Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

[tuulispää]

Miten sulla on projekti edennyt?

Olisi kiva kuulla onko se laitettu jäihin odottamaan ns. parempia tuulia vai törmätty ylitse pääsemättömiin ongelmiin. Tai kenties hyrrää jo kunnolla ja hyötysuhteen mittaus on käynnissä.

Talvella testaaminen on hyödytöntä...laite jo painaa 50 kiloa ja sen nostaminen vaatisi joukkueen jos aikoo päästä kotiinkiin samana päivänä.

Kyllä tässä on kinkun ohella sulateltu sen toiminnan tehostamista. Kieltämätttä kaikki ei mennyt niinkuin Strömsöössä viime kesänä.

Ensin luulin että olin tosiaan törmännyt ylitsepääsemättömään ongelmaan.

Aika isoja muutoksia täytyy tehdä seuraavaan protoon....se on ikävää siksi että meneee taas vuosi siinä.

 

[tuulispää]

Myllyn viimeiset vaiheet:

Tiede

Lue Helsingin Sanomien tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet tieteestä. Täältä löydät myös tiedemaailman uusimmat ilmiöt ja lasten tiedekysymykset.

www.tiede.fi

Hyötysuhteeksi saatiin pari prosenttia ja nyt on menossa jokamiehen lentokoneen suunnittelu

Niin.....siihen on syynsä kyllä. Laite ei kestänyt enää 15-16 m/s tuulta jossa sen hyötysuhteen olisi saanut mitattua. Mitoitus meni tavallaan hanuriin, kun odotukset oli liian korkealla.

Leko projekti on hyvää terapiaa tuolle myllykehittelylle.

 

[Shadowhunter]

Kiva kun kerroit missä kehitys menee. Olen pitänyt mielenkiintoisena kokeiluna tätä projektiasi ja itsekin miettinyt erillaisia ratkaisuja siihen liittyen.

Kerroit ettei laite kestänyt yli 15-16m/s tuulen nopeuksia. Ajattelin samaa ongelmaa jo kesällä kun teit ekoja testejä. Minulle tuli silloin mieleen ajatus, käyttää melko yksinkertaista massaan perustuvaa jarrua, jarruttamaan juuri liian nopeata akselin pyörimistä. Sain sellasen kuvan, että ajatuksena oli käyttää itse moottoria rajottamaan liiaksi kohonnutta tuulen voimaa.
Tuohon ongelmaan voisi olla jo aikapäiviä sitte vanhaksi menneen patentin tarjoama ratkaisu.

Jos kiinnostaa jakaa ajatuksia tuosta keinosta. Pistä yksityisviestiä niin kerron mitä oli itsellä mielessä.

 

[tuulispää]

Kiva kun kerroit missä kehitys menee. Olen pitänyt mielenkiintoisena kokeiluna tätä projektiasi ja itsekin miettinyt erillaisia ratkaisuja siihen liittyen.

Kerroit ettei laite kestänyt yli 15-16m/s tuulen nopeuksia. Ajattelin samaa ongelmaa jo kesällä kun teit ekoja testejä. Minulle tuli silloin mieleen ajatus, käyttää melko yksinkertaista massaan perustuvaa jarrua, jarruttamaan juuri liian nopeata akselin pyörimistä. Sain sellasen kuvan, että ajatuksena oli käyttää itse moottoria rajottamaan liiaksi kohonnutta tuulen voimaa.
Tuohon ongelmaan voisi olla jo aikapäiviä sitte vanhaksi menneen patentin tarjoama ratkaisu.

Jos kiinnostaa jakaa ajatuksia tuosta keinosta. Pistä yksityisviestiä niin kerron mitä oli itsellä mielessä.

Joo tuo ei ole nyt se ongelma. Testaan muutaman idean vaikka sillä 2s protolla joka on pienempi ja helpompi modifioida ja testata.

 

[JaniKari]

Ei tuulivoimalan tehoa oikein voi jarrulla rajoittaa. Tai voi mutta siitä tulee kohtuuttoman kallis. Tuulen energia kun nousee kolmanteen potenssiin tuulen nopeuden funktiona joten jarrusta pitää tehdä massiivinen.
Tämä hoidetaan yleensä säätämällä siipikulmaa ja/tai antamalla siipien sakata. Tämän tyyppisessä voimalassa kumpikin ratkaisu on haastavaa koska tuulen tulokulma siipeen nähden vaihtuu jatkuvasti. Sakkauskin aiheuttanee tärinöitä koska siipi ei käytännössä voi olla koko kierrosta sakkaavassa kulmassa.

 

[Toinen nimimerkki]

En kyllä ymmärrä aiheesta tuon taivaallista, mutta jos ongelma on siis myllyn rakenteen hajoaminen keskipakovoimasta niin ensimmäisenä yrittäisin vahvistaa siipiä? Jos se ei tule kysymykseen niin sitten pitäisi tehdä generaattorin pyörittämisestä raskaampaa joko repimällä generaattorista enemmän tehoa, esimerkiksi käynnistämällä toinen generaattorin samalla akselilla tai säätämällä ulosotettavan staattorivirran päälläolokerrointa. Tai mekaanisesti jollain muuttuvalla välityssuhteella, silläkään kaikki teho ei muuttuisi lämmöksi.

En ole koko ketjua lukenut mutta pisti silmään jossain kuvassa kolme tasasuuntaussiltaa. pitänee lukea tarkemmin miksi sitä ei ole toteutettu kuudella diodilla. Myös hyötysuhteen merkityksellisyys on jäänyt epäselväksi, kun tuuli on "ääretöntä" Kuvittelisin että kiinnostavaa on paljonko kokoon/massaan saadaan tehoa ulos x-tuulennopeudella.

 

[tuulispää]

Ei tuulivoimalan tehoa oikein voi jarrulla rajoittaa. Tai voi mutta siitä tulee kohtuuttoman kallis. Tuulen energia kun nousee kolmanteen potenssiin tuulen nopeuden funktiona joten jarrusta pitää tehdä massiivinen.
Tämä hoidetaan yleensä säätämällä siipikulmaa ja/tai antamalla siipien sakata. Tämän tyyppisessä voimalassa kumpikin ratkaisu on haastavaa koska tuulen tulokulma siipeen nähden vaihtuu jatkuvasti. Sakkauskin aiheuttanee tärinöitä koska siipi ei käytännössä voi olla koko kierrosta sakkaavassa kulmassa.

Olet jäljillä.

 

[tuulispää]

En kyllä ymmärrä aiheesta tuon taivaallista, mutta jos ongelma on siis myllyn rakenteen hajoaminen keskipakovoimasta niin ensimmäisenä yrittäisin vahvistaa siipiä? Jos se ei tule kysymykseen niin sitten pitäisi tehdä generaattorin pyörittämisestä raskaampaa joko repimällä generaattorista enemmän tehoa, esimerkiksi käynnistämällä toinen generaattorin samalla akselilla tai säätämällä ulosotettavan staattorivirran päälläolokerrointa. Tai mekaanisesti jollain muuttuvalla välityssuhteella, silläkään kaikki teho ei muuttuisi lämmöksi.

En ole koko ketjua lukenut mutta pisti silmään jossain kuvassa kolme tasasuuntaussiltaa. pitänee lukea tarkemmin miksi sitä ei ole toteutettu kuudella diodilla. Myös hyötysuhteen merkityksellisyys on jäänyt epäselväksi, kun tuuli on "ääretöntä" Kuvittelisin että kiinnostavaa on paljonko kokoon/massaan saadaan tehoa ulos x-tuulennopeudella.

Mitä etua 6 diodia antaa ?

Kuinka tekisit sen ?

Rikkoontuminen ei tapahtunut siivessä.

 

[Toinen nimimerkki]

Mitä etua 6 diodia antaa ?

Kuinka tekisit sen ?

Rikkoontuminen ei tapahtunut siivessä.

Kuuden diodin etu sarjatuotannossa on ainoastaan kustannustehokkuus. Kolmessa sillassa on yhteensä 12 diodia, joista kuusi jää nyt hyödyntämättä koska virrankesto ei kertaudu diodeita rinnankytkemällä.

Tuo nyt vaan on ollut ilmeisesti saatavuuden tai koteloinnin takia helppo tapa toteuttaa tasasuuntaus. Sähköteknisesti rinnankytkentä ei aiheuta ylimääräistä tehohäviötä.

xu3Wa.png (389×376) (imgur.com)

 

[tuulispää]

Olen hakenyt nyt 2ta rahoitusta tähän...ekasta tuli pumeranki...toinen on edelleen sisällä.

 

[Shadowhunter]

Toivottavasti natsaa, edes toiselta pikku rahoitus projektiin. Sehän DIY virityksissä on haittana, vaikka olisi kuinka hyväkin idea, niin toimivan prototyypin rakennus myös maksaa.
Kuvittelisin tuulivoiman olevan niin kilpailtu ala, ettei helpolla ole mahdollisuutta saada varvasta oven väliin.

Näin mielenkiinnosta, voitko sanoa onko tarvittava rahoitus joitakin tuhansia vai liikutaanko kymmenissä?

 

[tuulispää]

Hain 15 tuhatta patentoitiin ja 4nnen proton testaamiseen.

 

[Shadowhunter]

Hain 15 tuhatta patentoitiin ja 4nnen proton testaamiseen.

Tuollaiselle summalle on sitte syytä löytyä muuta kuin ajatus paperilla. Mustaa valkoselle mittaus proto3 tuotosta, jonka altistat vertais arviointiin. Onnea matkaan...

 

[mRkukov]

jonka altistat vertais arviointiin.

Kaverihan ei suostu mitään paljastamaan, koska salaisuus. Joku voi vaikka kopioida idean.

 

[Shadowhunter]

Kaverihan ei suostu mitään paljastamaan, koska salaisuus. Joku voi vaikka kopioida idean.

Toisaalta kun mietitään, vaikka edes mennyttä Nikola Teslaa niin paljonkos hänkin loppupeleissä tienasi keksinnöistä. Kuoli rahattomana hotelli huoneeseen kun oli käynyt ruokkimassa puluja puistossa.
Sitten kun ajattelee noiden Teslan tekemien keksintöjen arvoa, jotka on patentoitu vasta kuolemisen jälkeen. Taikka Rudolf Dieselin tekemää moottoria, joka on tuottanut muille kuin keksijälle melkoisen summan. Johtaen keksijän epämääräiseen itsemurhaan laivalta hyppäämiseen.
Niin herääkin kysymys historiaa tutkien, onko järkevää huudella keksinnöstä joka puolelle, vai yrittää pitää se mahdollisimman pienessä piirissä ja patentoida ahaa elämys.

 

[?..]

Toivottavasti natsaa, edes toiselta pikku rahoitus projektiin. Sehän DIY virityksissä on haittana, vaikka olisi kuinka hyväkin idea, niin toimivan prototyypin rakennus myös maksaa.
Kuvittelisin tuulivoiman olevan niin kilpailtu ala, ettei helpolla ole mahdollisuutta saada varvasta oven väliin.

Näin mielenkiinnosta, voitko sanoa onko tarvittava rahoitus joitakin tuhansia vai liikutaanko kymmenissä?

Ei tietenkään natsaa. Järki käteen nyt.

 

[Shadowhunter]

Ei tietenkään natsaa. Järki käteen nyt.

Älä nyt ole noin negatiivinen tuomiossa. Johan nämäkin sai muistaakseni 10k€ rahoituksen. Ledit korviin niin kaamos väsymys on vain muisto siitä.
Valkee kirkasvalokuulokkeet - Kaamosmasennuksen hoitoon

 

[tuulispää]

Älä nyt ole noin negatiivinen tuomiossa. Johan nämäkin sai muistaakseni 10k€ rahoituksen. Ledit korviin niin kaamos väsymys on vain muisto siitä.
Valkee kirkasvalokuulokkeet - Kaamosmasennuksen hoitoon

7 miljoonaa on pantu valtion rahaa korvavaloon.

 

[tuulispää]

Kaverihan ei suostu mitään paljastamaan, koska salaisuus. Joku voi vaikka kopioida idean.

Niin...ja alta aikayksikön...kuten Steve Jobs teki Juha Väänäselle, joka kävi Applella esittelemässä huikean kosketusnäyttöinnovaationsa jossa oli scrollaus ominaisuus.

 

[Pakana]

Niin...ja alta aikayksikön...kuten Steve Jobs teki Juha Väänäselle, joka kävi Applella esittelemässä huikean kosketusnäyttöinnovaationsa jossa oli scrollaus ominaisuus.

Kosketusnäyttö yms siihen liittyvät eleet eivät sinänsä olleet mitään innovaatioita tuolloin.

 

[tuulispää]

Kosketusnäyttö yms siihen liittyvät eleet eivät sinänsä olleet mitään innovaatioita tuolloin.

Oletko varma ?

 

[ravallo]

Oletko varma ?

Kyllä MyOrigon jengi ihan aallonharjalla kulkivat 2000 -luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta eivät tietenkään yksin. Ruotsissa oli samaan aikaan Neonode, ja muutenkin maailmalla kosketusnäyttö ja elepohjaiset käyttikset kehittyivät hurjaa vauhtia, tässä esm. kuuluisa Jeff Hahnin kosketusnäyttödemo TED talksissa 2006. Noista kosketusnäyttöeleistä on myös jotain akateemisia papereita selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä, mutta en nyt onnistunut löytämään niistä esimerkkejä. Silloin tietenkään tekniikka ei vielä venynyt niiden käytännölliseen toteuttamiseen.

Keksinnöt eivät tuppaa syntyä tyhjiössä, ja romanttinen kuva keksijänerosta ei ole, eikä ehkä koskaan ole ollutkaan aivan totta. Ja hyvästäkin keksinnöstä on vielä pitkä matka hittituotteeseen.

 

[tuulispää]

Kyllä MyOrigon jengi ihan aallonharjalla kulkivat 2000 -luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta eivät tietenkään yksin. Ruotsissa oli samaan aikaan Neonode, ja muutenkin maailmalla kosketusnäyttö ja elepohjaiset käyttikset kehittyivät hurjaa vauhtia, tässä esm. kuuluisa Jeff Hahnin kosketusnäyttödemo TED talksissa 2006. Noista kosketusnäyttöeleistä on myös jotain akateemisia papereita selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä, mutta en nyt onnistunut löytämään niistä esimerkkejä. Silloin tietenkään tekniikka ei vielä venynyt niiden käytännölliseen toteuttamiseen.

Keksinnöt eivät tuppaa syntyä tyhjiössä, ja romanttinen kuva keksijänerosta ei ole, eikä ehkä koskaan ole ollutkaan aivan totta. Ja hyvästäkin keksinnöstä on vielä pitkä matka hittituotteeseen.

JV oli varma asiastaan: MyDevice

Kaleva: iPhonen suomalainen edeltäjä törmäsi seinään

Applen menestyspuhelimen iPhonen edeltäjää tuotettiin Oulussa, kertoo sanomalehti Kaleva. Kyseessä on MyOrigo -yhtiön puhelin MyDevice, jota yritettiin tuoda markkinoille jo vuosituhannen vaihteessa.

www.is.fi

 

[ravallo]

JV oli varma asiastaan: MyDevice

Ei se välttämättä edes ollut sinänsä väärässä.

Noi eleohjaukset on esimerkki sellaisesta "keksinnöstä" mikä voi muodostua monessa paikassa yhtäaikaa itsenäisesti kun tietyt ympäristön reunaehdot, esm. näyttötekniikka, prosessoriteho, pienet sensorit jne. saavuttavat tietyn kypsyystason. En esimerkiksi usko että myOrigon ja Neonoden kehittäjät suoraan kopiovat toisiaan, vaikka laitteissa on ihan ilmeisiä samankaltaisuuksia. Voi kuitenkin hyvinkin olla että omppu omassa kännykkäprojektissaan seurasi noita alan ensimmäisiä yrittelijöitä (ei välttämättä ainoastaan Origoa) hyvinkin tarkasti ja poimivat sieltä omasta mielestään toimivimpia ideoita.

Se että Steve otti (vain) Juhan ideat sellaisenaan ja kopioi niistä iPhonen on pikkuisen pullea väite, mutta alalle ihan tyypillinen oman hännän nosto.

 

[Hyrava]

Ei se välttämättä edes ollut sinänsä väärässä.

Noi eleohjaukset on esimerkki sellaisesta "keksinnöstä" mikä voi muodostua monessa paikassa yhtäaikaa itsenäisesti kun tietyt ympäristön reunaehdot, esm. näyttötekniikka, prosessoriteho, pienet sensorit jne. saavuttavat tietyn kypsyystason. En esimerkiksi usko että myOrigon ja Neonoden kehittäjät suoraan kopiovat toisiaan, vaikka laitteissa on ihan ilmeisiä samankaltaisuuksia. Voi kuitenkin hyvinkin olla että omppu omassa kännykkäprojektissaan seurasi noita alan ensimmäisiä yrittelijöitä (ei välttämättä ainoastaan Origoa) hyvinkin tarkasti ja poimivat sieltä omasta mielestään toimivimpia ideoita.

Se että Steve otti (vain) Juhan ideat sellaisenaan ja kopioi niistä iPhonen on pikkuisen pullea väite, mutta alalle ihan tyypillinen oman hännän nosto.

Olihan noita kosketusnäyttökäyttöliittymiä jo paljonkin ennen vuosituhannen vaihdetta, esimerkiksi Psionin ja Palmin laitteissa. Nuo nyt olivat PDA-laitteita mutta joillakin esim Palmin värinäytöllisillä laitteilla pystyi muistaakseni myös soittamaan, ainakin niissä oli GSM-modeemi. Noissa oli myös jotakin eleohjauksia, ainakin omistamassani Palm Vx:ssä oli jotain pyyhkäisyeleitä ja itseasiassa sovellusvalikko näytti aikalailla iPhonen kotinäkymältä.

 

[tuulispää]

Varmaan keksinnön kellonaika...on tärkeä...ja päivä ja vuosi.

 

[ravallo]

Varmaan keksinnön kellonaika...on tärkeä...ja päivä ja vuosi.

Ei se kyllä ihan noin yksinkertaisesti mene, mutta se on varmaan sulle tuttua koska itsekin tykkäät puuhailla mieluummin liikesalaisuuden suojissa kuin patenttien kautta

Olihan noita kosketusnäyttökäyttöliittymiä jo paljonkin ennen vuosituhannen vaihdetta, esimerkiksi Psionin ja Palmin laitteissa. Nuo nyt olivat PDA-laitteita mutta joillakin esim Palmin värinäytöllisillä laitteilla pystyi muistaakseni myös soittamaan, ainakin niissä oli GSM-modeemi.

Jep, mulla oli joku HP:n iPAQ, tosin siinä ainakin käyttöliittymä oli aika "perinteinen" vaikka se kosketuksella toimikin, esimerkiksi skrollausta varten oli palkit, navigointiin oli nappeja ja nuolia. Mutta koska noita laitteita ja käyttöliittymiä oli aika paljon, en pitäisi mitenkään mahdottomana että noita eleitä olisi yksittäisinä ollut jo hyvän aikaa ennen 2000-lukua.

 

[Tinsku]

Vieläkö kehitys jatkuu vai viekö Mars-raketti kaiken ajan?

 

[tuulispää]

Vieläkö kehitys jatkuu vai viekö Mars-raketti kaiken ajan?

Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

 

[”diginatiivi”]

Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

Se on hienoa että yritystä ja uskoa löytyy. Johan se on korkea aika päästä edes Proxima Centauriin asti.

 

[mRkukov]

Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

Se on hienoa että yritystä ja uskoa löytyy. Johan se on korkea aika päästä edes Proxima Centauriin asti.

Ei hitto. Miten voi olla että NASA on pähkäillyt vuosikymmenet asian kanssa ja niin vain täällä foorumilla suomalainen keskijänero keksii ratkaisun parissa viikossa. On se kumma jos ei tuolla pääse NASA:lle töihin 50000€/kk palkalla.

 

[tuulispää]

Ei hitto. Miten voi olla että NASA on pähkäillyt vuosikymmenet asian kanssa ja niin vain täällä foorumilla suomalainen keskijänero keksii ratkaisun parissa viikossa. On se kumma jos ei tuolla pääse NASA:lle töihin 50000€/kk palkalla.

On saattanut jo keksiäkin. Ootko huomannut mitä Perseverance toi mukanaan Marsiin ?

Gwynne Shotwell on ilmoittanut, että SpaceX aikoo mennä seuraavaan tähteen jo tällä vuosisadalla.

Olen esitellyt ideaani jo 2018 lähtien.

Se on nyt vaan hieman eri paketissa.

Toi on nyt vain 126 m pitkä...6 m pidempi kuin BFR.

 

[”diginatiivi”]

Onko tuulispää saanut mitään ikinä valmiiksi?

Siis kun ketjua välillä vilkaissut, niin suuria suunnitelmia, mutta konkreettisesti jotain valmista onko ketjussa näkynyt?

Kyllä ne sieltä tulee kunhan maltamme odottaa.

 

[?..]

Oletko ajatellut, että sen tuulimyllyn voisi kiinnittää sen avaruussukkulan keulaan. Tällöin saisi ilmaista energiaa.

 

[mikaanikko]

Mahtaako aurinkotuuli pyörittää tuulimyllyn siipiä??

 

[djmake]

Onko tuulispää saanut mitään ikinä valmiiksi?

Siis kun ketjua välillä vilkaissut, niin suuria suunnitelmia, mutta konkreettisesti jotain valmista onko ketjussa näkynyt?

Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.

 

[”diginatiivi”]

Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.

"sarkasmitutka"

 

[tuulispää]

Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.

Onko nuo kevyet ?

 

[Zolttu]

Miten oikeasti otetaan tuulesta tehoja. Pulling Power from the Sky: The Story of Makani [Feature Film] - YouTube

 

[looz]

Vertical turbines could be the future for wind farms - Oxford Brookes University

The now-familiar sight of traditional propeller wind turbines could be replaced in the future with wind farms containing more compact and efficient vertical turbines.

www.brookes.ac.uk

Tuli tämä lanka mieleen, vaikka tässä ei varsinaista farmia haettukaan.

 

[JaniKari]

Mielenkiintoista että noita VAWT voi laittaa paljon tiheämmin kuin tavallisia tuulimyllyjä. Ehkä niillä on vielä tulevaisuutta jos kokoluokkaa pystytään kasvattamaan ilman että tukirakenteiden kustannukset karkaavat käsistä.

 

[JaniKari]

Tässä asiallista infoa darrius-tuulivoimaloista

 

[Pirjo]

Onko nuo kevyet ?

Keksintösi oli siis piirtää cadilla 5 kertaa isompi raketti tuon pienen raketin viereen? Itse puhuisin lähinnä piirtelystä, ei keksinnöstä.

 

[ichijiro]

Are ‘tulip turbines’ the answer to energy eyesores?

The artistic shape is the key for these vertical turbines to be more effective than traditional models.

www.euronews.com

Joku kävi työstämässä idean.

 

[Shadowhunter]

Olisi kiva kuulla, mitä projektille kuuluu. Aihe sinällä on mielenkiintoinen ja omaa paljon potenttiaalia, jopa maallikko keksijälle/rakentelialle. Juurihan saatiin rikottua yksi mahdottomana pidetty nopeus vastatuuleen ajoneuvolla. Joka todellakin kulkee nopeammin kuin pitäisi.

 

[tuulispää]

Olisi kiva kuulla, mitä projektille kuuluu. Aihe sinällä on mielenkiintoinen ja omaa paljon potenttiaalia, jopa maallikko keksijälle/rakentelialle. Juurihan saatiin rikottua yksi mahdottomana pidetty nopeus vastatuuleen ajoneuvolla. Joka todellakin kulkee nopeammin kuin pitäisi.

Joo no nyt alkaa olla kaikki komponentit kasassa seuraavaan yritykseen....korkeintaan viikko vielä.

Olen pidentänyt vääntövartta metrillä....ja tornin jalkoja 60 cm.

Aikomus on myös tehdä kokonaan uudet siivet.

Nyt kuitenkin kuten kuvasta näkyy vaan hioin uusiksi vanhat ja hävitin wingletit/end platet ( päätylevyt ).

Toisessa kuvassa on vääntövarren pää puuvalmiina.

Keltainen materiaali on 1400kg/m3 puukomposiittia....jota ilman taipumaa ei olisi saanut kuriin...ja ilman kahta muuta innovaatiota (ideaa).

Taipuma aiheutti kuukaudeksi töitä...se oli ensin 20 cm...ja lopuksi 8 mm ja ihan lopuksi ~0 mm.

Taipuman poistaminen oli siksi tärkeää, että mekanismi ei toimisi taipuman kanssa.

Tässä vielä kuva miten pidensin tornin jalat.

Siivet oli alunperin suunniteltu kevyeeseen tuuleen jota on paljon....hieman kovempaan tuuleen tulee olla erillaiset siivet. Nekin tulee testattua ( 2-3 kk sisään ).....jospa ero kevyen tuuleen siipiin kevyessä tuulessa olisi hyvin pieni.

 

[Shadowhunter]

Tosi kiva kun annat välillä tilannetietoa projektin edistymisestä. Vähän on harmi kun asumme niin paljon eripuolella Suomea, muuten olisin mahdollistanut sinulle paikan, jossa pystyisit kunnolla kokeilemaan erillaisia tuuliolosuhteita. Omistan tarpeellisen määrän tasaista rantakalliota, johon pystyy tarvittaessa pulttaamaan melko isonkin hyrrän. Mökillä tuulee käytännölisesti katsoen aina. Olen pikku hiljaa kerännyt osia laittaa sinne aurinkosähköt, mutta ei tuollainen tuulivoimala olisi yhtään hassumpi ajatus. Sellasia on jo joissakin lähisaarissa pörräämässä.

Sinun kokeilu on sen verran mielenkiintoinen, että olen kiinnostunut mitä siitä tulee. Jos saat sen toiminta varmaksi, ettei tarvitse, joka päivä ajella veneellä saareen, niin sillä on potenttiaalia kenties eteenpäin. Rahaa en kyllä tule sinulle antamaan, mutta voin tarvittaessa jeesata materiaaleissa ja niiden muokkauksessa. Varsinkin kun alat skaalaamaan metallista kestävyyttä rakenteeseen.
Nykyisellä nuo tornisi jalat, pitäisi korvata kunnon happosella palkilla. Minulla olisi happosta/profiilia sen verran paljon, että niistä saisi vaikka uuden ruostumattoman peräkärryn. Hinta tollasesta peräkärrystä liikkuu 2k-ylöspäin...
En kumminkaan anna sulle noita happoteräs/profiileja, ihan tuostavaan... Rakenna eka se kunnolla toimiva proto, niin katsotaan jos vaikka tukisin materiaaleissa eteenpäin.

 

[tuulispää]

Tosi kiva kun annat välillä tilannetietoa projektin edistymisestä. Vähän on harmi kun asumme niin paljon eripuolella Suomea, muuten olisin mahdollistanut sinulle paikan, jossa pystyisit kunnolla kokeilemaan erillaisia tuuliolosuhteita. Omistan tarpeellisen määrän tasaista rantakalliota, johon pystyy tarvittaessa pulttaamaan melko isonkin hyrrän. Mökillä tuulee käytännölisesti katsoen aina. Olen pikku hiljaa kerännyt osia laittaa sinne aurinkosähköt, mutta ei tuollainen tuulivoimala olisi yhtään hassumpi ajatus. Sellasia on jo joissakin lähisaarissa pörräämässä.

Sinun kokeilu on sen verran mielenkiintoinen, että olen kiinnostunut mitä siitä tulee. Jos saat sen toiminta varmaksi, ettei tarvitse, joka päivä ajella veneellä saareen, niin sillä on potenttiaalia kenties eteenpäin. Rahaa en kyllä tule sinulle antamaan, mutta voin tarvittaessa jeesata materiaaleissa ja niiden muokkauksessa. Varsinkin kun alat skaalaamaan metallista kestävyyttä rakenteeseen.
Nykyisellä nuo tornisi jalat, pitäisi korvata kunnon happosella palkilla. Minulla olisi happosta/profiilia sen verran paljon, että niistä saisi vaikka uuden ruostumattoman peräkärryn. Hinta tollasesta peräkärrystä liikkuu 2k-ylöspäin...
En kumminkaan anna sulle noita happoteräs/profiileja, ihan tuostavaan... Rakenna eka se kunnolla toimiva proto, niin katsotaan jos vaikka tukisin materiaaleissa eteenpäin.

Kiitos kiinnostuksesta.

Jalat ja koko mylly tulee olemaan rosteria / happoterästä tuotantomalleissa.

 

[tuulispää]

Nyt on viimeinenkin osa (liittyy vääntövarren kiinnitykseen torniin) tehty jota tarvitaan seuraavissa testeissä (paitsi uudet siivet) eli kohtapuoliin saadaan tuloksia (jos Luoja suo).

 

[tuulispää]

Sorsajahdin takia päätin aloittaa uuden siiven tekemisen...unohdin 12% paksun koska se näytti rimpulalta joka katkeaa tuulessa ja päätin siirtyä 14% paksuun ( AZ ).