Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

Final Fantasy 1 (NES Classic)

Piti tämäkin pelata kun fanitan aika kovasti Final Fantasyjä. Juuri pelasin loppuun. Sanotaanko näin, että aika paljon on tämä pelisarja kehittynyt tästä ja nimenomaan paremmaksi. Tästä paistoi aika pahasti se läpi, että pelin piti olla studion viimeinen peli ja panostus oli mitä oli. Ensinnäkin peli on todella buginen (muissa uusinta painoksissa on bugeja korjattu, mutta NES Classicissa on alkuperäinen buginen versio). Osa tavaroista/spelleistä/statseista ei yksinkertaisesti toimi. Jo tuota varten tarvitsee lukea netistä ohjeita, ettei turhaan yritä käyttää jotain mikä ei tee mitään.

Tämän lisäksi peli on monella tapaa suunniteltu todella huonosti:
1. Pelissä on taikoja suoritetaan chargeilla, joita on levelien mukaan tietty määrä eri tason taioille. Ongelma tässä on että chargeja on ihan liian vähän. Alussa niitä on ylipäätään liian vähän, joten maget on aika turhia, ja sitten myöhemmin perustaikoja voisi käyttää useammin mutta sitten niiden teho on niin onneton että ei kannata, ja sitten niitä tehokkaampia taikoja ei taas pysty käyttämään kuin pari kertaa. Niin ja ainoa tapa saada lisää chargeja on Innissä vierailu, dungeoneissa ei ole mitään keinoa saada niitä lisää. Myöhemmin pelissä kyllä saa itemeitä, joilla voi tehdä taikoja ilmaiseksi loputtomasti taistelussa, mutta niissäkin on enimmäkseen heikompia taikoja vain.
2. Potionitkin on pelissä liian heikkoja ja sellaiset todella olennaiset potionit puuttuu täysin. Ensinnäkin health potioneita on vain yhdenlaisia, ihan pelin alussa ne healaa ihan tarpeaksi mutta aika nopeasti ne muuttuu sellaisiksi että pitää tuhlata monta että saat healthit takaisin maksimiin, potionien max. määrä 99 kannossa tulee aika nopeasti vastaan. Se yksi olennainen puuttuva potion on Phoenix Down (voi herättää hahmon henkiin), näitä ei siis ole ja ainoa keino herättää joku henkiin on White mage. Sitten kun white mage sattuu olemaan se joka kuoli niin sitten onkin kusessa. Näiden lisäksi vielä tässä on sellainen ihan asia kuin poisoned tila, sen kun pystyy parantamaan ainoastaan yhdellä tapaa, pure potionilla (okei myöhemmin white mage saa myös pure taian). Noitakin saa ostaa kasan pelin aika alkuvaiheessa kun tulee dungeon jossa joka toinen mobi antaa poisonia.
3. Mobeilla on liikaa todella kovia hit all iskuja ja one shot kill iskuja. Pelin vaikeus ei oikeastaan tule siitä että taktisesti pitäisi osata pelata vaan siitä että randomilla mobi päättää iskeä jonkun taian, joka tappaa jonkun tai pahimmillaan koko tiimin. Tämä vielä yhdistettynä yllämainittuihin resurssiongelmiin tarkoittaa sitä että useimmiten dungeoneissa kannattaa vaan juosta karkuun taisteluista ja säästää health/tavarat/potionit niitä bosseja varten.
4. Tämä menee osittain teknologian rajoitteeksi, mutta pelin käyttöliittymä on suoraan sanottuna surkea. Itemeistä ei kerrota mitään kuvauksia (pelin ohjeista tai netistä pitää kattoa). Kaiken tekemiseen tarvitsee monta painallusta. Esim. ensin ostata kaupasta 99 potionia (3 napautusta per potion) sitten kun tarviit käyttää niitä sen 15 per hahmo, niin siinä samat 3 napautusta per potion ja vielä sohit kursorin joka kerta oikeaan kohtaan. Tarinan kerrontakin on aika kevyttä kun jokaisella hahmolla on vain yhden dialogiboksin verran sanottavaa, ainoastaan ihan lopussa tulee vähän pidemmät tarinat.
5. Ja pelissä soi kokoajan samat musiikit. Että meinas aivot sulaa siihen taistelumusiikkiin, joka on koko pelin ajan sama.

Tässä vähän ajatuksen virtaa, mutta tulipahan pelattua. Tuskin tulee uudestaan enää.
 
H1Z1

Tulipa tämä peli ladattua kun ilmaiseksi sai Steamista. En lukenut mitään esittelyitä, mutta tiesin että tässä pelissä on tarkoituksena selvitä. Jotenkin mieleen oli jäänyt, että tässä taisteltaisiin zombie-joukkoja vastaan ja nimi viittaisi johonkin zombie-virukseen. No olin täysin väärässä ja kyseessä onkin klassinen Battle Royale -peli.

Peli on hauska ja vähän koukuttavakin, mutta käy tylsäksi kyllä 10 tunnin pelaamisen jälkeen. On myös käsittämätöntä, että kuinka paljon pelissä rahastetaan. Aina pitäisi cratet ostaa rahalla auki ellei kyseessä sitten ole lvl -kerryttämisestä saatuja crateja. Toisaalta, nuo cratet ovat täysin turhia tarjoten vain erilaisia skinejä.

Hauskaa oli hetken, mutta nyt pitää odottaa jotain muutosta, että jaksaa palata takaisin pelin pariin. Auto Royale ei ole se kaivattu muutos, ei ainakaan minulle.
 
Until Dawn on vielä kesken, mutta kyllä osaa olla hienon näköinen peli. Ihan uskomatonta katsottavaa, tosin pelinä ehkä vähän heppoinen kuitenkin. Tämä peli oli Playstation Plus peli ja siihen aika passeli, täyshintaisena en ostaisi.
 
Skyrim VR:ää aloittelin pelailemaan ja täytyy myöntää että olipa onni että jäi aikanaan kesken. On aika definitive edition VR:ssä :o
 
Midnight Club: Los Angeles PS3/XBOX 360
Aluksi aika helpon oloinen peli muuttui vaikeaksi kun käyttöön tuli nopeammat autot ja vaikeammat kilpailijat. Kilpailijat eivät tee virheitä eivätkä juurikaan jarruttele vaan mutkissa oiotaan ihan reilusti ja oikoreittejä käytetään hyödyksi urakalla. Itsellä vaikeusaste kasvoi reilusti jo muuta liikennettä väisteltäessä mutta kun pitäisi vielä pysyä muiden mukanakin niin tekemistä riittää, monesti vain etupuskuri erottaa häviäjän ja voittajan.

Pelissä voi ostaa ja tuunata autoja, tuo onkin aika hauskaa mutta mielenkiinto loppuu äkkiä kun kilpailut vaikeutuu ja rahaa tulee myöhemmin paljon niukemmin.

On myös mahdollista ajella ympäriinsä tutkien kaupunkia, tosin oikoreittejä ei kannata käyttää, sillä poliisit ovat melkein heti perässä ja ne ei luovuta helpolla. Harmi että GameSpyn lopetettua monesta pelistä meni nettimoninpeli tuki, niin myös MCLA:sta.

Ostin pelin pääsiäistarjouksesta, se onkin ainut asia mikä estää lisäämästä peliä tuonne kaduttavien pelien ketjuun. Hupia on silti riittänyt 5€ edestä.
 
MLB The Show 16 PS3. Kaivoin reilu vuosi sitten ostetun pelin naftaliinista ja päätin antaa sille toisen mahdollisuuden. Ikinä en olisi uskonut, että näin hyvin viihdyn baseball-pelin parissa. Laji ei ole itselle kovin tuttu, mutta Road to the Show -pelimode (vastaava kuin NHL:n tai FIFA:n Be a Pro) vei mukanaan. Hakkaa monipuolisuudessaan EA:n urheilupelit mennen tullen.
 
Rozor sanoi:
Kokeilin CS : Gota pelailla.
En ole CS koskenut sitten 1.6, jota viimeksi pelasin yli 10v sitten.
Ja jos pubgista puhutaan pugisena pelinä, niin tämä se vasta puginen onkin.
Ensinnäkin, ADS ei toimi läheskään kaikilla aseilla. Esim pilalla ihan mahdoton osua mihinkää vähääkään kauemmaksi, kun croshair on niin leveä.
Toiseksi toi tähtäin on ihan pielessä.
Muutaman kerran pääsin flänkkäämään vihuja sibusta, ja sain rekyylin pidettyä silleen aisassa että aimi oli koko ajan rintaan/päähän. En kuitenkaan osunut kertaakaan :rofl:
Sitte kun majoreissa katselin sitä finaalia, niin näyttivät ampuvan jalkoihin ja maahan noilla ry kyllä? Vissiin kimpoaa siitä sitten, kun välillä tuli hedujakin?
Tuntuu jotenkin käsittämättömältä että peli on ollut vuosikausia "valmiina" mutta ampumista ei saada toimimaan.
Nhl tulee pahaa silmää, jos hyödyttää glitchejä maalin teossa, niin varmaan hiton hienoa pitää itseään majorimestarina parhaana jalkoihin ampujana ja parhaimpien kimmokkeiden pullamestarina :rofl:
Ei morjes, ylivoimaisesti surkeinta fps ampumista ja pullalla turhan iso merkitys.
Uninstall ja siegen ja pubgin pariin takaisin :tup:
Napsauta laajentaaksesi...

Ihan timanttia tää postaus, klassikko.

Jottei mene offtopic:

Destiny2 6/10, ei voi kovin vakavasti ottaa, mutta lanipelinä kai tätä voi pitää.
 
Tigers On The Hunt ( Matrix Games - Tigers on the Hunt )
Jos Advanced Squad Leader sanoo mitään, niin tämän parissa viihtyy tuhansia tunteja. Käyttöliittymä on köpö, mutta mekaniikat vastaavat ASL:ää (tosin muutama oleellinen juttu vielä puuttuu, mutta nämä tulossa)

Nautin tästä.
 
Civ 6, kolme peliä pelasin. Jotenki pettymys siinä suhteessa, että kovasti hehkutettu, että isoimpia muutoksia aikoihin pelisarjaan. Itestä taas tuntuu, että 4 --> 5 oli paljon isompia muutoksia ku 5 --> 6.
 
perato sanoi:
Civ 6, kolme peliä pelasin. Jotenki pettymys siinä suhteessa, että kovasti hehkutettu, että isoimpia muutoksia aikoihin pelisarjaan. Itestä taas tuntuu, että 4 --> 5 oli paljon isompia muutoksia ku 5 --> 6.
Napsauta laajentaaksesi...
Oliko mukana myös Rise and Fall DLC?
 
Civilization Nelosta ja sen jälkeen Vitosta tuli pelattua käsittämättömät 1600h, ja kun huomasin kuinka huonosti tärkeitä hommia, esim. civilopedia on tehty niin en ostanut ollenkaan Civ6:sta tai sitä avaruusciviä.

Nyt kannattaisi Sid Meyerin (tai kuka onkaan pääsuunnittelija nyt) pitää taukoa ja tehdä kokonainen peli. On perseestä että kultuurivoittoon tähtäävän pitää netistä etsiä rakenusten kulttuuribonukset, niitä ei pelin sisältä löydä!

En ole pelannut Civ4:n pääkoodaajan ja pääsuunnitelijan Joren Jonhsonin uusinta peliä, muttei kuulemma pääse Civ4:n tasolle. Mikä harmi.
 
RiME tuli ostettua pojan kanssa pelattavaksi ja on kyllä 10/10 perhepeli. Upeat graffat ja pari puzzlea (etenkin se aurinko- ) menevät unohtumattomien pelihetkien sarjaan. Myös vaikeustaso kohdallaan, ainoa miinus lyhyydestä.
 
Civ 2, Civ 5 ja Civ 6. Testasin myös kolmosta hetkisen

Tuli otettua vähän muisteloita siitä mistä lähettiin, eli itelle tuo Civ2. Yllättävän syvä peli edelleen, paljon asioita joita en ennen ole ehkä ihan ymmärtänyt tai jaksanut edes opetella. Eihän tätä nyt oikeesti tarvi enää pelata, mutta ajattelin muka pelata civit 2-->6. Sit käynnistelin kolmosen ja tuo haave jäi. Ei nimittäin ollut itelle koskaa mikää jeesuspeli tuo kolmonen, ei etes lähelle sitä. Joitakin hyviä ominaisuuksia, mut ei mitää mikä olis ollut merkittävästi parempaa ku esim. Call to Powerissa. Ilman nostalgiakakkuloita ja vähän kekkulisti toimivana tää sit jäi pikaiseen kokeiluun. Nelonenki jäi sit sitä myöten pelaamatta. Hyppäsin suoraan vitoseen ja pelasin pari peliä. Edelleen hyvä peli, mutta toisaalta jotain jäi kaipaamaan kutosesta, nii otin siitä vielä yhen pelin loppuun joka jäi kesken. Hyvä lisäys sarjaan, mutta odotellaan lisärit nyt ensin.


Victoria 2 lähti myös testiin kolmannen kerran. Pariin kertaan en oo tutorialia pitemmälle päässyt. Ykköstä pelasin aikanaa pari peliä ihan tyytyväisenä. Nyt ei jotenki aukea tää peli yhtää, kattelee vaan ku aika kuluu ja klikkailee menemään ilman mitää ajatusta siitä mitä olis tekemässä. Tuntuu et kyl kaikki muut paradoxin pelit aukeaa joten kuten ku muutaman tunnin pelailee, mut tuntuu että nyt 3h myöhemmin tiiän tasan yhtä paljon ku alottaessa. Tässä ehkä vähän liikaaki kaikkia muuttuvia tekijöitä, että pysyis jotenki kärryillä, tai että kokis että niistä asioista olis jotenki hyödyllistä tietää. Vähän semmonen "aha, arvo x muuttu 0,1%, ok".
 
perato sanoi:
Nyt ei jotenki aukea tää peli yhtää, kattelee vaan ku aika kuluu ja klikkailee menemään ilman mitää ajatusta siitä mitä olis tekemässä.
Napsauta laajentaaksesi...
Joo sama, mutta Crusader Kings 2:n kanssa. Uniikki erittäin mielenkiintoinen peli ja kaikkea, mutta ei vain nappaa tuo epämääräinen reaaliaikaisuus. Oppimiskäyräkin on niin perhanan kova ja lisäksi herttuoiden sun muiden vallanpitäjien käsitteet ovat minulle niin hämäriä että tätä peliä varten pitää opetella joudenkin sanojen merkitykset oikeassa elämässä. Toisaalta nyt tätä kirjoittaessa haluttaa aloittaa uusi kierros ja tehdä jonkinlainen aikaisten keskiaikojen pakana Suur-Suomi! :D
 
Jumi sanoi:
Joo sama, mutta Crusader Kings 2:n kanssa. Uniikki erittäin mielenkiintoinen peli ja kaikkea, mutta ei vain nappaa tuo epämääräinen reaaliaikaisuus. Oppimiskäyräkin on niin perhanan kova ja lisäksi herttuoiden sun muiden vallanpitäjien käsitteet ovat minulle niin hämäriä että tätä peliä varten pitää opetella joudenkin sanojen merkitykset oikeassa elämässä. Toisaalta nyt tätä kirjoittaessa haluttaa aloittaa uusi kierros ja tehdä jonkinlainen aikaisten keskiaikojen pakana Suur-Suomi! :D
Napsauta laajentaaksesi...
Itellä vähä yllätti se kuinka vähän tästä sai kiinni ku taustalla kuitenki kolme peliä Hearts of Ironista, edellinen Victoria ja Europa Universalis 3(joten perusmekaniikka tuttu hyvinki). Toki tää Vic sarjana on ollut aina se vähän yksityiskohtasempi, mutta todella vähän tästä jää nyt käteen. Pitäs kait olla enemmän aikaa antaa vaan ajan kulua. Pitäs melkee kokeilla, että mites se ykönen, onnistuisko siihe päästä helpommin mukaan. Sitä taisin kuitenki kolme peliä jaksaa pelata ja ihan ajatuksella pelasinkin.

Yks ongelma tosin on, että tuo hudi on täynnä nii pientä tekstiä, että tulee oikeesti pää kipiäks jo parin tunnin pelailun jälkeen.

Hoi4 kiinnostais kyl pelata lisää, mut toisaalta haluais ootella, että lisäreiden hinnat tulee jotenki järkeviin mittoihin, tai etes paketiksi sit ku seuraava isompi saapuu.
 
Kannattaa oikeasti katella muutamat tutoriaalit Youtubesta jos nuo Paradoxin grand strategiat ei aukea. Noissa on paljon juttuja joita ei selitetä oikein missään itse pelissä.
Crusader Kings 2 kaikkine juonenkäänteineen on parasta viihdettä sitten Game Of Thronesin.. ;)
 
Joo Yakuza 6 on kohta läpi, fiilikset vähän kaksijakoiset: toisaalta peli on taattua Yakuza-kamaa ja hienon näköinen yms. mutta se on kyllä kovin lyhyt verrattuna esim. erinomaiseen Yakuza 0:llaan... toisaalta eipä tuota juonta nyt kovin pitkään varmaan voisi venyttääkään? Kamuruchokin on käynyt jo kovin tutuksi, sentään Onomichin pikkukaupunki tuo uutta mielenkiintoa hommaan.

Mutta eniten tässä häiritsee noiden sivutehtävien (substory) and alipelien suorittaminen, kun aika tuhruista on ollut. Niitä ei edes tahdo löytyä mistään... välillä ei tule mitään vastaan ja sitten välillä tuntuu että 10 metrin välein tulee uusi sivutehtävä. Jotenkin tässä rytmi pielessä. Oisko päivä- ja iltarytmistä kiinni, että osa löytyy vaan päivisin ja sitä päivävaihtelua ohjaa pääjuoni, että missä olet vapaa löntystään kaduilla? Niin kuin aiemmissa osissa, peli ei yhtään opasta sulle, että missä vaiheessa nää ois hyvä pelata. Löytyy, jos löytyy.

Kaikista pahinta on se, että tiedän pelissä olevan tiettyjä alipeleja mutta niitä ei vaan löytyny ennen kuin luvussa 11, joka on kai toiseksi viimeinen? Muutenkin kun tuo loppu menee aika lailla kiskoilla, niin on vaikea enää hakea niitä alipelejä, kuten baseball ja scuba-kalastelu. Kyllä ne nyt sieltä sitten tupsahti kuitenkin. Mutta yksi baari on mihin en ole vieläkään päässy sisään ja siellä olisi ilmeisesti liuta baarikeskusteluja ja kavereita, sivutehtäviä ja apuja noihin alipeleihin? Kiryulle voi jopa ostaa taitoja, joilla pärjäis paremmin noissa keskusteluissa muttakö peli estää sinne pääsyn jostain syystä. Kartalla näkyy kyllä ovi ja sininen tila, mutta sinne New Gaudiin (vai mikä se oli) ei vaan pääse sisään. Käsittääkseni tän pitäis aktivoitua jossain puolen välin tienoilla viimeistään, kun joku tyttelli jakaa kadulla esitteitä, mutta eipäs vaan ole näkyny.

Että liekö bugi vai vaan paska säkä?

Lisäksi toi JUSTIS-jengitouhu tuntuu ihan turhalta eikä oikein liity mihinkään? Vaikka luulis yakuzoita joku vigilanttiporukka vähän edes nappaavan? En ole pelannu montaa tehtävää, kun ei oikein kiinnosta, niin tiedä kytketyykö mitenkään mihinkään missään vaiheessa.

Turhalta tuntuu myös toi kuntosalitouhu, kun expaa tulee ovista ja ikkunoista muutenkin, vähän kiinnostaa raudan nostelu ja jonku tietyn ruoan hakeminen pitkin kaupunkia, varsinkin kun ei oikein tunne noita ruokia. Samaten sen söpön vaavin paapominen käy vähän rasittavaksi mutta ei onneksi tarvi koko peliä hoitaa sitä. Samaten kissojen (siis eläinten eikä minkään hostessien) keräily... ihan tosi?
 
Viimeksi muokattu:
Perse-Arska sanoi:
Joo Yakuza 6 on kohta läpi, fiilikset vähän kaksijakoiset: toisaalta peli on taattua Yakuza-kamaa ja hienon näköinen yms. mutta se on kyllä kovin lyhyt verrattuna esim. erinomaiseen Yakuza 0:llaan... toisaalta eipä tuota juonta nyt kovin pitkään varmaan voisi venyttääkään? Kamuruchokin on käynyt jo kovin tutuksi, sentään Onomichin pikkukaupunki tuo uutta mielenkiintoa hommaan.

Mutta eniten tässä häiritsee noiden sivutehtävien (substory) and alipelien suorittaminen, kun aika tuhruista on ollut. Niitä ei edes tahdo löytyä mistään... välillä ei tule mitään vastaan ja sitten välillä tuntuu että 10 metrin välein tulee uusi sivutehtävä. Jotenkin tässä rytmi pielessä. Oisko päivä- ja iltarytmistä kiinni, että osa löytyy vaan päivisin ja sitä päivävaihtelua ohjaa pääjuoni, että missä olet vapaa löntystään kaduilla? Niin kuin aiemmissa osissa, peli ei yhtään opasta sulle, että missä vaiheessa nää ois hyvä pelata. Löytyy, jos löytyy.

Kaikista pahinta on se, että tiedän pelissä olevan tiettyjä alipeleja mutta niitä ei vaan löytyny ennen kuin luvussa 11, joka on kai toiseksi viimeinen? Muutenkin kun tuo loppu menee aika lailla kiskoilla, niin on vaikea enää hakea niitä alipelejä, kuten baseball ja scuba-kalastelu. Kyllä ne nyt sieltä sitten tupsahti kuitenkin. Mutta yksi baari on mihin en ole vieläkään päässy sisään ja siellä olisi ilmeisesti liuta baarikeskusteluja ja kavereita, sivutehtäviä ja apuja noihin alipeleihin? Kiryulle voi jopa ostaa taitoja, joilla pärjäis paremmin noissa keskusteluissa muttakö peli estää sinne pääsyn jostain syystä. Kartalla näkyy kyllä ovi ja sininen tila, mutta sinne New Gaudiin (vai mikä se oli) ei vaan pääse sisään. Käsittääkseni tän pitäis aktivoitua jossain puolen välin tienoilla viimeistään, kun joku tyttelli jakaa kadulla esitteitä, mutta eipäs vaan ole näkyny.

Että liekö bugi vai vaan paska säkä?

Lisäksi toi JUSTIS-jengitouhu tuntuu ihan turhalta eikä oikein liity mihinkään? Vaikka luulis yakuzoita joku vigilanttiporukka vähän edes nappaavan? En ole pelannu montaa tehtävää, kun ei oikein kiinnosta, niin tiedä kytketyykö mitenkään mihinkään missään vaiheessa.

Turhalta tuntuu myös toi kuntosalitouhu, kun expaa tulee ovista ja ikkunoista muutenkin, vähän kiinnostaa raudan nostelu ja jonku tietyn ruoan hakeminen pitkin kaupunkia, varsinkin kun ei oikein tunne noita ruokia. Samaten sen söpön vaavin paapominen käy vähän rasittavaksi mutta ei onneksi tarvi koko peliä hoitaa sitä. Samaten kissojen (siis eläinten eikä minkään hostessien) keräily... ihan tosi?
Napsauta laajentaaksesi...
En usko, että bugi kyseessä. Osa sivutehtävistä avautuu vasta kun joitakin muita sivutehtäviä on suoritettu. Muistaakseni tuohon New Gaudiin liittyen piti suorittaa ensin baseballiin liittyvä sivutehtävä ja ehkä jotain muutakin. Ja tosiaan on muutama sellainen sivutehtävä, jonka voi suorittaa vain päivällä tai illalla. Pelin tarinan päätyttyä voi vapaasti suorittaa sivutehtäviä ja siirtyä ilta-/päiväajan välillä, joten niitä voi silloinkin tehdä, jos tuossa päätarinan ohella ei tunnu osuvan niitä kohdille.

Tykkäsin Yakuza 0:sta kokonaisuutena enemmän (0 ja 6 ainoat Yakuzat, jotka olen pelannut). Etenkin sivutarinat olivat parempia. Tämä kuutonen on yleisfiilikseltään erilaisemman tuntuinen tuohon Zeroon verrattuna, ei ihan niin "hullu". Tykkäsin siitä huolimatta myös tästä päätarinasta.
 
Kevyesti modattu (lähinnä pelikokemusta nopeuttavia ja lisää tietoa antavia) XCOM 2 (ei lisäriä) veteran-vaikeustasolla läpi 62 h pelaamisella. Monta asiaa meni vihkoon opetellessa, mm. Avengerin sisustaminen ja tutkimusten fiksu järjestys, mutta vastaavasti ainutkaan solttu ei kuollut ennen kahta viimeistä tehtävää. Kyllähän tuohon koukkuun jäi, koska heti perään lähti samalla tavalla modattu veteran ironman käyntiin. Katsotaan miten käy, kun on vähän lisää kokemusta mukana.
 
Witcher 3 (sis. Heart of stone)

Hommasin W3:n alunperin vuonna 2016, totesin tunnin jälkeen että ei uppoa ja peli jäi siihen lähes kahdeksi vuodeksi odottamaan parempia aikoja. Täysin varma en ole että mikä meni silloin pieleen, muistaakseni pidin kontrolleja suht pelikelvottomana mutta näin jälkikäteen ajatellen vika taisi lähteä siitä että yritin pelata liian isolla resoluutiolla suhteessa koneen tasoon. Kone ei vaihtunut tässä välissä ollenkaan vaan samalla läppärillä mennään, mutta tällä kertaa huomattavasti suoraviivaisemmin sen mukaan että miten optimoi FPS:n siten että kuitenkin peli näyttää ruudulla hyvältä ja tarkalta ja sujuvalta.

Kunhan immersio alkoi toimimaan niin eipä tästä kovin nopeasti päässyt irti, 137 tuntia vierähti noin viiden viikon aikana ja ne alkupään sessiot oli erityisen pitkiä kun oli lomaakin. Parhaita ominaisuuksia tässä on huolella ja tyylitajulla tehty laaja pelimaailma, dialogin, sivuhahmojen ja käsikirjoituksen taso ja toimivat pelimekaniikat. Ei mitään poliittisesti korrektia ja sielutonta skeidaa vaan fiksuja polakkeja vääntämässä fiksua käsikirjoitusta rakkaudella kasattuun pelimaailmaan.

Taistelusysteemi tuntui aluksi vähän sellaiselta joka ei yhtään sovi minulle, en ole koskaan tykännyt 3rd person lähtitaistelusta enkä oikein edes halua panostaa tämäntyyppisen taistelumekaniikan opetteluun. Olen tottunut pelaamaan pelejä vaikeustasolla ”normaali” ja kuvittelin että se olisi tässäkin sopiva. Todellisuudessahan se toiseksi alin vaikeustaso on jopa minun kaltaiselle fast attackin rynkyttäjälle täysi vitsi, joten vaihtui jo tasolla 4 pykälää isompaan. Siinä kohtaa kun pelissä alkoi pääsemään yhtään pitemmälle niin kävikin selväksi että pelin ainoa varsinainen vaikeustaso tuleekin siitä että on helvetin vaikeaa välttää olemasta liian korkealla levelillä. Jossain kohtaa olin koko ajan ”ihan kohta” lähdössä Skelligeen, mutta kun peli jatkuvasti jakaa liikaa expaa joistakin pilipali-questeistä niin se Skelligeen meno venyikin tasoon 20 ja siitä eteenpäin peli olikin enemmän maisemien katselua ja juonen seuraamista, kunnes varsinaisiin taisteluihin sitten palattiin taas lisäosassa. Tykkäsin kuitenkin kamojen min-maxaamisesta, öljyjen maksimoimisesta jne. joten omasta hahmosta tuli sitten sellainen joka lopettaa taistelut nopeasti ennen kuin ne alkaa venymään liian pitkäksi. En edes tiedä että osaanko käyttää parryä, todennäköisesti en mutta paha sanoa kun keskityn nappien rynkyttämiseen ja potionit pelastaa joka tapauksessa. Tykkäsin erityisen paljon W3:n potion-systeemistä jossa ne refreshaantuu automaagisesti meditoimalla, koska melkein kaikissa muissa peleissä aina jään hamstraamaan kamaa sen sijaan että käyttäisin niitä.

Romanssit oli hieman epäkiinnostavia kun Geraltin naismaku on kaikki samanlaisia yhdentekeviä broilereita (tai huoria), oma suosikkihahmoni oli Cerys. Mutta harvemmin tällaisia kuvioita peleissä on toteutettu ainakaan näin antaumuksella, joten ihan ansiokasta saippuaviihdettä toki.

Loppua kohden alkoi hieman iskemään kisaväsymys, mikä nyt 100 tunnin tuolla puolen on ihan loogista. Lisäosa (HoS) oli hyvin tehty, ja sen jälkeen fiilis että erittäin hyvä pelimaailma ja seuraavaksi haluan jonnekin ihan muualle. Siten Blood and Wine on juuri sitä mitä seuraavaksi tältä peliltä haluaa, mutta sitä ennen minun kannattaa olla tauolla pelistä ja antaa sen jäähtyä niin kiinnostaa sitten taas kunnolla kun on joku siihen sopiva lomaviikko tms.
 
Viimeksi muokattu:
Cereal killah sanoi:
Witcher 3 (sis. Heart of stone)
Siten Blood and Wine on juuri sitä mitä seuraavaksi tältä peliltä haluaa, mutta sitä ennen minun kannattaa olla tauolla pelistä ja antaa sen jäähtyä niin kiinnostaa sitten taas kunnolla kun on joku siihen sopiva lomaviikko tms.
Napsauta laajentaaksesi...
Just ite saman rumban vetäneenä + B&W sanottakoon, että hyvän ratkaisun teet. Itekki muka yritin pitää tauon, mut en keksinyt muuta pelattavaa. B&W oli hieno, mutta tuo kisaväsymys kieltämättä vähän vesitti sitä fiilistä mikä siinä olis voinut olla, jos olis ottanut sen vaikka vuoden päästä peluuseen.
 
Cereal killah sanoi:
Tykkäsin kuitenkin kamojen min-maxaamisesta, öljyjen maksimoimisesta jne. joten omasta hahmosta tuli sitten sellainen joka lopettaa taistelut nopeasti ennen kuin ne alkaa venymään liian pitkäksi.
<snip>
Tykkäsin erityisen paljon W3:n potion-systeemistä jossa ne refreshaantuu automaagisesti meditoimalla, koska melkein kaikissa muissa peleissä aina jään hamstraamaan kamaa sen sijaan että käyttäisin niitä.
Napsauta laajentaaksesi...
Sen lisäksi että Witcher 3:n tarina ja välinäytökset olivat erittäin hyvin tehtyjä niin lisäksi pelilliset asiat olivat kunnossa. Itsekin tuli käytettyä taitoja & potioneita kokoajan koska ne eivät kuluneet, ja vaikeustaso piti alkuvaikeuksien jälkeen vääntää normaalilta vaikeammalle. Kamojen min-maxaaminen oli aivan parasta kun samalla tuli tutkimusmatkailtua ja etsittyä vihollisia rahan takia. Lopulta kun tavarat ja hahmo alkoivat olla tapissa niin ei tapahtunutkaan mielenkiinnon laantumista sillä tehtävät ja juoni pitivät mielenkiinnon yllä.

Toinen erikoisen hyvä keksintö oli ettei perusluutti painanut mitään, eli jokapaikasta jäi sentään jotain matkaan toisin kuin esim. uusissa Fallouteissa.

Hearth of Stone -lisäri on myös paras lisäri mitä olen koskaan pelannut.

Jännä homma miten tämä kolmas osa paransi niin paljon edellisiä pelejä joista kumpaakaan en jaksanut loppuun asti ja pidän niitä yliarvostettuina.
 
Alan Wake

Tuli vihdoin pelattua peli läpi. Hintakaan ei ollut paha kun ostin lisenssien paukkumisen yhteydessä lähes ilmaiseksi.
Täytyy myöntää että oli aika viihdyttävä kokemus, tunnelma oli ajoittain jäätävän hyvä ja käsikirjoituksen sivujen metsästys tuntui jopa palkitsevalta kun niiden avulla sai vihjeitä tulevista tapahtumista.
Grafiikat olivat ehkä hiukan vanhentuneet mutta 4k pyöri ihan kiitettävästi.
Vähän harmittaa etten pelannut viimeistä puolikasta kuulokkeet päässä kun kuulokkeilla tuntui saavan huomattavasti paremmat (pelon) fiilikset aikaiseksi.
Loppu oli äärimmäisen hämmentävä tarinallisesti, mutta pitää kai tässä seuraavaksi alkaa tahkoamaan American Nightmare-lisäri läpi.
 
Playstation Plus peleistä oli vuorossa Life is Strange. Erinomainen peli, yksi parhaista mitä olen ikinä pelannut. Hienot hahmot, tunnelma ja isoja pelillisiä ratkaisuja. Ihan kyllä 5/5 voisi antaa arvosanaksi.
 
Dragon Quest Bulders -peliä olen pelannut arviolta 10-20 tuntia tai jotain. Peli siis perustuu tunnettuun japalaisroolipelisarjaan, mutta tässä spinoffissa kerätään resursseja ja rakennataan pientä kylää. Vähän niin kuin Minecraftissa, mutta aika paljon rajoitetummin. Tarinaa pelissä on ja hirviöitä myös ja se sijoittuu erilaisille saarille, joissa rakentelu alkaa aina alusta. Taistelu on ihan perseestä yhden näpin painamista ja aina joka paikan lopputaistelussa se alkaa ärsyttämään. Pelissä on myös mielestäni liikaa tekstiä, jota hahmot puhuvat, vaikka ihan hauskaa välillä.

Peli näyttää ihan hyvältä ja siinä on mukavan leppoisa tunnelma, mutta tyydytys, minkä saa pelaamisesta ei ole valtavan paljon. Myös alueet, mihin kyliä aina rakennetaan ovat aika pieniä ja rajoitettuja, vaikka on kyllä ihan mukavaa rakennella erilaisia huoneita pohjapiirustusten mukaan, mitä pelissä on. Mutta kun on nähnyt ekan rakennettavan mestan, niin sitä samaa touhua on koko peli ja se ei mielestäni nyt kanna loppuun asti aivan. Pienissä annoksissa pelattuna jos pitää vaikka välillä vuoden taukoja, niin ehkä peli ei mene niin puuduttuvaksi. Et ehkä jonkun seiskan voisin tällä hetkellä antaa tälle. Jatko-osakin on pelille tulossa ja siinä oli vissiin moninpeli ja siinä pääsee myös sukeltamaan veden alle, mutta mulle riittää kyllä nyt Dragon Quest -rakentelu, kunhan tämän vielä väännän läpi.
 
Max Payne 3

Tuli tämä joskus muutama vuosi sitten ostettua jostain Steamin alesta parilla eurolla ja pelin lojuttua Steam-kirjastossa useamman vuoden, päätin nyt pelata läpi.
Oli ihan hieno kokemus, kivaa räiskettä ja bullet time, se toimii kyllä edelleen upeasti ja sopii peliin.
Juoni nyt oli aika yhdentekevä ja suht epäkiinnostava, mutta miljööt, henkilöt ja tarinankuljetus oli hienosti toteutettu.
Tuli vahvasti mieleen elokuva Koston liekki (2004) - IMDb, joskin hieman erilaisella kattauksella.
Rockstar on tehnyt hienosti kunniaa Remedyn Max Paynelle ja voin kyllä varauksetta suositella tätä kaikille joita bullet time-räime kiinnostaa.
Putkimaisesta rakenteesta johtuen uudelleenpeluuarvoa ei juurikaan ole ja vaikka olen aina vastustanut putkiräimeitä, niin tämä oli kyllä ihan silmiä avaava kokemus tuolta saralta.
Läpipeluuseen meni apout parikymmentä tuntia, vähemmällä mokailulla ja idlailulla kestoa ehkä ~15 tuntia.
 
Assassin's Greed: Syndicatea olen myös pelaillut. Pelihän on siis ties kuinka mones osa suosittuun Assassin's Greed -pelisarjaan, joka on takuuvarmaa Ubisoft -tuotantoa, joka on pääasiassa hyvä juttu. Tässä pelissä ei seikkailla menneisyydessä kauheasti, vaan höyrykone Lontoossa aikana 1800 -luvulla. Tämä on mielestäni hyvä, koska maailma poikkeaa aiemmista Assassin's Greedeista, jotka sijoittuivat aikaisempaan aikaan. Pelissä on kaksi päähahmoa, mies ja nainen, joiden väliilä voi vaihtaa nappia painamalla, paitsi jos tehtävä vaatii pelaamista jommalla kummalla sisaruksella, koska he ovat sukua toisilleen hieman yli 20 -vuotiaita.

Pääasiassa pelissä tapetaan ihmisiä, joko taisteluissa tai väijymällä stealth -tyyliin. Välillä varjostetaan ihmisiä, kisaillaan hevosvaunuilla tai ratkotaan murhamysteereitä, jotka ovatkin aika jänniä. Tehtäviä pelissä riittää ja tutkimista avoimessa maailmassa monta kymmentä tuntia. Pelin maailma on suuri kuin iso päärynä ja välillä pysähtyy vain ihailemaan maisemia jonkin korkean paikan yllä Lontoon. Samaa Assassin's Greed -meininkiä kuin ennenkin, mutta teollistumisen aikakauden höyryvoima -Lontoo luo upean kattauksen tälle Ubisoft -yhtiön jälleen kerran hyvin laadukkaalle tekeleelle, jolle voisi antaa vaikka 85-90 pistettä.
 
Borderlands 2

Halutti pelata jotain vähän aivot narikkaan räiskintää niin tämähän se lähti käyntiin. Edelleen todella viihdyttävä peli. Siinä mielessä jännä, että tämä on tästä pelisarjasta ainoa josta tykkään ja sitten tästäpä olenkin tykännyt ihan kunnolla. Neljäs hahmo jolla menossa läpi. 300h lähestyy. Ihan mahoton sanoa miks just tämä viihdyttää näin paljon ja sit ykkönen ja prequel taas tuntu tympeältä pakkopullalta. Ehkä se on tämä ympäristön, vihujen, skillien ja pyssyjen kirjo joka takaa sen, että pelikerrat tuntuu aina pikkusen eriltä.

Borderlands 3 odotellessa.
 
Deus Ex (2000)

Läpäisty ensimmäistä kertaa. Pelailen klassikoita aina silloin tällöin, sekä täyttääkseni aukkoja yleissivistyksessäni että siksi, että joskus klassikot osoittautuvat nykypelejä paremmaksi. Deus Ex olikin sitten jälkimmäinen. Peliin on vähän hankala päästä sisälle, koska grafiikassa sen paremmin kuin taidetyylissäkään ei ole juuri kehumista (miksi kaikkialla on näin pimeää?!) ja pelisuunnittelussa on tiettyjä tympeitä ratkaisuja. Tämä oli itse asiassa kolmas kerta, kun peliä yritän aloittaa: kaksi edellistä yritystä hyytyivät viimeistään Hell's Kitcheniin. Nyt kuitenkin jaksoin sinnitellä vähän puisevan alun ja palikkaslummien jälkeen siihen kohtaan, kun juoni lähtee kunnolla käyntiin - ja voi pojat että lähteekin.

Sarjasta olen pelannut läpi uudemmat osat, Human Revolutionin ja Mankind Dividedin. Ykkösosa on samasta puusta veistetty, mutta jotenkin kypsemmän oloinen. Eeppinen tarina tuntuu järkevämmältä ja uskottavammalta*, valinnanvapautta annetaan joka tilanteeseen ja kenttäsuunnittelu on parasta A-laatua. Viimeksi näin yhtä hyviä kenttiä Thief 2:ssa viitisen vuotta sitten. Aiempi suosikkini Human Revolution hyytyi loppua kohti, tässä kehitys oli päinvastainen. Alku hidasteli, mutta viimeiset tunnit oli pakko pelata yhdeltä istumalta.

Aikansa peliksi Deus Ex on ikävä kyllä aivan hemmetin ruma ja maailma tyhjä ja eloton. Tekniikan aukot joutuu paikkaamaan mielikuvituksella, mutta pelin hyvät puolet tekevät siitä helppoa.

Seuraavaksi Planescape: Tormentin kimppuun...

*Salaliittohörhöilyistä huolimatta. Pisti väkisinkin naurattamaan kun pelin aikana vastaan käveli suunnilleen jokainen koskaan kehitelty salaseura, mutta toisaalta se lisäsi hieman pilkettä muuten umpivakavan tarinan silmäkulmaan.
 
Minun tekisi mieli kirjoittaa tähän paljon hehkutuksia koska olen Deus Ex fani, mutta sanon vain että alkuperäinen Deus Ex on tarinaltaan yksi parhaimpia FPS pelejä mitä olen koskaan pelannut.
 
RimWorld - niitä pelejä joita pelatessaan tulee miettineeksi, että miksi en ostanut tätä jo aikaisemmin ja kylläpä nykyiset aaa-pelit on skeidaa tähän verrattuna.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
@perato onko tullut pelailtua pelikonetta Borderlandsissa?

Mulla pääasiassa tunnit tulleet chestien availussa ja pelikoneilla pyörimisestä BL2:sessa, mainio peli kyllä.
 
TSIGA sanoi:
@perato onko tullut pelailtua pelikonetta Borderlandsissa?

Mulla pääasiassa tunnit tulleet chestien availussa ja pelikoneilla pyörimisestä BL2:sessa, mainio peli kyllä.
Napsauta laajentaaksesi...
Eipä juuri, yleensä hahmon alussa myyn jonku lvl 50 aseen ja pelaan hetken koneella, että jos tulis vähän eridiumia inventoryn ja ammusten laajentamiseen, ettei olis nii hidasta muuten sit pelailu.
 
Refloni sanoi:
Deus Ex (2000)

Läpäisty ensimmäistä kertaa. Pelailen klassikoita aina silloin tällöin, sekä täyttääkseni aukkoja yleissivistyksessäni että siksi, että joskus klassikot osoittautuvat nykypelejä paremmaksi. Deus Ex olikin sitten jälkimmäinen. Peliin on vähän hankala päästä sisälle, koska grafiikassa sen paremmin kuin taidetyylissäkään ei ole juuri kehumista (miksi kaikkialla on näin pimeää?!) ja pelisuunnittelussa on tiettyjä tympeitä ratkaisuja. Tämä oli itse asiassa kolmas kerta, kun peliä yritän aloittaa: kaksi edellistä yritystä hyytyivät viimeistään Hell's Kitcheniin. Nyt kuitenkin jaksoin sinnitellä vähän puisevan alun ja palikkaslummien jälkeen siihen kohtaan, kun juoni lähtee kunnolla käyntiin - ja voi pojat että lähteekin.

Sarjasta olen pelannut läpi uudemmat osat, Human Revolutionin ja Mankind Dividedin. Ykkösosa on samasta puusta veistetty, mutta jotenkin kypsemmän oloinen. Eeppinen tarina tuntuu järkevämmältä ja uskottavammalta*, valinnanvapautta annetaan joka tilanteeseen ja kenttäsuunnittelu on parasta A-laatua. Viimeksi näin yhtä hyviä kenttiä Thief 2:ssa viitisen vuotta sitten. Aiempi suosikkini Human Revolution hyytyi loppua kohti, tässä kehitys oli päinvastainen. Alku hidasteli, mutta viimeiset tunnit oli pakko pelata yhdeltä istumalta.

Aikansa peliksi Deus Ex on ikävä kyllä aivan hemmetin ruma ja maailma tyhjä ja eloton. Tekniikan aukot joutuu paikkaamaan mielikuvituksella, mutta pelin hyvät puolet tekevät siitä helppoa.

Seuraavaksi Planescape: Tormentin kimppuun...

*Salaliittohörhöilyistä huolimatta. Pisti väkisinkin naurattamaan kun pelin aikana vastaan käveli suunnilleen jokainen koskaan kehitelty salaseura, mutta toisaalta se lisäsi hieman pilkettä muuten umpivakavan tarinan silmäkulmaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Muistan kun itse pelasin Deus Exää ensimmäistä kertaa, totesin ensimmäisen kentän loppuvaiheilla että tämähän on aivan perseestä ja lopetin. Pari vuotta taisi mennä ja jatkuvasti ihmettelin kuinka kaikki tätä kehu tippa silmässä kunnes sitten päätin koittaa uudestaan. Seurauksena DX lennähtikin yhdeksi kaikkien aikojen suosikkipeleistäni.

Tuosta pimeydestä, käytitkö sitä Kentien DirectX 10 renderiä HDR päällä, eli classic lighting pois päältä? Se tekee pelistä liian pimeän, ei se muuten häiritsevän pimeä pitäisi olla vaikka tulevaisuudessa ikuinen yö onkin.
 
Kerosiini sanoi:
Muistan kun itse pelasin Deus Exää ensimmäistä kertaa, totesin ensimmäisen kentän loppuvaiheilla että tämähän on aivan perseestä ja lopetin. Pari vuotta taisi mennä ja jatkuvasti ihmettelin kuinka kaikki tätä kehu tippa silmässä kunnes sitten päätin koittaa uudestaan. Seurauksena DX lennähtikin yhdeksi kaikkien aikojen suosikkipeleistäni.

Tuosta pimeydestä, käytitkö sitä Kentien DirectX 10 renderiä HDR päällä, eli classic lighting pois päältä? Se tekee pelistä liian pimeän, ei se muuten häiritsevän pimeä pitäisi olla vaikka tulevaisuudessa ikuinen yö onkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Deus Ex on niitä harvoja pelejä, mitä lähdin aikanaan täysin ummikkona pelaamaan. En tiennyt, että pelissä on valintoja ja että monia tilanteita olisi voinut pelata eri tavalla. Mulla meni oikeastaan kaikki 'vituiksi' ja jokainen, joka pystyi kuolemaan omien valintojen seurauksena, myös kuoli. Sain kuulla vasta paljon myöhemmin, kun keskustelin muutaman kaverin kanssa pelistä, että mähän tein kaiken "väärin". Se jos mikä herätti mussa fiiliksen pelata peli uudestaan ja todeta, että on kyllä kyseessä yksi upeimmista peleistä ikinä. Se oivallus, kun tajusin, että mä itse vain kusin osittain oman, alkuperäisen pelikokemuksen oli todella mainio.
 
Kerosiini sanoi:
Muistan kun itse pelasin Deus Exää ensimmäistä kertaa, totesin ensimmäisen kentän loppuvaiheilla että tämähän on aivan perseestä ja lopetin. Pari vuotta taisi mennä ja jatkuvasti ihmettelin kuinka kaikki tätä kehu tippa silmässä kunnes sitten päätin koittaa uudestaan. Seurauksena DX lennähtikin yhdeksi kaikkien aikojen suosikkipeleistäni.

Tuosta pimeydestä, käytitkö sitä Kentien DirectX 10 renderiä HDR päällä, eli classic lighting pois päältä? Se tekee pelistä liian pimeän, ei se muuten häiritsevän pimeä pitäisi olla vaikka tulevaisuudessa ikuinen yö onkin.
Napsauta laajentaaksesi...
Pelkkä Deus Exe -launcheri oletusasetuksilla oli. Ei tuo pimeys niin hirveästi peliä haitannut, piti vain sammuttaa huoneesta valot että näki jotain.
 
Ensimmäinen steamista ostamani peli rocket league, ihan hauska peli jota pelata parin kaverin kanssa ajanvietteeksi. Pelissä kehittyy nopeasti paskasta pelaajasta ihan ok pelaajaksi alkuun tuli tahkottua paljonkin kun oli pitkät vapaat, nyt ei ole taas jaksanut pelailla paljoa töiden jälkeen.
 
Onko porukoilla kokemuksia Conan Exilesistä? Erityisesti konsoliversiosta (kaverit pelaa vaan PS4:lla) - toimiiko, onko tuossa joku juoni, onko PvE hyve etc?
 
Conan Exiles on kyllä omaan makuun aivan loistava peli. Rakentelu toimii tosi hyvin ja taistelu systeemi saanu vähä dark souls tyylistä ilmettä. Itse en konsolilla pelistä kokemusta omaa mutta pc versiota on tullut tahkottua reilu vuoden aikana 1250h+. Toisten basen raidaaminen ja PvP-skirmishit mitä luonnostaan syntyy on se oma pelin suola. Toki pve puolella on hirveä määrä tekemistä myös. Mutta jostain syystä päädyn klaanin kanssa aina sotimaan jotain vastaan. Ainakin pc versiota tohdin suositella lämpimästi.
 
Kattelin vähän kommentteja netissä, niin hemmetin buginen on kuulemma pleikkariversio, ruudunpäivitys tahmaa ja pahasti... on tullu patsi joka korjas tilannetta mutta ei kokonaan ja sitten vielä muut bugit päälle. Ei ehkä vielä ainakaan kannattane hommata?

Hämmennystä aiheutti myös tuulessa heiluvat kikkelit...:btooth:
 
Joo en tosiaan tiedä PS version tilaa. Pcllä en oo törmännyt mihinkään bugii launchin jälkeen. Jos ne korjailis ton PS version niin kattelet sitte uudestaan.
 
Jumi sanoi:
lisäksi herttuoiden sun muiden vallanpitäjien käsitteet ovat minulle niin hämäriä että tätä peliä varten pitää opetella joudenkin sanojen merkitykset oikeassa elämässä.
Napsauta laajentaaksesi...

Luultavasti ainakin feodaalijärjestelmän perusteet, perimysjärjestys ja aatelisten arvo-asteikko nyt ainakin on pakko tajuta jos tuota meinaa pelata.
 
Perse-Arska sanoi:
Kattelin vähän kommentteja netissä, niin hemmetin buginen on kuulemma pleikkariversio, ruudunpäivitys tahmaa ja pahasti... on tullu patsi joka korjas tilannetta mutta ei kokonaan ja sitten vielä muut bugit päälle. Ei ehkä vielä ainakaan kannattane hommata?

Hämmennystä aiheutti myös tuulessa heiluvat kikkelit...:btooth:
Napsauta laajentaaksesi...
Conan Exiles
 
Wolf among us, 4 episodissa olen nyt ja ainakin tähän asti on peli ollut todella hyvä.
 
Tomb Raiderin otin työnalle jotta pääsen ton Risen kimppuun heti perään. Muistelinki, että tämä oli varsin mukava peli, mutta toisaalta sit olin ehkä unohtantu miks tää ei jäänyt mihinkään Top pelien joukkoon. Aivan liikaa näitä tilanteita, joissa juostaan jotain kummallista räjähtävää ja pyörivää ja palavaa ja ilmassa leijuvaa käytävää pitkin ja pitää sit painella QTE:tä ja hyppynappeja. Nuo kohtaukset tuntuu välillä nii utopistisen irrallisilta, että tuntuu välillä ku peli vaihtuis. Toki onhan tässä noita yliluonnollisia elementtejä, mutta ne tuntuu paljon uskottavammalta kuin nuo tyhjänpäälle rakennetut toimintakohtaukset.
 
Ni No Kuni 2: Revenant Kingdom PS4 Pro

Vihdoin läpi, meni 60h ja minuutit päälle, tein aika paljon sivuhommia ja kuningaskuntaa rakentelin ja pyörittelin melko reilusti. Vaikka pidin joka hetkestä tämän pelin parissa, kyllä 60h on liian paljon yhteen peliin, aivan liian paljon. Tämmöseen isoon peliin maksimimitta olis jotain 30-40h niin pysyis vielä paketti kasassa ja kiinnostus korkeana, jokseenkin. Ensimmäiset 37h tuli pelattua 3-4 päivään, sen jälkeen menikin se 2kk saada tämä peli läpi.

Pros
+Grafiikat
+Pelattavuus/Pelimekaniikat
+Dungeonit/Tutkiskelu
+Monipuolisuus (kuningaskunnan rakentelu, seikkailu, taistelu, strategiaosuudet)
+Musiikit, ehkä paras soundtrack sitten Final Fantasy 9:n
+Maailma
+Kivoja ja erilaisia hahmoja paljon
+Mukavasti erilaisia taitoja opittavaksi ja kehitettäväksi
+Paljon loottia erilaisilla ominaisuuksilla
+-Mukavaa tekemistä paljon juonen ulkopuolellakin, mutta se syö sitten pääpelaamiselta aikaa

Cons
-Ääninäyttelyn vajavaisuus ja toistuvat onlinerit "May I be so bold..." sekä "Excuse me..." :btooth:
-Juoni aika perusmeh, ei missään vaiheessa ollut mitään huikeaa. Todellista peruskauraa JRPG-miehelle.

*Erikoismaininta klassisesta JRPG maailmankarttailusta, mikä alkaa jalan, siirtyy jossain vaiheessa veneelle että maailma laajenee ja sitten jossain vaiheessa ilmalaiva käytettävissä. Huippua, tosin ykkösen Tengri äärettömästi siistimpi lento"alus" ku tämän pelin Zippelin :comp:


9/10 - ja arvosana siksi noinkin korkea, koska tämä oli karkeasti sanoen peli suoraan minun videopeliunelmista tehty suoraan minulle. Jos tarina/juoni olisi ollut jotain esim. FF7 tasoa niin olisi ollut täyden kympin peli. Ääninäyttelyn vajavaisuus ei sinänsä haittaa, saahan Zeldakin 100/100 pisteitä vaikka niissä ei puhuta mitään :joy:

Tähän on ilmeisesti jotain lisäriäkin tulossa, joten jään odottelemaan mitä sieltä paljastuu, onko rahan arvosta tuotetta se.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 837
Viestejä
5 050 196
Jäsenet
80 970
Uusin jäsen
io-bot

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom