Yleistä keskustelua sähköautoista

Thomas taitaa olla 187cm pitkä, ei nuo takatilat kovin häävit kyllä ole hänen ajoasentonsa takana. Vaikka olisi lyhyempikin kuljettaja, ei tuonne turvaistuimet kovin mukavasti mahdu.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Näyttää pienen perheen autolta, kaksi aikuista, yksi lapsi...
 
Ihminen on sopeutuva eläin, kun katsoo minkäkokoisilla autoilla keskimäärin ajeltiin 80- ja 90-luvuilla niin tämä EX30 on ihan "normi perheauto", toki nykyään pienemmästä päästä.

Itselläkin on ollut oikeasti iso 7-paikkainen auto mutta kummasti sitä pärjää paljon pienemmälläkin.

Ainoa asia joka pienissä autoissa itselläni kirraa on kolariturvallisuus mutta uskoisin että se on tässä Volvossa ns. hanskassa.
 
Ihminen on sopeutuva eläin, kun katsoo minkäkokoisilla autoilla keskimäärin ajeltiin 80- ja 90-luvuilla niin tämä EX30 on ihan "normi perheauto", toki nykyään pienemmästä päästä.

Itselläkin on ollut oikeasti iso 7-paikkainen auto mutta kummasti sitä pärjää paljon pienemmälläkin.

Ainoa asia joka pienissä autoissa itselläni kirraa on kolariturvallisuus mutta uskoisin että se on tässä Volvossa ns. hanskassa.

Vertailukohtaa voi hakea Smart #1:stä joka on saman alustan auto.


Eli kunnossa on, ellei Volvo jotenkin ole käsittämättömästi mokannut.
 
Ihminen on sopeutuva eläin, kun katsoo minkäkokoisilla autoilla keskimäärin ajeltiin 80- ja 90-luvuilla niin tämä EX30 on ihan "normi perheauto", toki nykyään pienemmästä päästä.

Itselläkin on ollut oikeasti iso 7-paikkainen auto mutta kummasti sitä pärjää paljon pienemmälläkin.

Ainoa asia joka pienissä autoissa itselläni kirraa on kolariturvallisuus mutta uskoisin että se on tässä Volvossa ns. hanskassa.

Eihän kolariturvallisuus ole pitkään aikaan ollut ongelma pienissä autoissa, nykyajan pienet autot kestää kolareita paremmin mitä ihmisen sisuskalut kestää sen pysähdyksen.
 
Eihän kolariturvallisuus ole pitkään aikaan ollut ongelma pienissä autoissa, nykyajan pienet autot kestää kolareita paremmin mitä ihmisen sisuskalut kestää sen pysähdyksen.

Nojoo, pienemmät crumble zonet noin keskimäärin mutta kestäviähän ne ovat. Olisin paljon mielummin kolarissa EX30:ssä kuin 90-luvun 940 Volvossa.
 
Sitten kun vertaillaan suorityskyvyn puolesta, niin siihen ei pääse yksikään kilpailija tuossa kokoluokassa edes lähelle. 37 ke pikkuauto 200 kW teholla ja 5.7s 0-100 km/h kiihtyvyydellä ja vielä takavetona on kyllä sellaiset luvut mihin ei tuossa luokassa ole totuttu.
Saati sitten kun ottaa sen hieman kalliimman nelivedon mikä lähtee 0-100 3,6s
 
En tiedä oliko täällä jo, mutta Citroenin vastaus Volvon pikkusähkikselle: kierrätettävä pahviauto. No, ainakin konseptitasolla...

Milloin keksivät sähköauton jonka voi syödä käytön jälkeen? Se ratkaisisi maapallon nälänhädän ja Ukrainan sodankin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Mitä taas tulee Buzziin, niin paloiko auto itsekseen, vai auttoiko joku lopulta..? Niin oudosti uutisoitu. "Akussa ei jälkeäkään, autossa näyttää räjähtäneen pommi sisällä, mutta emme me mitään löytäneet". "hups, auto paloi ennen tutkintaa".
Ajattelin että akku ehkä on ottanut damagea sisällä tapahtuneesta voimakkaasta räjähdyksestä, ja lopulta pettänyt viiveellä. Samanlainen tapaus kuin amerikoissa palanut Tesla jonka palaneesta akusta löytyi "yllättäen" merkkejä luodin osumasta. Ei kantsisi ammuskella sisätiloissa, autossakaan?

Se mistä tuo alkuperäinen räjähdys sitten johtui, olisi toki kiva tietää. Aika paha sekin jos artikkelissa mainitut arvailut olisivat oikein päinkään, eli joku pienitehoakku tuottanut vetyä joka räjähtänyt sisätiloissa tms. Toivottavasti sisällä oli vaan kaasupullo joka olisi räjähtänyt, mutta jos ei kerran sellaisestakaan ole merkkiä...

Huono juttu VW:lle koska pakostakin nyt itsekin miettii "uskaltaisinko vielä ajaa Buzzilla?", aivan kuten mietin kun kaksi vuotta sitten ID.3 paloi poroksi latauksen päätteeksi. Ajan kanssa sitten selviää kannattiko pelätä vai uskaltaako jo.
 
Vaikea nähdä ettei uskaltaisi. Ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja toisaalta jos auto rupeaa toimimaan epämääräisesti niin kannattaa ajaa sivuun.

Tokihan nämä jonkin verran aiheuttavat pohdintaa, vähän vastaavasti kuin 4090 kohdalla että voiko sitä ollenkaan käyttää.

Mitä såhköautojen palamiseen tulee, niin senhän takia jenkeissä vaihdettiin kaikkiin Bolt -autoihin akusto kun kokoonpanolinjalla oli tapahtunut joku mahdollinen virhe joka sopivassa yhdistelmässä saattoi johtaa akuston palamiseen.
 
Moottori-lehti kirjoittaa norjalaisesta sähköautojen toimintamatkavertailusta.

jotain poimintoja tuolta El Prix 2023 – verdens største elbiltest | NAF . aika lämmin taisi olla.
  • Nissan Ariya: 580,8 kilometer (differanse WLTP: + 8,97 %)
  • Polestar 2 LR Single Motor: 601,7 kilometer (differanse WLTP: - 2,16%)
  • Hyundai Ioniq 6 LR RWD 567 kilometer (differanse WLTP: - 7,67%)
  • Tesla Model Y RWD 449 kilometer (differanse WLTP: -1,32%)
  • Subaru Solterra Sport AWD 360 kilometer (differanse WLTP: - 13,34%)
 
Eikös tuon Buzzin valmistuksne kanssa tapahtunut joku vastaava eli tuotanto pysäytettiin kun löytyi jotain vikoja oliko juurikin akun suhteen
 
Ex30 on ilmestynyt Volvon konfiguraattoriin.

Ennakkotiedot väitti, että auton olisi voinut tilata netistä mutta en minä ainakaan tuollaista vaihtoehtoa löydä vaan kohdan

Lähetä tilauspyyntö
Jälleenmyyjä on sinuun yhteydessä yhden vuorokauden kuluessa tilauksen viimeistelemiseksi

Kuinka vaikeaa se voi olla antaa tehdä tilausta Teslan/Polestarin tapaan netissä?
Halutaanko tässä marssittaa asiakas myymälään tekemään joku hv-ehdoilla varustettu tilaussopimus liimatukan kanssa vai mikä idea?

Myöhemmin löytyy kohta
Lähetä pyyntö
Sinua ei veloiteta tässä vaiheessa. Tilauksesi viimeistellään jälleenmyyjän luona heidän ehtojensa mukaan.

Niin eli ei sitä sitten voinutkaan ostaa netistä?
 
Ex30 on ilmestynyt Volvon konfiguraattoriin.

Ennakkotiedot väitti, että auton olisi voinut tilata netistä mutta en minä ainakaan tuollaista vaihtoehtoa löydä vaan kohdan



Kuinka vaikeaa se voi olla antaa tehdä tilausta Teslan/Polestarin tapaan netissä?
Halutaanko tässä marssittaa asiakas myymälään tekemään joku hv-ehdoilla varustettu tilaussopimus liimatukan kanssa vai mikä idea?
Jos tilaus jää yhdestä puhelusta kiinni niin sitten se on just niin.

Kovasti olisi vähintään HUD-näyttöä kaivannut tuo EX30. Ikävä katsella nopeutta ja muita tietoja keskikonsolista.
 
Ex30 on ilmestynyt Volvon konfiguraattoriin.

Ennakkotiedot väitti, että auton olisi voinut tilata netistä mutta en minä ainakaan tuollaista vaihtoehtoa löydä vaan kohdan



Kuinka vaikeaa se voi olla antaa tehdä tilausta Teslan/Polestarin tapaan netissä?
Halutaanko tässä marssittaa asiakas myymälään tekemään joku hv-ehdoilla varustettu tilaussopimus liimatukan kanssa vai mikä idea?

Myöhemmin löytyy kohta


Niin eli ei sitä sitten voinutkaan ostaa netistä?
Varmaankin sen takia ettei tilauksia peruta jos sattuu mieli muuttumaan ja jotain muuta tulee markkinoille odotellessa.
 
Tuo Volvo olisi kyllä monilta osin todella houkutteleva paketti, mutta pari juttua saattaa ainakin itselle tulla ostamisen esteeksi.

Tavaratilaa on vain 318 litraa mikä on todella vähän. Jos perheessä on enemmän kuin 2 jäsentä niin tulee kyllä jo ahdasta vaikka pakkaa miten hyvin.

Latausteho on myös hieman vaatimaton, mutta riippuu aika paljon latauskäyrästä ja kulutuksesta, että riittääkö tuo.

Muuten oikeastaan kaikki mitä äkkiseltään osaa toivoa. Puutteet saattaa toki selittyä sillä, että XC40 pitää pysyä mallistossa Ex30 yläpuolella.
Itsellekin tökkää lähinnä tuohon tavaratilan kokoon. Ei taida enään keskikokoinen koira mahtua. Esim. Hyundai Konan konttiin mahtuu.
Mutta varmasti käy kaupaksi tuo hinnat alkaen malli.
 
Eihän kolariturvallisuus ole pitkään aikaan ollut ongelma pienissä autoissa, nykyajan pienet autot kestää kolareita paremmin mitä ihmisen sisuskalut kestää sen pysähdyksen.

Juuri näin. Eikä se pysäyskään Volvossa ole kummoinen, kun todennäköisin vastapuoli on puolta kevyempi Corolla tai muu kansanauto.
 
Jenkkilässä alkaa näyttään siltä, että Teslan lataus-standardi saattaa viedä voiton latausliitin-kilpailussa. Tällä ei vaikutusta euroopan latausasemiin, mutta voi aiheuttaa harmaita hiuksia eurooppalaisille autovalmistajille jenkeissä, jotka käyttävät ja rakentavat nyt CCS-verkostoa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Ex30 on ilmestynyt Volvon konfiguraattoriin.

Ennakkotiedot väitti, että auton olisi voinut tilata netistä mutta en minä ainakaan tuollaista vaihtoehtoa löydä vaan kohdan



Kuinka vaikeaa se voi olla antaa tehdä tilausta Teslan/Polestarin tapaan netissä?
Halutaanko tässä marssittaa asiakas myymälään tekemään joku hv-ehdoilla varustettu tilaussopimus liimatukan kanssa vai mikä idea?

Myöhemmin löytyy kohta
Lähetä pyyntö
Sinua ei veloiteta tässä vaiheessa. Tilauksesi viimeistellään jälleenmyyjän luona heidän ehtojensa mukaan.

Niin eli ei sitä sitten voinutkaan ostaa netistä?
Volvo juttujen mukaan on menossa koti etänmyyntiä, mutta "konserni" etenee vaiheittain. Volvolle se jälleenmyyjä verkko on myös tärkeä. Koska tausta yhtiöillä on ne tuotemerkit jotka painavat etämyynti edellä, niin Volvolla kannattaa sitten mennä toistaiseksi jälleenmyyjät edellä.

Mahdollistaa myös tekoälyn myyjä-älyn pärjäämisen vertaamista.

Nimimerkki Hammer S viittaisi ansiokkaasti etämyynnin minimi ehtoihin, lainauksesi sanamuoto(* viittaa myös siihen että Polesterin osalla niistä otettu vähän takkiin, niin nyt halutaan ostajaa sitovampia tilauksia. Jos toimitusajat pitkiä, niin eletään markkinatilannetta missä odotetaan entistä halvempia sähköautoja, (hintojen laskua että halvempia malleja) Jos kiinasta tulee parinkympin malleja, niin asiakas voi miettiä paljonko maksaa brändistä, ja tulossa halpaa myös saksalaisilta.


(*
Yllytetään asiakas aloitteelliseksi, korostetaan että ostopäätös tehdään jälleen myyjän luona, ja vielä lopuksi jälleenmyyjän ehdoin.
 
Kun on katsellut videoita noista Teslan kotimarkkinan Superchargereista ja pari, kolme kertaako olen täällä kotimaassa CCS latausta joutunut käyttämään kotilatauksen täydennykseksi niin kieltämättä hieman mietityttää eikö tätä olis voinut helpommaksi tehdä?

En tiedä yhtään tekniikan (NA/EU) eroja, mutta onhan tuo CCS(2) liitin aika saatanan massiivinen kahdella kädellä sompailtava möykky paikalleen auton latausporttiin kunnolla kun toisessa kädessä yrität apista laittaa latausta päälle.
 
Kun on katsellut videoita noista Teslan kotimarkkinan Superchargereista ja pari, kolme kertaako olen täällä kotimaassa CCS latausta joutunut käyttämään kotilatauksen täydennykseksi niin kieltämättä hieman mietityttää eikö tätä olis voinut helpommaksi tehdä?

En tiedä yhtään tekniikan (NA/EU) eroja, mutta onhan tuo CCS(2) liitin aika saatanan massiivinen kahdella kädellä sompailtava möykky paikalleen auton latausporttiin kunnolla kun toisessa kädessä yrität apista laittaa latausta päälle.

Tätä on taidettu puida ennenkin mutta kyllähän tässä on taustalla se, että euroopassa kolmivaihesähkö on niin helposti saatavilla ja type2 on sen jakeluun varsin hyvä.

Ja nyt on päädytty siihen että liittimessä on sekä type2 että CCS samassa, kun dc-latauksessa hyödynnetään noita type2:n tiettyjä pinnejä.

Rajoite saattaa olla osittain fyysinenkin kun erilliset liittimet veisi tilaa lisää ja latausluukut tulisi jo aika isoiksi.

Sinänsä samaa mieltä siitä, että eikö tuota CCS:ää olisi voinut yhtään sirommaksi tehdä, kun kuitenkin siinä on dc-latauksessa käytössä vain muutama pinni.
 
Sinänsä samaa mieltä siitä, että eikö tuota CCS:ää olisi voinut yhtään sirommaksi tehdä, kun kuitenkin siinä on dc-latauksessa käytössä vain muutama pinni.

Itse liitin ei kuitenkaan ole mielestäni ikinä ollut se ongelma CCS:ssä. Jos miettii tuota "mun on pakko pitää kännykkää jostain syystä kädessä kun tungen kurkkua ahteriin", niin voisiko sen kännykän edes hetkeksi laskea alas? Yksikään latausasema kun ei vaadi tuollaista samanaikaista käyttämistä. Tosin taidan itse kyllä CCS:n aina yhdellä kädellä sinne tunkea, ei paljon tule latausasemalla tuollaista mietittyä. Ainoa missä sitä joutuu repimään kahden käden on SuperChargereilla, joissa puolista tolpista ne liittimet on siinä tolpassa jumissa kun siellä on paskaa välissä.

Kaapelin paksuus ja niiden hankaluus on mielestäni aina ollut se latausasemien suurempi ongelma, ne eivät tahdo oikein taipua tietyissä paikoissa joissa itse latausasema ei ole optimaalisesti auton latausporttiin nähden. Tai jos on liian lähellä, niin menee taiteiluksi että saa sen siihen kun kaapeli ei oikein tahdo ottaa niin tiukkaa kulmaa.

Mutta tuo ongelmahan johtuu tietysti vaadittavista sähköturvallisuuksista ja siitä että 400V oli aivan liian vähän.
 
Kyllähän tuo ccs yhdistää aikakätevästi juurikin type2 kolmivaihelatauksen ja tuon dc latauksen. Nykysillä vaan kasvavilla latausvirroilla tuntuu oudolta että homma pystyttäisiin hoitamaan ainakaan hirveästi ccs sirommilla kaapeli pinta-aloilla.

Sais ccs toki pienempi olla, mutta virrat alkaa ola niin hurjia että se tuo omat koko vaatimuksensa ainakin jos jännitteet pysyy nykyisellään. Kääntö puolena myös jos jännitteet nousee paljon niin kaapelit paksunee/jäykkenee taas eristyksensä takia.

Ccs lataukseen liittyen en ole ainakaan koskaan pitäny kännykkää toisessa kädessä kun ccs piuhaa laitan auton. Laturille kun tulee niin appi auki, valitsee laturin ja pyyhkäsee latauksen päälle sen jälkeen kännykkä taskuun ja sit kaapeli paikalleen ja ovet lukkoon.
 
Eikös Tesla tehnyt alunperin DC-latauksen suoraan type 2-liittimeen ilman alapuolella olevia pinnejä? Se olisi ollut kätevämpi, kuin nykyinen kohlo, jossa dc-liittimet ovat type 2:n alapuolella. Sähköautomiehien twitter-tilillä on tätä noin viikko sitten ruodittu.
 
Ja tosiaan sen latauksen voi laittaa aplikaatiosta päälle autossa ja sitten kytkeä kaapelin niin ei tarvitse jonglöörata puhelimen ja kaapelin kanssa. Teslan supereissa tätä ongelmaahan ei ole.

Kaapelin paksuushan tulee suoraan siitä että sieltä painetaan se 500A virtaa niin pitää olla kaapelissa kokoa.
 
Moottori-lehti kirjoittaa norjalaisesta sähköautojen toimintamatkavertailusta.

jotain poimintoja tuolta El Prix 2023 – verdens største elbiltest | NAF . aika lämmin taisi olla.
  • Nissan Ariya: 580,8 kilometer (differanse WLTP: + 8,97 %)
  • Polestar 2 LR Single Motor: 601,7 kilometer (differanse WLTP: - 2,16%)
  • Hyundai Ioniq 6 LR RWD 567 kilometer (differanse WLTP: - 7,67%)
  • Tesla Model Y RWD 449 kilometer (differanse WLTP: -1,32%)
  • Subaru Solterra Sport AWD 360 kilometer (differanse WLTP: - 13,34%)
Minä haluaisin joskus sellaisen toimintamatkatestin missä olisi tarkalleen nämä kaksi testiä:

1. Kesällä +20 astetta tasaisella (ei vuoristoisella) moottoritiellä 120km/h, ilmastointi päällä.
2. Talvella -10 astetta tasaisella moottoritiellä 100km/h, lämmitys päällä.

Nuo minusta kuvastaisivat parhaiten Suomen oloissa tilanteita missä sitä maksimaalista toimintamatkaa juuri kaivataan. Minulle on vähemmän merkitystä kuinka monta sataa kilometriä saa ajettua 40-60km/h taajamissa, kaikki sähköautot antavat silloin hienoja lukemia regenin ja pienen nopeuden ja vähäisen ilmanvastuksen takia, ja harvoin on päivän aikana tarve ajaa yli 400km taajamissa. No okei, ehkä joku taksi tai Wolt-kuski, en tiedä, mutta en ole kumpaakaan.

EDIT: Tietty voi noiden ylläolevien testien tuloksen osapuilleen arvioida, kun vaan tietäisi mikä tuppaa olemaan eri sähköautojen keskikulutus ylläolevissa tilanteissa. Eli välttämättä täyttä toimintamatkatestiä ei tarvita, jos auton ilmoittamaan kulutuslukemaan voi luottaa kuin piru Raamattuun. Siitä sitten jako- tai kertolaskua peliin ottaen huomioon tuon keskikulutuksen ja akun kapasiteetin. Teslathan ovat käsittääkseni tupanneet pärjäämään hyvin moottoritieolosuhteissa, mitä tulee alhaiseen kulutukseen.

Lähinnä avauduin sen takia koska esim. tuo isoakkuisen Ariyan lukema on ihan kiva, mutta haluaisin vielä tietää mitä se olisi noissa mainitsemissani tapauksissa. 500km? 400km?
 
Viimeksi muokattu:
Minä haluaisin joskus sellaisen toimintamatkatestin jossa olisi tarkalleen nämä kaksi testiä:

1. Kesällä +20 astetta tasaisella (ei vuoristoisella) moottoritiellä 120km/h, ilmastointi päällä.
2. Talvella -10 astetta tasaisella moottoritiellä 100km/h, lämmitys päällä.

Nuo minusta kuvastaisivat parhaiten Suomen oloissa tilanteista missä sitä maksimaalista toimintamatkaa juuri kaivataan. Minulle on vähemmän merkitystä sillä kuinka monta sataa kilometriä saa ajettua 40-60km/h taajamissa, kaikki sähköautot antavat silloin hienoja lukemia regenin ja pienen nopeuden ja vähäisen ilmanvastuksen takia, ja harvoin on päivän aikana tarve ajaa yli 400km taajamissa. No okei, ehkä joku taksi tai Wolt-kuski, en tiedä, mutta en ole kumpaakaan.
FLTP.fi Finlandwide Light Vehicles Test Procedure (FLTP) on Suomessa kehitetty kulutustesti sähköautoille. Ajetaan oikeasti eri autoilla motaria ja 80 aluetta edestakainen lenkki, jollon mäkisyys ja tuuli pitäisi nollaantua tuloksista ja saadaan kulutus, näitä on ajettu jo muutamana vuonna, joten kesä / talvi / kevät kulutukset löytyy monille autoille ja keleille.
 
Minä haluaisin joskus sellaisen toimintamatkatestin missä olisi tarkalleen nämä kaksi testiä:

1. Kesällä +20 astetta tasaisella (ei vuoristoisella) moottoritiellä 120km/h, ilmastointi päällä.
2. Talvella -10 astetta tasaisella moottoritiellä 100km/h, lämmitys päällä.

Nuo minusta kuvastaisivat parhaiten Suomen oloissa tilanteita missä sitä maksimaalista toimintamatkaa juuri kaivataan. Minulle on vähemmän merkitystä kuinka monta sataa kilometriä saa ajettua 40-60km/h taajamissa, kaikki sähköautot antavat silloin hienoja lukemia regenin ja pienen nopeuden ja vähäisen ilmanvastuksen takia, ja harvoin on päivän aikana tarve ajaa yli 400km taajamissa. No okei, ehkä joku taksi tai Wolt-kuski, en tiedä, mutta en ole kumpaakaan.

Tämä. Isoin riesa latauksesta vs. polttomoottorit tulee nimenomaan silloin kun taitetaan pitkää matkaa ja tuolloin ne keskinopeudet ovat siellä 90-120km/h luokassa. Ts. auto omalta osaltaan määrittelee matkan kestoa, ajoreittiä yms. eikä kuljettaja, kuten polttomoottoriautolla. Latausverkko suomessa on ok, mutta ei niin hyvä, että voisi miettimättä ajaa minne vaan ja mitä reittiä vaan päästäkseen mahdollisimman nopeasti pisteestä a pisteeseen b.

Aika usein argumenttina kuulee näitä "onpa paha rasti pysähtyä vartiksi parin tunnin välein", eikä se varmaan silloin kysyjälle olekaan sitä, mutta monelle muulle se on. Mulla on sähköauto, mutta mua ei vähääkään kiinnostaisi keskeyttää matkantekoa sen lataamisen takia alvariinsa. Pakolliset kusitauot yms. evästykset voi hoitaa tien päällä ilman, että ajaa johonkin taukokeitaaseen seisoskelemaan johdon jatkeeksi ja toivoa, että sillä ko. asemalla ole ketään muuta jakamassa sitä kapasiteettia, joka pidentää kärsimystä entisestään. Kaupungissa tuo johtojen kanssa pelleily ei nyt niin paljoa vaivaa, vaikkei se sielläkään kivaa ole, mutta pitkillä matkoilla se on ihan hanurista ja silloin tuo todellinen moottoritierange on se mikä kiinnostaa.

Edit. Oma kokemus omasta autosta (Model 3LR) sellainen, että n. 700km matkan pystyy vielä tekemään jouhevasti siten, että lataa kerran sellaisen normaalin kahvi/kusibreikin pituisen ajan (15-20min). Sitä pidemmillä matkoilla loppumatka alkaa menemään ihan pelleilyksi ellei venytä jotain taukoa. Jos matkan varrella ei ole tarjolla kun vaikka 50kw laturia, tai kyseessä joku jaetun kapasiteetin ABC-asema, jossa on muitakin samaan aikaan, niin ei se enää kauheasti hymyilytä vs. minuutin tankkaaminen ja äkkiä pois.
 
Viimeksi muokattu:
NACS on liittimeltään pienempi, kevyempi ja kätevämpi. Tämä on ihan tärkeää, koska kaikki autoilijat eivät ole riuskoja nuoria miehiä...

tesla-north-american-charging-standard.webp


Ja jostain syystä Teslan supereissa kaapelit on ohuempia ja taipuisampia vaikka niissä menee yli 600A virtaa. Ehkä se johtuu siitä että Teslan kaapelit on jäähdytettyjä ja CCS eivät?

MW-DC-charging-2-1024x467.jpg


Teslan V4 Superchargerilla lienee myös NACS liittimellä virtaetu CCS2:een nähden, USA:ssa V4 taitaa tukea 1000V eikä standardi rajoita virtaa, täällä CCS2 rajoittanee virran reiluun 600 amppeeriin?

"The North American Charging Standard shall specify no maximum current rating. The maximum current rating of the inlet or connector shall be determined by the manufacturer, provided that the temperature limits defined in section 8 are maintained. Tesla has successfully operated the North American Charging Standard above 900A continuously with a non-liquid cooled vehicle inlet."


Eli jos ja kun Ford & GM haluaa megawatti-luokan latauksen tulevaisuudessa niin CCS ei siihen pysty?
 
NACS on liittimeltään pienempi, kevyempi ja kätevämpi. Tämä on ihan tärkeää, koska kaikki autoilijat eivät ole riuskoja nuoria miehiä...

tesla-north-american-charging-standard.webp
Toki jos avaa silmät niin huomaa, että ero liittimen koossa ei ole niinkään ratkaiseva, vaan tuo jäätävä mötikkä sen perässä. Miksi nuo oikein ovat tuollaisia? :confused:

Netistä löytyi nopeasti kuva esim. seuraavanlaisesta vähän paremmasta yrityksestä:
CCS2-001.png
 
Pienempiakkuinen Volvo ei kiinnosta (pienempi akku kuin minun kahden vuoden takaisessa Zoessa joka oli hinnaltaan alle 30k€), mutta jos tuon 65kWh akkuversion saa todellakin 42k€, se kuulostaa jo paljon paremmalta ja alkaisi kiinnostaa. Varmaan silloinkin tosin alan vertailla 2025 vai milloin tuota saa että paljonko samankokoisen akun omaava Tesla maksaa silloin.

Aika pieni hintaero eri versioissa jos tosiaan saa +16kWh lisää akkua ja +136km lisää rangea viidellä tonnilla.
Joudun ehkä perääntymään hieman isompiakkuisen Volvon kiinnostukseni kanssa kun tajusin ettei se halvin Tesla Model 3 taida maksaa kuin tonnin enemmän (42990€) kuin halvin isompiakkuinen pikku-Volvo, ja sen tonnin vastineeksi saa kuitenkin edelleen hieman pidemmän toimintamatkan, ja melkein kaksi kertaa isommat yhteenlasketut tavaratilat, sekä isommat tilat myös kuskille ja matkustajille. Ainoa plussa mitä 42k€ Volvolle keksin että akku on edelleen ilmeisesti jonkin verran isompi kuin halvimmassa Teslassa (mutta silti toimintamatka hieman lyhyempi?).

Että sitä ajatellen ei ehkä jatkoon minun osaltani, mutta kiva kuitenkin että pienempiakkuinen versio tuo uusia ehdokkaita alle 40k€ hintaluokkaan, ja edelleen pidän positiivisena että 22kW AC-latausta tarjotaan edes jossain versiossa, yksi lisäehdokas siihenkin jos se yhtään kiinnostaa.
 
Ja jostain syystä Teslan supereissa kaapelit on ohuempia ja taipuisampia vaikka niissä menee yli 600A virtaa. Ehkä se johtuu siitä että Teslan kaapelit on jäähdytettyjä ja CCS eivät?
Johtimen resistanssi on R*l/A, missä l on pituus.

Tesla on minimoinut kaapeleiden pituuden - muut laturivalmistajat eivät voi tehdä piuhoista yhtä nysiä, koska eri merkkisissä autoissa tarvitaan eri mittaiset latauspiuhat, jotta se letku ylettää ylipäätään sinne keulan / kyljen töpselille.

Samalla tavalla tesla voi myös käyttää suurempia virtoja, koska se valmistaa sekä laturin liittimet, että kaikkien autojen liittimet.

Kun tekee ja hallitsee itse kumpaakin puolta, on helpompi tehdä toleransseista tiukempia joka mahdollistaa pienemmät turvarajat. Jos taas pitää tukea tuhansien tuntemattomien alihankkijoiden juuri ja juuri speksin mukaisia liittimiä, niin ei voi vetää ihan niin rajalle mitoituksia.
 
NACS on liittimeltään pienempi, kevyempi ja kätevämpi. Tämä on ihan tärkeää, koska kaikki autoilijat eivät ole riuskoja nuoria miehiä...

tesla-north-american-charging-standard.webp
Ei ole kyllä mitään asiaa liikenteeseen, jos ei pysty alle kilon painoista latausliitintä työntämään latauspistokkeeseen. Ja kaapeli siinä enemmän painaa muutenkin. Auton tankkaus on fyysisesti paljon vaativampi toimenpide, ainakin meillä päin kun täytyy pistoolin kahvaa painaa koko tankkauksen ajan.
 
Jos tilaus jää yhdestä puhelusta kiinni niin sitten se on just niin.

Kovasti olisi vähintään HUD-näyttöä kaivannut tuo EX30. Ikävä katsella nopeutta ja muita tietoja keskikonsolista.
Onhan tossa isokin ero tekeekö tilauksen netistä, vaiko paikan päällä paperit allekirjoittaen. Ensimmäisen saa peruttua ilman kustannuksia, jälkimmäistä ei. Ja siksi Volvo näin haluaa toimia.
 
Eikä se tue 3-vaihe latausta.

Pitää paikkansa, mutta kolmivaihe AC-liittymät on globaalisti harvinaisia.

Kiinan GB/T latausstandardi on myös yksivaiheinen, Japanissa on käytössä yksivaiheinen AC-lataus jne. Euroopassakin taitaa olla monessa maassa kotitalousliittymät yleensä yksivaiheisia.
 
Onhan tossa isokin ero tekeekö tilauksen netistä, vaiko paikan päällä paperit allekirjoittaen. Ensimmäisen saa peruttua ilman kustannuksia, jälkimmäistä ei. Ja siksi Volvo näin haluaa toimia.
Aika isolla todennäköisyydellä jälleenmyyjäorganisaatiot/automyyjät on painostanut tähän ratkaisuun, koska myyjät on hommissa provikkapalkalla eikä niinkään pelko peruutuksista.

ihan yhtälailla paikanpäällä tilatun voi kuluitta peruuttaa mikäli myyjän vaan saa puhuttua kirjaamaan se tilaukseen.
 
Pitää paikkansa, mutta kolmivaihe AC-liittymät on globaalisti harvinaisia.

Kiinan GB/T latausstandardi on myös yksivaiheinen, Japanissa on käytössä yksivaiheinen AC-lataus jne. Euroopassakin taitaa olla monessa maassa kotitalousliittymät yleensä yksivaiheisia.
Tästäkö syystä CCS2 pitäisi down-gradeta 1-vaiheiseksi, vai mikä tässä oli pointtina?
 
Kyllä paras olisi ollut, kun type 2 -liittimeen olisi rakennettu DC-lataus suoraan ilman lisäyksiä CCS-tyyliin.
 
Eihän kolariturvallisuus ole pitkään aikaan ollut ongelma pienissä autoissa, nykyajan pienet autot kestää kolareita paremmin mitä ihmisen sisuskalut kestää sen pysähdyksen.

Se vähän riippuu mihin sillä kolaroidaan. Nokkakolarissa isompi auto yleensä vie voiton pienemmästä (jos molemmat ovat suht samanikäisiä) mutta jossain ympäriajossa tilanne voi olla jo toinen.
 
Tästäkö syystä CCS2 pitäisi down-gradeta 1-vaiheiseksi, vai mikä tässä oli pointtina?

Ei tainnut kukaan näin tänään esittää.

Mutta otetaanpa esimerkkinä sellainen että NACS-pikalataus olisi lähitulevaisuudessa 50% - 150% nopeampaa kuin CCS2? Mutta AC-lataus hivenen hitaampaa (esim. 11kW -> 6kW), kumpi olisi parempi?

Ei kaikki kotona lataa kuitenkaan nykyäänkään täydellä teholla...
 
Ei tainnut kukaan näin tänään esittää.

Mutta otetaanpa esimerkkinä sellainen että NACS-pikalataus olisi lähitulevaisuudessa 50% - 150% nopeampaa kuin CCS2? Mutta AC-lataus hivenen hitaampaa (esim. 11kW -> 6kW), kumpi olisi parempi?

Ei kaikki kotona lataa kuitenkaan nykyäänkään täydellä teholla...
Mielenkiintoinen ajatus. Muutama huomio:
* Asiointilatauksen rooli pienenisi
* Jos sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti tulevaisuudessa, halvan hinnan hyödyntäminen on rajoittunutta hitaammalla AC-latauksella
* Nopea DC-lataus vähentäisi ruuhkia tai kuormanjakoa latausasemilla
* yksivaiheiseen AC-lataukseen siirtyminen lisää vinokuorma kotitalouksissa ja aiheuttaa jossain määrin ongelmia ainakin enemmän ajavilla ja/tai talviaikaan.
* Nopea DC-lataus ohjaisi valmistajia parantamaan koko malliston latausnopeuksia
 
Melkeinpä väitän että lataustehossa ei CCS standardin rajat ole esteenä vaan autojen akut/bms:t/latauskenttien tehot.

Jos useampi valmistaja siirtyy 800V jännitteeseen niin teoriassa kaapeleita voitaisiin jopa pienentää kun sama teho saadaan siirrettyä puolta vähemmillä ampeereilla.
 
Täällä menee nyt puurot ja vellit iloisesti sekaisin. Tuo @mrBarrelNut kuva on pohjois-amerikkalaisesta CCS1 liittimestä joka on isompi kuin eurooppalainen CCS2 liitin koska CCS1:ssä on se lukitussalpa siellä päällä. Jos on ongelma CCS2:n paikalleen laittamisessa niin sitten on syytä oikeasti myydä auto koska silloin ei myöskään ole fyysistä kykyä reagoida äkkitilanteeseen riittävällä voimalla esim. hirven väistö. Suurin etu Teslan järjestelmässä on se automatisoitu maksu plug&pay joka tulee pikkuhiljaa muihinkin.

Mutta otetaanpa esimerkkinä sellainen että NACS-pikalataus olisi lähitulevaisuudessa 50% - 150% nopeampaa kuin CCS2? Mutta AC-lataus hivenen hitaampaa (esim. 11kW -> 6kW), kumpi olisi parempi?

Minkä takia NACS olisi lähitulevaisuudessa 50-150% nopeampaa kuin CCS2? CCS2 tarjoaa jo nyt sen 350kw jos auto sitä tukee, meinaatko että Tesla työntää sähköä autoihin 500-900KW teholla? En ole sähköinsinööri mutta olisi hieman skeptinen että joku 70KWh Model3 LR ottaa vastaan 8-10C tehoilla ilman että akku ottaa kipeää.
 
Ei tainnut kukaan näin tänään esittää.

Mutta otetaanpa esimerkkinä sellainen että NACS-pikalataus olisi lähitulevaisuudessa 50% - 150% nopeampaa kuin CCS2? Mutta AC-lataus hivenen hitaampaa (esim. 11kW -> 6kW), kumpi olisi parempi?

Ei kaikki kotona lataa kuitenkaan nykyäänkään täydellä teholla...
Suurin osa lautaus-suoritteista tapahtuu kuitenkin kotona. Tulevaisuudessa, kun sähköautot todella yleistyvät massoille, tasainen kuorma on verkolle helvetin paljon parempi kuin vino kuorma. Mutta joo, kun kerta Janne-Liisa ei jaksa nostaa CCS kahvaa, niin korjauksena siirrytään takaisin johonkin 50-luvulle ja 1-vaiheiseen.

Juu Kiinan GB/T liitäntä tukee yhtälailla 1 ja 3-vaiheista samoin kuten CCS. Sen AC liitin on fyysisesti täysin sama kuin CSS Type 2 (Maneks), mutta johtojärjestys ja signalointi on eri.
 
Samaa mieltä että kolmivaihe ac järjestelmää ei kyllä missään nimessä kannata hylätä, ongelmat näkee jo nykyisellä kalustolla jossa on kotilatauksessa 1 vaiheinen ac lataus käytössä.

Ccs2 riittää vesijäähdytettynä melko riittosiin tehoihin kyllä. Itse toki en osaa kaivata 50-100kw nopeampaa suurteholatausta, mutta ymmärrän että jollain sillekkin tarve on.
 
Viimeksi muokattu:
NACS on liittimeltään pienempi, kevyempi ja kätevämpi. Tämä on ihan tärkeää, koska kaikki autoilijat eivät ole riuskoja nuoria miehiä...

Kai tiedät että kuvassasi on CCS1, eikä CCS2? Oletan että huomaisit sen joka tapauksessa kun CCS2 kaapelia kiinnittäisit siihen Teslaasi (joka sinulla kai toivottavasti on FSD:llä?).

Teslan V4 Superchargerilla lienee myös NACS liittimellä virtaetu CCS2:een nähden, USA:ssa V4 taitaa tukea 1000V eikä standardi rajoita virtaa, täällä CCS2 rajoittanee virran reiluun 600 amppeeriin?

NACS:ssä ei ole rajoitettu virtaa, mutta on rajoitettu lämpötilaa. Tällä hetkellä se kaapeli ei taida olla jäähdytetty autoon liittäessä, joten kyllä siinäkin on rajoitteensa. Eihän CCS2:ssakaan mitään teoreettista ongelmaa ole, jos jäähdytät sen vaikka suprajohtavaksi, kyllä siitä virtaa menee läpi ihan niin paljon kuin haluat.

CCS2:n virtaahan voi aina nostaa tarvittaessa, ei se liitin ole siinä se rajoite vaan ainoastaan sovitut speksit.

Eli jos ja kun Ford & GM haluaa megawatti-luokan latauksen tulevaisuudessa niin CCS ei siihen pysty?

Pystyisi, mutta haluatko oikeasti sellaista kaapelia nostaa autoosi (kun et ollut se riuska nuori mies), joka antaa 1MW tehon? Siinä se vasta kömpelöä olisi. Rekoillehan on suunnitteilla oma standardinsa joka tapauksessa, kun tahdotaan useamman megawatin latausnopeuksia.

Pitää paikkansa, mutta kolmivaihe AC-liittymät on globaalisti harvinaisia.

Mutta eivät Euroopassa.

Euroopassakin taitaa olla monessa maassa kotitalousliittymät yleensä yksivaiheisia.

Onko EU:ssa yhtäkään?

Mutta otetaanpa esimerkkinä sellainen että NACS-pikalataus olisi lähitulevaisuudessa 50% - 150% nopeampaa kuin CCS2? Mutta AC-lataus hivenen hitaampaa (esim. 11kW -> 6kW), kumpi olisi parempi?

Ilman kolmivaihetta se latausnopeus tippuisi 3,7kW tasolle. Talvella kylmällä se ei autoa lataa ollenkaan, joten kyllä se haittaisi. Pikalataus ei ole 50-150% nopeampaa NACS:llä nyt, eikä tulevaisuudessa. Ensin tarvittaisiin akut, jotka siihen kykenisivät ja sen jälkeen voidaan vain sanoa että CCS2:lla saa ladata niin paljon. Ongelma ratkaistu.

Ei kaikki kotona lataa kuitenkaan nykyäänkään täydellä teholla...

Jos omistaisit sähköauton, niin ymmärtäisit mitä kysyt.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 719
Viestejä
5 135 372
Jäsenet
82 035
Uusin jäsen
AntiWokeAction

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom