Tässä on mielenkiintoinen sivu aiheeseen liittyen.
fakehatecrimes.org
Viharikoksista vouhotettaessa helposti unohtuu kolikon kääntöpuoli, eli se miten viharikoksilla ratsastetaan omaa agendaa ajettaessa tai ihan vain hyötymistarkoituksessa. Tämä ei ole mikään marginaalinen ilmiö, vaan moni paljon kohua herättänyt tapaus on paljastunut myöhemmin huijaukseksi ja vieläkin huolestuttavampaa on se, miten se on rantautunut myöskin poliitikkaan, myös meillä täällä Suomessa. Tässä yksi tapaus Briteistä ja kaikilla on varmaan vielä tuoreessa muistissa vastaava tapaus meidän omasta poliittisesta leikkikehästä.
Lehdet repivät isoja otsikoita viharikoksista ilman sen kummempaa näyttöä ja julkkikset tuomitsevat kovaan ääneen, mutta kun asia paljastuu huijaukseksi asia usein vaietaan kuoliaaksi ja tuomioita harvoin jaetaan, ellei se liity osana jotain vakavampaa rikosta. Ilmeisesti viharikokset ovat vakavasti otettava uhka vain mikäli ne ovat enemmistön tekemiä...
Videolla on mielenkiintoinen haastattelu poliittisten tieteiden professorilta, joka on tutkinut asiaa ja kuluu vieläpä näihin "alistettuihin" vähemmistöihin eli tietoa aiheesta luultavasti löytyy. Jos haastattelusta voi jotain oppia, niin ainakin sen, että valtaosa näistä huijauksista on vasemmiston, vasemmistolaisista opinahjoista tekemiä ja kuvaukset tapahtumista kertovat enemmän huijauksen tekijän omasta psyykeestä kuin siitä mitä ympäröivässä maailmassa oikeasti tapahtuu. Enemmän tapauksia paljastuu huijauksiksi, kuin johtaa tuomioon. Punaisia lippuja ovat, kun huijari kohdistaa valituksensa samanmielisiin ("saarnaa kuorolle"), tapaus sisältää fantastisia elementtäjä jotka ovat täysin irrallaan todellisuudesta (hirttosilmukka kaulaan!), tapahtumasta on vähän tai ei lainkaan todistusaineistoa (Smollet), historia aktivismista (Husu) ja asiaan littyvät vaatimukset (rahaa/väkivaltaa). Näillä mennään!
Tässä on yksi tyypillinen oikea viharikos. Kukaan ei ole perustamassa go fund me -rahastoa uhrille (erityisesti uhri itse) ja studiossa tapausta lähinnä vähätellään sekä uhrille naureskellaan. Suojaväri puuttuu.
Olisiko sittenkin tarkoituksenmukaisempaa perustaa viharikoshuijarirekisteri viharikosrekisterin sijaan? Tilastojen valossa edellisellä voisi olla jälkimmäistä suurempi viharikoksia ehkäisevä vaikutus!