Yksityisen pysäköinninvalvonnan älyttömyydet.

No onko sulla itselläsi todistetta asiasta? Ei. Jo noiden työhakemuksista selviää, että kuukausipalkkaa maksetaan. Ainahan näitä huhuja liikkuu, että kaupungin valvojatkin muka saisi jotain muttei ne pidä paikkaansa.

Kyllä ainakin Parkkipatella maksettiin tuntipalkan päälle lisäksi "provikkaa" per kirjoitettu lappu.

Nimimerkillä pari vuotta sitten opiskelun ohessa niitä hommia tehneenä.
 
Tuosta 122 kansanedustajan aloitteesta muutama sananen. Säännösehdotuksen muotoilu on kelvoton, sillä eihän yksityistä valvontamaksua veloiteta pysäköinninvalvonnasta annetussa lain 1 §:ssä tarkoitetusta pysäköintivirheestä vaan sopimusrikkomuksesta. Uuden tieliikennelain voimaan tultua luvaton pysäköinti yksityisellä alueella ei useimmissa tapauksissa edes ole laissa tarkoitettu pysäköintivirhe (ks. seuraava kappale).

Tuossa on vielä sellainenkin ongelma, että 1.6.2020 voimaan tulevassa uudessa tieliikennelaissa ei ole luvattoman pysäköinnin yksityiselle alueelle kieltävää säännöstä. Tästä johtuen pysäköintivirhemaksu voidaan uuden lain voimaan tultua määrätä tiealueen ulkopuolella tapahtuneesta pysäköinnistä vain, jos ajoneuvo on pysäköity pelastustielle tai maastoon (ei voi kieltää liikennemerkillä, koska niitä koskevia säännöksiä sovelletaan vain tiellä). Tämä koskee yksityisessä omistuksessa olevien piha-alueiden lisäksi myös kaikkia muita tieliikennelain soveltamisalueen ulkopuolisia alueita eli alueita, joita ei ole tarkoitettu yleiseen liikenteeseen tai käytetä yleisesti liikenteeseen. Jos tuo aloite menee läpi ja kielto katsotaan tehokkaaksi, luvattomaan pysäköintiin ei monilla alueilla enää pystyttäisi puuttumaan tehokkaasti, kun kunnallinen pysäköinninvalvontakaan ei enää suorita niillä valvontaa.

Ps. Tuo luvatonta pysäköintiä yksityiselle alueelle koskevan säännöksen poistuminen merkitsee myös sitä, että luvattomasti sellaiselle alueelle pysäköityä ajoneuvoa ei enää useimmissa tapauksissa (pl. pelastustielle tai maastoon pysäköinti) voi siirtää pysäköinninvalvojan päätöksellä. Yksityiselle alueelle luvattomasti pysäköidyn ajoneuvon siirtämistä koskeva säännös nimittäin kuuluu seuraavasti: "Jos ajoneuvo on pysäköity pysäköimistä koskevan säännöksen vastaisesti yksityiselle alueelle tai maastoon, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja suorittaa lähi- tai varastosiirron kahden vuorokauden kuluttua alueen omistajan tai haltijan perustellusta pyynnöstä." Hienoa norminpurkua Berneriltä ja Sipilän hallitukselta!
Uuteen tieliikennelakiin ollaan jo näköjään tekemässä korjauksia, vaikka laki ei ole tullut vielä edes voimaan. Lainaamassani viestissä kuvattuun tieliikennelain soveltamisalan kaventumiseen ei kuitenkaan ole suunniteltu tehtävän muutosta. Poliisihallitus antoi kuitenkin hallituksen esityksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa kritiikkiä asiasta:

"1 §. Soveltamisala. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, ellei laissa toisin säädetä. Laissa erikseen säädetyt poikkeukset lain alueellisesta soveltamisalasta koskevat esimerkiksi turvalaitteiden käyttämistä tien ulkopuolella.

Soveltamisala rajaaminen koskemaan pelkästään tietä ei ratkaise tien, maaston ja suljetun alueen liikennekäytöllisiä ongelmia. Se ei myöskään tuo lainsäädännöllistä ratkaisua siihen, kuinka kiinteistön omistussuhde vaikuttaa alueen liikennekäyttöön silloin, kun alue katsotaan tieksi. Tätä asiaa on jossain määrin yritetty avata (ks. HE 180/2017 vp).

Lain soveltamisen kannalta voidaan kuitenkin tunnistaa seuraavat liikennekäytölliset alueet. Näitä ovat:

1. tieliikennelain mukainen tie;
2. maastoliikennelain (1710/1995) tarkoittama maasto, jossa liikennekäyttöä on säännelty moottorikäyttöisten ajoneuvojen osalta;
3. muu suljettu alue, jonka sisältö määräytyy osittain ajoneuvolain (1090/2002) 2 §:n 1 momentin sekä liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 2 momentin soveltamisalasäännösten perusteella, mutta jossa liikennekäyttö perustuu kiinteistön omistajan tai haltijan asettamiin ehtoihin; sekä
4. muut alueet, joita ei katsota tieksi eikä maastoksi (ei luontoa, ympäristöä eikä yleistä virkistyskäyttöä), mutta jotka kuitenkin on tarkoitettu rajatussa määrin liikenteelle (esimerkiksi kotirauhan suojaamat pihapiirit).

Tien määritelmän ja tien käyttämisen kannalta yksityiset alueet tulevat olemaan haasteellisia. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 23/2013 vp katsonut, että kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä kiinteistön käytöstä ja tämä voi tarkoittaa myös liikennekäyttöä (lausunnossa oli kyse yksityisestä pysäköinninvalvonnasta).

Tämä tarkoittaisi 1.6.2020 alkaen sitä, että nykyisen tieliikennelain (267/1981) 28 §:n 3 momentin soveltaminen perustuu jatkossa suoraan perustuslain (731/1999) 15 §:n 1 momenttiin sekä kiinteistön omistajan tai haltijan itsemääräämisoikeuteen, joka voi tarkoittaa yksityisen pysäköinninvalvonnan alan laajentumista. Tätä ei voida pitää tieliikennelain tavoitteiden kannalta kovinkaan tarkoituksenmukaisena, koska jo nykyisin kiinteistön omistaja voi disponoida pysäköintiä koskevista ehdoista, jotka voivat poiketa esimerkiksi liikenteenohjauslaitteiden merkityssisällöstä (esim. KHO 2016:203)."
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä ainakin Parkkipatella maksettiin tuntipalkan päälle lisäksi "provikkaa" per kirjoitettu lappu.

Nimimerkillä pari vuotta sitten opiskelun ohessa niitä hommia tehneenä.
Näin, mutta kaupungilla on vain kk palkka.

Kyllä ainakin Parkkipatella maksettiin tuntipalkan päälle lisäksi "provikkaa" per kirjoitettu lappu.

Nimimerkillä pari vuotta sitten opiskelun ohessa niitä hommia tehneenä.
 
Onko tähän jotain faktaa? Yleensä kannattavampaa pitää tuntipalkkalaisena, kuin kuukausipalkalla...
Kunnallinen puoli tuottaa väkisin voittoa, koska "apajat" ovat ehtymättömät. Yksityiset yleensä imevät alueen kuiviin, jolloin lappujen saanti vähenee. Tällöin on järkevämpää pitää osittaista provisiota. Sen verran tiedän, että ainakin yhdessä pk-seudun kaupungissa on vuosi bonus. Mikäli tavoite määrä tulee täyteen. Loppu vuodesta ei välttämättä kuitenkaan ole järkevää laputtaa mikäli bonukseen tarvittava määrä on täynnä, koska rajat nousevat seuraavalle vuodelle.
 
Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun yksityisen pysäköinninvalvonnan kieltämiseen tähtäävästä kansanedustajien lakialoitteesta.
Kansanedustajien puheenvuorot ovat luettavissa täältä: PTK 8/2020/13 vp

Lakialoitteesta olen samaa mieltä kuin aiemminkin: se on kelvottomasti muotoiltu eikä tulle menemään läpi sellaisenaan.
 
Oman kokemuksen perusteella kunnan / kaupungin laputtajilla löytyy myös arkijärkeä ja sitä provisiota ei tarvitse punnertaa väkisin 50-50 tapauksissa. Toisaalta yksityisillä firmoilla saattaa löytyä sitä ekstraintoa rankaista niitä väärin pysäköijiä.
 
Ainut keino saada yksityinen toimimaan kunnolla on varmistaa, että sopimussakkolappujen kirjoittaminen ei tuota yksityiselle firmalle tuloa. Nythän niiden ainoa tulonlähde on saada mahdollisimman moni ihminen maksamaan niitä "sakkoja". Itse valvonnan tilannut kiinteistön omistajahan ei maksa valvontafirmalle mitään.

Jotta asia toimisi oikein, pitäisi kiinteistön omistajan maksaa valvonnasta valvontafirmalle, ja ne "sakkorahat" pitäisi mennä kunnalle. Tämä toki nostaisi kiinteistön omistajan kuluja, mutta niinhän se muissakin ostopalveluissa menee eli, jos haluaa jonkun palvelun, niin siitä pitää maksaa. Reklamoinnit pitäisi hoitaa viime kädessä kunnan puolelta. Tällaista järjestelmäähän jo kertaalleen yritettiin eduskunnassa ajaa, mutta se ei edennyt. Eli käytännössä yksityinen firma hoitaisi kunnallista tehtävää sopimuksella ilman, että hyötyisi siitä yli sen mitä saa palvelun tilaajalta sopimuksellisesti "nyhdettyä". Tämä rinnastuisi hieman yksityiseen turvallisuusalaan.
Näin homma saattaisi toimiakin, mutta jos tämä ei onnistu, on yksityisen kiskonnan kieltäminen oikea ratkaisu.

En tiedä, kuinka hyvä tuo aloite on lakiteknisesti, mutta eduskunnasta löytynee kyllä lakiasiantuntijoita sitä viilaamaan.
 
En tiedä, kuinka hyvä tuo aloite on lakiteknisesti, mutta eduskunnasta löytynee kyllä lakiasiantuntijoita sitä viilaamaan.
Sikäli mielenkiintoista, että kansalaisten tekemiä lakialoitteita moititiaan huonosti valmistelluiksi/tehdyksi. Miksi kansalaisten pitäisi aloiteessa saada tehtyä suoraan hyvä lakiehdotus, kun sitä eivät saa "ammattilaiset" tehtyä eduskunnassa.

Hieman vanhempi kannanotto asiantiimoilta.
 
Tuon lakialoitteen ainoa ongelma ei ole pöljästi muotoillussa säännösehdotuksessa, joka ei tosiasiassa kiellä yksityistä pysäköinninvalvontaa. Jos viranomaisten halutaan huolehtivan pysäköinnin valvonnasta myös yksityisillä alueilla, pitäisi myös kesäkuun alussa voimaan tulevaa uutta tieliikennelakia muuttaa lisäämällä siihen nykyisen lain 28 §:n 3 momenttia vastaava säännös, jotta poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voisivat jatkossakin valvoa pysäköintiä taloyhtiöiden pihoilla ja muilla tiealueen ulkopuolisilla alueilla.
 
Tuon lakialoitteen ainoa ongelma ei ole pöljästi muotoillussa säännösehdotuksessa, joka ei tosiasiassa kiellä yksityistä pysäköinninvalvontaa. Jos viranomaisten halutaan huolehtivan pysäköinnin valvonnasta myös yksityisillä alueilla, pitäisi myös kesäkuun alussa voimaan tulevaa uutta tieliikennelakia muuttaa lisäämällä siihen nykyisen lain 28 §:n 3 momenttia vastaava säännös, jotta poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voisivat jatkossakin valvoa pysäköintiä taloyhtiöiden pihoilla ja muilla tiealueen ulkopuolisilla alueilla.
Voi kunnallinen jo tälläkin hetkellä yksityisalueita valvoa ja näin on tehty jo vaikka miten pitkään.
 
Mitäköhän kannattaa tehdä, kun kuolleelle tulee perinnältä maksuvaatimus yksityisen pysäköinninvalvonnan lappusen seurauksena? Eli tuntemattomaksi jäänyt kuljettaja on pysäköinyt auton ja myöhemmin kuolleelle on kuoleman jälkeen tullut ensin parkkilafkan lappunen kotiin ja sitten perinnän maksuvaatimus. Asiaan ei ole aiemmin reagoitu kuoleman aiheuttaman surun vuoksi. Mihin nyt pitäisi olla yhteydessä ja kenen?
 
Voi kunnallinen jo tälläkin hetkellä yksityisalueita valvoa ja näin on tehty jo vaikka miten pitkään.
Monessa kunnassa ei ole kunnan omaa valvontaa ja sen oleminenkaan ei tarkoita että sitä saisi tehokkaasti valvomaan, se on juuri syy mikä on johtanut siihen että monet on joutuneet ostamaan palveluna valvonnan. Ja monessa kunnassa ne pysäköintivirhemaksutkin on hyvin pieniä.
Kunnallisessa valvonnassa helppous on ollut helpommassa perinnässä jos ei vapaaehtoisesti ole maksellut, jos siis saa jonkun niitä alueita valvoon.

Ja jatkoa ajatellin voisivat miettiä automaattista virhemaksua, varsinkin yksityisille alueille, halvempaa tehdä valvonta robotiikkaa (ja ilman että tarvitsee kuskia tunnistaa) , kuin alkaa jotain puomeja kulkulätkiä sun muita appeja viritteleen joilla estää luvatonpysäköinti.

Ja riittäväksi se että lupa annettu (tai kielletty), ilman jotain pienellä präntättyä lakitekstiä. Siis meinaan ihan ne samat merkit kuin kunnan pysäköintipaikoilla. Virhemaksun lisäksi sitten paikan haltijalle täysi paikan hinnaston mukainen hinta .

Joustavuutta, jos jokin moka, tyyliin lupa on, mutta ei tarkastajalle selvinnyt, niin joustava oikaisu ja korkeintaa jokin käsittelymaksu. Jos joku mittailee senttejä, mutta ei todellista haittaa, niin helppoa oikaisu. Ja epäselvät tapaukset helposti asiakkaan eduksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitäköhän kannattaa tehdä, kun kuolleelle tulee perinnältä maksuvaatimus yksityisen pysäköinninvalvonnan lappusen seurauksena? Eli tuntemattomaksi jäänyt kuljettaja on pysäköinyt auton ja myöhemmin kuolleelle on kuoleman jälkeen tullut ensin parkkilafkan lappunen kotiin ja sitten perinnän maksuvaatimus. Asiaan ei ole aiemmin reagoitu kuoleman aiheuttaman surun vuoksi. Mihin nyt pitäisi olla yhteydessä ja kenen?
Otat perintäyhtiöön yhteyttä ja ilmoitat kyseisen henkilön olevan kuollut ja pyydät aikaa asioiden hoitamista varten. Perintä jäädytetään ja, kun pesä on selvitetty toimitatte perintäyhtiöön perukirjan. Asia ei eroa mitenkään muidenkaan velkojien kanssa toimimisesta.
 
Otat perintäyhtiöön yhteyttä ja ilmoitat kyseisen henkilön olevan kuollut ja pyydät aikaa asioiden hoitamista varten. Perintä jäädytetään ja, kun pesä on selvitetty toimitatte perintäyhtiöön perukirjan. Asia ei eroa mitenkään muidenkaan velkojien kanssa toimimisesta.
Eroaa se siinä mielessä muiden velkojien kanssa toimimisesta, että eihän velkoja ole edes osoittanut, että velka kuuluu kuolleelle.
 
Eroaa se siinä mielessä muiden velkojien kanssa toimimisesta, että eihän velkoja ole edes osoittanut, että velka kuuluu kuolleelle.

Voihan sinne pistää vaikka viestiä että auton omistaja tai haltija on kuollut ja ollut pysäköinnin aikaan niin heikossa hapessa jo että ei ole autoa voinut ajaa ja kehottaa lähettämään pysäköintikoijarifirmaa sen oikealle sopimusosapuolelle.

Ilmoittaa vielä että mikäli asialla vielä kuolinpesää vaivaa niin se maksaa jatkossa vaivaajalle sen 200 euroa plus alv tunti minkä pesänhoitaja siitä laskuttaa plus kulut päälle.
 
Voihan sinne pistää vaikka viestiä että auton omistaja tai haltija on kuollut ja ollut pysäköinnin aikaan niin heikossa hapessa jo että ei ole autoa voinut ajaa ja kehottaa lähettämään pysäköintikoijarifirmaa sen oikealle sopimusosapuolelle.

Ilmoittaa vielä että mikäli asialla vielä kuolinpesää vaivaa niin se maksaa jatkossa vaivaajalle sen 200 euroa plus alv tunti minkä pesänhoitaja siitä laskuttaa plus kulut päälle.
Voi myös aluksi ilmoittaa ihan vaan, että koijarien tavoittelema henkilö on kuollut. Tästä pitäisi jokaisen vähänkään tolkullisen turhakepalveluitaan kaupittelevan rotan tajuta ettei kauppaa ei synny ja yhteydenottojen loppua. Kysymyshän ei tosiaan ole mistään velasta, vaan toiminta on vasta markkinointivaiheessa silloin, kun sopimusosapuolta paikannetaan tietyn rekisterinumeron omistajalta tai haltijalta kysymällä.

Rutinan jatkuessa ehkä seuraavana kehottaisin pönkäleveijareita tiedustelemaan mahdollisen sopimuskumppaninsa henkilöllisyyttä vaikka suoraan vainajalta. :hmm:
 
Sain liitteenä olevan maksumuistutuksen Uuva Oy:ltä (entinen KTC Finland). Reklamoin maksumuistutuksesta seuraavasti;
Lähettämänne laskuliitteenä.

Kiistän vaatimanne maksun perusteen. En ole kuljettanut ehtojen vastaisesti pysäköidyksi väitettyä ajoneuvoa maksuvaatimuksessa tarkoitettuna ajankohtana. Pyydän ottamaan asiassa yhteyttä siihen tahoon, jonka kanssa olette väitetyn sopimuksen tehnyt.

Vastineeksi sain seuraavaa.

Hei,
Kiitos viestistänne.

Valvontamaksuja koskevat reklamaatiot tulee osoittaa suoraan toimeksiantajalle täyttämällä reklamaatiolomake osoitteessa ParkkiPate Oy - Reklamaatio

Reklamaation vastaanottamisesta tulee vastaanottoilmoitus.

Uuva Oy ei käsittele valvontamaksun perusteisiin liittyviä reklamaatioita. Mikäli olette jo tehneet reklamaation lomakkeella toimeksiantajalle, tätä viestiä ei tarvitse huomioida.

Ystävällisin terveisin

Asiakaspalvelu
Juha-Pekka
+358 (0) 9 4134 5151
asiakaspalvelu@uuva.fi
www.uuva.fi


En ole lakiasiantuntija mutta eikös tässä UUVA kieltäydy käsittelemästä reklamaatiotani perintätoimessa? Tämä vaikuttaa minusta huonolta perintätavalta josta pitäisi reklamoida finanssivalvontaan. Mitä sanoo IO techin asiantuntijaryhmä?
 

Liitteet

  • uuva.png
    uuva.png
    69,5 KB · Luettu: 436
Viimeksi muokattu:
Laitoin nyt aluehallintovirastoon ja finanssivalvontaa asiasta kantelun, hehän sen selvittävät onko se hyvän perintätavan mukaista vai ei.
 
Tuossa saamassasi vastauksessa on kerrottu mitä pitää tehdä. Oikea tapa tässä tapauksessa on tehdä reklamaatio ParkkiPatelle ja ilmoittaa sitten Uuvalle, että saatava on riitautettu ja sitten he keskeyttävät perinnän. Jos tämän jälkeen he jatkavat perintää, niin sitten yhteyttä aluehallintavirastoon ym.
 
Laitoin nyt aluehallintovirastoon ja finanssivalvontaa asiasta kantelun, hehän sen selvittävät onko se hyvän perintätavan mukaista vai ei.
Tottakai sun pitää ensin alkuperäistä laskuttajaa reklamoida ja sen jälkeen ilmoittaa perijälle, että saatava on riitautettu jolloin perintä keskeytyy.
 
Lainasin kaverille autoa ja ajoi auton parkkihalliin, jossa hänellä autopaikka vuokrattuna. Pysäköintiä varten tulee olla lappu, joka nyt tällkerktaa oli pudonnut jalkotilaan ja olihan siitä "parkkipate" sitten heti päässyt iskemään. Muutenkin vähän arveluttavaa tuommoinen toiminta kun hallissa kuitenkin ovi ja sähköinen lukko, eikä sinne ilman avainta edes ulkopuolinen pääse.

Mitenhän tässä nyt sitten kannattaisi menetellä jos nyt jonkinmoista reklamaatiota tässä kirjoittelee?
 
Mitenhän tässä nyt sitten kannattaisi menetellä jos nyt jonkinmoista reklamaatiota tässä kirjoittelee?
Laita siihen, että sinulle osoitetun sopimusoikeudellisen sanktion nähdessäsi aloit heti selvittää asianosaista sopijaosapuolta. Aloitit tutkinnan rikospaikalta, jos asianosainen olisi jättänyt jotain todistusaineistoa henkilöllisyydestään rikospaikalle. Rikospaikalle pääsy oli kuitenkin estetty menetelmillä, joilla todennetaan pysäköintioikeus kyseiselle alueelle. Olet tehnyt voitavasi.

Neuvona ParkkiPatelle voit lisätä, että he voivat lähettää sopimusoikeudelliset virhemaksut kaikille kyseisen parkkialueen käyttäjille, koska rikollinen täytyy olla heidän joukossaan. Tutkintalinjasi tuloksena voit todeta, että ulkopuoliset eivät kyseiselle alueelle pääse.
 
Lainasin kaverille autoa ja ajoi auton parkkihalliin, jossa hänellä autopaikka vuokrattuna. Pysäköintiä varten tulee olla lappu, joka nyt tällkerktaa oli pudonnut jalkotilaan ja olihan siitä "parkkipate" sitten heti päässyt iskemään. Muutenkin vähän arveluttavaa tuommoinen toiminta kun hallissa kuitenkin ovi ja sähköinen lukko, eikä sinne ilman avainta edes ulkopuolinen pääse.

Mitenhän tässä nyt sitten kannattaisi menetellä jos nyt jonkinmoista reklamaatiota tässä kirjoittelee?

Älä ala säheltämään omiasi vaan laita se valitus sille vakiopohjalla mikä netistä löytyy ja kiistä olevasi sopimusosapuoli.
 

"

Kiista sai alkunsa kuudesta maksamattomasta parkkimaksusta, jotka annettiin Jyväskylässä vuoden 2016 aikana. Yhtiön mukaan auton omistajana ollut nainen ei ollut reagoinut saamiinsa kuuteen valvontamaksuun tai kotiinsa lähetettyihin 28 perintäkirjeeseen mitenkään ennen haastehakemusta.
--
Kuski oli joku muu
Käräjäoikeus hylkäsi pysäköintiyhtiön tekemän kanteen ja määräsi sen korvaamaan naiselle tämän 2573:n euron oikeudenkäyntikulut. Yhtiö valitti tuomiosta hovioikeuteen, jossa se vaati vastaajaa korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa molemmissa oikeusasteissa tai vähintäänkin niin, että kumpikin taho vastaisi omista oikeudenkäyntikuluistaan itse.

Vastaajana ollut nainen vaati hovioikeudessa valituksen hylkäämistä ja sitä, että yksityinen pysäköintiyhtiö velvoitetaan maksamaan hänen asianosais- ja oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen päivineen.

Yhtiön mukaan nainen oli pysäköinyt autonsa pysäköintialueelle töissä käydessään. Hänen työpaikkansa sijaitsee kohteen lähellä, mutta käräjäoikeudessa osoitettiin, että naisella oli jo parkkipaikka käytössään oman työpaikkansa yhteydessä.


Naisen mukaan hän ei ollut itse pysäköinyt omistamaansa autoa vaan sitä oli ajanut hänen miehensä, joka oli osoitteessa sijaitsevan taloyhtiön hallituksen jäsen. Mies oli aiemmin asunut osoitteessa ja hänellä oli siellä edelleen varasto.

Vastaajan mies kertoi käräjäoikeudessa pysäköineensä auton kyseiselle pysäköintialueelle noin viikoittain. Parkkiyhtiön valituksessa ei kyseenalaistettu puolison kertomusta.

Vaasan hovioikeus piti käräjätuomion voimassa.

Ei reklamaatiovelvoitetta
Hovioikeuden mukaan asiassa oli kysymys siitä, onko vastaaja itse pysäköinyt autonsa kyseiselle pysäköintialueelle kuusi kertaa. Se päätyi ratkaisussaan hyväksymään käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen.

Hovioikeuden mukaan se, että vastaaja oli ilmoittanut vastustavansa kanteessa tarkoitettuja maksuja vasta haastehakemukseen vastatessaan, ei antanut riittäviä perusteita arvioida asiaa toisin.

Oikeus selvensi, että pysäköinninvalvontamaksu on yksityisoikeudellinen, sopimukseen perustuva saatava. Koska vastaaja on kiistänyt pysäköineensä auton kanteessa tarkoitettuun paikkaan kanteessa mainittuina ajankohtina, hän on kiistänyt samalla sen, että hänen ja pysäköintiyhtiön välille olisi syntynyt pysäköintiä koskeva sopimus. Hovioikeuden mukaan vastaajalla ei siis ollut näissä olosuhteissa sopimusoikeudellista velvollisuutta reklamoida saamiaan parkkisakkoja."
 
Uutisessa ei mainita, joutuiko auton pysäköinyt henkilö maksamaan alkuperäistä valvontamaksua, jos olettaa että pysäköijä oli mies? Sekin tosin vähän hämärän peitossa, kun mainitaan vain että "pysäköinyt noin viikoittain".
 
Uutisessa ei mainita, joutuiko auton pysäköinyt henkilö maksamaan alkuperäistä valvontamaksua, jos olettaa että pysäköijä oli mies? Sekin tosin vähän hämärän peitossa, kun mainitaan vain että "pysäköinyt noin viikoittain".

Mahdollisesti se parkkiyhtiö voi yrittää alkaa periä niiden kuuden valvontamaksun hintaa siltä aviopuolisolta. Olisikohan Vaasassa 40 euroa per valvontamaksu kun on yleensä pysäköintivirhemaksun kanssa samaa luokkaa.

Parkkihuijarifirma joutuu kuitenkin maksamaan sen 2573 euroa oikeudenkäyntikuluja naiselle. Ja omat lakimiehen kulunsa päälle ja oikeudenkäyntimaksun.

Voihan se olla että puoliso on vielä varaton jolla ulosotossa on kuusinumeroinen summa ja lisää tulee koko ajan ja mitään ei saa perittyä. Silloin tulee taas tappiota siitä pysäköintihuijarifirmalle jos sitä 240 euroa yrittää oikeudessa periä.

Em. syystä taitaa olla hyvin harvoin sellainen tilanne että pysäköintihuijarifirman kannattaa lähteä oikeuteen niistä maksamattomista valvontamaksuista elleivät aivan täysin varmoja ole siitä että pysäköijä eli sopimusosapuoli on se auton omistaja tai haltija.
 
Tänään oli ilmestynyt Parkkipaten kyltit meidän taloyhtiömme pihaan. Oman talon väen pysäköinti vieraspaikoille väärin perustein olisi voitukin saada vielä kuriin huomautuksilla ja varoituksilla, mutta kun huomattiin että naapuritalon asukkaatkin käyttävät meidän pihan vieraspaikkoja (ja invapaikkaa) pysäköintiinsä niin todettiin hallituksessa että ei kai se auta muuta kuin ottaa Parkkipate kiusaamaan niitä.
 
Juuri näin pitää toimia. Rikollisille ei pidä antaa yhtään ylimääräistä tilaisuutta.
Vähän varoituksen sanaa tähän aiheeseen omien kokemusten perusteella.

Nykyään haastavat sitten ihan yksittäisiäkin tapauksia käräjille käyttämällä hyväksi summaarisille riita-asioille tarkoitettua suppeaa haastetta. Tuohan on tarkoitettu riidattomien velkojen perintään, mitä nämä caset eivät ole, mutta parkkipatet eivät tästä tietenkään välitä.

Oikeus ja kohtuus-blogin ohjeistuksien jälkeen on tapahtunut myös oikeuskäytännöissä muutosta ja ei kannata lainkaan enää luottaa siihen, että todistustaakka on siviiliriita-asiassa parkkiyhtiöllä. Käytännössä ainakin KO:t saattavat ottaa huomioon ns. ylipainoperiaatteen ja sen, että parkkiyhtiöiden on käytännössä lähes mahdotonta todistaa kuka kuljettajana on toiminut, kun taas ajoneuvon haltijalle/omistalle se on yleensä hyvin helppoa. Blogin puolustus: "en tiedä kuka ajoi" tai "ei ole minun asiani selvittää kuka ajoi" ei enää siis välttämättä toimi tai ainakin saa varautua ajamaan asiaa läpi useiden oikeusasteiden.

Jos siis haluaa näiden kanssa tapella, kannattaa sen verran muuttaa strategiaa tuon blogin ohjeista, että haasteeseen vastatessa nimetään suorilta _yksi_ henkilö kuljettajaksi. Näin parkkipirkot menettävät oikeudenkäyntimaksut (200€ summaarisessa asiassa), ym. ja kenties haasteet vähenevät. Toisaalta se alkuperäinen parkkimaksu tulee sitten nimetylle henkilölle maksettavaksi. Senhän voi sitten taas tuo henkilö kiistää, mutta sitten en enää tiedä mitä tapahtuu.
 
Vähän varoituksen sanaa tähän aiheeseen omien kokemusten perusteella.

Nykyään haastavat sitten ihan yksittäisiäkin tapauksia käräjille käyttämällä hyväksi summaarisille riita-asioille tarkoitettua suppeaa haastetta. Tuohan on tarkoitettu riidattomien velkojen perintään, mitä nämä caset eivät ole, mutta parkkipatet eivät tästä tietenkään välitä
Ei kai hakemusta voi summaarisena käsitellä, ellei kantaja erikseen ilmoita, ettei asiassa ole riitaa.

Muuten olen samaa mieltä. Ylipäätään "en muista" on vähän huono veto riita-asiassa, jossa kummallakin osapuolella on velvollisuus pysyä totuudessa, eikä itsekriminointisuoja päde. Sopivan syyllisen esittäminen on parempi taktiikka.
 
Tässä kävi niin kuin ounastelinkin: kunnat eivät välttämättä enää valvo pysäköintiä taloyhtiöiden pihoilla. Uusi tieliikennelaki tuo haasteita taloyhtiön pysäköinninvalvontaan | Kiinteistölehti

"Taloyhtiöt ja kunnat ovat alkaneet pohtia pysäköintiä kiinteistöillään. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että Kiinteistöliittoon on uuden tieliikennelain voimaan tultua tullut useita yhteydenottoja, jossa on kerrottu, että kun on aiemmin voinut pyytää apua kunnalliselta pysäköinninvalvonnalta niin nyt he ovat kieltäytyneet avustamasta vedoten uudistuneeseen tieliikennelakiin ja nimenomaan siihen, että tieliikennelaista on poistettu sääntö siitä, että pysäköinti yksityiselle alueelle ilman tontin omistajan tai haltijan lupaa on kielletty."

Artikkelissa selostetut ministeriön virkamiehen Kimmo Kiisken näkemykset ovat omituisia. Hän esitti samoja näkemyksiä lain eduskuntakäsittelyn aikana (ks. sivut 30 ja 33) Ei liikenteen ohjauslaitteella voida määrätä siitä, sovelletaanko kiinteistöllä tieliikennelakia. Tieliikennelain soveltuvuus määräytyy suoraan lain nojalla. Tieliikennelakia sovelletaan yleiseen liikenteen tarkoitetuilla tai yleisesti liikenteeseen käytetyillä alueilla. Vain tuollaisella alueella sovelletaan liikennemerkkejä koskevia säännöksiä. Kiinteistönomistaja voi toki saattaa alueensa yleiseen käyttöön, jolloin tieliikennelaki soveltuu, mutta tämä ei tietenkään ole yleensä esimerkiksi taloyhtiön intressissä. Tieliikennelain soveltuminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin pysäköintiin. Kovin omituiselta tuntuisi, jos laki tulisi sovellettavaksi täysimääräisesti rajoitetun henkilöpiirin käyttöön tarkoitetulla alueella vain sen takia, että siellä on kunnan suostumuksella asetettu pysäköinnin kieltävä liikennemerkki. Se, onko pihalla oleva kieltokyltti tällainen virallinen liikennemerkki, ei ole selvitettävissä pelkästään kylttiä tarkastelemalla. Vanhan tieliikennelain voimassa ollessa lain 28 §:n 3 momentissa säädetty kielto pysäköidä yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa ja sitä koskevat ehdot ilmaistiin yleensä liikennemerkkiä muistuttavilla kylteillä, joihin ei kuitenkaan sovellettu liikennemerkkejä koskevia säännöksiä. Näitä merkkejähän on tietenkin edelleen joka paikassa.

Kummallinen on myös Kiisken käsitys, että yksityiset pihat olisivat kokonaisuudessaan maastoliikennelain soveltamisen piirissä, jolloin maastoksi tulkittaisiin myös ajotiet ja pysäköintipaikat. Maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan mukaan kyseissä laissa tarkoitetaan maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.

Aiemmin ministeriön tulkinta on ollut toinen. Vaalikauden päättymisen vuoksi rauenneessa hallituksen esityksessä HE 306/2010 vp todettiin mm. seuraavaa: "Tieliikennelain 2 §:n mukaan tiellä tarkoitetaan yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Tämän lisäksi on myös muita teitä, jotka eivät myöskään siis ole maastoa. Omaksutun oikeuskäytännön mukaisesti muita teitä ovat tiet, joilla ei ole muuta kuin tiettyjen kiinteistöjen liikennettä. Näitä muita teitä ovat esimerkiksi yhdelle tai muutamalle kiinteistölle johtavat tiet, tilustiet, peltotiet ja metsätiet. Pihoilla olevat väylät ovat teitä. Maa- ja metsätalouden sekä porotalouden ajourat ja ajoneuvon jäljet maastossa eivät ole teitä vaan maastoa, koska niissä ei ole tehty tien perustamiseen liittyviä töitä, kuten pohjan tasaamista ja ojitusta. Pihat, pellot, metsät ja jääpeitteiset vesialueet ovat maastoa." Ks. myös KKO:1996:22 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kävi niin kuin ounastelinkin: kunnat eivät välttämättä enää valvo pysäköintiä taloyhtiöiden pihoilla. Uusi tieliikennelaki tuo haasteita taloyhtiön pysäköinninvalvontaan | Kiinteistölehti

"Taloyhtiöt ja kunnat ovat alkaneet pohtia pysäköintiä kiinteistöillään. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että Kiinteistöliittoon on uuden tieliikennelain voimaan tultua tullut useita yhteydenottoja, jossa on kerrottu, että kun on aiemmin voinut pyytää apua kunnalliselta pysäköinninvalvonnalta niin nyt he ovat kieltäytyneet avustamasta vedoten uudistuneeseen tieliikennelakiin ja nimenomaan siihen, että tieliikennelaista on poistettu sääntö siitä, että pysäköinti yksityiselle alueelle ilman tontin omistajan tai haltijan lupaa on kielletty."

Artikkelissa selostetut ministeriön virkamiehen Kimmo Kiisken näkemykset ovat omituisia. Hän esitti samoja näkemyksiä lain eduskuntakäsittelyn aikana (ks. sivut 30 ja 34) Ei liikenteen ohjauslaitteella voida määrätä siitä, sovelletaanko kiinteistöllä tieliikennelakia. Tieliikennelain soveltuvuus määräytyy suoraan lain nojalla. Tieliikennelakia sovelletaan yleiseen liikenteen tarkoitetuilla tai yleisesti liikenteeseen käytetyillä alueilla. Vain tuollaisella alueella sovelletaan liikennemerkkejä koskevia säännöksiä. Kiinteistönomistaja voi toki saattaa alueensa yleiseen käyttöön, jolloin tieliikennelaki soveltuu, mutta tämä ei tietenkään ole yleensä esimerkiksi taloyhtiön intressissä. Tieliikennelain soveltuminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin pysäköintiin. Kovin omituiselta tuntuisi, jos laki tulisi sovellettavaksi täysimääräisesti rajoitetun henkilöpiirin käyttöön tarkoitetulla alueella vain sen takia, että siellä on kunnan suostumuksella asetettu pysäköinnin kieltävä liikennemerkki. Se, onko pihalla oleva kieltokyltti tällainen virallinen liikennemerkki, ei ole selvitettävissä pelkästään kylttiä tarkastelemalla. Vanhan tieliikennelain voimassa ollessa lain 28 §:n 3 momentissa säädetty kielto pysäköidä yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa ja sitä koskevat ehdot ilmaistiin yleensä liikennemerkkiä muistuttavilla kylteillä, joihin ei kuitenkaan sovellettu liikennemerkkejä koskevia säännöksiä. Näitä merkkejähän on tietenkin edelleen joka paikassa.

Kummallinen on myös Kiisken käsitys, että yksityiset pihat olisivat kokonaisuudessaan maastoliikennelain soveltamisen piirissä, jolloin maastoksi tulkittaisiin myös ajotiet ja pysäköintipaikat. Maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan mukaan kyseissä laissa tarkoitetaan maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.

Aiemmin ministeriön tulkinta on ollut toinen. Vaalikauden päättymisen vuoksi rauenneessa hallituksen esityksessä HE 306/2010 vp todettiin mm. seuraavaa: "Tieliikennelain 2 §:n mukaan tiellä tarkoitetaan yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Tämän lisäksi on myös muita teitä, jotka eivät myöskään siis ole maastoa. Omaksutun oikeuskäytännön mukaisesti muita teitä ovat tiet, joilla ei ole muuta kuin tiettyjen kiinteistöjen liikennettä. Näitä muita teitä ovat esimerkiksi yhdelle tai muutamalle kiinteistölle johtavat tiet, tilustiet, peltotiet ja metsätiet. Pihoilla olevat väylät ovat teitä. Maa- ja metsätalouden sekä porotalouden ajourat ja ajoneuvon jäljet maastossa eivät ole teitä vaan maastoa, koska niissä ei ole tehty tien perustamiseen liittyviä töitä, kuten pohjan tasaamista ja ojitusta. Pihat, pellot, metsät ja jääpeitteiset vesialueet ovat maastoa." Ks. myös KKO:1996:22 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®
Tuo kiinteistöliiton nimissä kommentoiva lakimies on kyllä erikoinen tapaus kun ei tunnu tuntevan lakia ollenkaan. Hän on monta kertaa ennenkin ollut uutisissa kommentoimassa asioita, ja aina ollut väärässä. Nytkin nieli pureksimatta väitteen maastoliikennelain soveltamisesta parkkipaikalla.

Uusi tieliikennelaki aiheuttaa muutakin päänvaivaa pysäköintimerkkien asettajille, vaikka kyseessä olisikin esimerkiksi tieksi katsottava kaupan parkkipaikka. Aiemmin yksityisalueella on riittänyt vain lätkäistä merkki paikalle ja se oli lainvoimainen. Nyt vanhoillekin merkeille on pyydettävä suostumus kunnalta. Poliisilla on myös oikeus käydä poistamassa ilman kunnan suostumusta asetetut merkit. Monikohan on merkeilleen osannut kunnalta lupia kysellä.
 
Viimeksi muokattu:
Oikeus ja kohtuus-blogin ohjeistuksien jälkeen on tapahtunut myös oikeuskäytännöissä muutosta ja ei kannata lainkaan enää luottaa siihen, että todistustaakka on siviiliriita-asiassa parkkiyhtiöllä. Käytännössä ainakin KO:t saattavat ottaa huomioon ns. ylipainoperiaatteen ja sen, että parkkiyhtiöiden on käytännössä lähes mahdotonta todistaa kuka kuljettajana on toiminut, kun taas ajoneuvon haltijalle/omistalle se on yleensä hyvin helppoa. Blogin puolustus: "en tiedä kuka ajoi" tai "ei ole minun asiani selvittää kuka ajoi" ei enää siis välttämättä toimi tai ainakin saa varautua ajamaan asiaa läpi useiden oikeusasteiden.

Jos siis haluaa näiden kanssa tapella, kannattaa sen verran muuttaa strategiaa tuon blogin ohjeista, että haasteeseen vastatessa nimetään suorilta _yksi_ henkilö kuljettajaksi. Näin parkkipirkot menettävät oikeudenkäyntimaksut (200€ summaarisessa asiassa), ym. ja kenties haasteet vähenevät. Toisaalta se alkuperäinen parkkimaksu tulee sitten nimetylle henkilölle maksettavaksi. Senhän voi sitten taas tuo henkilö kiistää, mutta sitten en enää tiedä mitä tapahtuu.

Miten asiaan vaikuttaa se, että kyse on kai kuitenkin kuluttajariita-asiasta eikä yleisestä riita-asiasta? Voiko kuluttajalle todellakin muodostua velvoite esittää näyttöä siitä, kenen kanssa liikkeenharjoittaja on väitetyn sopimuksen tehnyt?

Milloin saatava vanhentuu nimetyn kuljettajan osalta, jos ei ole oltu missään yhteydessä ennen oikeuskäsittelyä?
 
Miten asiaan vaikuttaa se, että kyse on kai kuitenkin kuluttajariita-asiasta eikä yleisestä riita-asiasta? Voiko kuluttajalle todellakin muodostua velvoite esittää näyttöä siitä, kenen kanssa liikkeenharjoittaja on väitetyn sopimuksen tehnyt?

Sehän on ihan kiinni siitä, mitä tuomari sattuu asiasta ajattelemaan, mutta näin on nyt useammassa casessa käynyt juuri mainitsemani ylipainoperiaatteen valossa. Eli kun ei olla nimetty kuljettajaksi ketään, oikeus on katsonut todennäköiseksi, että haltija/omistaja on auton parkkeerannut.

Velka vanhenee yleisesti ottaen kolmessa vuodessa.
 
Sehän on ihan kiinni siitä, mitä tuomari sattuu asiasta ajattelemaan, mutta näin on nyt useammassa casessa käynyt juuri mainitsemani ylipainoperiaatteen valossa. Eli kun ei olla nimetty kuljettajaksi ketään, oikeus on katsonut todennäköiseksi, että haltija/omistaja on auton parkkeerannut.

Velka vanhenee yleisesti ottaen kolmessa vuodessa.
Nämä esimerkkicaste taitaa olla sellaisia 50+ lappua vuodessa omalla paikalla? Joku yksittäinen pysäköinti tuskin oikeuteen menee...
 
Juuri oli oikeudessa tapaus, jossa parkkiyhtiö hävisi, kun haastoi oikeuteen henkilön joka ei ollut vastannut mihinkään viestiin ennen oikeuskäsittelyä. Oikeudessa hän osoitti ettei ole ollut kuljettaja. Eikö siis järkevin toimintatapa nykyisin ole olla vastaamatta mihinkään viestiin parkkiyhtiöltä tai perinnästä? Parkkiyhtiö voi viedä jutun oikeuteen, mutta hävitessään heidän pitää maksa kaikki kulut, eli kynnys viedä juttuja oikeuteen on suuri. Jos oikeuteen joutuu, niin siellä sitten vasta ensimmäisen kerran ilmoittaa kuka ajoi autoa.
 
Nämä esimerkkicaste taitaa olla sellaisia 50+ lappua vuodessa omalla paikalla? Joku yksittäinen pysäköinti tuskin oikeuteen menee...
En ole kaikkia oikeuscaseja seurannut, mutta näin olen itsekin ymmärtänyt. Satunnaiset maksut voi unohtaa, mutta jos oma auto saa muutaman kymmenenkin lappua kodin tai työpaikan lähistöllä, niin näitähän tapauksia on että silloin ei ole enää rosiksessa eikä hovissakaan mennyt läpi väite että ei ole itse ajanut eikä tiedä kuka on ajanut.

Itse olen elämäni aikana saanut yhden yksityisen valvontamaksun (parkkipaikka, jossa oli maksumahdollisuus vain kolikoilla ja meni aika ~20 minuuttia pitkäksi arvioidusta), jonka jätin maksamatta ja kun tuli maksumuistutus, niin reklamoin asiasta ja sen koommin en siitä kuullut.
 
Olikos näihin Parkkipaten valvontamaksuihin tullut jotain uusia pykäliä/caseja, jotka vaikeuttavat maksusta kieltäytymistä, vai toimiiko edelleen se, että ei reagoi tuulilasin lappuun mitenkään, ja kun tulee maksumuistutus niin reklamoi, että ei ole ollut kuljettaja?
 
Parkkipate yrittää minulta kusettaa 60e virhemaksua 40e alueelta. lähellä on myös 60e alueita, joten virheen mahdollisuuskaan ei ole poissuljettua, enkä ole seurannut lätkivätkö surutta ylisuuria maksuja. Liekö tuossa mahdollisuutta välttyä maksamasta? Maksoin siis tuon 60e jo ja riitautin asian sillä perusteella, että paikka, jolta maksu tuli on vieraspaikka. Se on ilmeisesti lähiaikoina muuttunut invapaikaksi, joten tuolla perusteella ei voine maksulta välttyä.
 
Parkkipate yrittää minulta kusettaa 60e virhemaksua 40e alueelta. lähellä on myös 60e alueita, joten virheen mahdollisuuskaan ei ole poissuljettua, enkä ole seurannut lätkivätkö surutta ylisuuria maksuja. Liekö tuossa mahdollisuutta välttyä maksamasta? Maksoin siis tuon 60e jo ja riitautin asian sillä perusteella, että paikka, jolta maksu tuli on vieraspaikka. Se on ilmeisesti lähiaikoina muuttunut invapaikaksi, joten tuolla perusteella ei voine maksulta välttyä.
Jos olet jo sen maksanut niin rahoja ei kyllä saa takaisin ilman oikeudessa käyntiä ja sittenkin pitää olla kyllä aika aukottomat perustelut.
 
Parkkipate yrittää minulta kusettaa 60e virhemaksua 40e alueelta. lähellä on myös 60e alueita, joten virheen mahdollisuuskaan ei ole poissuljettua, enkä ole seurannut lätkivätkö surutta ylisuuria maksuja. Liekö tuossa mahdollisuutta välttyä maksamasta? Maksoin siis tuon 60e jo ja riitautin asian sillä perusteella, että paikka, jolta maksu tuli on vieraspaikka. Se on ilmeisesti lähiaikoina muuttunut invapaikaksi, joten tuolla perusteella ei voine maksulta välttyä.

Jos olet jo sen maksanut niin rahoja ei kyllä saa takaisin ilman oikeudessa käyntiä ja sittenkin pitää olla kyllä aika aukottomat perustelut.

Ei kannata tosiaan sooloilla vaan vakiopohjalla pistää se reklamaatio siitä, että ei ole itse sopimusosapuoli. Silloin ei tarvi maksaa mitään.

Jos erehtynyt maksamaan tuon 60 euroa, niin aika tuskaista sitä voi olla yrittää saada karhuttua enää takaisin.
 
Mitenköhän toimia tuli joku aika sitten parkkipatelta kaverin pihasta 2 lappua a60€ kappale. Syynä Parkkikiekon käyttämättä jättö.

Mutta asiassa on tämmöinen puoli että kaverilla on näihin paikkoihin vieraspaikka pysäköintilupa joka oli etuikkunassa paikallaan. Nyt on vaan käynyt niin että taloyhtiössä on vaihtunut isännöitsijä ja tullut uudenlainen(värinen) vieraspaikka pysäköinti lupa jota ei ollut toimitettu asukkaalle ja asukas ei ollut edes tietoinen muutoksesta kun toi edellinen lappu vielä syksyllä toimi.

Mutta eihän itse asunnonhaltijan lupa voi mihinkään hävitä vaikka se olisi paperille kirjoitettu??? Asiasta soitetttu parkkihomolle ja isännöitsijälle monta kertaa mutta ne vaan jauhaa paskaa ja nyt tuli uuvalta maksumuistutus. Reklamaatio sit seuraavaksi mutta kannattaako tää vetää vaikka oikeuteen asti.
 
Mitenköhän toimia tuli joku aika sitten parkkipatelta kaverin pihasta 2 lappua a60€ kappale. Syynä Parkkikiekon käyttämättä jättö.

Mutta asiassa on tämmöinen puoli että kaverilla on näihin paikkoihin vieraspaikka pysäköintilupa joka oli etuikkunassa paikallaan. Nyt on vaan käynyt niin että taloyhtiössä on vaihtunut isännöitsijä ja tullut uudenlainen(värinen) vieraspaikka pysäköinti lupa jota ei ollut toimitettu asukkaalle ja asukas ei ollut edes tietoinen muutoksesta kun toi edellinen lappu vielä syksyllä toimi.

Mutta eihän itse asunnonhaltijan lupa voi mihinkään hävitä vaikka se olisi paperille kirjoitettu??? Asiasta soitetttu parkkihomolle ja isännöitsijälle monta kertaa mutta ne vaan jauhaa paskaa ja nyt tuli uuvalta maksumuistutus. Reklamaatio sit seuraavaksi mutta kannattaako tää vetää vaikka oikeuteen asti.

Kiistää vain sillä vakiopohjalla olevansa sopimusosapuoli ja auton pysäköinyt. Se on siinä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 749
Viestejä
4 515 416
Jäsenet
74 466
Uusin jäsen
riku888

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom