Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Homma on hieman hidastunut koska maa jäätyi.

Jigi on siipeä varten valmis ja mallikaaret...sekä varsinaiset kaaret ja rimat ilman rimojen koloja kaarissa.

8thfoil.jpg


Siipi on paljon edellistä nopeampi ja siinä nuolimuotoa enemmän kuin yhdessäkään VAWTissä tähän mennessä.
 
Ongelmahan on se, että jos laittaa useita samanlaisia diodeita, niin yksilöeroista johtuen se, joka sattuu päästämään eniten virtaa läpi kuumenee enemmän kuin muut ja kun diodi kuumenee se päästää yhä enemmän virtaa läpi. Eli worst case se yksi diodi päästää lopulta kaiken virran itse läpi kunnes kärähtää ylikuormitukseen.

Ongelmaa voi helpottaa valikoimalla mahdollisimman samanlaisia diodeja ja maksimoimalla lämmön johtumisen niiden välillä (jotta kaikki olisi mahdollisimman samassa lämmössä)

Tai sit vaan suosiolla laittaa ne vastukset.
 
Grez sanoi:
Ongelmahan on se, että jos laittaa useita samanlaisia diodeita, niin yksilöeroista johtuen se, joka sattuu päästämään eniten virtaa läpi kuumenee enemmän kuin muut ja kun diodi kuumenee se päästää yhä enemmän virtaa läpi. Eli worst case se yksi diodi päästää lopulta kaiken virran itse läpi kunnes kärähtää ylikuormitukseen.

Ongelmaa voi helpottaa valikoimalla mahdollisimman samanlaisia diodeja ja maksimoimalla lämmön johtumisen niiden välillä (jotta kaikki olisi mahdollisimman samassa lämmössä)

Tai sit vaan suosiolla laittaa ne vastukset.
Napsauta laajentaaksesi...

Juuri tämä on se pointti, puolijohteen yli jää kynnysjännite, joka on aina yksilöllinen, mutta toki tilannetta voi parantaa käyttämällä saman valmistuserän sovitettuja puolijohteita ja kytkeä vastuksen sarjaan, jonka yli jäävä jännite muuttuu enemmän virran vaikutuksesta.

Mekaanisesti rinnan kytkettyjä diodeita voi ajatella eri mittaisina vaijerin pätkinä, joita kiristetään yhtä aikaa. Vaijerit katkeavat yksitellen lyhyimmästä pisimpään siinä missä taas vastus tai kuparijohdin olisi paremminkin venyvä jousi.

Ehkäpä ikivanhassa kommentissani on ollut jotain muuta epäselvää joka selvennetään seuraavaksi...
 
Lämmetessä ylimenojännite vain laskee, eli se diodi jonka läpi menee eniten virtaa, lämpenee eniten. Ja siten päästää läpi vielä suuremman virran, ja lämpenee vain lisää.
 
Joissakin powereissa on näkynyt samassa kotelossa olevia rinnan kytkettynä. Merkkilaitteissa, ei halvoissa kopioissa.
Tämän tapaisia, ovat ehkä keskenään tarpeeksi samanlaisia tai sitten on tehty kallis yhteensovitettu malli. Erillisiä ei ole näkynyt rinnan missään tähän mennessä.
 
Samassa kotelossa olevat on usein luontaisesti hyvin samanlaisia ja lisäksi niiden lämpötila pysyy samana koska ovat.. samassa kotelossa..
 
Silti ostaisin mielummin yhden ison diodin kuin tuollaisen kaksi samassa kotelossa. Jos miljoonalaatikossa sattuu olemaan tuollainen tupla diodi niin voihan sitä kokeilla. Speksissä ei kyllä ollut mitään mainintaa kuinka lähellä noiden tupla diodien kynnysjännitteet on.
 
JaniKari sanoi:
Silti ostaisin mielummin yhden ison diodin kuin tuollaisen kaksi samassa kotelossa.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos kaikilta muilta osin se isompi tyydyttää tarpeet, niin totta kai se on parempi. Jostain syystä kuitenkin kaupallisissa tuotteissakin näkee tuota tupladiodin "väärinkäyttöä". Ilmeisesti tuplasti isompaa muuten vastaavilla spekseillä ei ole saatavilla tai on huomattavasti kalliimpi.
 
Jos esim. kytketään 2 kpl 3A Schottky diodia rinnan ,niin ne kannattaa lämpöteknisesti yhteen esim.lämpömassan ja/tai piirilevypädien kautta, jolloin samalla jännitteellä saadan max. virta ero rajoitettua.
Datalehden mukaan lämpöero 100 astetta tekisi noin 2-3 A.
Mutta jos piin lämpöero saadaan lämpökytkennällä alle 10 asteeseen (junction to lead 11C/W), niin ei tämä virran epäbalanssi diodien välillä niin kovin suuri ole.
 
Mietin kanssa, että mahtaako tuollainen tupladiodi olla tarkoitettu ollenkaan siihen, että ne kytketään toiseltakin puolelta rinnan, mutta jos paremmissa laitteissa sellaista on nähty enemmänkin, niin kai sitten on.

Markkinoille saattajiakin on maailman mittakaavassa monen laista, eikä kaikissa ratkaisuissa ole aina ollut senkään vertaa järkeä kuin keskiverto palstaharrastajilla on, vaikka on saanut kaupallisen tuotteen aikaan.

Jos takuukorjausten prosentti pysyy riittävän pienenä, niin tuote on riittävän laadukas koska tarkoitus on tehdä rahaa eikä parempaa maailmaa. Suunniteltua vanhenemista on nähty paljon törkeämpääkin.
 
Viimeksi muokattu:
Grez sanoi:
Jos kaikilta muilta osin se isompi tyydyttää tarpeet, niin totta kai se on parempi. Jostain syystä kuitenkin kaupallisissa tuotteissakin näkee tuota tupladiodin "väärinkäyttöä". Ilmeisesti tuplasti isompaa muuten vastaavilla spekseillä ei ole saatavilla tai on huomattavasti kalliimpi.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuokin linkattu tupladiodi oli mainittu tasasuuntaimeksi, eli tarkoitus että toinen diodi johtaa vaiheesta positiiviseen ja toinen negatiivisesta vaiheeseen.
Joskus noita "väärinkäytetään" siksi, että piirikortilla muualla tarvitaan tuollaista tupladiodia ja se on mitoitukseltaan sellainen että riittää toisaalle (johon tarvitaan vain yksi) niin samaa tupladiodia käytetään siinä toisessa kohdassa ja se kytketään rinnan. Tällöin vähenee erilaisten komponenttien määrä joka voi olla lopulta halvempaa vaikka on ylimitoitettu komponentti. Rinnankytkentä tehdään "turhaan", koska kelluvia potentiaaleja ei kannata jättää. Niihin voi kerääntyä varausta joka sitten lopulta lyö läpi ja rikkoo jotain.
 
Siipipuoliskojen yhteen liittäminen aiheutti himena päänvaivaa.

img_20220110_192132.jpg

img_20220107_162324_0.jpg


Siivissä on kapenemista ja nuolimuotoa.
 
Betz teoreettinen maksimi on laskettu pinta-alalle jolla ei paksuutta. VAWT ei sovellu tähän oletukseen koska sen tuulen kaappausala on 3d.
Koska VAWT ei skaalaudu isoon kokoon tehokkaasti markkinat jäävät silti väistämättä marginaaliin.
 
JaniKari sanoi:
Betz teoreettinen maksimi on laskettu pinta-alalle jolla ei paksuutta. VAWT ei sovellu tähän oletukseen koska sen tuulen kaappausala on 3d.
Koska VAWT ei skaalaudu isoon kokoon tehokkaasti markkinat jäävät silti väistämättä marginaaliin.
Napsauta laajentaaksesi...
Se skaalautuu erinomaisesti isoon kokoon.
 
JaniKari sanoi:
Paperilla kyllä, oikeasti ei. Siis kun oikeasti lasketaan materiaalivahvuudet järkevillä turvamarginaaleillla ja vuosikymmenten käyttöllä.
Saahan sitä silti tuulimyllyjä vastaan taistella :)
Napsauta laajentaaksesi...
No mun laite ei ole kokenut minkäälaista kulumista 900 rpm nopeudessa.

Nyt skaalaan isommaksi ja aion osoittaa että normaalia suurempi hyötysuhde on tavoiteltavissa / mahdollista.
 
mRkukov sanoi:
Joko päästään edes 0.2% tehoon vs. isot myllyt? :think:
Napsauta laajentaaksesi...
Mahdollisesti....nyt siivissä on nuolimuotoa ja ne kapenevat kärkeä kohti joten suurempi nopeus on saavutettavissa...samoin siipiprofiili on samalla vastuksella kaksinkertaisesti nostavampi kuin niissä yleisesti käytetty NACA foili.
 
Mun tavoite on päästä ainakin 20-30% hyötysuhteeseen joka on tyypillistä tämän kokoisille myllyille. Koon suurentaminen lisää hyötysuhdetta, muttei loputtomasti.

Mikäli pääsen 35%iin tiedän, että on voittajatyyppi käsissä. Siihen ei ole koskaan päästy 6m2 kaappausalalla
 
tuulispää sanoi:
Mahdollisesti....nyt siivissä on nuolimuotoa ja ne kapenevat kärkeä kohti joten suurempi nopeus on saavutettavissa...samoin siipiprofiili on samalla vastuksella kaksinkertaisesti nostavampi kuin niissä yleisesti käytetty NACA foili.
Napsauta laajentaaksesi...
Eli puhutaan jo useammista kilowateista?

Aika kaukana kuitenkin siitä että voitaisiin skaalata isoksi. Parin kW myllyissä aivan eri ongelmat kuin parin MW myllyissä.
 
mRkukov sanoi:
Eli puhutaan jo useammista kilowateista?

Aika kaukana kuitenkin siitä että voitaisiin skaalata isoksi. Parin kW myllyissä aivan eri ongelmat kuin parin MW myllyissä.
Napsauta laajentaaksesi...


En näe mitään ongelmia....kaikki on skaalattavissa tässä mun myllyssä.

Hyötysuhde on prosentteja ei kilowatteja.
 
Darrieus vesiturbiini

Aihetta sivuten. noin 10k€ veroton hinta, tuotto 90-500W, jossa veden nopeus 1-2,5 m/s.
Paikkaan jossa veden pinta ei jäädy, eikä turbiiniin pääse mitään rikkovaa ainesta. Tai talveksi ylös. Rannoilla ja joen pohjassa virtaus heikompaa. Hintansa puolesta selvästi sellaiselle joka ei mieti energian hintaa per kWh.
 
Nyt olisi koe ponnistusta vailla.
 

Liitteet

  • 286033780_10224515966998219_4443852566031501227_n.jpg
    286033780_10224515966998219_4443852566031501227_n.jpg
    326,1 KB · Luettu: 136
  • 285907085_10224515967158223_8652280017903322248_n.jpg
    285907085_10224515967158223_8652280017903322248_n.jpg
    314,9 KB · Luettu: 144
  • 281571825_10224406589583852_7546949907023767788_n.jpg
    281571825_10224406589583852_7546949907023767788_n.jpg
    210,6 KB · Luettu: 141
Suosittelen keskittymään yhden projektin loppuun saattamiseen. Ellei sitten tarkoitus ole vain puuhastella, ilman lopputulosta.
 
Sally_Spectra sanoi:
Suosittelen keskittymään yhden projektin loppuun saattamiseen. Ellei sitten tarkoitus ole vain puuhastella, ilman lopputulosta.
Napsauta laajentaaksesi...
Yleensä töissä on 3-4 projektia yhtäaikaa, jotta voi pitää itsensä tehokkaasti töissä. Joskus siitä saa jopa hyötyä, kun tekee useampaa hommaa, joissa on hitusen verran samaa. Mutta jokainen tyylillään.
Muuttaisin tuon niin, että kannattaa miettiä välitavoitteita, ja asettaa niille määräaikoja. Niin saa hommaa valmiimmaksi aikataulun mukaan. Omalla alallani on 10-20 vuoden kierto, riippuen tekniikasta. Joskus ei kannata edes mennä eteenpäin asiakkaan suuntaan, vaikka olisi jo valmista, vaan odottaa sitä suunniteltua hetkeä.

Tämän voimalatyypin kehitykseen Itärajalle voisi kyllä etsiä rahoittajaa, mutta pääpaino olisi varmasti tutkahäiriöt. Miten saisi esim. Pohjois-Karjalaan tuulivoimaloita. Nyt kansa käytännössä köyhtyy politiikan takia, ei ole mahdollisuutta hankkia elantoa tuulienergiasta, koska Venäjä. Täällä ei kohta kannata tehdä mitään muuta kuin jättää maakunta taakseen, ja jättää alue eläkeläisille ja venäläisille. Tästä passiivisesta maanpuolustuksesta, eli tuulivoimattomuudesta, ei makseta palkkaa tai kompensaatiota. No rahaa tutkimukseen ei tietysti saa, koska perinteisiä voimaloita saa kyllä Länsi-Suomeen, eli Suomi pääsee tavoitteeseensa myös ilman Pohjois-Karjalaa.
 
Joo paitsi itäinen Suomi myös maanviljelijät ja mökkiläiset ovat innostuneet sähköistämään asumuksiaan ja työtilojaan tuulivoimalla...koska ei tarvi maksaa liittymästä, ei maksaa siirtomaksuja...ja joissakin tapauksissa voi myös myydä sähköä jne jne.

Ongelmallista ovat nuo alibaban halpismyllyt...ne kuulemma räjähtää ensimmäisessä syysmyrskyssä rikki.
 
Kesän jälkeen ollaan taas fiksumpia.

Tuotantomallin osalta olen päätynyt 100 KW malliin jossa on 50 KW aurinkokennoa ( luonnos ohessa ).

Testeissä sain kaikki 3 kpkl 55 watin halogeeneja palamaan kirkkaasti, mutta hyötysuhteenmittauksessa on ollut ongelmia. Mallin matala re-alue, heikko gene ja väärä soplidity eivät tässä vaiheessa lupaa mitään päätähuimaavia lukua. Teen uutta tornia koska on uudet siivet ja jopa uposuusi vääntövarsikin jälleen. Nämä sen takia että saan poistettua anomalioita...samoin siiven kärjet tuunattiin uusiksi.

Yökuvassa näkyy, että sulakeboxi on ilmavirrassa jota siivet käyttää tehon luomiseeen ja ns muotosuoja on liiian lyhyt.

Myös jalat piti ristikkäiskiristää/tukea.
 

Liitteet

  • 1111222.JPG
    1111222.JPG
    61,5 KB · Luettu: 356
  • 312066195_10225173527836829_5275540262216603283_n.jpg
    312066195_10225173527836829_5275540262216603283_n.jpg
    59 KB · Luettu: 381
  • 310441508_10225060775938102_4446160321519244557_n.jpg
    310441508_10225060775938102_4446160321519244557_n.jpg
    203,5 KB · Luettu: 348
Miten ihmeessä voit edes haaveilla mistään tuotantomallista kun kaikki protot on epäonnistuneet, hyötysuhteen mittauskin tuolla kirkkauden tasolla.
 
tuulispää sanoi:
Kesän jälkeen ollaan taas fiksumpia.

Tuotantomallin osalta olen päätynyt 100 KW malliin jossa on 50 KW aurinkokennoa ( luonnos ohessa ).

Testeissä sain kaikki 3 kpkl 55 watin halogeeneja palamaan kirkkaasti, mutta hyötysuhteenmittauksessa on ollut ongelmia. Mallin matala re-alue, heikko gene ja väärä soplidity eivät tässä vaiheessa lupaa mitään päätähuimaavia lukua. Teen uutta tornia koska on uudet siivet ja jopa uposuusi vääntövarsikin jälleen. Nämä sen takia että saan poistettua anomalioita...samoin siiven kärjet tuunattiin uusiksi.

Yökuvassa näkyy, että sulakeboxi on ilmavirrassa jota siivet käyttää tehon luomiseeen ja ns muotosuoja on liiian lyhyt.

Myös jalat piti ristikkäiskiristää/tukea.
Napsauta laajentaaksesi...
Nyt on kyllä ihan pakko kysyä näin teknisistä piirustuksista sen enempää ymmärtämättä, missä ne aurikonpaneelit tulee oikein olemaan näin niinkuin sijainnin puolesta.
 
tohon vielä 1MW ydinvoimala kylkeen tehtynä styroksi vaneri komposiitistä niin sähkön tuotto ontaattua säällä kuin säällä. millähän laskukaavalla päätyy tuoloskeen että jos saa 3 55w wattista lamppua palamaan kirkaasti edes jännitettä ei ole mitattu niin tuosta saa 100kw ulos =)
 
tuulispää sanoi:
Joo paitsi itäinen Suomi myös maanviljelijät ja mökkiläiset ovat innostuneet sähköistämään asumuksiaan ja työtilojaan tuulivoimalla...koska ei tarvi maksaa liittymästä, ei maksaa siirtomaksuja...ja joissakin tapauksissa voi myös myydä sähköä jne jne.

Ongelmallista ovat nuo alibaban halpismyllyt...ne kuulemma räjähtää ensimmäisessä syysmyrskyssä rikki.
Napsauta laajentaaksesi...


Minulla ei ole täällä landella omaa sähköliittymää. Tuo tuulivoima ei ole tullut mieleen, mutta kesällä paneeleista tulee tarpeeksi. Kun unohdetaan politiikka, viikon sähkö on mielestäni helpoin varata parissa tunnissa akkuihin autolla tai traktorilla, niin kauan kun dieseliä on saatavilla, sen jälkeen puukaasutuksella.

Kuluttajan näkökulmasta auto on haja-asutusalueella lähes jokaisella, joten investointikustannukset jäävät akkuun ja invertteriin ja pitkäikäisiä paneeleita voi lisäillä halutessaan katolle.

Ylipäätänsä jos haluaa elää vihreästi tai omavaraisesti, ensimmäinen asia on miettiä kuinka paljon sähköä oikeasti tarvitsee käyttää. Jos on tarvetta lämpöpumppua pyörittää 247, valmistaa ruuat sähköuunissa ja käydä sähkösaunassa, kunnallinen sähköverkko on lähestulkoon pakollinen. Itselläni sähköä menee vain älylaitteisiin, led-valoihin, savukaasuimuriin ja vesipumppuun. Pesukonekaan ei ota tehoa kuin 100-200W kun laskee sinne kuumaa vettä. Normaalisti 12V 100Ah akulla pärjää vuorokauden.
 
Algron28 sanoi:
Nyt on kyllä ihan pakko kysyä näin teknisistä piirustuksista sen enempää ymmärtämättä, missä ne aurikonpaneelit tulee oikein olemaan näin niinkuin sijainnin puolesta.
Napsauta laajentaaksesi...
Siipien alapuolella pari metriä alkaen...aika pystyssä jotta niihin saadaan talvellakin tehoa.
 
Suomessa kaatuu tällä haava 2 maatilaa päivässä...eli olisi melkoinen apu jos tilalla olisi 100 KW + 50 kw aurinkopanelit ja tuulimylly...jauhamassa energiaa jopa myyntiin.
 
tuulispää sanoi:
Siipien alapuolella pari metriä alkaen...aika pystyssä jotta niihin saadaan talvellakin tehoa.
Napsauta laajentaaksesi...
Eikö tuommoinen kymmenen metriä korkea seinämä luo aikamoisen tuulikuorman rakenteeseen ja eikö tuo paneelin pystysuoruus aiheuta huonon hyötysuhteen? Miten noiden paneelien sijainti tuossa ylipäätään vaikuttaa myllyn saamaan tuleen?
 
Tommoselle ~200m2 paneeliseinälle tulee varmaan >200kN tuulikuormaa. Saa aika huolella ankkuroida maston maahan kiinni + rakenteiden on syytä kestää vaakasuunnassa melkoisia vääntöjä.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 795
Viestejä
4 499 124
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom