Yhdistelmä se on, ei jompi kumpi.
Olisi hyvä jos kaikki kuluttaisivat resursseja selvästi alle kantokyvyn. Suomessa, noin esimerkkinä, keskimäärin siihen ei pystytä.
Aina mietin, kun luen tällaisia heittoja, että miten se kirjoittajan tai sanojan mielestä tapahtuisi? Kun kauhean usein jää fiilis, että tästä puhuja haluaa jonkun muun luopuvan tai tekevän jotain.
Otetaan nyt vaikka sellainen Tekkiläinen 4/5-henkinen perhe.
- Luopuvat kahdesta autosta. Matkat pyörällä ja kävellen.
- Muuttavat omakotitalosta/rivarista pienempään kerrostaloon, jossa kaikilla ei ole omaa huonetta
- Mahdolliset isovanhemmat asuvat samassa taloudessa
- Luovutaan kesämökistä
- Ei polteteta takkaa, kiusta, grilliä, nuotiota
- Luovutaan veneestä/veneistä
- Luovutaan ulkomaanmatkoista
- Luovutaan laskettelureissusta Lappiin
- Luovutaan lemmikkieläimistä
- Jätetään käyttöön yksi televisio olohuoneeseen
- Puhelin jää ainoaksi "tietokoneeksi"
- Harrastukset muuttuvat ratsastamisesta ja sisäpeleistä ala jääkiekko, halpoihin ulkolajeihin
Varmaan löytyy paljon lisääkin liittyen vaikka muotiin, mutta näin aluksi kärjistettyinä esimerkkeinä. Sitten jäähän tuossa kuitenkin paljon. On lämmin koti, sähköä, hanasta tulee juomakelpoista vettä, paska menee putkessa pois kotoa ja ruokaa on kaikille pöydässä.
En olisi valmis. Ehkä olen huono ihminen. Jotenkin olen tykästynyt siihen, minkälaisen elämän olen itselleni onnistunut rakentamaan.