Yleistä keskustelua sähköautoista

Tuskin kukaan täällä on yrittänyt kieltää että esim. sähköauton korkeampi hankintahinta ja saatavuus ovat ongelmia. Siksi ainakin minä toitotan että ymmärrän hyvin jos esim. vähän ajava ei hanki sähköautoa koska sähköautossa alkaa olla ainakin taloudellisessa mielessä järkeä vasta isoilla ajokilometreillä, johtuen pienemmistä ajokuluista.

Lisäksi jos on tarve vaikka vetää hevoskärryä, juu halvan 20 vuotta vanhan diesel-mersun vetokoukulla saa taatusti halvemmalla kuin uudenkarhean Teslan vetokoukulla (tämä tosin jo sisältyy tuohon keskusteluun korkeammasta hankintahinnasta).

Se ei poista sitä seikkaa että jotkut esitetyt perustelut sähköauton hankkimista vastaan tuntuvat kyllä vähän keksityiltä, tai ainakin sellaisilta että voi olla vaikea käsittää miksi sellainen seikka voisi ainakaan yksinään selittää ettei voisi kuvitella hankkivansa sähköautoa. Juuri nämä "aivan pakko päästä 700 km ilman välipysähdyksiä... tai no jos nyt pitää tankkia käydä täyttämässä, se toki ei jostain syystä kuitenkaan häiritse ollenkaan vaikka pysähdys onkin, mutta kaikki muut syyt pysähtyä ovat täysin poissuljettuja".

Näin se tietysti on Ja syyt mitkä ei koske itseä on helppo ohittaa vähäpätöisinä. Asiaa sivuten suomalaiset on peräkärrykansaa. Rekisteröityjä kilvellisiä peräkärryjä, vene/auto/kelkkatrailereita, asuntovaunuja, henkilönostimia, hevoskärryjä ja ties mitä on noin miljoona. Tähän päälle kilvettömät vesillelaskutrailerit sun muut.
Keväästä syksyyn kun katselee tuota ysitien liikennettä niin peräkärryjä on liikenteessä hurja määrä, varmaan mökkiläisiä sun muita. Sama varmaan 5-tiellä kun PKS sudeettisavolaiset matkaa Savoon mökeilleen.
Btw. 750kg peräkärryllä ei käytännössä laillisesti rakennustarvikkeita juuri kärsi vetää kuin eristevilloja ja styroksia. Kärryn massa kun vähennetään jää hyötykuormaa about 500kg. Se on noin neljä neliömetriä pihakiveä tai vähäinen määrä kestopuuta. Siksi rakennustarvikkeisiin vaikka olis terassin tai laiturin teko tarvitsee sen jarrullisen kärryn(lainaan) että saa kamat kelkottua. Elin vetomassaa sen 1800-2000 kg.
 
Mutta miten ne sähkörekat, onko niissä vaihteet/kytkin jotta liikkelle päästään isollakin kuormalla ?
En tiedä. Niitä sähkörekkoja kun ei hirveästi oikeasti ole olemassa. Jotain pieniä kuorkkeja kaupunkijakeluun, joiss lienee samanlainen kiinteä voimansiirto kuin busseissakin, mutta eipä niillä mitään raskaita hommia tehdä, kuten ei busseillakaan.
 
Mutta miten ne sähkörekat, onko niissä vaihteet/kytkin jotta liikkelle päästään isollakin kuormalla ?
Tuskin, mutta niissä voi olla se ainoa välitys niin hidas ettei huippunopeus ole kuin vaikka satanen ja moottori on niin järeä, että liikkeellelähtöön löytyy paukkuja.

Henkilöautojen valmistajilla ei luultavasti ole juurikaan mielenkiintoa mitoittaa sähkömoottoria niin että vetokyky saataisiin kasvamaan kun sitä kovaa vetokykyä kaipaa niin harva.
 
Tuo veneen lasku, tai oikeastaan nostohan se on yksi raskaimpia käytännön vetotehtäviä mitä autoilla suht yleisesti tehdään.
Ihan sama se on kaikilla trailereilla/kärryillä oli siinä sitten ajoneuvon, hevosen, rakennustarvikeiden, ties minkä kiskominen paikasta jossa lähtö on ylämäkeen. Omaan raksa-aikaan itseasiassa aika usein tuli vastaan rinnetontilla. Suosiolla pyysin naapurin järeää mönkijää siirtelemään esim. henkilönostinta.
Rakennustelineetkin muuten painaa pirusti. "Suomalainen tekee kaiken itse" ja taajamassa ei ole edes naapureilla traktoreita niinkuin täällä landella.
 
Muuten hyvä, mutta esitteessä ei lue paljonko vääntö on @ 0rpm. Siinä lukee vain maksimivääntö, minkä kierrosluku(aluetta) ei edes ilmoiteta.
Onpahan mainittu, että maksimivääntö on käytössä 0-5000rpm.

1666348674276.png
 
Tuskin, mutta niissä voi olla se ainoa välitys niin hidas ettei huippunopeus ole kuin vaikka satanen ja moottori on niin järeä, että liikkeellelähtöön löytyy paukkuja.
Lakisääteinen huippunopeus kuorma-autoille euroopassa on 90km/h, mutta sitä välitystä ei välttämättä kannata mitoittaa niin että se moottori on huippukierroksilla tuossa, koska käytännössä se on epätaloudellista, ja jo ihan käytännössä voima voi loppua.

Onpahan mainittu, että maksimivääntö on käytössä 0-5000rpm.

1666348674276.png
Voivathan ne sen noin ilmoittaa, mutta käytännössä sähkömoottori ei paikallaan tuota kovin hyvää vääntöä, se nyt on vaan fysiikan laki, koska siinä moottorissa on sellaisia heikkoja kohtia aina siinä missä sen magneettikentän vakutusalue vaihtuu.
 
Tuossa ohimennen mainitaankin kolmivaihemoottorit, jotka lähtevät pyörimään ilman mitään kikkailuja. Näitä on siis sähköautoissa.
Tuolla videolla nyt ei oikein ole mitään tekemistä tän asian kanssa.. Tuon tyyppiset moottorit voivat jäädä sellaiseen asentoon että ne ei sillä hitaammalla nopeudella jaksa lähteä pyörimään vaikka ei olisi mitään ulkoista vastusta (kuten tuollaisessa tuulettimessa).
 
Lakisääteinen huippunopeus kuorma-autoille euroopassa on 90km/h, mutta sitä välitystä ei välttämättä kannata mitoittaa niin että se moottori on huippukierroksilla tuossa, koska käytännössä se on epätaloudellista, ja jo ihan käytännössä voima voi loppua.
Varmasti noin.

Huippukierroksista tuli mieleen, mikä on huippukirrokset. Siis jos suunnittelia suunnittelee jonkin moottorin, niin se ehkä enemmän jokin minkä se määrittää korkeimmaksi sallituksi , jollain reunaehdoilla. Tarkoitan sitä että jos tiedetään että jokin tietty riittää, niin ei tarvi kaikkia komponentteja mitoittaa sen yli.


Voivathan ne sen noin ilmoittaa, mutta käytännössä sähkömoottori ei paikallaan tuota kovin hyvää vääntöä, se nyt on vaan fysiikan laki, koska siinä moottorissa on sellaisia heikkoja kohtia aina siinä missä sen magneettikentän vakutusalue vaihtuu.
Voisiko jossain kyse olla siitä mihin vääntömomentti on rajoitettu.

Mutta ihan mielenkiinnosta, mainitsi tuon paikallaan olon, jolla vihjasit siihen suuntaan että sähköautojen moottorilla lähtö olisi jotenkin hankalaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, noissa sähkäreissä joissa ollaan vähän tuohon vetokykyyn panostettu, niin ei tuo voimalinja juuri tuo eroa siihen vetomassaan muuten kuin niin että se sähköversion oma lisämassa pienentää sitä suurinta vedettävää massaa. Esm. XC40. Isot Teslat vetää ihan ok massoja, ja F150 Lightning vetää jonkun 4,5 tonnia, eikä sielläkään mitään niin erikoista ole sisällä, pari 3-vaihemoottoria ja nuo tyypilliset n. 9,6:1 kiinteät alennusvaihteet.

Sekä kytkimen luistoilla että sähkömoottoreilla on samat fysiikan laeista tulevat ongelmat, eli kun voimaa tungetaan akselille joka ei pysty sitä kineettiseksi energiaksi muuntamaan, niin se muuntuu sitten lämmöksi. Jos siihen lämmöntuottoon ei ole sähkärin suunnittelussa panostettu niin voi hyvin olla että liikkeellelähtöväännön tuotossa tulee ongelmia, on varmaan hemmetisti helpompaa pistää se leikkaamaan moottorille ohjattavaa sähkötehoa kuin pohtia että mihin se lämpö tungetaan.

Mun mielestä on aika karkea yksinkertaistus että liikkeellelähtöön tarvittava vääntö akselilla olisi syy siihen miksi ylipäänsä niin harvalla sähköautolla saa hinata kunnon massoja, tai että kyseessä olisi joku rakenteellinen ongelma jota ei voi ratkaista muuten kuin lisäämällä voimalinjaan jotain kytkimiä tai monivaihteisia laatikoita.

Juurisyy on se ettei asiaan ole sähköautoissa viitsitty juurikaan panostaa. Ilmeisesti mallit joita on ensimmäisenä lähdetty tuottamaan eivät suuressa mittakaavassa ole sellaisia joilla asiakkaat haluaisivat isoja kärryjä vedellä, ja liikkeellelähtövääntöä hankalampi ongelma on vielä se että jo valmiiksi vähän nihkeä range kuolee lopullisesti kärryn mukana. Akut ovat myös itsessään raskaita, ja auton rakenteiden ja voimalinjan ronkkiminen niin että ne kestävät sen akun massan lisäksi myös vetomassan ei ole pidetty kannattavana.
 
Mutta ihan mielenkiinnosta, mainitsi tuon paikallaan olon, jolla vihjasit siihen suuntaan että sähköautojen moottorilla lähtö olisi jotenkin hankalaa.
No siis se täysin seisahduksissa olevan moottorin saaminen pyörimään vaatii ylimääräistä virtaa, ja samalla paikallaan olevan ajonauvon liikkeelle nytkäyttäminen vaatii ylimääräistä voimaa, nuo kaksi seikkaa kun yhdistää, niin lopputulos on se että liikkeelle lähtö on normaalille sähkömoottoriselle autolle aina hieman hankalaa.

Kytkimen etu polttiksessahan on se että sen avulla voidaan purkaa moottorin vaihtipyörään varattu energia hyvinkin terävästi voimansiirtoon, jolla sitten voidaan saada se raskas hieman maahan painunut ajoneuvoyhdistelmä liikkeelle.

Ei tuollaisen lisääminen sähkömoottoriin teknisesti hankalaa ole, mutta käytännössä kokonaisuuden kannalta järkevämpää voisi silti olla jonkin ryömintävaihteen rakentaminen.
 
. Esm. XC40. Isot Teslat vetää ihan ok massoja, ja F150 Lightning vetää jonkun 4,5 tonnia, eikä sielläkään mitään niin erikoista ole sisällä, pari 3-vaihemoottoria ja nuo tyypilliset n. 9,6:1 kiinteät alennusvaihteet.
Tuo f150 massa ei välttämättä ole sama euronormilla mitattuna, mutta toisaalta kyseinen kikotinhan on kuitenkin kuorma-auto.

Xc40 vetomassa ei ole kovin ihmeellinen jos sitä vaan auton tehoihin suhteuttaa,* mutta eihän tuo kärrykään merkittävä ongelma ole, jos se halutaan mahdollistaa, mutta jollain tasolla se vaatii kuitenkin ylimääräistä tekniikkaan.

E: *siis tehottomamma polttismallilla saa useamman sata kiloa isomman vetomassan.
 
No siis se täysin seisahduksissa olevan moottorin saaminen pyörimään vaatii ylimääräistä virtaa, ja samalla paikallaan olevan ajonauvon liikkeelle nytkäyttäminen vaatii ylimääräistä voimaa, nuo kaksi seikkaa kun yhdistää, niin lopputulos on se että liikkeelle lähtö on normaalille sähkömoottoriselle autolle aina hieman hankalaa.

Kytkimen etu polttiksessahan on se että sen avulla voidaan purkaa moottorin vaihtipyörään varattu energia hyvinkin terävästi voimansiirtoon, jolla sitten voidaan saada se raskas hieman maahan painunut ajoneuvoyhdistelmä liikkeelle.
Kiitos.
Jos tuossa nyt oli esimerkki moottorista jossa vääntö luokkaa 430Nm, niin polttiksessa se liikkeelle lähtö perustuu tuohon vauhtipyörää, ja välityksiin, niin paljonkos sillä saadaan.

Tai toisin päin, paljonko tarvitaan että että se puolentoista tonnin kärryn kanssa liikahtaa tyypillisillä renkailla.
 
Kiitos.
Jos tuossa nyt oli esimerkki moottorista jossa vääntö luokkaa 430Nm, niin polttiksessa se liikkeelle lähtö perustuu tuohon vauhtipyörää, ja välityksiin, niin paljonkos sillä saadaan.

Tai toisin päin, paljonko tarvitaan että että se puolentoista tonnin kärryn kanssa liikahtaa tyypillisillä renkailla.
Siis vääntöjän kulkee yksinkertaisesti kertomalla tuo moottorin vääntö välityssuhteilla, mutta sitä mä en osaa laskea kuinka paljon se moottorin nimellinen maksimivääntö ylitetään, kun samalla puretaan inertiavoimaa pyörivästä massasta.

Tasaisella kovalla alustallahan ei kovin ihmeellistä voimaa tarvita, tuon voi jokainen kokeilla itse työntämällä autoa käsivoimin, mutta jo suhteellisen pienikin monttu renkaan alla tekee tuosta käsin tuuppaamisesta mahdotonta.

Tai tuupata voi, mutta auto ei lähde liikkeelle.
 
Siis vääntöjän kulkee yksinkertaisesti kertomalla tuo moottorin vääntö välityssuhteilla, mutta sitä mä en osaa laskea kuinka paljon se moottorin nimellinen maksimivääntö ylitetään, kun samalla puretaan inertiavoimaa pyörivästä massasta.

Tasaisella kovalla alustallahan ei kovin ihmeellistä voimaa tarvita, tuon voi jokainen kokeilla itse työntämällä autoa käsivoimin, mutta jo suhteellisen pienikin monttu renkaan alla tekee tuosta käsin tuuppaamisesta mahdotonta.

Tai tuupata voi, mutta auto ei lähde liikkeelle.
Niin tai yrität työntää sitä autoa siihen 12 asteen ylämäkeen. Saattaa jäädä työntämättä.
 
Tuo f150 massa ei välttämättä ole sama euronormilla mitattuna, mutta toisaalta kyseinen kikotinhan on kuitenkin kuorma-auto.
Xc40 vetomassa ei ole kovin ihmeellinen jos sitä vaan auton tehoihin suhteuttaa,* mutta eihän tuo kärrykään merkittävä ongelma ole, jos se halutaan mahdollistaa, mutta jollain tasolla se vaatii kuitenkin ylimääräistä tekniikkaan.
E: *siis tehottomamma polttisnallilla saa useamman sata kiloa isomman vetomassan.

Näyttäisi vähän siltä että sekä XC40:ssä se vetomassojen ero tulee aika puhtaasti sähkö- ja polttisversioiden painoerosta, eli se ei todennäköisesti ole kummassakaan tehorajoitteinen vaan rakennetta ei ole mitoitettu isommalle kuormalle. Tuossahan pitää ottaa huomioon väännönkin suhteen se että siellä voimansiirrossa on jokunen osa siellä sähkömoottorin tai kytkimen perässäkin, eikä nekään kestä määräänsä enempää vääntöä vaikka moottori / vaihteisto / kytkinpaketti sitä pystyisi tarjoamaankin (ja tietenkin jossain vaiheessa kun akseleille tulee tarpeeksi vääntöä niin renkaat alkavat toimittamaan kytkimen virkaa). Se vetomassahan kertoo tosin vain sen, mille määrälle hyväksyntä on haettu, todellinen vetokyky pitäisi selvittää testaamalla.

F150 on sähkärinä tonnin verran painavampi kuin polttiksena, mutta vetää 2500kg vähemmän, joten tuossa voi ollakin ongelmaa sen staattisen väännön suhteen.
 
...tietenkin tuo on vähän tarkoituksetonta fysiikkaneppailua tuon F150 kohdalla, sitten kun siihen iskee sen 4500kg trailerin niin se suurin ongelma ei ole se etteikö sillä pääsisi veneluiskaa ylös, vaan se ettei sillä pääse kovin paljoa sitä veneluiskaa pidemmälle :lol:
 
Mutta miten ne sähkörekat, onko niissä vaihteet/kytkin jotta liikkelle päästään isollakin kuormalla ?
En tiedä. Niitä sähkörekkoja kun ei hirveästi oikeasti ole olemassa. Jotain pieniä kuorkkeja kaupunkijakeluun, joiss lienee samanlainen kiinteä voimansiirto kuin busseissakin, mutta eipä niillä mitään raskaita hommia tehdä, kuten ei busseillakaan.

Tuus @B202R kertoon (tänne YK:lle) miten menee kaanialla.
 
...tietenkin tuo on vähän tarkoituksetonta fysiikkaneppailua tuon F150 kohdalla, sitten kun siihen iskee sen 4500kg trailerin niin se suurin ongelma ei ole se etteikö sillä pääsisi veneluiskaa ylös, vaan se ettei sillä pääse kovin paljoa sitä veneluiskaa pidemmälle :lol:
No kyllähän sillä nyt kohtuullisen matkan pääsee kärrynkin kanssa, mutta selvähän se on että kulutus kasvaa.

Hoovien videostahan tietysti vedetään nyt huumoria, mutta onko se nyt oikeasti kenellekään yllätys että jos laskee 130km/h kärryn kanssa jossa kanttihoppa kyydissä, kulutus on aika kova.
 
Ei kutsuta. Pilkkua halkova voi todeta että taajuusmuuntajaa ei ole olemassakaan, vaan se on taajuusmuuttaja, mutta sitäkin käytetään moottorin tuottaman voiman säätelemiseen.
Oikeastaan sähköauton kohdalla kutsuisin sitä ihan vaan invertteriksi. Tarkoitus kun on muuttaa akkujen DC moottorille AC:ksi. Siis toki vain siinä tapauksessa, jos autossa on ylipäätään käytetään AC moottoreita. Esim. Model 3 ja uudemmat Leafit taitaa käyttää DC moottoreita. Taajuusmuuttajaksi yleensä kutsutaan tasasuuntauksen, välipiirin ja invertterin muodostavaa kokonaisuutta. Toki, jos joku haluaa laskea latauspiirinkin tähän, niin silloin ehkä. Mutta en tässä kohtaa lähtisi paketoimaan näitä yhteen.

Taajuusmuuttajaa yleisesti voidaan käyttää monin eri tavoin. Ei pelkästään voiman säätöön, vaan aikalailla sen mukaan, mitä parametriä ulostulossa kulloinkin halutaan säätää. Kuten pyörintänopeutta, vääntöä, paikkaa, tehoa jne. Sähköautojen tapauksessa säätö-funktioita on luultavasti useita ja niitä käytetään, mitä kulloinkin tarvitaan. Esim liikkeellelähdössä on käytössä eri tyyppinen säätö, kuin tasaisessa ajossa jne. Edellinen sinänsä pätee kai myös DC mootorien ohjaukseen.

Säädön reunaehtoina eli säädön rajoittavana tekijänä on käytetty moottorin, akuston ja invertterin tehoelektroniikan mitoitusta.
 
Kaikkeen tuppaa tottumaan jos on pakko, niin bensahöyryjen haisteluun kuin 10-20 minuutin lataustaukoihinkin. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

No tuo ei itseasiassa pidä paikkaansa. Ei noissa kummassakaan ole mitään hyviä puolia :) Pelkkiä huonoja puolia, eli vertailun joutuu tekemään sen perusteella, että kumman huonot puolet ovat siedettävämpiä ;)
 
Alkaa saatavuutta olemaan todella isosti Nettiauton perusteella. Mitä seuraillut niin myytävien Teslojen määrät kasvaneet kuukauden aikana noin parilla sadalla. Nyt myös muutamassa viikossa uusien ilmoitusten määrä pikkasen tippunut (tällä hetkellä esim max 72h ilmoituksia reilu sata). Ehkä aletaan olla siinä pisteessä, että kauppurit ei ihan randomina osta jokaista Model 3:sta Saksasta. Myös Kamux tarjoaa spesiaalipätkää Tesloihin omana kamppiksenaan, joka ei ihan Kamuxin tapaista ole.

Myytävien Teslojen lukumäärä kasvanut nyt parissa viikossa vielä sadalla, mutta max 72h vanhoja ilmoituksia enää alle 80. Reilu kuukausi sitten samoilla filttereillä uusia ilmoituksia oli yli tuplat. Varmasti kauppa käy kun löydetään sopiva hintalappu, mutta ei ainakaan niin hätäseen vielä kuin alkusyksystä. Polestarista olikin jo juttua tässä ketjussakin, kun pyynneistä leikattu jo isohkoa siivua pois.

HP e-2008 taitanee vieläkin olla ihan ok kauppa, kun oli kuitenkin niin hyvällä hintalapulla. Noita e-2008 yleensäkin myynnissä vajaa 40kpl ja halvin reilu 33k - ulkomuistista kun viimeksi joitain viikkoja sitten katsoin, taisi olla halvin noin 35k kulmilla.
 
Suunnilleen kaikki akut ovat olleet möykkyjä jo pitkään, kun katsotaan yksittäistä moduulia. Edelleen, 3/Y akkuihin voi vaihtaa yksittäisiä moduuleja (joita on ainakin joissain malleissa 4) ja siten korjata vikaantunut akku pienemmällä kustannuksella kuin koko akun vaihtamalla.
En ymmärrä miksi väität vastaan asiassa jossa olet väärässä ja yksinkertainen internethaku todentaa asian. Millään muulla valmistajalla ei akkukennoja liimata yhteen. Tuommoisen 20kwh mötikän kutsumista moduuliksi on aika paksua. Jos et kykenene järkevään keskusteluun niin antaa olla.
 
Esim. Model 3 ja uudemmat Leafit taitaa käyttää DC moottoreita
Ei varmasti ole. Eihän "oikeita" DC-moottoreita edes ole kuin hiiliharjalliset moottorit. Harjattomat DC-moottoritkin on AC-moottoreita, joita ajetaan invertterillä DC:stä.

Harjallisenkin moottorin voi oikeastaan ajatella AC-moottoriksi, joka sisältää mekaanisen invertterin.
 
Alkaa olla 100 vuotta siita kun sahkoautoissa oli DC moottoreita ja sitten tuli saatanan Teslan keksinto AC mika teki sahokoautojen lataamisesta niin vaikeaa etta se oli viimeinen naula sahkoautojen arkkuun. Se oli siihen maailman aikaan tasasuuntaaja mekaanin mika teki siita ihan kipean kalliin.
 
Ot:
Nyt kun otettiin puheeksi invertteri ja taajuusmuuttaja, niin pääosin sähkötekniikassa nämä eivät luonnollisesti ole se yksi ja sama asia, vaikka hyvin monessa yhteydessä näitä käytetään tarkoittamaan samaa. Mites konvertteri? Menee ihan samaan kategoriaan.
 
Ei kutsuta. Pilkkua halkova voi todeta että taajuusmuuntajaa ei ole olemassakaan, vaan se on taajuusmuuttaja, mutta sitäkin käytetään moottorin tuottaman voiman säätelemiseen. Momentinmuunnin on laite jolla voidaan tehoa muuttaa väännöksi.
Yrittäisit nyt edes osua siihen pilkkuun jos aiot sellaista viilata. Vai oliko ainoa tarkoitus ipistä väärästä sanasta? Tehon muuttaminen väännöksi on ihan siansaksaa. Momentinmunnin irrottaa moottorin voimansiirrosta, ja toimii siis ikään kuin kytkimenä. Samalla se vaikuttaa joissain tilanteissa vääntöön kierrosnopeuden kautta.

Sähköauton jos ajaa esim jotain rotvallia vasten tms, ja painaa kaasun pohjaan se todennäköisesti jää nytkyttämään paikalleen, koska vääntömomentti ei nollakierroksilla vaan riitä. Sen nytkytyksen se tekee siksi koska sillä saadaan moottori pyörähtämään edes osankierrosta, koska heti kun se moottori lähtee liikkeelle sitä momenttia alkaa löytymään. Jos moottori on täysin paikalleen lukittunut, siellä voi olla hyvinkin onneton vääntö jos se sattuu olemaan juuri kahden kentän puolessa välissä.
Pitipä oikein kokeilla. Auto ei tuntunut edes huomaavan koko katukiveystä, vaan nousi vaivatta ylös. Polttomoottorilla en kokeillut, mutta kokemusta on useammalla autolla nosturiin ajamisesta, ja siinä saa nostaa kierroksia ja käyttää reilusti kytkintä. Sähkömoottorilla taas saa vaan ajaa ns. tyhjäkäynnillä.
 
Yrittäisit nyt edes osua siihen pilkkuun jos aiot sellaista viilata. Vai oliko ainoa tarkoitus ipistä väärästä sanasta? Tehon muuttaminen väännöksi on ihan siansaksaa. Momentinmunnin irrottaa moottorin voimansiirrosta, ja toimii siis ikään kuin kytkimenä. Samalla se vaikuttaa joissain tilanteissa vääntöön kierrosnopeuden kautta.


Pitipä oikein kokeilla. Auto ei tuntunut edes huomaavan koko katukiveystä, vaan nousi vaivatta ylös. Polttomoottorilla en kokeillut, mutta kokemusta on useammalla autolla nosturiin ajamisesta, ja siinä saa nostaa kierroksia ja käyttää reilusti kytkintä. Sähkömoottorilla taas saa vaan ajaa ns. tyhjäkäynnillä.
No miksikä sä sitä turbiinin/momentinmuuntimen toimintaa kutsuisit? Tuo muuttaa tehoa vääntömomentiksi on yksinkertainen selitys, joka kuvaa tuon laitteen funktiota, ja noinhan se myös käytännössä toimii.

Tietusti se samalla myös mahdollistaa tuon luiston jolla polttis voi käydä tyhjäkäyntia samalla kun auto pysyttelee paikallaan. Tuon momenttia lisäävän vaikutuksen takiahan automaattivaihteiston 1. Vaihde on yleensä hiomattavasti pidemmällä välityssuhteella kuin manuaali.

Jos sun auto kiipeää rotvallin yli niin ihan kiva, tuo on kuitenkin sellainen simppeli testi jolla monella sähköautolla voi todeta mitä se tekee kun vastus ylittää sen moottorin tuottaman maksimiväännön paikallaan, se alkaa yleensä pitää sellaista nytkytystä, jolla se pyrkii saamaan moottorin pyörähtämään, ja siten tuottamaan suurempaa voimaa.

Moni sähköauto ei jalsa kiivetä rotvallin yli jos sen pysäyttää sitä vasten. Tosin sama pätee automaattivaihteisiin polttiksiinkin. Kytkin pommilla saanee minkä tahansaanuaalin tuosta kiipeämään, ellei sitten pito lopu.
 
Tästä keskustelusta saa melkein sellaisen kuvan, että sähköautossa ei ole yhtään jerkkua kun se on paikallaan. Suoranainen ihme että se ylipäätään pääsee liikkeelle :)

Kai se nyt vääntö on nyt tiedossa paljonko sitä on kun ollaan paikallaan ja lähdetään liikkelle ? Ilmeisen hätäseen se sitten nousee maksimiin. Varmasti mitattavissa ja tiedossa.
 
Opas täällä tarinat menossa.
Oma ässä ainakin tuottaa vääntö siinä silmänräpäyksessä ku pedaaliin koskee, lähtee ylämäkeen ku ammuttuna.

Ja joku rotvalli ei kyllä pysäytä yhtää mitää, kokemusta on ku sellaisen yli ryömitelly.
 
Oliko tässä keskustelussa joku lähde tai selitys sille miksi se AC moottori tuottaisi lähdössä merkittävästi huonomman väännön? Magneettikenttä johon se roottori pyrkii asennoitumaan on jotenkin heikompi kun paikallaan olevaa yritetään pyöräyttää?

Tuon kiinteän ”pitkän” välityksen ongelman ymmärrän.

edit: nyt kun vielä luen uudestaan niin siis paikaltaan lähdettäessä tarvitaan suurempi virta ja sitä moottorit ei välttämättä kestä?
 
No miksikä sä sitä turbiinin/momentinmuuntimen toimintaa kutsuisit? Tuo muuttaa tehoa vääntömomentiksi on yksinkertainen selitys, joka kuvaa tuon laitteen funktiota, ja noinhan se myös käytännössä toimii.
Momentinmuunnin välittää vääntöä voimansiirrolle. Tehoa ei voi muuttaa vääntömomentiksi. Vääntö on moottorin kyky tehdä työtä, ja teho tulee siitä, miten paljon sitä työtä tehdään aikayksikössä, eli teho = vääntö * pyörimisnopeus. Teho ja vääntö liittyvät toisiinsa, mutta toista ei voi muuttaa toiseksi. Yhtä hyvin voisi sanoa sähkömoottorin muuttavan tehoa jännitteeksi.
 
Momentinmuunnin välittää vääntöä voimansiirrolle. Tehoa ei voi muuttaa vääntömomentiksi. Vääntö on moottorin kyky tehdä työtä, ja teho tulee siitä, miten paljon sitä työtä tehdään aikayksikössä, eli teho = vääntö * pyörimisnopeus. Teho ja vääntö liittyvät toisiinsa, mutta toista ei voi muuttaa toiseksi. Yhtä hyvin voisi sanoa sähkömoottorin muuttavan tehoa jännitteeksi.
No sähkömoottorihan muuttaa mekaanista tehoa jännitteeksi, tuohonhan se regeneraatio sähköautoissa perustuu.

Turbiinin ulkostulopuolella voi olla esim 500nm vääntöä vaikka se on pultattu moottoriin joka tuottaa vain 250nm maksimi väännön.

Jos ei mene jakeluun, niin mieti vaihdelaatikkoa, yhtälailla siinäkin vääntömomentti kasvaa pienillä vaihteilla, teho pysyy samana mutta kierrosnopeus laskee*, ihan sama ilmiö tapahtuu turbiinissa, mutta hyötysuhde ei ole yhtä hyvä, bonuksena se tuottaa vääntöä myös nollakierroksilla. Nolla kierroksella ei voi olla tehoa, koska tuon laskukaavan * 0 antaa nollan, mutta se pyörivä moottori tuottaa tehoa, jonka turbiini muuttaa paikallaan pelkäksi väännöksi.

E: *tässä luki kasvaa, aivopieru.
 
Viimeksi muokattu:
Näyttäisi aika vahvasti siltä, että audi rikkoi suurimmasta osasta audi q4:sia dataliittymät eilen
 
Momentinmuunnin välittää vääntöä voimansiirrolle. Tehoa ei voi muuttaa vääntömomentiksi. Vääntö on moottorin kyky tehdä työtä, ja teho tulee siitä, miten paljon sitä työtä tehdään aikayksikössä, eli teho = vääntö * pyörimisnopeus. Teho ja vääntö liittyvät toisiinsa, mutta toista ei voi muuttaa toiseksi. Yhtä hyvin voisi sanoa sähkömoottorin muuttavan tehoa jännitteeksi.
Vaannon kasvattaminen 2-3 kertaiseksi on yleinen ja jopa 5 kertaista on ollut sarjatuotannossa.
 
En ymmärrä miksi väität vastaan asiassa jossa olet väärässä ja yksinkertainen internethaku todentaa asian. Millään muulla valmistajalla ei akkukennoja liimata yhteen. Tuommoisen 20kwh mötikän kutsumista moduuliksi on aika paksua. Jos et kykenene järkevään keskusteluun niin antaa olla.
Täytyy nostaa kättä pystyyn virheen merkiksi - luulin, että noita valettuja moduuleita olisi enemmänkin viimeisimpien netissä vastaan tulleiden tietojen perusteella. Väitän silti, että vähissä ovat akut joihin oikeasti pystyy järkevästi vaihtamaan yksittäisen kennon korjaamo-olosuhteissa.

Rivianin akku on 8 moduulin setti, jossa yksittäinen moduuli on valettu limppu. Videolinkki munro liven purkuvideoon.
VW ID4 akku on 12 moduulin setti, jossa yksittäinen moduuli vaikuttaa videon perusteella melko heikosti purettavalta. Videolinkki.
Ford Mustang Mach E akku on 10 moduulin setti, jossa yksittäinen moduuli vaikuttaisi olevan purettavissa. Videolinkki.

Toisaalta kun katsoo vaikka toiselta videolta (alla) tuota Mach-E:n rakennetta tarkemmin, niin selviää että yksittäisen kennon vaihto ei ole siltikään mikään simppeli juttu.


Tämä ei tietenkään ole mikään kaiken kattava läpileikkaus (lähellekään).
 
Näyttäisi aika vahvasti siltä, että audi rikkoi suurimmasta osasta audi q4:sia dataliittymät eilen

Semivahva ilmaisu, että ihan rikkoivat. Toki ne jotain on turailleet, mutta eiköhän noi palaudu lähiaikoina.

Osallahan toipui jo. Täällä vielä etänä ei vastaile mitään. Ei suurta kriisiä, mutta kun alkaa olemaan pakkasöitä enemmän niin oishan se kiva naksauttaa lämmitys päälle.
 
Auton modeemi ainakin itsellä täysin kuollut, voihan se teoriassa olla otan kautta tullut päivitys tai operaattorin päässäkin. Ehdin vetäsemään factory resetin, kun luulin, että vika vaan omassa ja katos kaikki online appikset ja modeemivalikot ui:sta, mutta ilmestyvätköhän vasta sitten, kun data taas kulkee.
 
Opas täällä tarinat menossa.
Oma ässä ainakin tuottaa vääntö siinä silmänräpäyksessä ku pedaaliin koskee, lähtee ylämäkeen ku ammuttuna.

Ja joku rotvalli ei kyllä pysäytä yhtää mitää, kokemusta on ku sellaisen yli ryömitelly.
Jotta liittyisi aiheeseen, mikä ässän vetomassa on?
 
HP e-2008 taitanee vieläkin olla ihan ok kauppa, kun oli kuitenkin niin hyvällä hintalapulla. Noita e-2008 yleensäkin myynnissä vajaa 40kpl ja halvin reilu 33k - ulkomuistista kun viimeksi joitain viikkoja sitten katsoin, taisi olla halvin noin 35k kulmilla.
Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu siltä, että maahantuojalle tuli iso arviointivirhe, kun laittoi noiden Pösöjen Hullujen Päivien alennuksen kymppiä vaille seitsemään tonniin. Kolmellakin alennustonnilla (lisättynä niillä kahdella tonnilla sähköautojen hankintatukea) nuo samat runsaat tuhat Pösöä olisivat menneet kaupaksi. Sillä erolla että niitä ehkä olisi muutama kymmen jäänyt myytäväksi vielä varsinaisten Hullujen Päivien ajaksikin, ja että maahantuojan plakkariin olisi jäänyt vaatimattomat neljä miljoonaa lisää.

Täytyy toivoa, että noiden e-2008 Pösöjen toimituksen viivästyminen kevääseen/kesään 2023 toisi mukanaan myös jotain positiivista eli saman muutoksen kuin 308:n saa alkuvuodesta: hieman paremman akkutekniikan ja kasvaneen ajomatkan.
 
No sähkömoottorihan muuttaa mekaanista tehoa jännitteeksi, tuohonhan se regeneraatio sähköautoissa perustuu.

Turbiinin ulkostulopuolella voi olla esim 500nm vääntöä vaikka se on pultattu moottoriin joka tuottaa vain 250nm maksimi väännön.

Jos ei mene jakeluun, niin mieti vaihdelaatikkoa, yhtälailla siinäkin vääntömomentti kasvaa pienillä vaihteilla, teho pysyy samana mutta kierrosnopeus kasvaa, ihan sama ilmiö tapahtuu turbiinissa, mutta hyötysuhde ei ole yhtä hyvä, bonuksena se tuottaa vääntöä myös nollakierroksilla. Nolla kierroksella ei voi olla tehoa, koska tuon laskukaavan * 0 antaa nollan, mutta se pyörivä moottori tuottaa tehoa, jonka turbiini muuttaa paikallaan pelkäksi väännöksi.


Turha jatkaa, kun perustason fysiikka on noin pahasti yksiköitä myöden hukassa. Ei tämä sähköautoihin ylipäätään liittynytkään, joten parempi lopettaa.
 
Momentinmuunnin muuttaa pyörimisnopeutta väännöksi. Tehoa muuttuu samalla lämmöksi.
 
Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu siltä, että maahantuojalle tuli iso arviointivirhe, kun laittoi noiden Pösöjen Hullujen Päivien alennuksen kymppiä vaille seitsemään tonniin. Kolmellakin alennustonnilla (lisättynä niillä kahdella tonnilla sähköautojen hankintatukea) nuo samat runsaat tuhat Pösöä olisivat menneet kaupaksi. Sillä erolla että niitä ehkä olisi muutama kymmen jäänyt myytäväksi vielä varsinaisten Hullujen Päivien ajaksikin, ja että maahantuojan plakkariin olisi jäänyt vaatimattomat neljä miljoonaa lisää.

Täytyy toivoa, että noiden e-2008 Pösöjen toimituksen viivästyminen kevääseen/kesään 2023 toisi mukanaan myös jotain positiivista eli saman muutoksen kuin 308:n saa alkuvuodesta: hieman paremman akkutekniikan ja kasvaneen ajomatkan.

Onkos tuosta jotain faktaa että Pösön toimitukset siirtyy? En ole mitään virallista nähnyt, oma oli jo tilatessa 04/23 toimituspäivällä
 
Onkos tuosta jotain faktaa että Pösön toimitukset siirtyy? En ole mitään virallista nähnyt, oma oli jo tilatessa 04/23 toimituspäivällä
Ainakin meille automyyjä välitti maahantuojan viestin missä kerrotaan että autot tulevat myöhästymään. Meillä luvattu toimitus oli elo-syyskuu -22.
 
Sama ja tilasin ensimmäisenä päivänä. Nyt ei kumminkaan ole mitään tietoa, että koska e-2008 tulee.

Alright no hyvä tietää, pitääpäs itsekin kilautella myyjän suuntaan että mikäs on uusi arvio. Pitäisi vähän sähköhommia duunailla muttei viitsi vielä tehdä jos tulee vasta 24...
 
Alright no hyvä tietää, pitääpäs itsekin kilautella myyjän suuntaan että mikäs on uusi arvio. Pitäisi vähän sähköhommia duunailla muttei viitsi vielä tehdä jos tulee vasta 24...
Omani piti tulla viimeistään 30.9, syyskuussa soitin myyjälle niin kuuluin onnekkaiden joukkoon jotka eivät olleet saaneet maahantuojalta myöhästymisilmoitusta ja auton piti saapua viimeistään 31.10. Eipä ole mitään kuulunut niin tuskin on tulossa.
Myyjän mukaan tehdas on hyväksynyt auton tuotantosuunnitelmaan, mutta sen enempää ei ole tietoa.
 
No tuo ei itseasiassa pidä paikkaansa. Ei noissa kummassakaan ole mitään hyviä puolia :) Pelkkiä huonoja puolia, eli vertailun joutuu tekemään sen perusteella, että kumman huonot puolet ovat siedettävämpiä ;)
No sitä tarkoitinkin, hyviä ja huonoja puolia toisiinsa verrattuna.

Toki kaikkein kivointa olisi jos ei tarttisi ladata tai tankata autoaan ollenkaan, mutta se on yhtä oleellinen ajatus kuin voiko elämässääm olla kokonaan syömättä ja käymättä vessassa ettei niihin kuluisi kallisarvoista aikaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 598
Viestejä
4 501 757
Jäsenet
74 234
Uusin jäsen
Theun

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom