Yleistä keskustelua sähköautoista

CCS on ihan mieletön möhkäle. Huomaa että ko. liittimen suunnitteluun ei käytetty silloin juurikaan aikaa. Type2 liitin olisi pitänyt alunalkaen olla se millä hoituu niin ac kuin dc lataus. Kuvassa CCS1 mutta koko ero on huikee vrt. NACS

IMG_4877.jpeg
 
CCS on ihan mieletön möhkäle. Huomaa että ko. liittimen suunnitteluun ei käytetty silloin juurikaan aikaa. Type2 liitin olisi pitänyt alunalkaen olla se millä hoituu niin ac kuin dc lataus. Kuvassa CCS1 mutta koko ero on huikee vrt. NACS

IMG_4877.jpeg
Nacsissa vaan iso ongelma on ettei tue kolmivaiheista ac-latausta. CCS2 liitintä tarvitaan "normaalikäytössä" varsin harvoin eikä type2 kovinkaan möhkäle päivittäisessä käytössä ole.
 
CCS on ihan mieletön möhkäle. Huomaa että ko. liittimen suunnitteluun ei käytetty silloin juurikaan aikaa. Type2 liitin olisi pitänyt alunalkaen olla se millä hoituu niin ac kuin dc lataus. Kuvassa CCS1 mutta koko ero on huikee vrt. NACS

IMG_4877.jpeg

Vertaat appelsiineja ja perunoita.

Ccs2 combo on sen takia niin iso, että se sisältää erillisenä sekä ac-latauksen että dc-latauksen pinnit ja tietoliikenneyhteydelle omat pinnit.

Applen nacs on toki elegantti ratkaisu siellä, koska jenkeillä ei oikein kolmivaihevirta ole se juttu vaan yhdestä vaiheesta vedetään isot tehot.

Eipä tuosta ccs:stä kovin iso tulisi jos jättäisi jäljelle vastaavat pinnit.
 
Amerikassahan ollaan siirtymässä NACS-standardiin. Taitaa kaikki autonvalmistajat jo ilmoittaneet siirtyvänsä siihen, ja viranomaisetkin ovat siirtyneet sen taakse (sen jälkeen kun kaikki autonvalmistajat tulivat mukaan) julkiseen rahoitukseen liittyen.
 
Taisi tosin järjestys olla, että nacs julkaistiin avoimeksi standardiksi liittimineen erillisen puljun taakse jolloin Tesla ei tee siihen liittyviä standardointi päätöksiä. Noitahan ei oltu standardoitu sellaisille jännitteille että niitä olisi uskaltanut käyttää, mutta käsittääkseni Tesla nyt vihdoin näytti oikeaa dataakin asian tiimoilta ja standardikin nytkähti eteenpäin samalla.

Kaikki autonvalmistajat eivät ole siirtyneet, isona syynä 800V autojen latausongelmat Teslan pömpeleistä. Todennäköisesti tulevat mukaan jahka nuo 800V latausongelmat on ratkaistu. Lisäksi nekin jotka ovat lupautuneet (esim. GM) eivät todennäköisesti seuraavissakaan malleissa vielä tule nacs liittimellä vaan lykkäävät mukaan adapterin.
 
Koska nacs on huomattavasti parempi (koko, toimivuus) kuin CCS 1 liitin. Ja Teslan verkosto jonka se samalla avaa on laajin ja luotettavin latausverkosto läpi pohjoisen ameriikan, helpottaa sähköistymisen murrosta huomattavasti kun ei ole useita liitinstandardeja käytössä.

Vähän kuten Chademon kuolema täällä, pian ei ole kuin CCS2 eikä tarvitse pohtia missä olis sopiva asema jossa oikea liitin omaan autooni.
 
Vertaat appelsiineja ja perunoita.

Ccs2 combo on sen takia niin iso, että se sisältää erillisenä sekä ac-latauksen että dc-latauksen pinnit ja tietoliikenneyhteydelle omat pinnit.

Applen nacs on toki elegantti ratkaisu siellä, koska jenkeillä ei oikein kolmivaihevirta ole se juttu vaan yhdestä vaiheesta vedetään isot tehot.

Eipä tuosta ccs:stä kovin iso tulisi jos jättäisi jäljelle vastaavat pinnit.
En vertaa. CCS2 on ihan kauhea ja huonosti suunniteltu liitin. Liitin on tarpeettoman suuri kun pienempäänkin tilaan olisi mahtunut. Esim Type2 liitin vaikka hiukan suuremmalla pinta-alalla olevilla pinneillä olisi ollut paljon parempi ratkaisu kuin ccs. Tuosta ccs liittimen muotoilustakin näkee jo että herkempi kaikenmaailman johdon lukitusongelmille vrt nacs.
 
En vertaa. CCS2 on ihan kauhea ja huonosti suunniteltu liitin. Liitin on tarpeettoman suuri kun pienempäänkin tilaan olisi mahtunut. Esim Type2 liitin vaikka hiukan suuremmalla pinta-alalla olevilla pinneillä olisi ollut paljon parempi ratkaisu kuin ccs. Tuosta ccs liittimen muotoilustakin näkee jo että herkempi kaikenmaailman johdon lukitusongelmille vrt nacs.

CCS:n nimi on kirjaimellisesti Combined Charging System. Ja silloin kun sitä on suunniteltu niin varmaan on ollut hyvä syy sille, miksi on haluttu käyttää identtistä PP, CP ja PE pinnien sijaintia type2 liitännästä ja lisätä DC:lle omat pinninsä noiden alapuolelle.

Ja eiköhän siihen ole syynsä, miksi ei haluta käyttää täysin samoja pinnejä sekä ac- että dc-puolen lataukseen. Tesla tuon toteutti omassa aiemmassa versiossaan mutta kun toimii markkinoilla yksin latausratkaisujen ja autojen myyjänä niin helpompi toteuttaa standardista poikkeava toteutus.
 
CCS:n nimi on kirjaimellisesti Combined Charging System. Ja silloin kun sitä on suunniteltu niin varmaan on ollut hyvä syy sille, miksi on haluttu käyttää identtistä PP, CP ja PE pinnien sijaintia type2 liitännästä ja lisätä DC:lle omat pinninsä noiden alapuolelle.

Ja eiköhän siihen ole syynsä, miksi ei haluta käyttää täysin samoja pinnejä sekä ac- että dc-puolen lataukseen. Tesla tuon toteutti omassa aiemmassa versiossaan mutta kun toimii markkinoilla yksin latausratkaisujen ja autojen myyjänä niin helpompi toteuttaa standardista poikkeava toteutus.
Teslan ensimmäinen pikalatausratkaisu euroopassa käytti type2 liitäntää ac että dc lataukseen ja p-amerikassa käyttää edelleen nacs liittimessä samoja pinnejä ac että dc lataukseen. En usko että samojen pinnien käyttö on ongelma. Tuo tyypin2 liitin olisi pitänyt alun alkaen suunnitella niin että sillä onnistuu suuritehoinen dc lataus kuin 3vaiheinen ac lataus.
 
Tuosta ccs liittimen muotoilustakin näkee jo että herkempi kaikenmaailman johdon lukitusongelmille vrt nacs.

Millä perusteella? Et kai nyt kuvittele että CCS1 ja CCS2 ovat sama asia? Niissä on eri lukitusmenetelmätkin. Ei kannata kurkkia niitä jenkkikeskusteluja, kun niissä oleva tieto ei liity mitenkään Euroopassa käytettävään CCS2 liittimeen. Kuvakin jonka pastesit on väärä, se ei ole liitin jota täällä käytetään.
 
En usko että samojen pinnien käyttö on ongelma

Kun on n+1 autonvalmistajaa ja n+1 latauslaitteiden valmistajaa ja kaikki yhdistelmät näistä sekaisin?

Käytännössähän tuossa olisi ollut tarve kehittää taas yksi uusi standardi. Uusi standardi liitännälle joka on fyysisesti sama kuin type2, mutta toimiikin kuin type2 ac lataus mutta toimii myös dc-lataukseen. Jonka lisäksi edelleen olisi type2 ac-latauksen standardi.
 
Millä perusteella? Et kai nyt kuvittele että CCS1 ja CCS2 ovat sama asia? Niissä on eri lukitusmenetelmätkin. Ei kannata kurkkia niitä jenkkikeskusteluja, kun niissä oleva tieto ei liity mitenkään Euroopassa käytettävään CCS2 liittimeen. Kuvakin jonka pastesit on väärä, se ei ole liitin jota täällä käytetään.
Vedähän hetki happea.
 
Kun on n+1 autonvalmistajaa ja n+1 latauslaitteiden valmistajaa ja kaikki yhdistelmät näistä sekaisin?

Käytännössähän tuossa olisi ollut tarve kehittää taas yksi uusi standardi. Uusi standardi liitännälle joka on fyysisesti sama kuin type2, mutta toimiikin kuin type2 ac lataus mutta toimii myös dc-lataukseen. Jonka lisäksi edelleen olisi type2 ac-latauksen standardi.
Juu tarkotinkin että olisi pitänyt heti kehittää ajatuksen kanssa se liitin eikä kehittää type2 ja ccs2 komboja. Tesla teki heti nappiratkasun nacsilla ja homma toimii.
 
Jos esität väitteitä, niin yritä edes perustella mitä sanoit. Jos et ymmärrä lukemaasi, niin älä kopioi niitä tänne.
Mitähä nyt tarkotat? Eikös se ole sinä joka ei ymmärrä lukemaansa? Laitoin kuvan ja tekstin että kuvassa CCS1 niin alat selittää että väärä liitin? Eikö se siitä tullut selväksi että kuvassa on ccs1 eikä eurooppalainen ccs2? Ei se ccs2 ole sen pienempi kuin ccs1:kään joten kuva kyllä hyvin havainnoillistaa sen että tuo ccs1 ja 2 on möhköjä vrt. Nacs?
 
Mitähä nyt tarkotat? Eikös se ole sinä joka ei ymmärrä lukemaansa? Laitoin kuvan ja tekstin että kuvassa CCS1 niin alat selittää että väärä liitin? Eikö se siitä tullut selväksi että kuvassa on ccs1 eikä eurooppalainen ccs2? Ei se ccs2 ole sen pienempi kuin ccs1:kään joten kuva kyllä hyvin havainnoillistaa sen että tuo ccs1 ja 2 on möhköjä vrt. Nacs?
Millois olet vilkaissut viimeksi CSS2:sta, jos sun mielestä tuo CSS1 on samanlainen/samankokoinen :think: Noita CSS2:iakin on montaa eri mallia liittimiä, kempowerilla taitaa olla hyvinkin siro profiili.
 
Millois olet vilkaissut viimeksi CSS2:sta, jos sun mielestä tuo CSS1 on samanlainen/samankokoinen :think: Noita CSS2:iakin on montaa eri mallia liittimiä, kempowerilla taitaa olla hyvinkin siro profiili.
Kiitos kysymästä, tälläviikolla latasin viimeksi. Oli teslan V3 superi, jossa tähä astisista ccs2 kahvoista paras. Kaapelikin ihanan ohut, helppo käsitellä.

Kuva havannoillistamaan ccs1 vs. Ccs2
IMG_4879.jpeg
Ccs2 vs nacs
IMG_4880.jpeg
Ccs1 vs nacsIMG_4881.jpeg
 
Kiitos kysymästä, tälläviikolla latasin viimeksi. Oli teslan V3 superi, jossa tähä astisista ccs2 kahvoista paras. Kaapelikin ihanan ohut, helppo käsitellä.

Kuva havannoillistamaan ccs1 vs. Ccs2
IMG_4879.jpeg
Ccs2 vs nacs
IMG_4880.jpeg
Ccs1 vs nacsIMG_4881.jpeg
Sitten varmaan ymmärrät, että lainaamasi kuva on perseestä, koska CSS1:ssä on tuo lukitus tuolla yläpuolella. Auton päässä Teslan ratkaisu ei ole mikään optimi (Munro Live Compares Tesla's NACS Charging Connector With CCS1):
1703167430761.png


Kuva on varmaan vaan otettu läheltä ;)
 
Kiitos kysymästä, tälläviikolla latasin viimeksi. Oli teslan V3 superi, jossa tähä astisista ccs2 kahvoista paras. Kaapelikin ihanan ohut, helppo käsitellä.

Kuva havannoillistamaan ccs1 vs. Ccs2
IMG_4879.jpeg
Ccs2 vs nacs
IMG_4880.jpeg
Ccs1 vs nacsIMG_4881.jpeg

Mikä tämän vänkääämisen idea taas oli? Tuskin ketään kiinnostaa minkälainen kaapeli tai minkälainen sen käsiteltävyys on laturilla :facepalm:. Sähköä autoon ja menoksi.
 
Suurin haaste noissa latauspisteissä on jäykät johdot ja ilmeisen mielivaltaisesti sijoitetut laturia suojaavat tolpat.
 
En ajatellutkaan että sen täytyisi olla sama kuin Teslan liitin. CCS on minusta vain 2 ylimääräistä pinniä. Niitä AC pinnejä voisi uudelleen käyttää DC pinneinä. CCS on sellainen murroskauden liitin minun makuuni josta aika on jo jollain tapaa ohitse.
Teslan liitin ei toimisi euroopassa koska täällä on yleisesti kolmivaihesähköt. ”NACS” ei tue tuota mitenkään millään tasolla, joten kyseinen liitin on täysin no-go europpaan.
 
Teslan käyttämässä ratkaisussa liitin johtoineen on nestejäähdytetty. Epäilen sen vikaantumistodennäköisyyden olevan varsinkin meikäläisessä ilmastossa CCS:ää suurempi.
Eikös nuo v3 superit ole jäähdytettyjä? Ymmärtääkseni on, siksi v3 superin piuha on paljon ohuempi kuin v2.
 
Tuo oli aika uskomaton munaus Muskilta. Olisi pitänyt alunpitäen luoda latausliitin, joka tukee kaikkia mantereita. Nyt jäi torsoksi ja jää yleistymättä isossa osassa maailmaa.
En mä kyllä suoraansanottuna näe että tuo olisi mikään munaus millään tasolla. On melkolailla yhdentekevää, että mikä liitin siellä välissä on kun neuvotellaan vaan oikein speksatulla protokollalla virta DC-lataukselle ja AC-lataus on auton puolella yhden invertterin verran eroa. (Muutaman saturaisen komponentti).

EU-jenkkilä välillä autojen siirtely on niin totaalisen marginaalista hommaa, ettei tuollainen standardoindi hyödytä yhtään mitään ja yhtään ketään.

Sitäpaitsi - Vuosina 2011-2013 Teslalla ei ollut muskeleita ”standardoida” yhtään mitään. Pelkkä hengissä pysyminen oli ihan riittävän hiuskarvan varassa.
 
Oli se munaus, jos tavoite oli valloittaa maailma myös latausbisneksessä. Yksi universaali liitin "vapaaseen" käyttöön markkinajohtajalta yleensä johtaa standardin syntymiseen. Estetiikka varmaan ohjasi valintaa jenkeissä.
 
Juu tarkotinkin että olisi pitänyt heti kehittää ajatuksen kanssa se liitin eikä kehittää type2 ja ccs2 komboja. Tesla teki heti nappiratkasun nacsilla ja homma toimii.

No ei se ole nappiratkaisu kuin sellaisissa maissa, jossa ei käytetä kolmea vaihdetta. Mitä noihin CCS:iin tulee, niin ei se nyt kauhean vaikeaa voi kenellekään olla niidenkään kanssa. ABC -laturit ainoita, jossa tuota kahvaa joutunut joskus vähän tukemaan latausta aloittaessa, mutta tämäkin tapahtunut tyyliin yhden kerran kymmenestä.
 
En ajatellutkaan että sen täytyisi olla sama kuin Teslan liitin. CCS on minusta vain 2 ylimääräistä pinniä. Niitä AC pinnejä voisi uudelleen käyttää DC pinneinä. CCS on sellainen murroskauden liitin minun makuuni josta aika on jo jollain tapaa ohitse.
Kyllä standardeista löytyy myös tuki DC-lataukselle type2:n AC-pinnien kautta. Ne pinnit on vaan liian pieniä suurille Virroille. Muistaakseni 80A rajana tms. Kun lisäksi vaadittiin ne kontaktorit auton puolelle auton ac-laturin ja DC-virran eroittamiseksi (Teslan liitin vaati ne kanssa), oli vaan kätevämpää käyttää CCS:n dedikoituja DC pinnejä. Siksi type2-DC ei koskaan yleistynyt.
 
NACS standardoitiin pakon edessä ja julkaistiin muutama päivä sitten. Kuten tuossa yllä todettiinkin, Musk olisi saanut luotua maailmanlaajuisen lataustandardin CCS:n tilalle tekemällä siihen lisäykset eri mantereiden erityispiirteitä silmällä pitäen.

North American Charging Standard - Wikipedia
Eikös tuo type2 ja ccs2 combo jossain brysselin kabinetissa päätetty yhdessä saksalaisten autonvalmistajien ja eu päättäjien kesken valita EU:n latausstandardiksi. Vaikka NACS olisi yhteensopiva 3vaihelataukseen eiköhän saksalaiset autovalmistajat olisi lobannu type2 ja ccs2 puolesta. Samat hahmot siellä toimii jarrumiehinä että fsd tulo eurooppaan pitkittyisi.
 
Eikös tuo type2 ja ccs2 combo jossain brysselin kabinetissa päätetty yhdessä saksalaisten autonvalmistajien ja eu päättäjien kesken valita EU:n latausstandardiksi. Vaikka NACS olisi yhteensopiva 3vaihelataukseen eiköhän saksalaiset autovalmistajat olisi lobannu type2 ja ccs2 puolesta. Samat hahmot siellä toimii jarrumiehinä että fsd tulo eurooppaan pitkittyisi.
Saat tämän kuulostamaan siltä, että EU:n intressien puolella olo olisi huono asia... Toiseksekseen, mersu ja muut taitaa olla Teslaa pidemmällä fsd:ssä, niin miksi ne sitä jarruttelisi? Samanlailla niitä varmasti helpottaisi, jos esim. testauspykäliä lievennettäisiin. Henk. koht. en kyllä näe perustetta siihen miksi niitä kannattaisi lieventää.
 
Eikös tuo type2 ja ccs2 combo jossain brysselin kabinetissa päätetty yhdessä saksalaisten autonvalmistajien ja eu päättäjien kesken valita EU:n latausstandardiksi. Vaikka NACS olisi yhteensopiva 3vaihelataukseen eiköhän saksalaiset autovalmistajat olisi lobannu type2 ja ccs2 puolesta. Samat hahmot siellä toimii jarrumiehinä että fsd tulo eurooppaan pitkittyisi.

On näissä asioissa kuitenkin aina se vaikuttamisen mahdollisuus ennen kun päätökset lyödään mustaksi valkoiselle. Kyllä noita päätöksiä edeltää palautekierrokset jonne asianosaiset voi ottaa kantaa. Ehkä se ei ole sen vertaa tuolloin 2014 rapakon takana kiinnostanut vai milloin tuo pykälä tehty?

Nuo kabinetti höpinät sopinee paremmin seuraavaan ketjuun:
 
Kaikki autonvalmistajat eivät ole siirtyneet, isona syynä 800V autojen latausongelmat Teslan pömpeleistä. Todennäköisesti tulevat mukaan jahka nuo 800V latausongelmat on ratkaistu. Lisäksi nekin jotka ovat lupautuneet (esim. GM) eivät todennäköisesti seuraavissakaan malleissa vielä tule nacs liittimellä vaan lykkäävät mukaan adapterin.

Wikipediasta lainattua:

From June through December 2023, automakers BMW Group, Fisker, General Motors, Honda, Hyundai Motor Group, Jaguar Land Rover, Lucid Motors, Mercedes-Benz, Nissan, Polestar, Rivian, Subaru, Toyota, Volvo Cars, and Volkswagen Group all announced that they would equip their electric vehicles sold in the North American market with NACS charge ports from the factory starting in 2025, with adapters available for existing vehicles.[25][26] As of December 2023, Mazda, Mitsubishi Motors, and Stellantis, are the only legacy automakers who have not announced that they will adopt NACS.[27]

Relevanteista potentiaalisista sähkisvalmistajista vain Stellantis ei ole vielä ilmoittanut siirtyvänsä NACS-standardiin. Kaikki muut ovat.

CCS standardeissa eniten häiritsee kaiken kunnianhimon puuttuminen, ei ole haluttu tehdä käytettävyydeltään erinomaista latausta Teslan tyyliin, vaan on tyydytty ainoastaan jonkin kampaviinerikomitean suunnittelemaan "perseensuristimeen".
 
Viimeksi muokattu:
Amerikassahan ollaan siirtymässä NACS-standardiin. Taitaa kaikki autonvalmistajat jo ilmoittaneet siirtyvänsä siihen, ja viranomaisetkin ovat siirtyneet sen taakse (sen jälkeen kun kaikki autonvalmistajat tulivat mukaan) julkiseen rahoitukseen liittyen.
Siellä siihen siirtyminen voidaan nähdä järkiratkaisuna. Euroopassa se ei olisi samanlainen järkiratkaisu.
 
Wikipediasta lainattua:

Relevanteista potentiaalisista sähkisvalmistajista vain Stellantis ei ole vielä ilmoittanut siirtyvänsä NACS-standardiin. Kaikki muut ovat.

CCS standardeissa eniten häiritsee kaiken kunnianhimon puuttuminen, ei ole haluttu tehdä käytettävyydeltään erinomaista latausta Teslan tyyliin, vaan on tyydytty ainoastaan jonkin kampaviinerikomitean suunnittelemaan "perseensuristimeen".
Mikä on erinomainen lataus? Jos tarkoitat automaattista aloitusta ja lopetusta ja veloitusta niin tsekkaa Charge and Drive.
 
CCS standardeissa eniten häiritsee kaiken kunnianhimon puuttuminen, ei ole haluttu tehdä käytettävyydeltään erinomaista latausta Teslan tyyliin, vaan on tyydytty ainoastaan jonkin kampaviinerikomitean suunnittelemaan "perseensuristimeen".

Ei siitä mitään kunnianhimoa puuttunut, sehän on tehty oikein. Missä mielessä jokin yhtäläinen ehdotelma on parempi kuin CCS2?
 
Eipä sillä ole itselle ainakaa mitän merkitystä millaista liitintä käytetään, kunhan se on jokapaikassa sama ja saa sähköä autoon. Ei ole CCS kompelyys haitannut yhtään.

NACS sai tuen yli 500v lataukselle vasta 2022 (wikin mukaan jos aamusilmillä luin oikein) joten lieneekö tällä ollut vaikutusta CCS yleistymiseen euroopassa.
Lisäksi CCS on yhteistyössä kehitetty, toisin kuin NACS joka on yhden firman kehittelemä. Euroopassa Tesla vaan oli myöhässä tuon oman liittimensä kanssa. Jenkeissä taas käynyt päinvastoin.
 
Saat tämän kuulostamaan siltä, että EU:n intressien puolella olo olisi huono asia... Toiseksekseen, mersu ja muut taitaa olla Teslaa pidemmällä fsd:ssä, niin miksi ne sitä jarruttelisi? Samanlailla niitä varmasti helpottaisi, jos esim. testauspykäliä lievennettäisiin. Henk. koht. en kyllä näe perustetta siihen miksi niitä kannattaisi lieventää.

Miksi Mersuissa ja niissä muissa ei ole tuota FSD:tä asiakkaiden käytössä? Vai onko? Ovatko he edellä vain joissain testiautoissaan, mutta myytävissä autoissa olevissa ominaisuuksissa olevat jäljessä? Ei ole tarkoitus vittuilla, vaan ihan mielenkiinnosta.

Entä ihan perus autopilottia jos mietitään, onko muilla kun Teslalla varteenotettavia autopilotteja autoissaan? Ihan tätä mietin senkin puolesta kun seuraava auto tuskin tulee olemaan Tesla, mutta autopilotista kyllä tykkään.
 
Eipä sillä ole itselle ainakaa mitän merkitystä millaista liitintä käytetään, kunhan se on jokapaikassa sama ja saa sähköä autoon. Ei ole CCS kompelyys haitannut yhtään.

NACS sai tuen yli 500v lataukselle vasta 2022 (wikin mukaan jos aamusilmillä luin oikein) joten lieneekö tällä ollut vaikutusta CCS yleistymiseen euroopassa.
Lisäksi CCS on yhteistyössä kehitetty, toisin kuin NACS joka on yhden firman kehittelemä. Euroopassa Tesla vaan oli myöhässä tuon oman liittimensä kanssa. Jenkeissä taas käynyt päinvastoin.

Juurikin tämä, mielummin yhteistyön pohjalta syntynyt ratkaisu kuin yhden firman kehittelemä. Jenkeissä ryssittiin CCS:n suhteen ihan täysin, joten Teslan kattavampi ja toimivampi verkosto pääsi de facto-asemaan helposti.
 
Miksi Mersuissa ja niissä muissa ei ole tuota FSD:tä asiakkaiden käytössä? Vai onko? Ovatko he edellä vain joissain testiautoissaan, mutta myytävissä autoissa olevissa ominaisuuksissa olevat jäljessä? Ei ole tarkoitus vittuilla, vaan ihan mielenkiinnosta.

Entä ihan perus autopilottia jos mietitään, onko muilla kun Teslalla varteenotettavia autopilotteja autoissaan? Ihan tätä mietin senkin puolesta kun seuraava auto tuskin tulee olemaan Tesla, mutta autopilotista kyllä tykkään.
Mersussa on ihan virallinen L3 tason ohjaus. Toki rajoitteet on mutta se on virallisesti viranomaisten hyväksymä.

Kaikissa autoissa on AP vastaavat ominaisuudet jo ja toiminallisuudet. Oli jo ennen Teslan APta.
 
Aika monissa "autopilot" on alihankittu MobilEyelta, joka toteutti myös Teslan Autopilot 1:n. Musk riitautui MobilEyen kanssa kun eivät suostuneet yksinoikeuteen, ja aloitti in-house kehityksen. Erittäin pitkältä takamatkalta. 2017 ei olisi voinut uskoa miten pitkälle pääsivät parissa vuodessa. MobilEye myytiin Intelille.

Riippuu sitten valmistajasta millaisilla vaatimuksilla MobilEye on toteutettu. Esimerkiksi Audissa autopilotissa on kapasitiivinen käsien tunnistus ratista ja se tosiaan vaan auttelee ohjailemaan, eikä ota kuskin paikkaa yli, kuten Teslassa. Se myös luovuttaa matalalla kynnyksellä ilman varoitusta ohjailun.

Jää makuasiaksi kumpi on parempi. Autopilotissa oli aiemmin ripeä kehitys, mutta nyt on jääty pitkäksi aikaa takapakkia ottaneisiin versioihin täällä Euroopassa. Voimme syyttää EU:ta joka ei motivoi kehittämään itseajavuutta erikseen tänne tiukasta regulaatiosta johtuen. Eli emme saa samaa kehittyneintä ohjelmistohaaraa kuin jenkit. Nyt on jo yli vuoden ollut käytössä itsellänikin versio joka tekee samanlaisia surmansyöksyjä liittymiin kuin ~2018, jotka olivat jo pitkään korjattuna.
 
Mersussa on ihan virallinen L3 tason ohjaus.
Tää on miljoona kertaa puhuttu, mutta onhan toi Mersun "L3" nyt aivan onneton ja aikalailla täysin käyttökelvoton tällä hetkellä. Vaatii todella paljon rajoitusten poistoja, että olisi jotenkin käyttökelpoinen missään normaalissa liikennetilanteessa.
 
Miksi Mersuissa ja niissä muissa ei ole tuota FSD:tä asiakkaiden käytössä? Vai onko? Ovatko he edellä vain joissain testiautoissaan, mutta myytävissä autoissa olevissa ominaisuuksissa olevat jäljessä? Ei ole tarkoitus vittuilla, vaan ihan mielenkiinnosta.

Entä ihan perus autopilottia jos mietitään, onko muilla kun Teslalla varteenotettavia autopilotteja autoissaan? Ihan tätä mietin senkin puolesta kun seuraava auto tuskin tulee olemaan Tesla, mutta autopilotista kyllä tykkään.
Ajoin jo 5 vuotta sitten itävallassa opelin insignialla jossa oli yhtä hyvä autopilotti kuin teslassa, eli kaistallapito. Ja nykyisistä kannattaa kokeilla vaikka bmw:n tahi volvon "autopilotit", huomattavasti sivistyneempiä ja valmiimpia kuin tuo teslan jarrutan joka rampille/varjolle tai vetelen keskellä moottoritietä kun joku vesiura näyttää keskikaistalta.

Mersu on kyllä kokeilematta mutta kuvittelisin että kun sieltä jotain luvataan se myös toimii. Tesla kun lupaa niin siitä tietää lähinnä että homma ei toimi nyt, eikä 2 vuoden päästäkään mutta fanilauma laulaa kuorossa että neuroverkko sitä ja tätä ja kyseessä on vain hetkellinen bugi.
 
Olenko ihan hakoteillä, vai onko markkinoille tullut ihan viime aikoina hirmuinen määrä kevyesti käytettyjä, erittäin kohtuuhintaisia (oman määritelmäni mukaan 30-40 k€) sähköautoja? Tuntuu, että tällä hetkellä vaihtoehtoja on enemmän, kuin koskaan. Esim. tuota BYD Attoa (jota en kuitenkaan taida uskaltaa hankkia) olisi tarjolla melkein uutena, vain karvan yli kolmen kympin hintaan. Ja se on vain yksi esimerkki monista.
 
Olenko ihan hakoteillä, vai onko markkinoille tullut ihan viime aikoina hirmuinen määrä kevyesti käytettyjä, erittäin kohtuuhintaisia (oman määritelmäni mukaan 30-40 k€) sähköautoja?
Uusien hintakehitys ja hyvä saatavuus pakottaa käytettyjen markkinat sopeutuun.
Saksassa sähköautotuet alkaneet hiipuun, kun niiden sopimushännät(* myyty, niin käytettyjen markkinat voi ohentua tunnin osalta.
Hullujenpäivien pösöistä vuoden sopparit purkaan ensivuonna.

(*Lunastus ym sopparit
 
Olenko ihan hakoteillä, vai onko markkinoille tullut ihan viime aikoina hirmuinen määrä kevyesti käytettyjä, erittäin kohtuuhintaisia (oman määritelmäni mukaan 30-40 k€) sähköautoja? Tuntuu, että tällä hetkellä vaihtoehtoja on enemmän, kuin koskaan. Esim. tuota BYD Attoa (jota en kuitenkaan taida uskaltaa hankkia) olisi tarjolla melkein uutena, vain karvan yli kolmen kympin hintaan. Ja se on vain yksi esimerkki monista.

Et ole hakoteillä, käytettyjen sähkäreiden keski-hinta ollut laskusuunnassa syksystä lähtien. Huomaa erityisesti MEB-romuissa*, nyt saa alle 20tkm ajettuja 52kWh ID4 halvemmalla kuin mitä uudet (40kWh) Leafit maksoi vajaa 2v sitten (33k).

*no hate
 
Viimeksi muokattu:
Kävimme kesällä koeajamassa 2021 ID.3:a, jolla oli ajettu 70tkm. Hintapyynti oli pitkälti yli 30ke. Tarkkaa summaa en muista, mutta enemmän kuin MG4 lux eli 33ke. Nyt näyttää olevan nettiauton halvin saman ikäinen, 29tkm ajettu, hp. 24900e.

Väitän että tuo MG4 kalibroi koko markkinan uudelleen. No, ehkä muutama muukin tekijä on ollut. ;)
 
Aika monissa "autopilot" on alihankittu MobilEyelta, joka toteutti myös Teslan Autopilot 1:n. Musk riitautui MobilEyen kanssa kun eivät suostuneet yksinoikeuteen, ja aloitti in-house kehityksen. Erittäin pitkältä takamatkalta. 2017 ei olisi voinut uskoa miten pitkälle pääsivät parissa vuodessa. MobilEye myytiin Intelille.

Riippuu sitten valmistajasta millaisilla vaatimuksilla MobilEye on toteutettu. Esimerkiksi Audissa autopilotissa on kapasitiivinen käsien tunnistus ratista ja se tosiaan vaan auttelee ohjailemaan, eikä ota kuskin paikkaa yli, kuten Teslassa. Se myös luovuttaa matalalla kynnyksellä ilman varoitusta ohjailun.

Jää makuasiaksi kumpi on parempi. Autopilotissa oli aiemmin ripeä kehitys, mutta nyt on jääty pitkäksi aikaa takapakkia ottaneisiin versioihin täällä Euroopassa. Voimme syyttää EU:ta joka ei motivoi kehittämään itseajavuutta erikseen tänne tiukasta regulaatiosta johtuen. Eli emme saa samaa kehittyneintä ohjelmistohaaraa kuin jenkit. Nyt on jo yli vuoden ollut käytössä itsellänikin versio joka tekee samanlaisia surmansyöksyjä liittymiin kuin ~2018, jotka olivat jo pitkään korjattuna.
EU vain haluaa pitää asiat hanskassa ja eikä vain antaa rellestää.
Tesla on kehittänyt omaa ratkaisuaan tyhjästä. Mercedes-Benz ja kumppanit on todennäköisesti hankkinut ratkaisunsa muualta. En tiedä tekeekö yksikään muu valmistaja tätä in-house.
Onko tällä niin merkitystä? Vaikka on oma tai ei. Kunhan toimii.
Tää on miljoona kertaa puhuttu, mutta onhan toi Mersun "L3" nyt aivan onneton ja aikalailla täysin käyttökelvoton tällä hetkellä. Vaatii todella paljon rajoitusten poistoja, että olisi jotenkin käyttökelpoinen missään normaalissa liikennetilanteessa.
Mutta on virallinen ja eivät vetkuile sillä että tämä on L2.
 
EU vain haluaa pitää asiat hanskassa ja eikä vain antaa rellestää.
Puhdasta protektionismia. Innovaatio liikkuu täällä kuin etana kurvissa autopilotin 0.1 versiossa. Autonvalmistajilla on valtava lobbausvoima EUssa.

Autopilotkin oli turvallisempi ennen kuin direktiivi maksimikääntönopeudesta ja ihmeelliset kaistanvaihtorajoitukset implementoitiin. Sen forkin jälkeenhän tuo on mennyt korkeintaan huonommaksi.

Olisipa Nokiakin saanut kosketusnäytöt kielletyiksi EUssa 2007 eteenpäin turvallisuutta vaarantavina.
 
Olenko ihan hakoteillä, vai onko markkinoille tullut ihan viime aikoina hirmuinen määrä kevyesti käytettyjä, erittäin kohtuuhintaisia (oman määritelmäni mukaan 30-40 k€) sähköautoja? Tuntuu, että tällä hetkellä vaihtoehtoja on enemmän, kuin koskaan. Esim. tuota BYD Attoa (jota en kuitenkaan taida uskaltaa hankkia) olisi tarjolla melkein uutena, vain karvan yli kolmen kympin hintaan. Ja se on vain yksi esimerkki monista.
Saihan jo 2021 esim. 52kWh akulla ja 398km WLTP-toimintamatkalla varustettua Renault Zoe:a 29 k€:lla (jonka minä silloin ostinkin), ja Seat Mii:tä alle 20 k€ (kampanjahinta).

Suurin kysymys tietenkin on, mitä tuolla 30k€ saa tuossa BYD Attossa. Tärkeimpinä esim. akun nettokoko ja toimintamatka koska ne tuppaavat aina olemaan eniten hintaa nostavia ominaisuuksia sähköautossa. Esim. vuoden 2021 29k€ maksaneesta Zoe:sta puuttui DC-pikalataus (joka tosin olisikin ollut vain 50kW, kun auto muuten pystyy 22kW AC-lataukseen) ja takapenkin ikkunat ovat käsin ruuvattavia eivätkä sähköisiä, ja Seat Mii:ssä omat rajoitteensa kuten neljä istumapaikkaa, pieni akku, muistikuvani mukaan vain yksivaiheinen AC-lataus (Miin omistajat voivat varmistaa) jne.

Ei halvan sähköauton valmistaminen sinänsä ole vaikeaa, laittaa vaan puolet pienemmän akun kuin kilpailijoilla, ja karsii kaiken pois mikä ei ole välttämätöntä. Siksi suhtaudun aina skeptisesti kohu-uutisiin kuinka se-ja-se autonvalmistaja aikoo tuoda markkinoille "tosihalvan" sähköauton, ja sitten se paljastuu joksikin 30kWh akulla varustetuksi kaksipaikkaiseksi mopoautoksi.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 475
Viestejä
4 508 688
Jäsenet
74 405
Uusin jäsen
attesaarela

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom