ICRT testissä oli mukana myös Samsungin Q90-mallin televisioita. FALDien tapaan niistä saa laboratoriomittauksissa hyviä kontrastiarvoja (valmistajien mainoslauseet ovat vielä tietenkin oma lukunsa), mutta säädettynä kuvanlaatu optimiin kontrastin arvosanaksi tulee sama 7 kuin useilla edge-led-vastaanottimillakin. Tämä toistuu kaikissa näissä DirectLED/FALD-malleissa.
Eli jossain maksumuurin takana olevassa testissä, jonka metodologiasta ei ole mitään käsitystä, saadaan ympäripyöreästi väitetyksi tulokseksi joku suhteellinen "7". Ok. Arvostetuissa testeissä vertailukelpoisesti kalibroituna faldien natiiveissa kontrasteissa on hyvin suuria eroja ja LD päällä nämä erot kasvavat entisestään. Osa faldeista romuttaa edge ledit, osa pärjää jopa jollain muotoa huonommin. Edelleenkin: FALD-telkkarit ovat kirjava ryhmä, jotka eroavat toisistaan huomattavasti. FALD ei myöskään ole millään muotoa sama asia kuin direct led.
Jos siis ainoa tavoite on vahva kontrasti, FALDeista saa haluamansa, mutta useimpien meistä mielestä "hyvään kuvanlaatuun" kuuluu muutakin.
Todellakin, ja tekniikkana FALD mahdollistaa ylivertaisen kuvanlaadun monin eri tavoin edgeihin verrattuna, kyse ei ole simppelisti paremmasta kontrastista - valkoisen ja mustan erosta. Tästä syystä halpis-luokan yläpuolella ja etenkin huipulla FALD on enemmän sääntö kuin poikkeus. Osittain tästäkin johtuen faldeilla on etulyöntiasema edgeihin nähden, koska niistä pyritään tekemään lähtökohtaisesti parempia paremmille markkinoille.
Muistutukseksi: et ole vieläkään kyennyt määrittelemään mitä tarkoitat faldien "häiriöillä".
Mainittakoon että QLED on markkinointitermi jolla sinänsä ei ole tekemistä taustavalon kanssa, senhän varmaan tiedämmekin.
Ei kai kukaan ole sillä taustavaloon viitannutkaan? Kyseessä on Samsungin yritys luoda parempia värejä, ja mittausten mukaan he ovat siinä suhteellisen hyvin onnistuneet kilpailijoihin verrattuna, etenkin kalliimpien mallien kohdalla.
100 Hz panelista vielä: jos katsoo isolta ruudulta paljon jalkapalloa/jääkiekkoa tai vaikkapa pörssikursseja (se nauha kuvan alareunassa jossa teksti liikkuu nopeasti), saattaa 50 Hz panelissa nopeasti liikkuva kohde näyttäytyä epäselvänä, ja 100Hz panelissa teräväpiirteisempänä. Hyvä kuvaprosessointi auttaa myös 50 Hz panelia selviytymään paremmin tästä, mutta osa "suttuisuudesta"(joidenkin mielestä suurin osa) syntyy itse asiassa katsojan päässä, ja sille ei tietenkään mitään voi. Sanoisin että käytännössä tuo "suttuisuus" ei katsojan silmille iske, mutta meitä on tietenkin joka lähtöön.
Epäselvyyteen vaikuttaa pääosin paneelin pikseleiden nopeus eikä niinkään Hz. Monet modernit telkkarit tukevat myös Black Frame Insertionia, jossa kuvien väliin laitetaan musta kuva parantamaan koettua liiketarkkuutta.
1
20 Hz telkkarit puolestaan kykenevät mätsäämään elokuvien 24 fps:n paremmin esitettyihin frameihin, jolloin koettu stutteri voi olla pienempi. 1
20 Hz telkkareista löytyy myös motion interpolation, jolla nykimistä voi koittaa ehkäistä, mutta se ei niinkään tee liikkuvasta tekstistä terävämpää.
