasassa tapaamisissa ja muissa tapahtumissa. Ei siinä tee mieli meno- tai paluumatkalla tehdä turhia 1h latauspyhähdyksiä. Hotellista perillä löytyy yönylilataus ja se on hyvä juttu.

Nyt talvella tuo kuvio on vaatinut välilatauksia ja se kyllä suoraan sanoen vituttaa. Toivon että autojen aukkukapasiteetti ja talvirange kehittyvat niin kuin on ajatus ollut. Tiedän myös muita työmatkalaisia, joilla talvirange on tuonut ylimääräisiä latureilla istuskeleluja.
Mikähän auto kyseessä? Oulu - Vaasa väli on 319km. Eikös tuo väli mene vaikka karvalakki model 3lla yhellä vartin pikalatauksella?
 
Suomen keskilämpötilat on nousussa, jonka myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät:


No ei joku 30 pakkasta ole mikään ääri-ilmiö. 80-luvun puolivälissä ei naurattanut armeijassa kun oli -40. Ja kylmää oli -87 talvella viikkotolkulla. Clickbaitit sään "ääri-ilmöistä" kyllä on lisääntyneet kun median ansaintalogiikka nykyään nojaa vahvasti siihen.
Ilmatieteen laitos 31.5.2022
 
Viimeksi muokattu:
Tää 400km ilman taukoja on kyllä jännä juttu. En oo tajunnu, että niin suuri osa ihmisistä haluaa ajaa noin pitkiä matkoja ilman kusitaukoa. Onko niitä oikeasti niin paljon, vai onko se joku ääriesimerkki? Koska ei me kyllä polttisaikanakaan ajettu tommosia matkoja ilman pysähdyksiä. Aina käytiin vähän jossain pyörähtämässä.
Kusitauko kestää kahdelta aikuiselta 5-7min. Hyvin harva sähköauto lataa sillä aikaa kovin montaa kilsaa akkuun. Lähinnä korealaiset ja taycan/etron gt pystyvät saamaan siedettävän määrän kilsoja noin lyhyessä ajassa. Ja nekin vain jos saa esilämmitykset kohdilleen. Jos sitä kusitauon paikkaa ei tiedä puolta tuntia ennalta tai akku ei ole sopivissa latingeissa, niin aika vähiin jää sähköt 5min pysähdyksellä.
 
Kusitauko kestää kahdelta aikuiselta 5-7min. Hyvin harva sähköauto lataa sillä aikaa kovin montaa kilsaa akkuun. Lähinnä korealaiset ja taycan/etron gt pystyvät saamaan siedettävän määrän kilsoja noin lyhyessä ajassa. Ja nekin vain jos saa esilämmitykset kohdilleen. Jos sitä kusitauon paikkaa ei tiedä puolta tuntia ennalta tai akku ei ole sopivissa latingeissa, niin aika vähiin jää sähköt 5min pysähdyksellä.

Tämä. Siinä vaiheessa kun joku kyytiläisistä ilmaisee, että pitää päästä kuselle, niin se kusipaikka pitäs löytyä 10 minuutin sisällä. Itsellä ei ongelmaa, kun hädän iskiessä vedän auton tien sivuun ja kusen ojaan ja minuutin päästä matka jo jatkuu :) Ja tuossa 10 minuutissa ei paljon akkuja esilämmitellä.
 
Kusitauko kestää kahdelta aikuiselta 5-7min. Hyvin harva sähköauto lataa sillä aikaa kovin montaa kilsaa akkuun. Lähinnä korealaiset ja taycan/etron gt pystyvät saamaan siedettävän määrän kilsoja noin lyhyessä ajassa. Ja nekin vain jos saa esilämmitykset kohdilleen. Jos sitä kusitauon paikkaa ei tiedä puolta tuntia ennalta tai akku ei ole sopivissa latingeissa, niin aika vähiin jää sähköt 5min pysähdyksellä.
Model 3 LR
28%191 kW7 m 3 s21,0 kWh

Ioniq 5 Long Range AWD
33%227 kW7 m 6 s24,4 kWh

 
Model 3 LR
28%191 kW7 m 3 s21,0 kWh

Ioniq 5 Long Range AWD
33%227 kW7 m 6 s24,4 kWh

Niin, siis jos kusihätä tulee just sillon kun akku on nollassa ja esilämmitykseen on ollut riittävästi aikaa

Kun 99% niistä vessatauoista ei täytä noita speksejä, niin ladattu määrä on usein aika paljon vähäisempi - korealaiselle ei ole 800v laturia siellä mestoilla ja teslakaan ei pääse noihin vauhteihin kuin superilla.
 
Niin, siis jos kusihätä tulee just sillon kun akku on nollassa ja esilämmitykseen on ollut riittävästi aikaa

Kun 99% niistä vessatauoista ei täytä noita speksejä, niin ladattu määrä on usein aika paljon vähäisempi - korealaiselle ei ole 800v laturia siellä mestoilla ja teslakaan ei pääse noihin vauhteihin kuin superilla.
Entä jos vessassa onki ruuhkaa? Mukana naisoletettuja, joille ei puskapissi käy? 7min WC tauko luiskahtaakin 10-15min mittaiseksi.
 
Sähköautolla pidemmälle matkalle lähteminen tarkoittaa etukäteissuunnittelua, turha sitä on kieltää. Kun käyttää aikaa ennen matkaa tuon lyhyen kusitauon verran, niin matkan aikana ei tarvitse tarvitse murehtia.
Myös se, että hyväksyy ennen matkaa pysähdyksen kestävän hieman kauemmin kuin aikaisemmin, ei tee odotuksesta niin vastenmielistä.

Tämä menee ohi aiheen, mutta ajan viikottain ohi bensa-asemasta, jolla ainakin tiistaisin jonotetaan edullista bensaa. Odotusaika tuohon aikaan on keskimäärin pidempi kuin näillä pitkillä lataustauoilla käytettävä aika. Jostain syystä tankkaamiseen menee per auto enemmän kuin minuutti, vaikka se aina muulloin onnistuu tässä ajassa.
 
Voi kusitauot. Yhden henkilön tunnen joka ajaa etelästä lappiin yhdellä pysähdyksellä mutta se on muutenkin niin pihi (ajaa tonnin kahden pommilla) ettei sähkäriä hommaa.

Vedin HP-pösöllä 400 km reissun (+takas) ja oli se kyllä pakkasella siinä ja siinä lähdenkö jatkossa samalla autolla. Ongelma 1: toimimattomat laturit, ongelma 2: akkua ei saa (järkevässä ajassa) enää 100% kuten kotoa lähtiessä. Luulen että 70+ kWh akulla tuska olisi jo siedettävämpi.

Ainoa mihin en ostaisi sähköautoa on joku offroad ajo jossa voi tehdä kalliin lommon akkuun.
 
Ei siihen esilämmitykseen Teslalla juuri edes mene aikaa, koska lämpöpumppu voi siirtää kabiinista lämpöä akkuun hyvinkin nopeasti. Ei tarvitse olla superi Teslalle, ihan mikä tahansa tarpeeksi jykevä pönttö riittää.

Kyllä huomaa että tällä foorumilla on paljon pätijää jotka eivät juuri ole pitkää matkaa sähköautolla ajeneet ;-)
Itse olen ihmetellyt vähän sitä, kuinka on mahdollista, että Teslaa voi ladata samantien yli sadan kilowatin tehoilla ilman esilämmitystä, vaikka pakkasta on yli 20 astetta. Itselle on käynyt nyt näin pariin kertaan Abc:llä ladatessa. Toki autolla oli ehditty jo ajaa noin tunnin verran, ja akussa oli vain vähän virtaa jäljellä.
 
Itse olen ihmetellyt vähän sitä, kuinka on mahdollista, että Teslaa voi ladata samantien yli sadan kilowatin tehoilla ilman esilämmitystä, vaikka pakkasta on yli 20 astetta. Itselle on käynyt nyt näin pariin kertaan Abc:llä ladatessa. Toki autolla oli ehditty jo ajaa noin tunnin verran, ja akussa oli vain vähän virtaa jäljellä.
Ei sillä voikaan jos akku on aivan kylmä. Syystä tai toisesta ei ollut. Esim esilämmitit autoa ennen lähtöä ja kyllä se ajaessakin jonkinverran lämpenee.
 
Tunnin ajo on jo saanut akkuun pohjalämmön, mut ei se ihan kylmiltään lataa. Jos seisotat autoa CM parkkipaikalla kovassa pakkasessa yön ~20%:ssa ja nappaat Siemenssiin kiinni niin ensimmäinen puol tuntia menee lähinnä akkua lämmittäessä.

Jossain oli näillä tubettajilla pätkä jenkkien superilta vastaavasta kokeesta, en jaksa etsiä nyt... Pääasia on, että akku lämmin, tavalla tai toisella. Nuo 800V vehkeet ovat palstojen keskustelujen mukaan hyvin tehokkaita lataamaan lyhyelläkin esilämmityksellä.
 
Tämä. Siinä vaiheessa kun joku kyytiläisistä ilmaisee, että pitää päästä kuselle, niin se kusipaikka pitäs löytyä 10 minuutin sisällä. Itsellä ei ongelmaa, kun hädän iskiessä vedän auton tien sivuun ja kusen ojaan ja minuutin päästä matka jo jatkuu :) Ja tuossa 10 minuutissa ei paljon akkuja esilämmitellä.

"Mutta eipä ole koskaan tullut 400 km matkoilla edes mieleen pysähtyä matkalla, ellei sitten joku onneton kyytiläinen unohtanut käydä vessassa ennen lähtöä."

"Siinä vaiheessa kun joku kyytiläisistä ilmaisee, että pitää päästä kuselle, niin se kusipaikka pitäs löytyä 10 minuutin sisällä. "

"Itsellä ei ongelmaa, kun hädän iskiessä vedän auton tien sivuun ja kusen ojaan ja minuutin päästä matka jo jatkuu :)"

Mukavia reissuja teillä. :kahvi:

Ennemminkin luulen että nämä nykyiset puheet parin tunnin välein pidettävistä tauoista ovat lähinnä sitä, että sähköautofanaatikot ovat keksineet, että ainahan niitä on pidetty, kun nykyisin on pakko kun sähköauto sanelee taukojen paikat ja pituudet :)

Tai sitten vaan hyväksyt sen, että ihmiset ovat erilaisia ja et välttämättä ole edes enemmistössä? Kotipaikkakunnalta on pk-seudulle 450km ja eipä tuota matkaa ainakaan kukaan tuttu aja ilman kahta kusitaukoa. Entäs lapsiperheet? Epäilen harvemman ajavan 400km pysähtymättä? Itse kuulun myös nesteytyksestä huolehtiviin ihmisiin ja vettä tulee juotua reilusti, päivässä semmonen 5 litraa, reissussa kahvit, mukavampi ajella kahvikuppi kädessä. Ihan näin työnkin puolesta suosittelen ihmisille taukoja siitä istumisesta kehon ja nivelten yms. vuoksi.

Ammattikuskien ajo- ja lepoaikasäädäksissä muuten sanotaan näin: "Neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen kuljettajan on pidettävä vähintään 45 minuutin tauko, jollei hänen vuorokausi- tai viikkolepoaikansa ala. Tauko voidaan pitää myös kahdessa osassa. Tällöin ensimmäisen osan pitää olla vähintään 15 minuuttia ja toisen osan vähintään 30 minuuttia. "

Eikä pelkästään turvallisuuden vuoksi, vaan fyysisten kuormitustekijöiden vuoksi.

Itselläni Model S:llä ei ole tauot lisääntyneet yhtään polttikseen verrattuna. Tuolla 450km matkalla piti viimeksi ladata autoa kerran ja auto oli valmis ennen minua. Tämä oli joulukuun noin -10 asteen pakkasilla. Tämän lisäksi pysähdyin 1-2x kuselle, jolloin en ladannut autoa kun ei tarvinnut.

Hyväksyn kuitenkin sen, ettei kaikilla näin ole. Riippuu autosta, olosuhteista, pysähtymistarpeista jne. Talvi tietenkin aiheuttaa rangen laskua ja lisäpysähdyksiä monella. On kuitenkin turha alkaa yleistämään tai mitään "sähköautofanaatikot ovat keksineet pysähtelyn" -juttuja.
 
Viimeksi muokattu:
Voi kusitauot. Yhden henkilön tunnen joka ajaa etelästä lappiin yhdellä pysähdyksellä mutta se on muutenkin niin pihi (ajaa tonnin kahden pommilla) ettei sähkäriä hommaa.

Vedin HP-pösöllä 400 km reissun (+takas) ja oli se kyllä pakkasella siinä ja siinä lähdenkö jatkossa samalla autolla. Ongelma 1: toimimattomat laturit, ongelma 2: akkua ei saa (järkevässä ajassa) enää 100% kuten kotoa lähtiessä. Luulen että 70+ kWh akulla tuska olisi jo siedettävämpi.

Ainoa mihin en ostaisi sähköautoa on joku offroad ajo jossa voi tehdä kalliin lommon akkuun.

Tuohon kohdan 2 mainintaan että reissussa ei saa ladattua akkua järkevässä ajassa 100% pitää kyl vähän tarttua.

Sähköautoahan ei pitkää matkaa ajaessa yleensä kannata edes yrittää ladata 100% saakka, olipa akkukoko mikä vaan. Yleensä ajetaan niin pitkälle kunnes akussa on joku 10-20% virtaa (varmuusvara sen varalle jos suunnitellulla latauspaikalla ilmenee ongela) ja sitten ladataan 70-80% tasolle jonka jälkeen jatketaan matkaa. Koska tuon viimeisen 20% lataamiseen menee enemmän aikaa kuin 20-80% välin lataamiseen.

Kohdan 1 laturien toimimattomuus on kyllä vielä pienoinen ongelma, toivottavasti paranee ajan kanssa. Tähän joutuu varautumaan pitkällä matkalla että pääsee sille seuraavalle laturile jos suunnotellulla latauspaikalla ilmenee ongelmaa. Tosin voihan bensapumppukin olla sökö, mutta tämä on harvinaisempaa.

Isompi akku ei välttämättä tarkoita paljoakaan nopeampaa matkantekoa. Tuo HP-pösön 58kwh (muistaakseni) akku meinnaa vaan että lataisvälit on 150-220km kun esim. 77kwh akkuisten ID.4 mallien latausvälit on 190-260km talvisin. Latausnopeudet kohtuullisen samoja niin isommalla akulla voi parin latauksen vaativalla reissulla päästä sen 20min nopeammin perille. Mikä ei usean tunnin jokatapauksessa kestävällä reissulla niin kauheasti ole eroa.

Bjornin 1000km challenge taulukoissa näkee aika hyvin millaisia erot matka-ajoissa on eri autojen välillä. Toki jos ajaa työmatkaa 1000km niin tunnin ero matka-ajassa on merkittävä, mutta taas jossain lomareissulla ei välttämättä merkitystä meneekö matkaan 11 vai 12 tuntia.
 
Tuohon kohdan 2 mainintaan että reissussa ei saa ladattua akkua järkevässä ajassa 100% pitää kyl vähän tarttua.

Sähköautoahan ei pitkää matkaa ajaessa yleensä kannata edes yrittää ladata 100% saakka, olipa akkukoko mikä vaan. Yleensä ajetaan niin pitkälle kunnes akussa on joku 10-20% virtaa (varmuusvara sen varalle jos suunnitellulla latauspaikalla ilmenee ongela) ja sitten ladataan 70-80% tasolle jonka jälkeen jatketaan matkaa. Koska tuon viimeisen 20% lataamiseen menee enemmän aikaa kuin 20-80% välin lataamiseen.

Kohdan 1 laturien toimimattomuus on kyllä vielä pienoinen ongelma, toivottavasti paranee ajan kanssa. Tähän joutuu varautumaan pitkällä matkalla että pääsee sille seuraavalle laturile jos suunnotellulla latauspaikalla ilmenee ongelmaa. Tosin voihan bensapumppukin olla sökö, mutta tämä on harvinaisempaa.

Isompi akku ei välttämättä tarkoita paljoakaan nopeampaa matkantekoa. Tuo HP-pösön 58kwh (muistaakseni) akku meinnaa vaan että lataisvälit on 150-220km kun esim. 77kwh akkuisten ID.4 mallien latausvälit on 190-260km talvisin. Latausnopeudet kohtuullisen samoja niin isommalla akulla voi parin latauksen vaativalla reissulla päästä sen 20min nopeammin perille. Mikä ei usean tunnin jokatapauksessa kestävällä reissulla niin kauheasti ole eroa.

Bjornin 1000km challenge taulukoissa näkee aika hyvin millaisia erot matka-ajoissa on eri autojen välillä. Toki jos ajaa työmatkaa 1000km niin tunnin ero matka-ajassa on merkittävä, mutta taas jossain lomareissulla ei välttämättä merkitystä meneekö matkaan 11 vai 12 tuntia.

77kwh Id4 ajelee kyllä lähemmmäs 300km ja ylikin akulla jos ei puhuta nyt -30C pakkasesta. Hp pösö ei lähellekkään samanlainen matka auto, kun akku reilusti pienempi (netto 45kwh). Eikä kyllä ole hyvää kuullut noiden pösöjen talvilatauksista.
 
77kwh Id4 ajelee kyllä lähemmmäs 300km ja ylikin akulla jos ei puhuta nyt -30C pakkasesta. Hp pösö ei lähellekkään samanlainen matka auto, kun akku reilusti pienempi (netto 45kwh). Eikä kyllä ole hyvää kuullut noiden pösöjen talvilatauksista.

Pösö ottaa ihan hyvin virtaa jos tulee suoraan ajosta (vähän pidemmästä) ja kun pieni akku niin ei kauaa mene lataukseen.
 
Itse käyn Oulusta käsin Vaasassa tapaamisissa ja muissa tapahtumissa. Ei siinä tee mieli meno- tai paluumatkalla tehdä turhia 1h latauspyhähdyksiä.

Eikös tuo nyt ole aika selkeä, että Kokkolassa pieni kusi/jaloittelutauko kun siinä ABC:n ympärillä on suurteholaturia useampi kymmenen.

Abc:llä niiden oma + superit(oliko nämä auki muille?)
Cittarin pihassa Ionity, jonka letkuissa pitäisi riittää potkua.
Bilteman edessä tms. Virran kempowerit.

Screenshot_2024-01-28-10-03-37-79_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Tässä jälleen uusi video jossa kerrotaan sähköauton akun elinikään vaikuttavista asioista, jos siis on kiinnostunut akkunsa eliniän pidentämisestä (oletan että pari vuotta työsuhdeleasingsähköautoa pitävä ei voisi vähempää välittää, mutta jos on omalla rahalla ostanut eikä ole aikeissa vaihtaa uuteen pitkään aikaan...). Minulle näissä ei pääasiassa ollut uutta tietoa, lähinnä vahvistivat aiemmin asiasta lukemaani, mutta nyt mukana oli teknistä jargonia jossa selitetään miksi näin on. Ohjeissa on ajateltu lähinnä NMC (ja oletettavasti Teslan NCA)-akkuja, mutta todetaan että pääpiirteiltään ne sopivat muillekin akkukemioille, jopa LFP.

Lyhyesti:

1. Älä pidä sähköauton akkua pitkään täyteen (tai edes lähes täyteen) ladattuna, varsinkaan jos on lämmin/kuuma keli. Eli sekä kuuma keli että täyteen lataaminen ovat akun säilytystä ajatellen huono juttu, varsinkin yhdessä. Suomi on tätä ajatellen oivallinen paikka koska täällä on niin vähän kuumia kelejä, suurin osa vuodesta on kylmää tai viileää.

Tästä olen tainnut täälläkin kiistellä kun joidenkin mielestä sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä ettei sähköautossani (Zoe) voi rajoittaa automaattisesti lataustasoa jollekin tasolle, eli että muka voin huoletta aina ladata ja pitää akun 100% täynnä, bufferit riittävät varmistamaan ettei siitä ole haittaa akun kunnolle/eliniälle. No, tuon videon perusteella tämä ei pidä paikkaansa.

Pitkäaikaisessa säilytyksessä (joksi katson esim. viimekesäisen kuukauden mittaisen ulkomaanmatkani jolloin auto vain seisoi parkissa n. 75% lataustasolla) tuossa videossa esitetään että lämpimissä/kuumissa olosuhteissa auto kannattaisi jättää säilytykseen jopa vain 30% lataustasolla, kun taas kylmässä kelissä ongelma ei ole yhtä suuri ja esim. 70% pitkäaikaissäilytys on ihan ok. Kuten sanottu, tämä tekee Suomesta ihan hyvän maan sähköautolle, tarvitsee vähemmän miettiä akun kuntoa kuumuuden takia, toisin kuin jossain Arizonassa tai Thaimaassa (missä ehkä tuon kuumuuden takia kannattaisi suosia LFP-akkuja, ne käsittääkseni kestävät paremmin kuumuutta; toisaalta sitten niissä voi olla enemmän haasteita kylmässä Suomessa).

2. Älä odota lataustason tippumista alas ennen uudelleen lataamista, eli arkiajoissa pyri pitämään lataustaso suht korkealla (esim. yli 50%:ssa).

Tietenkään tämä ei ole läheskään aina mahdollista, varsinkaan jos ei ole koti- ja/tai työpaikkalatausmahdollisuutta (minulla on onneksi molemmat edelleen). Teslankin navigointiin perustuva latausoptimointi käsittääkseni pyrkii siihen että menisit sekä pikalatausasemille että pääsisit kotiisi suht tyhjällä akulla lyhentääkseen matka-ajan minimiin (tyhjempi akku latautuu nopeammin pikalatausasemilla) joka sinänsä sotii tuota vastaan, eli Teslan navigointi pyrkiikin saamaan akkusi suht tyhjäksi ainakin pidemmillä ajoilla? Eli haluaako optimoida latausaikoja ja halvan kotisähkön käyttöä, vaiko akun elinikää. Valintaan vaikuttanee se kuinka usein tuollaisia pidempiä matkoja tulee tehtyä.

3. Älä lataa usein 100% täyteen.

Minulle jäi vähän epäselväksi miksi tämä oli esitetty erillään ykköskohdasta. Tuossa esitetään että mikäli vain mahdollista, jätä lataukset 75%:iin, ellei ole oikeaa tarvetta ladata täydemmäksi. Tietenkin kohtaan 2 yhdistettynä tämä menee aika kinkkiseksi, ei saisi päästää akkua kovin matalille prosenteille mutta ei myöskään ladata kovin täydeksi... no, jos on pakko niin on pakko, kyllä minullakin arkiajoissa varsinkin nyt talvella akun lataustaso sahaa optimitilanteissakin jossain 40%-85% välillä pitkien työmatkojen takia, vaikka pystynkin usein hidaslataamaan myös työpaikalla. Silloin kun en pysty ja jos en ole kovin täydeksi ladannut, saattaa akku päästä jopa alle 20%:iin kotiin päästessä (kylmemmillä keleillä, kesällä on paljon helpompaa kun kulutus on paljon pienempää).


Vaikka olen sen aiemminkin kuullut, ehkä uusi tieto minulle sitten on että tuon videon mukaan pikalatauksen vaikutuksesta akun kuntoon ei tarvitse välittää, eli ei ole välttämättä tarve pitäytyä hidaslatauksessa akun elinikää pidentääkseen. Perusteluksi esitetään että pikalataukseen pystyvissä sähköautoissa on niin edistyneet systeemit varmistamaan ettei sähköauto lataa akkua nopeampaa kuin on turvallista akun kunnon kannalta.

Tuo sinänsä sotii sitä vastaan mitä aiemmin olen lukenut ja kuullut, Tesla-Björnikin vähän väliä mielestäni väittää että jatkuva pikalataus on haitaksi akun eliniälle, mutta kai tämä pitää ajatella siten että ehkä hidaslataus periaatteessa on akulle parempi juttu, mutta todellisuudessa sen vaikutus akun elinikään ei ainakaan sähköautoissa (joissa on akun lämmönsäätely ja muut BMS:t latauksen aikana) ole niin suuri kuin monet kuten minä kuvittelevat.

Eli jos 150.000km ajaneessa taksi-Teslassa alkaa olla kulunut akku, ehkä syynä ei ole niinkään jatkuva pikalatailu (kuten usein oletetaan), vaan se että akkua on rutiininomaisesti ladattu lähes täyteen, ja päästetty usein melkein tyhjäksi, vain jotta suhari ei joudu istumaan niin usein ja kauan latausasemilla?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta eipä ole koskaan tullut 400 km matkoilla edes mieleen pysähtyä matkalla, ellei sitten joku onneton kyytiläinen unohtanut käydä vessassa ennen lähtöä.

Ennemminkin luulen että nämä nykyiset puheet parin tunnin välein pidettävistä tauoista ovat lähinnä sitä, että sähköautofanaatikot ovat keksineet, että ainahan niitä on pidetty, kun nykyisin on pakko kun sähköauto sanelee taukojen paikat ja pituudet :)
Itselläni on tapana painaa tuollaiset 300 km matkat ilman pysähdyksiä. Sen jälkeen alkaa tehdä mieli pysähtyä ellei ole kiire. Jo polttisaikana tuli huomattua, että aika moni tuttu kaipasi pysähdystä ennen 200 km rajapyykkiä, perhe vielä aiemmin.

Skoda Enyag. Väli menee nollalataukselle kun lämpötila pysyyy alle -10 celssius.
Ei pahalla. Viisi Enyaqia löytyy lähipiiristä eikä kehuja talviautoilusta ole tullut. Akun esilämmityksen puuttuminen on iso hankaluus. Itselleni ei enää tule sähköautoa ilman erikseen päälle laitettavaa esilämmitystä.

No ei joku 30 pakkasta ole mikään ääri-ilmiö. 80-luvun puolivälissä ei naurattanut armeijassa kun oli -40. Ja kylmää oli -87 talvella viikkotolkulla.
Niin, 1987 oli 37 vuotta sitten. Tuosta voi katsoa lisää ja havaita, että -30 ei ole kovin yleistä etelässä tai edes Keski-Suomessa: Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos

Jos sitä kusitauon paikkaa ei tiedä puolta tuntia ennalta tai akku ei ole sopivissa latingeissa, niin aika vähiin jää sähköt 5min pysähdyksellä.
Perheen kanssa on huomannut, että kusitauot kannattaa tehdä ajoissa, ei silloin, kun jo kusettaa.

Itse olen ihmetellyt vähän sitä, kuinka on mahdollista, että Teslaa voi ladata samantien yli sadan kilowatin tehoilla ilman esilämmitystä, vaikka pakkasta on yli 20 astetta.
Ei sillä voikaan jos akku on aivan kylmä. Syystä tai toisesta ei ollut. Esim esilämmitit autoa ennen lähtöä ja kyllä se ajaessakin jonkinverran lämpenee.
OBD-portista lukemalla olen havainnut, että ajossa Teslan akun lämpötila nousee, kun varaus laskee alle 20-25%. Sellaisessa -10 kelissä lämpötila nousee +15 asteeseen. Eikä ole laitettu akun lämmitystä päälle.
 
Itselläni on tapana painaa tuollaiset 300 km matkat ilman pysähdyksiä. Sen jälkeen alkaa tehdä mieli pysähtyä ellei ole kiire. Jo polttisaikana tuli huomattua, että aika moni tuttu kaipasi pysähdystä ennen 200 km rajapyykkiä, perhe vielä aiemmin.


Ei pahalla. Viisi Enyaqia löytyy lähipiiristä eikä kehuja talviautoilusta ole tullut. Akun esilämmityksen puuttuminen on iso hankaluus. Itselleni ei enää tule sähköautoa ilman erikseen päälle laitettavaa esilämmitystä.


Niin, 1987 oli 37 vuotta sitten. Tuosta voi katsoa lisää ja havaita, että -30 ei ole kovin yleistä etelässä tai edes Keski-Suomessa: Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos


Perheen kanssa on huomannut, että kusitauot kannattaa tehdä ajoissa, ei silloin, kun jo kusettaa.



OBD-portista lukemalla olen havainnut, että ajossa Teslan akun lämpötila nousee, kun varaus laskee alle 20-25%. Sellaisessa -10 kelissä lämpötila nousee +15 asteeseen. Eikä ole laitettu akun lämmitystä päälle.

Millähän varausasteella ne enyaq omistajat menneet latailemaan, kylmäakku ja varausaste 40-60% niin ei kuuhun mennä, ajolämmin akku taas ja rohkeasti pienille % niin enemmän rajoittaa nuo ABC:n kusiset 150kw/4 tolpat mistä saat ehkä 24kw ulos, kun kaikki käytössä. Meb kyllä lataa ajolämmintä akkua ihan ok ilman esilämmitystä, eikä sekään autuaaksi tee joka tilanteessa ellet ennakoi tuntia ennen lämmitystä päälle tai navigoinnin mukaan pysähdy (miten ymmärtääkseni suurin osa autoista toimii.).
 
Nyt kun olen kohta 2v ajellut tuolla Mustang Mach E:llä, niin olisihan se kiva jos siinä olisi pari lisäominaisuutta, kuten manuaalisesti käynnistettävä akun lämmitys ja hieman paremmin hallittava matkustamon lämpötila.

Jostain syystä kovalla pakkasella ajellessa tuo antaa jalkatilaan melko viileää ilmaa, tämä alkaa tapahtumaan yli 80km/h nopeuksissa. ylempänä on kyllä ihan lämmin, mutta tuolla lattian tasolla on hieman viileä.

Sitten on se akkujuttu, eli en tiedä lämmittääkö tuo akkua, mutta olen kyllä huomannut myös, että kun menen pikalaturille ja auto sanoo, että voi ottaa vaikka vain 60kW vastaan koska on kylmä, niin sitten joskus on käynyt niin, että olen yksin pikalaturilla jossa lukee 150kW ja silti saan sieltä vain 30-40kW. En sitten tiedä sanooko auto laturille varmuudeksi erittäin alhaisen vastaanottokyvyn. Olen myös huomannut, että esim. jotkut K-latauksen laturit on täysin paskoja ja jaettu teho ei toteudu juuri koskaan ja jos toinen auto lähtee ja jäät yksin, niin monesti lataustaso jää sille jaetulle nopeudelle. Ilmeisesti omassa autossa on suhteellisen paska latauskäyrä kylmällä ja riippuen laturista myös lämpöisellä. tosin olen saanut kesällä kunnollisella pikalaturilla melko korkealla akun lataustasolla vielä sen 100kW akkuun, eli kyllä se toimii jos laturi ja auto ymmärtää toisiaan.

OBD2-lukija on itsellä käytössä, koska ei jaksa luottaa tuohon auton prosenttinäyttöön jonka prosentit vs. kW muuttuu lämpötilan ja akkuun otettavan maksimilatauksen mukaan. Koskaan tuo auto ei ole kylmässä ladannut tuohon täyteen 100%, eli se jää aina kilowatteja alle akun maksimin jos keli ei ole lämmin ja auton akku on väärän lämpöinen.
 
Itselläni on tapana painaa tuollaiset 300 km matkat ilman pysähdyksiä. Sen jälkeen alkaa tehdä mieli pysähtyä ellei ole kiire. Jo polttisaikana tuli huomattua, että aika moni tuttu kaipasi pysähdystä ennen 200 km rajapyykkiä, perhe vielä aiemmin.


Ei pahalla. Viisi Enyaqia löytyy lähipiiristä eikä kehuja talviautoilusta ole tullut. Akun esilämmityksen puuttuminen on iso hankaluus. Itselleni ei enää tule sähköautoa ilman erikseen päälle laitettavaa esilämmitystä.


Niin, 1987 oli 37 vuotta sitten. Tuosta voi katsoa lisää ja havaita, että -30 ei ole kovin yleistä etelässä tai edes Keski-Suomessa: Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos


Perheen kanssa on huomannut, että kusitauot kannattaa tehdä ajoissa, ei silloin, kun jo kusettaa.



OBD-portista lukemalla olen havainnut, että ajossa Teslan akun lämpötila nousee, kun varaus laskee alle 20-25%. Sellaisessa -10 kelissä lämpötila nousee +15 asteeseen. Eikä ole laitettu akun lämmitystä päälle.

Millähän varausasteella ne Enyaq omistajat menneet latailemaan, kylmäakku ja varausaste 40-60% niin ei kuuhun mennä, ajolämmin akku taas ja rohkeasti pienille % niin enemmän rajoittaa nuo ABC:n kusiset 150kw/4 tolpat mistä saat ehkä 24kw ulos, kun kaikki käytössä. Eli suurempi ero missä lataat kuin, että onko esilämmitystä vai ei. Meb kyllä lataa ajolämmintä akkua ihan ok ilman esilämmitystä, eikä sekään autuaaksi tee joka tilanteessa ellet ennakoi tuntia ennen lämmitystä päälle tai navigoinnin mukaan pysähdy (miten ymmärtääkseni suurin osa autoista toimii.).
 
Ei siihen esilämmitykseen Teslalla juuri edes mene aikaa, koska lämpöpumppu voi siirtää kabiinista lämpöä akkuun hyvinkin nopeasti. Ei tarvitse olla superi Teslalle, ihan mikä tahansa tarpeeksi jykevä pönttö riittää.

Mikä nyt on "ei edes mene aikaa", mutta LFP akkuisissa Tesloissa se valittaa vielä tunninkin esilämmityksen jälkeen joskus kylmää akkua (ja puoli tuntia ei riitä mihinkään huippunopeuksiin). Toisekseen, talvikeleillä kabiinissa ei ole mitään lämpöä, jolla lämmittää akkua - eikä sitä olisi muutenkaan läheskään tarpeeksi akkupaketin lämmitykseen.
 
Nyt kun olen kohta 2v ajellut tuolla Mustang Mach E:llä, niin olisihan se kiva jos siinä olisi pari lisäominaisuutta, kuten manuaalisesti käynnistettävä akun lämmitys ja hieman paremmin hallittava matkustamon lämpötila.

Jostain syystä kovalla pakkasella ajellessa tuo antaa jalkatilaan melko viileää ilmaa, tämä alkaa tapahtumaan yli 80km/h nopeuksissa. ylempänä on kyllä ihan lämmin, mutta tuolla lattian tasolla on hieman viileä.

Sitten on se akkujuttu, eli en tiedä lämmittääkö tuo akkua, mutta olen kyllä huomannut myös, että kun menen pikalaturille ja auto sanoo, että voi ottaa vaikka vain 60kW vastaan koska on kylmä, niin sitten joskus on käynyt niin, että olen yksin pikalaturilla jossa lukee 150kW ja silti saan sieltä vain 30-40kW. En sitten tiedä sanooko auto laturille varmuudeksi erittäin alhaisen vastaanottokyvyn. Olen myös huomannut, että esim. jotkut K-latauksen laturit on täysin paskoja ja jaettu teho ei toteudu juuri koskaan ja jos toinen auto lähtee ja jäät yksin, niin monesti lataustaso jää sille jaetulle nopeudelle. Ilmeisesti omassa autossa on suhteellisen paska latauskäyrä kylmällä ja riippuen laturista myös lämpöisellä. tosin olen saanut kesällä kunnollisella pikalaturilla melko korkealla akun lataustasolla vielä sen 100kW akkuun, eli kyllä se toimii jos laturi ja auto ymmärtää toisiaan.

OBD2-lukija on itsellä käytössä, koska ei jaksa luottaa tuohon auton prosenttinäyttöön jonka prosentit vs. kW muuttuu lämpötilan ja akkuun otettavan maksimilatauksen mukaan. Koskaan tuo auto ei ole kylmässä ladannut tuohon täyteen 100%, eli se jää aina kilowatteja alle akun maksimin jos keli ei ole lämmin ja auton akku on väärän lämpöinen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 925
Viestejä
5 111 279
Jäsenet
81 718
Uusin jäsen
LauriKl

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom