Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
VAWT on täysin immuuni tuulensuunnanmuutoksille ja erillaisille tuulennopeuksille....luonnostaan. Tätä jopa Vaasassa tutkittiin joku aika sitten....yliopistossa
Kiitoksia vastauksesta. Kuulostaa mielenkiintoiselta, varsinkin toi, että olisi immuuni tuulennopeudelle. Eli lavat ovat muotoiltu niin ettei ne yksinkertaisesti ota enempää tuulesta kiinni vaikka tuulennopeus kasvaakin tuplaten, kun laskettu nopeus on saavutettu.
 
Painat vaan tuulispää eteenpäin kuin tuulispäänä! Vaikkei tästä mitään ikinä tuliskaan niin tulipahan näprättyä. :)
 
Kolmas proto pyöri eilen ekan kerran....12 tunnin keikka Hailuotoon....opetti jälleen paljon.

Kuva on voimakkaasti retusoitu.....usean patentoimattoman innovaatin takia.

Laite pyöri jo 2 m/s tuulessa.....joka oli uutta. Pysäytysmekanismit toimivat.

Laite vaikuttaa paljon hitaammalta kuin edellinen proto...edellisen siipi liikkui jopa 300 km/t...tämä näköjään vain 110 km/t luokkaa....toivottavasti vääntää enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä täytyy tuunata edelleen. Jonkinlainen oskillaaatio alkoi tapahtua yli 350 rpm nopeudessa...joka alkoi syödä kierroksia.

Johtunee jalkojen antamasta joustosta...niitä pitää vahvistaa.

santonen2020.jpg
 
Kolmas proto pyöri eilen ekan kerran....12 tunnin keikka Hailuotoon....opetti jälleen paljon.

Kuva on voimakkaasti retusoitu.....usean patentoimattoman innovaatin takia.

Laite pyöri jo 2 m/s tuulessa.....joka oli uutta. Pysäytysmekanismit toimivat.

Laite vaikuttaa paljon hitaammalta kuin edellinen proto...edellisen siipi liikkui jopa 300 km/t...tämä näköjään vain 110 km/t luokkaa....toivottavasti vääntää enemmän.

katso liitettä 419796
Oliko kuvassa näkyvä 9m/s tuulen nopeus?
Kierrosnopeus mitattu ilman kuormaa?
 
Kuorma on päällä....mutta mutta...virtapiirissä on joku vika. Valohan ei syty halogeeneissä.

Tuo paksumpi eli re-alueeltaan suurempi siipi vääntää vahvasti....koko tornia alkaa nyökkiä nyt kun alkaa tuulla 8-10 m/s.

Pitää vahvistaa se hetimmiten.
 
Viimeksi muokattu:
Jalakset tukevoitettu. Halogeenikotelossa oli virtakatko..se on korjattu.

IMG_20200727_000817.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tämän tyyppisen tuulivoimalan ongelma on juuri tärinä. Siivet kun koko ajan menevät toisten siipien pyörteiden läpi niin niistä aiheutuu jatkuvia voimien vaihteluita. Tämän takia kaupalliset voimaloiden siiville luvataan 10 vuotta käyttöiäksi. Mikä on sitten todellinen käyttöikä jää ostajan murheeksi.
 
Tämän tyyppisen tuulivoimalan ongelma on juuri tärinä. Siivet kun koko ajan menevät toisten siipien pyörteiden läpi niin niistä aiheutuu jatkuvia voimien vaihteluita. Tämän takia kaupalliset voimaloiden siiville luvataan 10 vuotta käyttöiäksi. Mikä on sitten todellinen käyttöikä jää ostajan murheeksi.


Joo sitä ei voi kieltää etteiko nopea syklinen H-Darrieus aiheuta syklistä värähtelyä...trimmi tuli eteen sen takia, että ekan siiven jättöreunan liimauksessa tapahtui fiba ja toisen puoliskon siipi muuttuu kärkeä kohti noin 7 mm....jota kompensoimaan tein trimmin...toinen siipi on suora.

Näen tässä hyvää sen, että jos siivessä on jäätä tai jotain vastaavaa niin voimme tutkia sen yhteydessä mitä anomalia aiheuttaa laitteeseen...käykö se edelleen kovilla kierroksilla vai alkaako täristä hervottomasti. Toki jos tämä tästäkin huolimatta pesee esimerkiksi Idaholaisen firman ( Black Hawk LLC ) 2017 saavuttaman 38% hyötysuhteen ollaan tässä koossa ( alle 1/3 edellisestä ) todella hyvän hyötysuhteen äärellä.

Auton moottorikin tärisee...jolloin ratkaisu on puslat.
 
Nimittäin mitä suurempi on pyörimissäde sitä rauhallisempaan on tärinä. Koska nopeus ei nouse mutta matka siivellä kasvaa.

04144_N25.jpg
 
Kyse ei ole miten tärinä saadaan siedettäväksi vaan miten rakenteet saadaan kestämään, järkevillä kustannuksilla, vuosi kymmen(iä) sitä. Kun rakennetaan isoja voimaloita rakenteet alkavat maksamaan ja tekevät helposti voimalaitoksessa kannattamattoman.
 
Kyse ei ole miten tärinä saadaan siedettäväksi vaan miten rakenteet saadaan kestämään, järkevillä kustannuksilla, vuosi kymmen(iä) sitä. Kun rakennetaan isoja voimaloita rakenteet alkavat maksamaan ja tekevät helposti voimalaitoksessa kannattamattoman.


Niin siitä juuri on kysymys...että värinä on siedettävää....within limits..or design parameters.
 
Onko sulla mitään värinänvaimennuksia lapojen ja niiden varsien välissä ja jos on, niin mitä? Tai muotoillaan toisin, miten tossa tulee lapojen varret kiinni lapoihin? On ihan ok jos et valokuvaa laita jos sulla on siellä jotain tuulen suunnan mukaan muuttuvaa patentoimatonta lapakulmasäätöä, mut selitä toteutus edes jotenkin. Mikäli aktiivinen lapakulmien säätö, onko siellä vaan nivelet pultattu lapoihin ja varsiin kiinni? Ei värinänvaimentimia nivelen/lavan/varren välissä? Minkä verran yksi lapa painaa tuolla valmistusmenetelmällä tehtynä?
 
Nuo lavat painaa noin 2400-2500 grammaa kappale.

Kuten helikopterikin voi vavista..niin tämäkin voi.

Edellinen tuotti laskennallisesti siipeen 300 Geetä...joten ripustusten tulee olla lujat.

windspeed9.jpg
 
Anteeksi jos roskaan threadia viemällä sitä sivuraiteille mutta nuista tärinöistä ja värinöistä tuli mieleen että onko sitä tutkittu voisiko energiaa tuottaa tuolla menetelmällä? Joku laippa joka väpättää tuulessa tai oskilloisi edestakaisin? 200m korkea joustava laippa tököttämään rannikolle ja se väpättää siellä sähköä! Tehotonta? Ehkä...

Jos näille keskusteluille on oma threadi niin saa linkata! :)
 
Anteeksi jos roskaan threadia viemällä sitä sivuraiteille mutta nuista tärinöistä ja värinöistä tuli mieleen että onko sitä tutkittu voisiko energiaa tuottaa tuolla menetelmällä? Joku laippa joka väpättää tuulessa tai oskilloisi edestakaisin? 200m korkea joustava laippa tököttämään rannikolle ja se väpättää siellä sähköä! Tehotonta? Ehkä...

Jos näille keskusteluille on oma threadi niin saa linkata! :)
Pietzolla voi väpätykset muuttaa energiaksi. Hyötysuhteista ei mitään hajua, mutta todennäköisesti aika huonot lähtökohdat.
 
Anteeksi jos roskaan threadia viemällä sitä sivuraiteille mutta nuista tärinöistä ja värinöistä tuli mieleen että onko sitä tutkittu voisiko energiaa tuottaa tuolla menetelmällä? Joku laippa joka väpättää tuulessa tai oskilloisi edestakaisin? 200m korkea joustava laippa tököttämään rannikolle ja se väpättää siellä sähköä! Tehotonta? Ehkä...

Jos näille keskusteluille on oma threadi niin saa linkata! :)
How it works? - Vortex Wind Turbine in a Nutshell
Tuossa ainakin yksi nettisivu. On muitakin tekniikoita esim. Hackadayn yksi esimerkeistä
Experimenting With Vibratory Wind Generators

Näistä on myös ajateltu, että tulevaisuudessa voisi tuottaa hyvin energiaa. Mahdollisesti hyvin pieneen energiantarpeeseen saa tehtyä perustarvikkeista, kunhan aikaa ja intoa riittää. Tämä jo sen verran offtopic, että jatkot jossain toisessa threadissa
 
Joo kyllä maailmaan tuulivoimaloita mahtuu.

Laitoin tassut omaani...auttaa merkittävästi...epoksoin myös tornin sisältä ja laitoin kulmaraudat ja vahvisti jalat.

Nyt on vakaan tuntuinen .

IMG_20200813_191741.jpg

IMG_20200814_185247.jpg
 
Mullahan on monta patentoimatonta ideaa tässä, mutta kimmokkeen sain tästä ilmeisesti venäläisestä, ellei neuvostolittolaisesta voimalasta. En tiedä onko sitä koskaan toteutettu.

härdelli.jpg
 
Tuulispää yrittää vähän uunottaa ja eksyttää lukijoita julkaisemalla tuon ylläolevan tuulimyllyn piirroksen, jolla ei ole oikeastaan mitään yhteyttä hänen myllyynsä. Tosiasiassa hänen mylly perustuu tutkielmaan: Magnetic Suspension and Self-pitch for Vertical-axis Wind Turbines | IntechOpen Kappaleissa 4.1 ja 4.2 on tarkkaan selostettu tuo tuulimyllyn toimintaselostus. Jos ei osaa englantia, niin google-käännös on ihan ymmärettävä. Tutkimus on julkaistu v. 2011 ja tuulispää sanoo keksineensä myllyn muistaakseni vuonna 2014.


Hahaha.... ?
 
Juu. Eikä pidäkään. Se puristusliitos ei toimi pitkässä juoksussa ja löystyy värinästä jos siellä on tinaa välissä.

Jaa, tämä onkin meikäläiselle uutta, itse oon aina varmistanu tommoset kotisätöstellyt (ilman "kunnon" pihtejä) tehdyt puristusliitokset lyijyllisellä tinalla, ei oo vielä tähän päivään asti tullu ongelmia vaikka on ollu vuoskausia vehkeet käytössä. Tärinässä ja kosteissa oloissa. Varmaan vähä eri homma jos on oikeesti hyvät paksujen holkkien puristeluun tarkotetut pihdit käytössä, mut tässä päästään nyt sit "puristusliitoksien ja "kunnon puristusliitoksien" vertailuun. Vähä sama kun jos puristat abikon kasaan 5 euron abikopihdeillä, vrt. teet saman 30e pihdeillä, on melkonen ero siinä luistaako säikeet sieltä puristusliitoksen välistä jos vedät vähä johdosta. Tai sama jos vertaat erihintasia abikoja keskenään.
 
Jaa, tämä onkin meikäläiselle uutta, itse oon aina varmistanu tommoset kotisätöstellyt (ilman "kunnon" pihtejä) tehdyt puristusliitokset lyijyllisellä tinalla, ei oo vielä tähän päivään asti tullu ongelmia vaikka on ollu vuoskausia vehkeet käytössä. Tärinässä ja kosteissa oloissa. Varmaan vähä eri homma jos on oikeesti hyvät paksujen holkkien puristeluun tarkotetut pihdit käytössä, mut tässä päästään nyt sit "puristusliitoksien ja "kunnon puristusliitoksien" vertailuun. Vähä sama kun jos puristat abikon kasaan 5 euron abikopihdeillä, vrt. teet saman 30e pihdeillä, on melkonen ero siinä luistaako säikeet sieltä puristusliitoksen välistä jos vedät vähä johdosta. Tai sama jos vertaat erihintasia abikoja keskenään.
Avainsanana kunnon puristusliitokset. Sellaisessa johtimen säikeet ja liitin kylmähitsaantuvat toisiinsa, ja muodostavat ilmatiiviin liitoksen. Markan abikoilla se kasaan puristettu liitin pitää säikeet nalkissa. Tähän kun vielä sotket tinat päälle, liitos jäykistyy ja hajoaa herkemmin mekaanisesta rasituksesta. Toki voihan jossain olosuhteissa ehkä se tinaus suojata liitosta hapettumiselta, ja sitä kautta tehdä huonosta puristusliitoksesta kestävämmän.

Arvioisin, että hyvä puristusliitos on absoluuttisesti noin dekadin verran parempi kuin mikään juotosliitos.
 
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan, sen takia erittelin tuon puristusliitoksen ja kunnon puristusliitoksen. Monellako autotallisepällä on oikeesti hyvät pihdit ja niihin vaihtokärjet eri kokosille holkeille tommosten ilmatiiviiden liitosten tekemiseen? Jotkut Knipexitkin maksaa 129e. Toki jos ostaa kiinasta kopiot, niin ne saa varmaan muutamalla kympillä sellaset, jossa ne kovapalakärjet räjähtää jossain vaiheessa silmille kun puristat holkkia. Se on siinä vaiheessa jo ihan sama sotkee ne tinat sekaan, jos se holkki alun alkujaan puristellaan kasaan jollain siirtoleukapihdeillä tmv työkaluilla.

Se on totta että kapillaarina se johto kiskoo sinne eristeenkin väliin sitä tinaa, joka taas heikentää mekaanista kestävyyttä, mutta se on pienin paha siinä vaiheessa jos koitellaan tehdä jotain MIL-spec puristusliitoksia ilman niihin tarkotettuja *kunnon* pihtejä.

Ja selvennykseksi siis, että en oo mitään abikoja tässä juottamassa. En käytä abikoja muutenkaan, jos ei ole absoluuttinen pakko ja sillon kun käytän niin ne ei oo mitään tokmannin tai motonetin paskoja. Annoin vaan vinkkejä tuulispäälle, kun näytti olevan ongelmia liitoksissa jo ennestään. Jos kattoo tota kuvaa josta keskustelu lähti liikkeelle, niin tossa on kylmät juotokset ja johdon paksuuteen nähden liian pienet abikot. Holkilla on kokemattoman juottajan helppo kasata tommoset johtoniput siistiks paketiks juottamista varten vaikka ei puristeliskaan sitä holkkia. Tähän nyt on tietty muita parempiakin keinoja, kuten pelkkä juottaminen tarpeeks tehokkaalla kolvilla, mut jos sitä ei oo saatavilla, niin holkki+kaasutoho+tina yhdistelmällä saa juotettua. Mulle se on ihan sama miten kukakin tekee, holkki, juotos ja liimallinen kutistesukka kestää varmasti sen mitä prototyypissä pitää kestää. Juotokset tuskin on se ensimmäinen, toinen, tai kolmaskaan paikka joka tällasista vehkeistä laukee.

Mut jos sä nyt haluut sen oppikirjan mukaan tehdä, niin osta oikeenkokoset holkit ja niille sit oikeet kunnon pihdit, vaihda noi abikot oikeen kokosiin, johdot silikonieristeisiin, käytä kutistesukkana liimallista kutistesukkaa ja niputa johdot nätisti nippuun niin ne ei värise yksinään siellä ja lopuks voit valaa vielä koko kotelon umpeen epoksihartsilla, pistää kannen päälle ja nautiskella toimintavarmuudesta ja keskittyä betzin limitin rikkomiseen ilman pelkoa sähköliitosten pettämisestä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuulispää yrittää vähän uunottaa ja eksyttää lukijoita julkaisemalla tuon ylläolevan tuulimyllyn piirroksen, jolla ei ole oikeastaan mitään yhteyttä hänen myllyynsä. Tosiasiassa hänen mylly perustuu tutkielmaan: Magnetic Suspension and Self-pitch for Vertical-axis Wind Turbines | IntechOpen Kappaleissa 4.1 ja 4.2 on tarkkaan selostettu tuo tuulimyllyn toimintaselostus. Jos ei osaa englantia, niin google-käännös on ihan ymmärettävä. Tutkimus on julkaistu v. 2011 ja tuulispää sanoo keksineensä myllyn muistaakseni vuonna 2014.
Linkkisi pitää katsoa huolella läpi. Mutta kyllä, jo ajatustasolla epäilen koko homman olevan puhdasta kopiota. Jos oikeasti oltaisiin maailmanluokan oivalluksen jäljllä, olisi sellainen keksitty ja tuotteistettu aikoja sitten.

Ja toisaalta taas koko ketjussa häiritsee todella pahasti se, miten muiden osaamista ei hyödynnetä. On pelkästään sopimustekninen asia suurimmalta osin sopia, mitä kukakin voi hyödyntää ja mitä ei. En siis koskaan sulje pois mahdollisuutta uusista, mullistavista ideoista. Niiden pinnalle nostaminen vaatii kuitenkin monesti useamman alan osaajaa ja niitähän täälläKIN riittäisi. Kun ei kelpaa = liki varmasti turhia haaveita joilla yritetään kasvattaa omaa egoa.
Eikä edes koko asiaa olisi tarve paljastaa, ulkopuolista osaamista voisi käyttää vain osaan. Kun katselee vaikkapa noita sähköjä, osaisi itsekin kertoa 100+1 parannuskohdetta. Mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa.
 
Linkkisi pitää katsoa huolella läpi. Mutta kyllä, jo ajatustasolla epäilen koko homman olevan puhdasta kopiota. Jos oikeasti oltaisiin maailmanluokan oivalluksen jäljllä, olisi sellainen keksitty ja tuotteistettu aikoja sitten.

Ja toisaalta taas koko ketjussa häiritsee todella pahasti se, miten muiden osaamista ei hyödynnetä. On pelkästään sopimustekninen asia suurimmalta osin sopia, mitä kukakin voi hyödyntää ja mitä ei. En siis koskaan sulje pois mahdollisuutta uusista, mullistavista ideoista. Niiden pinnalle nostaminen vaatii kuitenkin monesti useamman alan osaajaa ja niitähän täälläKIN riittäisi. Kun ei kelpaa = liki varmasti turhia haaveita joilla yritetään kasvattaa omaa egoa.
Eikä edes koko asiaa olisi tarve paljastaa, ulkopuolista osaamista voisi käyttää vain osaan. Kun katselee vaikkapa noita sähköjä, osaisi itsekin kertoa 100+1 parannuskohdetta. Mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa.

Kyllä tässä täysi uniikki keksintö on kyseessä...mutta sinänsä H-Darreius on jo vanha keksintö 20-luvulta. Sen sijaan vielä en ole kyennyt osoittamaan että se pesisi nämä 70% hyötysuhteen vehkeet ( puolalainen ANEW väittää isommille hyötysuhteeksi 65-70%). Se voi myös jäädä osoittamatta, koska re-alue jolle kykenen omilla kulkupeleillä ja tiloilla ja varoillani tekemään on 300 - 400 000. Oikeat isot tehokkaat toimii 1 000 000 - 3 000 0000 Reynolds alueella.

Huomasin tarkastellesani Windsiden vastukseen perustuvan tuulivoimalan speksejä ja heidän WS 030 tuotti vain vähän sähköä vuodessa, mutta isompi VS 30 tuotti jo 250% hyötysuhteella enemmän.....se on 100 x suurempi kaappausalaltaan.


Tässä Re-alue asiassa pitäisi luottaa matematiikkaan ja fysiiikkaan ja uskon raudan lujaa, ETTÄ JOPA 20% HYÖTYSUHTEEN LAITE SKAALATTUNA TODELLA PESEE JO BETZIN LIMITIN ( tai ohittaa nuo nykyiset vappuviiperät ). Tämä oli asia jota en keväällä täysin ymmärtänyt vaan lähdin väen väkisin hakemaan yli 50% hyötysuhdetta laitteella jolla voi edes teoriassa saavuttaa korkeintaa 30%....ja mitoitin siivet väärin suhteessa geneen...nyt joudun tekemään uudet siivet siihen. Onneksi kuitenkin edes torni saatiin nyt tukevaksi 4 modauksen jälkeen.



Tuo uusiselantilainen videolla on ihan uusi ja jo rikkoontunut laite...ei kestänyt yli 12 m/s tuulta ja jo silloinkin 4,5 kiloiset siivet olivat kaarella kuin Dreamlinerin siivet startissa.

Kukaan ei ole minulle apua tai varoja tähän halunnut osoittaa ( Ely-kesskusten Tuotantoväylä lopetettiin 2014 ). Turha huudella mitään soopaa tähän ketjuun joka ei siihen kuulu...selvää on että jos ja kun laitetta skaalataan isommaksi ja saadaan rahoitus tähän tarvitaan paljon porukkaa mukaan. 2 ex-noksuinssiä on tässä mukana, mutta ovat töissä muualla.

Kun ammattitrollit alkaa suoltamaan epätotuuksia ja alkaa vähätellä innovaatioita saadaan yleensä homma kuin homma kusemaan pahasti ja kaatumaan kalkkiviivoille. Tätä en toivonut täällä kohtaavani.
 
Viimeksi muokattu:
Mahdollisesti aheutat noilla vain lisää tärinää.
Nämä toimi erinomaisesti..sain ikäänkuin kaksinkertaisen tärinän poistumaan...eli ns tyypillinen värinä jäi, mutta tornia kaatamaan pyrkinyt toispuoleinen anomalia hävisi.

Nyt tarvisin laser leikkurin jotta saisin tehtyä identtisiä...täydellisiä siipiä....9 000 euroa +alv olisi huokein.

Näitähän on kaikilla..leikkureita.

 
Viimeksi muokattu:
Mahtaisiko löytyä joku leikkurifirma, joka tekisi siivet. Vai pelkäätkö patentin menetystä?
 
Pienempia A3 kokoisia laserleikkureita voi olla Tech Clubeilla. Joensuussa oli, mutta nyt ei ole kerhotiloja = ei leikkausta.
 
Jalakset tukevoitettu. Halogeenikotelossa oli virtakatko..se on korjattu.

IMG_20200727_000817.jpg
Jos toi sulake on katkaisijana sulla niin jos pirii on DC sähkölle ja sulake AC malli niin voi nousta savu. AC vehkeissä ei välttämättä riitä kyky sammuttamaan DC virtapiirin aiheuttamaa valokaarta.
 
Jos toi sulake on katkaisijana sulla niin jos pirii on DC sähkölle ja sulake AC malli niin voi nousta savu. AC vehkeissä ei välttämättä riitä kyky sammuttamaan DC virtapiirin aiheuttamaa valokaarta.


Mahtava huomio...BILTEMAn sulakeboxi on poistettu kokonaan. Siis se joka on kyljessä. Se aiheutti ongelmia..lamput alkoivat syttyä vasta kun se poistettiin.



92020.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ylhäältä tulee AC virtaa ja tasasuuntaaja neliöboksissa muuttaa sen DC virraksi. Eli siinä oli AC virrassa DC sulake.
 
En ole voinut floodata tiedepalstalla 6tta vuotta kun olen ollut siellä vasta 4 vuotta.

Tänään testasin myllyä 15 m/s tuulessa. Halogeeni paloi kirkkaasti.
 
Kykeneekö kukaan tekemään tyydyttävää tai jopa erinomaista sähkögeneraattoria noin 500-1 000 w kokoon ?

Mielellään ilmasydämistä ?
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 787
Viestejä
4 499 060
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom