Yleistä keskustelua sähköautoista

Autovalmistajathan saattavat myös tuottaa eri maihin erilaisia tuotteita. Sähköautoissa se ”suomiauto” voi oikeastikin latautua paremmin talvella kun sinne on ehkä tuurilla laitettu kobolttia vähän enemmän kennoon - ja vastineeksi se sitten myös maksaa enemmän vs. espanjan ihme.

En tiedä onko tätä vielä käytännössä tapahtunut, mutta lähes varmasti tulee tapahtumaan kunhan valmistajat ehtivät optimoimaan mallejaan eri markkinoille.

Australiaan on turha työntää pakkasen kestäviä kennoja ja Kanadan aroilla saatetaan mielellään maksaa siitä, että akku ottaa tehoa vastaan siedettävästi vielä -20C:ssä…
Siellä ausseissa saatetaan haluta akun jäähdytystä ennen latausta.
 
Lämpö on todella paha asia litiumakulle ihan siinä missä pakkasessa latailukin. Lämmön ongelma on vain siinä että myös akun pelkkä säilyttäminen kuumissa oloissa vahingoittaa sitä melkoista kyytiä.

Jos yleisesti katsoo nyt olemassaolevaa iäkkäämpien ja enemmän ajettujen sähköautojen kantaa niin autot joissa on todella vahva akuston lämmönhallinta (lämmitys+jäähdytys) edustaa huomattavan pientä osaa akkuvikaisista autoista.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Mitenhän hyvin lienee BMW i3:sten akut kestäneet.
Muistaakseni Teslabjornin testeissä nämä latautui aika tehokkaasti pakkasesta välittämättä, paljon tehokkaammin kuin Teslat kovilla pakkasilla tuolloin. En tunne akkukemiaa kovinkaan mutta muistaakseni Bjorn kommentoi ihmetellen että miten paljon kobolttia näihin onkaan tungettu.
 
Lämpö on todella paha asia litiumakulle ihan siinä missä pakkasessa latailukin. Lämmön ongelma on vain siinä että myös akun pelkkä säilyttäminen kuumissa oloissa vahingoittaa sitä melkoista kyytiä.

Jos yleisesti katsoo nyt olemassaolevaa iäkkäämpien ja enemmän ajettujen sähköautojen kantaa niin autot joissa on todella vahva akuston lämmönhallinta (lämmitys+jäähdytys) edustaa huomattavan pientä osaa akkuvikaisista autoista.
Pikalataaminenkaan ei taida kestoa parantaa? Vanha viisaus oli, että yli 1C on jo rankkaa akulle. Samoin purkaminen tosi isoilla tehoilla virroilla, 100% lataaminen, täytenä säilyttäminen, lämpimässä/kuumassa säilyttäminen, liian tyhjäksi purkaminen jne.
 
Mitenhän hyvin lienee BMW i3:sten akut kestäneet.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jotain tutkimuksia tai testejä niistä, kun vieläkin 2013 mallisia on myynnissä ja liikenteessä. Paljonko noiden akkukapasta on vielä käytettävissä?
 
Eilen heitetty reissu Joensuu-Nokia-Joensuu meni hienosti ja helposti meidän Polestarilla. Kotoa lähtö täydellä akulla kaatosateessa, joka kesti pari ensimmäistä tuntia ajoa ja ensimmäinen tauko Vaajakosken ABC:llä, jossa oli yksi vapaa latauspaikka ja loput käytössä. Vieressä Nissanin omistaja pyysi apua miten tätä laturia käytetään ja opastuksen jälkeen oma kiinni laturiin ja syömään. Latausnopeus huima 36kW. Onneksi ei tarvittu kuin 14% perille pääsyyn. Perillä Nokialla Prisman pihaan lataukseen ja katsomaan Fribakisoja. Kun akku oli täynnä oli mukava lähteä ajelemaan kotiinpäin. Kotimatka sujui mainiosti ja lataustauko pidettiin samassa paikassa kuin silloin kun haettiin auto Tampereelta uutena eli Pieksämäen Prisman pihalla. Navigoitiin laturille ja lataus alkoin kun jäljellä oli 37% akkua. Latausnopeus 122kW ja 10min lataus ja kotiin. Matkalla satoi yhdessä kohdassa 20min ajan niin kovasti vettä, että piti ajaa 60km/h. Loppujen lopuksi yöllä kotona ja matkan statsit: 845,2km, 18,5kWh/100km, 9h55min, keskinopeus 88km/h. Ei huono kulutus siihen nähden, että puolet matkasta oli märkää ja välillä tie muistutti järveä.
 
Loppujen lopuksi yöllä kotona ja matkan statsit: 845,2km, 18,5kWh/100km, 9h55min, keskinopeus 88km/h. Ei huono kulutus siihen nähden, että puolet matkasta oli märkää ja välillä tie muistutti järveä.
Tuohan on Polestarille loistokulutus. Ilmeisesti ovat saaneet jotain optimointeja tehtyä, kun päästy jo alle 20kwh/100 kulutuksiin.

Mutta noi ABC:n latauskenttien kokonaistehot on kyllä aika sketsi. Varsinkin kun käyttöaste on kova, niin olisi kiva jos antaisivat vähän enemmän tehoa irti.
 
Ite ollut nyt pyörimässä pohjois norjassa ja ruotsissa niin kyllä sähköautoilu vähän kuumottavia tilanteita ajottain aiheuttaa. Yhdellekin auton ehdottamalle laturille saapuessa akkua 2% niin eihän latauskortti toiminut ja pömpeli sanoi että pitäisi ladata sovellus, tietenkään sekään ei toiminut.

muutaman kymmenen kilsan päässä teslan sc minkä tiesi varmuudella toimivan suomi äpillä niin ei muutaku kokeilemaan onnea. Todistettavasti i4 menee näköjään ainakin 20km nolla rangen jälkeen. Rupeaa rajottamaan näytön mukaan tehoja kun ollaan 0% ja taisi olla vain 50% käytössä.

reilu 3tkm reissu tähän mennessä kulutuksella 17,8. Auto siis i4 M50
 
Tuohan on Polestarille loistokulutus. Ilmeisesti ovat saaneet jotain optimointeja tehtyä, kun päästy jo alle 20kwh/100 kulutuksiin.

Mutta noi ABC:n latauskenttien kokonaistehot on kyllä aika sketsi. Varsinkin kun käyttöaste on kova, niin olisi kiva jos antaisivat vähän enemmän tehoa irti.
Juu todella hyvä on! Varsinkin kun vielä tämä nelivetomalli meillä. Nythän ne meinaavat nostaa kenttien tehoja 800V arkkitehtuurille ja sitä myötä vähän paremmin jaettavaksi useammalle 400V autolle.
 
Onkos kukaan kokeillu lähteä pitemmälle reissulle myöhään illalla/yöllä? Laturit on varmaan aika tyhjänä ja tehokkaimmillaan?
 
Onkos kukaan kokeillu lähteä pitemmälle reissulle myöhään illalla/yöllä? Laturit on varmaan aika tyhjänä ja tehokkaimmillaan?
Yleensä riittänee kun pyrkii välttämään ne pahimmat ruuhka-ajat esim just loma-aikoina.

Tietysti jos pystyy lähetemään myöhemmin illalla tai aikaisin aamulla niin aikanhuoletta saa olla
 
Ite ollut nyt pyörimässä pohjois norjassa ja ruotsissa niin kyllä sähköautoilu vähän kuumottavia tilanteita ajottain aiheuttaa. Yhdellekin auton ehdottamalle laturille saapuessa akkua 2% niin eihän latauskortti toiminut ja pömpeli sanoi että pitäisi ladata sovellus, tietenkään sekään ei toiminut.

muutaman kymmenen kilsan päässä teslan sc minkä tiesi varmuudella toimivan suomi äpillä niin ei muutaku kokeilemaan onnea. Todistettavasti i4 menee näköjään ainakin 20km nolla rangen jälkeen. Rupeaa rajottamaan näytön mukaan tehoja kun ollaan 0% ja taisi olla vain 50% käytössä.

reilu 3tkm reissu tähän mennessä kulutuksella 17,8. Auto siis i4 M50
Tätähän meikä on sanonut että ite en uskalla missään nimessä ulkomailla ajaessa jättää latausta muun kuin superien varaan.
 
Olen yrittänyt netistä ja käyttöohjeista ynnä muista etsiä Renaultin "virallista" suositusta Megane E-Techin päivittäisestä lataustasosta. Eihän tällä suoraa käytännön merkistystä ole, kunhan kiinnostaa. Osaisiko joku teistä opastaa?
 
Olen yrittänyt netistä ja käyttöohjeista ynnä muista etsiä Renaultin "virallista" suositusta Megane E-Techin päivittäisestä lataustasosta. Eihän tällä suoraa käytännön merkistystä ole, kunhan kiinnostaa. Osaisiko joku teistä opastaa?
Ilmeisesti tuossa olis NCMA akku, eli varmaan se normiajossa ~80%?
 
Olen yrittänyt netistä ja käyttöohjeista ynnä muista etsiä Renaultin "virallista" suositusta Megane E-Techin päivittäisestä lataustasosta. Eihän tällä suoraa käytännön merkistystä ole, kunhan kiinnostaa. Osaisiko joku teistä opastaa?
Ilmeisesti tuossa olis NCMA akku, eli varmaan se normiajossa ~80%?
Ratkaisevaa on myös se, että paljonko akussa on sitä käyttäjältä piilotettua bufferia.

Björnin testissä on mainittu netto-kapasiteetiksi 54.5kWh, en jaksa plärätä testejä selvittääkseni bruttoa, mutta kun mainostetaan 60kWh akkuna, niin tuossa voi hyvin olla joku 7-8% bufferia ylhäällä jolloin voisi ajatella, että 85-90% asetuksetkaan eivät olisi kauhean huonoja akun eliniän kannalta.




En tiedä mitä ohjekirja mahtaa sanoa. Mistään ei kyllä oikeasti selvinnyt, että paljonko sitä energiaa oikeasti sinne akkuun saa nimellispeksin perusteella sullottua ja mikä se todellinen top-buffer oikein on.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksista. EV Databasen mukaan olisi 60 kWh netto ja 65 kWh brutto. Mutta hieman on tosiaan eri lukuja eri paikoissa.

Toki sen optimaalisen prosentin pystyy tosiaan itsekin jotenkin päättelemään, mutta kiinnostaa erityisesti se valmistajan virallinen suositus. Ihan vaan mielenkiinnosta :) Jännä, ettei sellaista mistään tunnu lainkaan löytyvän.
 
Heittaisin lonkalta etta se prosenttiluku mihinka pikalaturilla lataa nopeasti on hyva raja paivittaiseen lataustasoon jos kaytto on sellaista etta seuraavana paivana ei kulu 20% akusta. Eli jos auto lataa vauhdilla 80% asti niin pitaisin sita rajana jos ohjekirjassa ei muuta sanota.
 
Tuhansilla autoilla lastattu laiva on tulessa Hollannin edustalla: yksi on kuollut, miehistöä pakeni mereen

Mielenkiintoista nähdä, miten tässä nyt ensi alkuun käy ja mikä on oppi ja lopputulos. Jotain varmasti määritellään sekä sisäisesti että sitten laajemminkin. Merenkulun hiiiiiiiiiitaan kansainvälisen sopimustahdin tuntien toki todennäköisesti sisäinen säännöstö ehtii ensin.

On toki myös täysin mahdollista, että kyseessä on ihan normaali bensa-autokin, joka on syttynyt. Vähän epäuskottavalta tuntuu, että tuolta olisi vuotanut jo tietoja oikeasta syttymissyystä.
 
Tuhansilla autoilla lastattu laiva on tulessa Hollannin edustalla: yksi on kuollut, miehistöä pakeni mereen

Mielenkiintoista nähdä, miten tässä nyt ensi alkuun käy ja mikä on oppi ja lopputulos. Jotain varmasti määritellään sekä sisäisesti että sitten laajemminkin. Merenkulun hiiiiiiiiiitaan kansainvälisen sopimustahdin tuntien toki todennäköisesti sisäinen säännöstö ehtii ensin.

On toki myös täysin mahdollista, että kyseessä on ihan normaali bensa-autokin, joka on syttynyt. Vähän epäuskottavalta tuntuu, että tuolta olisi vuotanut jo tietoja oikeasta syttymissyystä.
Linkisi mukaan (yle.fi) "Aluksen lastina on noin 3 000 autoa. Pelastustöihin osallistuva rannikkovartiosto epäilee, että palo olisi saanut alkunsa sähköautossa syttyneestä palosta. "

Mutta ei avannut mistä moinen epäily. Mutta tuo vaikuttaa lähinnä siltä ett toimittaja on saanut rannikkovartiostolta tuollaisen epäilyn.

Jutun lähde linkissä (nos.nl) kuviakin, mm liekkin ja savun lisäksi lämpökamera kuva.

Se että osa 23 henkisestä miehistöstä hypännyt mereen luo kyllä mielikuvaa jossa palunalkuna voinut olla mitä vain.

Sähköautoja ilmeisesti ollut 25 kpl. laiva lähtenyt Saksasta Bremerhavenista matkalla Egyptiin, joku varmaan jo mielessään miettii mitä laatu sakalaista patteria tuolla viedään, mutta se ei tainnut selvitä mistä lastattuja ja kenenkä autoja tuolla on.
 
Viimeksi muokattu:
Selvisikö mistään näistä jutuista, että millaisia autoja siellä ollaan kuskattu? Ihan uusia suoraan tehtaalta, vai kenties käytettyjä tai jopa kolaroituja, vakuutusyhtiöiden lunastamia autoja?
 
Selvisikö mistään näistä jutuista, että millaisia autoja siellä ollaan kuskattu? Ihan uusia suoraan tehtaalta, vai kenties käytettyjä tai jopa kolaroituja, vakuutusyhtiöiden lunastamia autoja?
Jos pitäisi mutuilla niin sanoisin että uusia autoja matkalla jälleenmyyjälle. Saksasta Egyptiin matkalla tuo laiva.
 
Aika huonoa tuuria on, jos 3000:sta autosta 25 on sähköautoja ja niistä joistain lähtenyt alkuun. Prosentuaalinen mahdollisuuskin aika pieni.
Siksi tuossa vähän tuoksahti että ilman selityksiä epäilyssä on mukana ennakkoasennetta.

Voi heillä toki olla vahvaa pohjaakin epäilylle. mutta ei ilmeisesti ole sellaista että sähkikset voisi pois sulkea.

Sähkisten kanssa haaste taitaa olla se että sammuttaminen ja vaarattomana pitäminen vaikeaa, ja ei helpota jos ne 23 samassa nipussa. Ajan sitä takaa jos prosentti osuu, niin voisiko olla enemmän haastetta. vs polttis joka kärähtää rahtiöljyillä ja joiden kuljettamiseen alus rakennettua palojenkin osalta.

Kuvien perusteella tulee mieleen että nyt siellä palaa sähkikset, hybridit , polttikset, iitse laiva.
 
Siksi tuossa vähän tuoksahti että ilman selityksiä epäilyssä on mukana ennakkoasennetta.

Voi heillä toki olla vahvaa pohjaakin epäilylle. mutta ei ilmeisesti ole sellaista että sähkikset voisi pois sulkea.

Sähkisten kanssa haaste taitaa olla se että sammuttaminen ja vaarattomana pitäminen vaikeaa, ja ei helpota jos ne 23 samassa nipussa. Ajan sitä takaa jos prosentti osuu, niin voisiko olla enemmän haastetta. vs polttis joka kärähtää rahtiöljyillä ja joiden kuljettamiseen alus rakennettua palojenkin osalta.
Jossain uutisessa sanottiin että laivan miehistö yritti alkusammuttaa paloa siihen asti ettei rahtikannella voinut olla enää. Liekö sieltä tullut tieto että sähköautosta lähti.
 
Jossain uutisessa sanottiin että laivan miehistö yritti alkusammuttaa paloa siihen asti ettei rahtikannella voinut olla enää. Liekö sieltä tullut tieto että sähköautosta lähti.
ok, siitä kuitekin lähdettävä että joskus se sähkiskin syttyy kesken matkan. Alkoi siitä tai ei, niin jotain korjattavaa/kehitettävää touhuun tulee, jos sen seurauksena voi käydä noin.


Kuluttajan kannalta rahdin sähkisriskin nousu tarkoittaa kaukoidän tuonti kilpailun kannalta huonoa. Kun muistetaan että maa reittikin vähän takkuaa. (no ei kai autoja junilla on ole venäjän halki rahdattu, vaan länsivenäjällekkin viety laivoilla tältäpuolelta.
 
Parkkihallit ovat myös pahoja, jos autoja alkaa mossahtelemaan. Voi olla vaikka mökkitiellä saanut pohjakosketuksen ja kosahtaa kauppareissulla.

Polttis tai muu palava sammuu vedellä ja vashdolla ja homma sillä selvä. Akkupalo on tosi paljon hankalampi.
 
Parkkihallit ovat myös pahoja, jos autoja alkaa mossahtelemaan. Voi olla vaikka mökkitiellä saanut pohjakosketuksen ja kosahtaa kauppareissulla.

Polttis tai muu palava sammuu vedellä ja vashdolla ja homma sillä selvä. Akkupalo on tosi paljon hankalampi.
Sähköautopaloista on jossain ketjussa juttua, niiden osalta pellot hälventyneet ja pelastuslaitoksilla prosessit kunnossa.

Eli kerrottu että sähkis ei sinänsä riski, monelta osin parkkhalli turvallisuus riski pienempi. Akkupalon riskit hanskataan, eli kerrottu että siinä jujuna se että syttynyt auto poistetaan palopaikalta ja viedään "sammutuskonttiin" tai vastaavaan. Ammattilaiset osaa.

Mutta jos palo tapahtuu omissa ympyröissä, eli itse sen sammuttaa tai palo tukahtuu itsekkseen, niin sähkiksen osalta yhteyttä ammattilaisiin, vaikka sinne 112.
 
Sitä olen myös pohtinut paloturvallisuuden kannalta kun sekä Tukes että vakuutusyhtiöt toitottaa ettei sähkölaitteita saa jättää laturiin valvomatta.

Kuinkas se valvonta totuetuu etenkin etanalaturilla kotona ladatessa. Osalla vakuutusyhtiöitä oli aika hurjat suojaetäisyydet palavasta materiaalista ladattavaan sähköautoon. Onkohan kaikki tietoisia noista ettei tule ikävä yllätys jos jotain sattuu.
 
Kyllähän tuosta otsikoita revitellään, jos sähköautosta on saanut alkunsa. Aikoinaan, kun siirryttiin hevosesta polttomoottoriin niin samalla tavalla uuden tekniikan paloriski oli suurempi. Harvemmin se hevonen sytty palamaan.
Kehitys kehittyy.
Autoille pitäisi olla laivoissa palo-osastoitu tila joissa sprinklerit? Onkohan niissä?
 
Sähköautoja kuljettaville laivoille oma parkkialue sähköautoille ja ansaluukut luiskineen, jolla voidaan pudottaa palava kottero suoraan mereen :psmoke:

Sent from my Niro EV
 
Sähköautopaloista on jossain ketjussa juttua, niiden osalta pellot hälventyneet ja pelastuslaitoksilla prosessit kunnossa.

Eli kerrottu että sähkis ei sinänsä riski, monelta osin parkkhalli turvallisuus riski pienempi. Akkupalon riskit hanskataan, eli kerrottu että siinä jujuna se että syttynyt auto poistetaan palopaikalta ja viedään "sammutuskonttiin" tai vastaavaan. Ammattilaiset osaa.

Mutta jos palo tapahtuu omissa ympyröissä, eli itse sen sammuttaa tai palo tukahtuu itsekkseen, niin sähkiksen osalta yhteyttä ammattilaisiin, vaikka sinne 112.
En tiedä miten onnistuu akkupaloisen auton poistaminen sokkeloisesta ja matalasta autohallista, joka täynnä autoja. Normaali sprinkleri ei taida noille paloille yhtään mitään. Suojaa toki muita autoja.
 
Sitä olen myös pohtinut paloturvallisuuden kannalta kun sekä Tukes että vakuutusyhtiöt toitottaa ettei sähkölaitteita saa jättää laturiin valvomatta.

Kuinkas se valvonta totuetuu etenkin etanalaturilla kotona ladatessa. Osalla vakuutusyhtiöitä oli aika hurjat suojaetäisyydet palavasta materiaalista ladattavaan sähköautoon. Onkohan kaikki tietoisia noista ettei tule ikävä yllätys jos jotain sattuu.
IF:in kotivakuutuksen prujuja selaisin.
Latauksen osalta mainittiin yleisesti, ettei sähkölaitteita saa ladata palavien materiaalin lähellä, esimerkkinä sohvalla, sängyllä verhojen ja muiden tekstiilien lähellä. ja se mainittu valvonnan alla. En kaivannut mitä se tarkoittaa. Mutta jos meinaat tarkoittava sitä että vieressä pitää olla, niin jotain lähdettä ja vielä niin että pitänyt korvausriidoissa.

Sähköautojen lataamisesta lähinnä se että kiinteistön sähköverkko ne tarkistettu ammattilaisella siihen soveltuvaksi.

Ehkä jossain on sitten lisäahtoja.

Mutta vakuutus kilpailuttaessa kannattaa ilman muuta tarkistaa
 
En tiedä miten onnistuu akkupaloisen auton poistaminen sokkeloisesta ja matalasta autohallista, joka täynnä autoja. Normaali sprinkleri ei taida noille paloille yhtään mitään. Suojaa toki muita autoja.
Tapauskohtaista, jos ei suoraan saa "kontiin", niin sitten ensin siirto ulos., jos niin osissa ei tule ythenä nippuna
Jos joku toinen auto edess. niin siirretään pois tieltä.

Edit, jos siis ajattelit että palavaa autoa siirrtetään, niin ensin sammutetaan.
 
Olikohan toi palava autolaiva täynnä uusia vai vanhoja autoja, eikös Afrikkaan viedä aika paljon vanhoja romuja?
 
IF:in kotivakuutuksen prujuja selaisin.
Latauksen osalta mainittiin yleisesti, ettei sähkölaitteita saa ladata palavien materiaalin lähellä, esimerkkinä sohvalla, sängyllä verhojen ja muiden tekstiilien lähellä. ja se mainittu valvonnan alla. En kaivannut mitä se tarkoittaa. Mutta jos meinaat tarkoittava sitä että vieressä pitää olla, niin jotain lähdettä ja vielä niin että pitänyt korvausriidoissa.

Sähköautojen lataamisesta lähinnä se että kiinteistön sähköverkko ne tarkistettu ammattilaisella siihen soveltuvaksi.

Ehkä jossain on sitten lisäahtoja.

Mutta vakuutus kilpailuttaessa kannattaa ilman muuta tarkistaa
Ainakin pesukoneiden vuotaessa valvontaa on ollut se että olet ollut kotona ja hereillä että voit reagoida asiaan välittömästi.

Ajoneuvojen tapauksessa jotkut vakuutusyhtiöt on laittanut ihan metrejä, yleensä 2m etäisyys palavaan materialin.

Pohjola esimerkkinä on vähän kevyempi suojeluohjeensa kanssa mutta vierittää vastuuta ajoneuvon käyttöohjekirjan suuntaan:

1690370930547.png
 
Fennia ja Pohjola. Onneksi ei ole kummastakaan ainuttakaan vakuutusta.
On suositeltavaa että perehtyy juuri noihin oman yhtiön ehtoihin suojausohjeisiin.

Vakuutusyhtiöt on niin helvetin venkuloita korvausasioissa. Just esim tulipalojen kanssa pyytävät heti todisteet että alkusammutuskalusto on ollut kunnossa ja vaatimuksienmukainen (leimat voimassa + oikeat tyypit) vaikka sillä ei olisi ollut lopputuloksen kannalta suurta vaikutusta.
 
Onko tämä olevinaan vitsi? Sellainen yhtiö jonka ehdoissa on tälläinen lähtee välittömästi kiertoon. Eihän sähköautoa tuollaisella perusteella saa ladata käytännössä missään kaupunkialueella. Oman yhtiön ehdoista en tälläistä ohjetta löytänyt.


Dual ja Pohjantähti maintisee kevydeinkulkuneuvojen osalta palavan materiaalin osalta yhden metrin. ja kevyiden kulkuneuvojen yhteydessä herkästi syttyvien osalta kaksimetriä.

Se aivautunut mitä palava materiaali tuossa tarkoittaa, vaatteet ja tekstiilit luokitellaan palaviksi materiaaleiksi, jos se lippis unohtuu autoon, tai takki henkariin, niin tuskin tässä siitä. Toisaalta puupintainen pöytä (puhelimen lataus) ihan ok, mutta tässä kai nyt haetaan sitä onko maalattu puuvuorattu seinä sitä. Jos se laturi on määrätysen ja ohjeiden mukaan asennettu, ja auto keula metrin päästä seinästä tai maalatusta puutolpasta.

Tai määräysten mukainen autokatos, joss puiset kattotuolit.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta puupintainen pöytä (puhelimen lataus) ihan ok, mutta tässä kai nyt haetaan sitä onko maalattu puuvuorattu seinä sitä. Jos se laturi on määrätysen ja ohjeiden mukaan asennettu, ja auto keula metrin päästä seinästä tai maalatusta puutolpasta.

Tai määräysten mukainen autokatos, joss puiset kattotuolit.
Yleisesti rakennusmääräyksissä palamaton pinta on esimerkiksi metallia tai kiveä.
 
Liikaa tulkinnanvaraa, ihme että tuollaisia epämääräisiä ehtoja edes saa laatia kuluttajille
Oliko noilla ehdoilla mitään tekemistä kuluttaja-asiakkaiden kanssa? Eikö tuo pdf käsitellyt kiinteistövakuutuksia jotka ovat taloyhtiöille ja yrityksille? Kuluttajan kotivakuutus on käsittääkseni eri asia.
 
LähiTapiola kehuu, että kiinteä auton latauslaite kuuluu kotivakuutuksen piiriin, irroitettava kaskoon ja sähköauton ajoakkukin kuuluu kaskon piiriin.
Eivät kiellä schukolataustakaan.
 
LähiTapiola kehuu, että kiinteä auton latauslaite kuuluu kotivakuutuksen piiriin, irroitettava kaskoon ja sähköauton ajoakkukin kuuluu kaskon piiriin.
Eivät kiellä schukolataustakaan.
Paitsi että Lähitapiolalla taisi olla klausuuli että jos vaikka palo alkaa ajoakusta niin eipä korvatakkaan sitä akkua.
 
Paitsi että Lähitapiolalla taisi olla klausuuli että jos vaikka palo alkaa ajoakusta niin eipä korvatakkaan sitä akkua.

Ja tämä sama ehto on varmasti ihan kaikilla ja ollut jo vuosia ennen sähköautoja. Jostain syystä köyhät alkaneet lukemaan vakuutusehtoja paremmin?
 
Paitsi että Lähitapiolalla taisi olla klausuuli että jos vaikka palo alkaa ajoakusta niin eipä korvatakkaan sitä akkua.
Hyvä huomio, mutta korvaako jokin vakuutus auton hajoamisen ja myös sen akun, en siis tarkoita kolaria, ilkivaltaa, kasko juttuja, vaan sitä että autosta hajoaa jokin komponentti. Eli olisi vähän niinkuin lisätakuu.

Joskus vuosia sitten on ollut jotain vakuutuksia joiden piikkiin on saanut kestokulutstavaroien hajoamisia, moottoreita jne. mutta hinta vähensi kiinnostusta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 493 078
Jäsenet
74 195
Uusin jäsen
J2323

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom