Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Miten sulla on projekti edennyt?

Olisi kiva kuulla onko se laitettu jäihin odottamaan ns. parempia tuulia vai törmätty ylitse pääsemättömiin ongelmiin. Tai kenties hyrrää jo kunnolla ja hyötysuhteen mittaus on käynnissä.


Talvella testaaminen on hyödytöntä...laite jo painaa 50 kiloa ja sen nostaminen vaatisi joukkueen jos aikoo päästä kotiinkiin samana päivänä.

Kyllä tässä on kinkun ohella sulateltu sen toiminnan tehostamista. Kieltämätttä kaikki ei mennyt niinkuin Strömsöössä viime kesänä.

Ensin luulin että olin tosiaan törmännyt ylitsepääsemättömään ongelmaan.

Aika isoja muutoksia täytyy tehdä seuraavaan protoon....se on ikävää siksi että meneee taas vuosi siinä.
 
Myllyn viimeiset vaiheet:
Hyötysuhteeksi saatiin pari prosenttia ja nyt on menossa jokamiehen lentokoneen suunnittelu:)


Niin.....siihen on syynsä kyllä. Laite ei kestänyt enää 15-16 m/s tuulta jossa sen hyötysuhteen olisi saanut mitattua. Mitoitus meni tavallaan hanuriin, kun odotukset oli liian korkealla.

Leko projekti on hyvää terapiaa tuolle myllykehittelylle.
 
Kiva kun kerroit missä kehitys menee. Olen pitänyt mielenkiintoisena kokeiluna tätä projektiasi ja itsekin miettinyt erillaisia ratkaisuja siihen liittyen.

Kerroit ettei laite kestänyt yli 15-16m/s tuulen nopeuksia. Ajattelin samaa ongelmaa jo kesällä kun teit ekoja testejä. Minulle tuli silloin mieleen ajatus, käyttää melko yksinkertaista massaan perustuvaa jarrua, jarruttamaan juuri liian nopeata akselin pyörimistä. Sain sellasen kuvan, että ajatuksena oli käyttää itse moottoria rajottamaan liiaksi kohonnutta tuulen voimaa.
Tuohon ongelmaan voisi olla jo aikapäiviä sitte vanhaksi menneen patentin tarjoama ratkaisu.

Jos kiinnostaa jakaa ajatuksia tuosta keinosta. Pistä yksityisviestiä niin kerron mitä oli itsellä mielessä.
 
Kiva kun kerroit missä kehitys menee. Olen pitänyt mielenkiintoisena kokeiluna tätä projektiasi ja itsekin miettinyt erillaisia ratkaisuja siihen liittyen.

Kerroit ettei laite kestänyt yli 15-16m/s tuulen nopeuksia. Ajattelin samaa ongelmaa jo kesällä kun teit ekoja testejä. Minulle tuli silloin mieleen ajatus, käyttää melko yksinkertaista massaan perustuvaa jarrua, jarruttamaan juuri liian nopeata akselin pyörimistä. Sain sellasen kuvan, että ajatuksena oli käyttää itse moottoria rajottamaan liiaksi kohonnutta tuulen voimaa.
Tuohon ongelmaan voisi olla jo aikapäiviä sitte vanhaksi menneen patentin tarjoama ratkaisu.

Jos kiinnostaa jakaa ajatuksia tuosta keinosta. Pistä yksityisviestiä niin kerron mitä oli itsellä mielessä.


Joo tuo ei ole nyt se ongelma. Testaan muutaman idean vaikka sillä 2s protolla joka on pienempi ja helpompi modifioida ja testata.
 
Ei tuulivoimalan tehoa oikein voi jarrulla rajoittaa. Tai voi mutta siitä tulee kohtuuttoman kallis. Tuulen energia kun nousee kolmanteen potenssiin tuulen nopeuden funktiona joten jarrusta pitää tehdä massiivinen.
Tämä hoidetaan yleensä säätämällä siipikulmaa ja/tai antamalla siipien sakata. Tämän tyyppisessä voimalassa kumpikin ratkaisu on haastavaa koska tuulen tulokulma siipeen nähden vaihtuu jatkuvasti. Sakkauskin aiheuttanee tärinöitä koska siipi ei käytännössä voi olla koko kierrosta sakkaavassa kulmassa.
 
En kyllä ymmärrä aiheesta tuon taivaallista, mutta jos ongelma on siis myllyn rakenteen hajoaminen keskipakovoimasta niin ensimmäisenä yrittäisin vahvistaa siipiä? Jos se ei tule kysymykseen niin sitten pitäisi tehdä generaattorin pyörittämisestä raskaampaa joko repimällä generaattorista enemmän tehoa, esimerkiksi käynnistämällä toinen generaattorin samalla akselilla tai säätämällä ulosotettavan staattorivirran päälläolokerrointa. Tai mekaanisesti jollain muuttuvalla välityssuhteella, silläkään kaikki teho ei muuttuisi lämmöksi.

En ole koko ketjua lukenut mutta pisti silmään jossain kuvassa kolme tasasuuntaussiltaa. pitänee lukea tarkemmin miksi sitä ei ole toteutettu kuudella diodilla. Myös hyötysuhteen merkityksellisyys on jäänyt epäselväksi, kun tuuli on "ääretöntä" Kuvittelisin että kiinnostavaa on paljonko kokoon/massaan saadaan tehoa ulos x-tuulennopeudella.
 
Ei tuulivoimalan tehoa oikein voi jarrulla rajoittaa. Tai voi mutta siitä tulee kohtuuttoman kallis. Tuulen energia kun nousee kolmanteen potenssiin tuulen nopeuden funktiona joten jarrusta pitää tehdä massiivinen.
Tämä hoidetaan yleensä säätämällä siipikulmaa ja/tai antamalla siipien sakata. Tämän tyyppisessä voimalassa kumpikin ratkaisu on haastavaa koska tuulen tulokulma siipeen nähden vaihtuu jatkuvasti. Sakkauskin aiheuttanee tärinöitä koska siipi ei käytännössä voi olla koko kierrosta sakkaavassa kulmassa.


Olet jäljillä.
 
En kyllä ymmärrä aiheesta tuon taivaallista, mutta jos ongelma on siis myllyn rakenteen hajoaminen keskipakovoimasta niin ensimmäisenä yrittäisin vahvistaa siipiä? Jos se ei tule kysymykseen niin sitten pitäisi tehdä generaattorin pyörittämisestä raskaampaa joko repimällä generaattorista enemmän tehoa, esimerkiksi käynnistämällä toinen generaattorin samalla akselilla tai säätämällä ulosotettavan staattorivirran päälläolokerrointa. Tai mekaanisesti jollain muuttuvalla välityssuhteella, silläkään kaikki teho ei muuttuisi lämmöksi.

En ole koko ketjua lukenut mutta pisti silmään jossain kuvassa kolme tasasuuntaussiltaa. pitänee lukea tarkemmin miksi sitä ei ole toteutettu kuudella diodilla. Myös hyötysuhteen merkityksellisyys on jäänyt epäselväksi, kun tuuli on "ääretöntä" Kuvittelisin että kiinnostavaa on paljonko kokoon/massaan saadaan tehoa ulos x-tuulennopeudella.


Mitä etua 6 diodia antaa ?

Kuinka tekisit sen ?

Rikkoontuminen ei tapahtunut siivessä.
 
Mitä etua 6 diodia antaa ?

Kuinka tekisit sen ?

Rikkoontuminen ei tapahtunut siivessä.


Kuuden diodin etu sarjatuotannossa on ainoastaan kustannustehokkuus. Kolmessa sillassa on yhteensä 12 diodia, joista kuusi jää nyt hyödyntämättä koska virrankesto ei kertaudu diodeita rinnankytkemällä.

Tuo nyt vaan on ollut ilmeisesti saatavuuden tai koteloinnin takia helppo tapa toteuttaa tasasuuntaus. Sähköteknisesti rinnankytkentä ei aiheuta ylimääräistä tehohäviötä.

xu3Wa.png (389×376) (imgur.com)
 
Olen hakenyt nyt 2ta rahoitusta tähän...ekasta tuli pumeranki...toinen on edelleen sisällä.
 
Toivottavasti natsaa, edes toiselta pikku rahoitus projektiin. Sehän DIY virityksissä on haittana, vaikka olisi kuinka hyväkin idea, niin toimivan prototyypin rakennus myös maksaa.
Kuvittelisin tuulivoiman olevan niin kilpailtu ala, ettei helpolla ole mahdollisuutta saada varvasta oven väliin.

Näin mielenkiinnosta, voitko sanoa onko tarvittava rahoitus joitakin tuhansia vai liikutaanko kymmenissä?
 
Kaverihan ei suostu mitään paljastamaan, koska salaisuus. Joku voi vaikka kopioida idean. ;)
Toisaalta kun mietitään, vaikka edes mennyttä Nikola Teslaa niin paljonkos hänkin loppupeleissä tienasi keksinnöistä. Kuoli rahattomana hotelli huoneeseen kun oli käynyt ruokkimassa puluja puistossa.
Sitten kun ajattelee noiden Teslan tekemien keksintöjen arvoa, jotka on patentoitu vasta kuolemisen jälkeen. Taikka Rudolf Dieselin tekemää moottoria, joka on tuottanut muille kuin keksijälle melkoisen summan. Johtaen keksijän epämääräiseen itsemurhaan laivalta hyppäämiseen.
Niin herääkin kysymys historiaa tutkien, onko järkevää huudella keksinnöstä joka puolelle, vai yrittää pitää se mahdollisimman pienessä piirissä ja patentoida ahaa elämys.
 
Toivottavasti natsaa, edes toiselta pikku rahoitus projektiin. Sehän DIY virityksissä on haittana, vaikka olisi kuinka hyväkin idea, niin toimivan prototyypin rakennus myös maksaa.
Kuvittelisin tuulivoiman olevan niin kilpailtu ala, ettei helpolla ole mahdollisuutta saada varvasta oven väliin.

Näin mielenkiinnosta, voitko sanoa onko tarvittava rahoitus joitakin tuhansia vai liikutaanko kymmenissä?
Ei tietenkään natsaa. Järki käteen nyt.
 
Kaverihan ei suostu mitään paljastamaan, koska salaisuus. Joku voi vaikka kopioida idean. ;)


Niin...ja alta aikayksikön...kuten Steve Jobs teki Juha Väänäselle, joka kävi Applella esittelemässä huikean kosketusnäyttöinnovaationsa jossa oli scrollaus ominaisuus.
 

Kyllä MyOrigon jengi ihan aallonharjalla kulkivat 2000 -luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta eivät tietenkään yksin. Ruotsissa oli samaan aikaan Neonode, ja muutenkin maailmalla kosketusnäyttö ja elepohjaiset käyttikset kehittyivät hurjaa vauhtia, tässä esm. kuuluisa Jeff Hahnin kosketusnäyttödemo TED talksissa 2006. Noista kosketusnäyttöeleistä on myös jotain akateemisia papereita selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä, mutta en nyt onnistunut löytämään niistä esimerkkejä. Silloin tietenkään tekniikka ei vielä venynyt niiden käytännölliseen toteuttamiseen.

Keksinnöt eivät tuppaa syntyä tyhjiössä, ja romanttinen kuva keksijänerosta ei ole, eikä ehkä koskaan ole ollutkaan aivan totta. Ja hyvästäkin keksinnöstä on vielä pitkä matka hittituotteeseen.
 
Kyllä MyOrigon jengi ihan aallonharjalla kulkivat 2000 -luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta eivät tietenkään yksin. Ruotsissa oli samaan aikaan Neonode, ja muutenkin maailmalla kosketusnäyttö ja elepohjaiset käyttikset kehittyivät hurjaa vauhtia, tässä esm. kuuluisa Jeff Hahnin kosketusnäyttödemo TED talksissa 2006. Noista kosketusnäyttöeleistä on myös jotain akateemisia papereita selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä, mutta en nyt onnistunut löytämään niistä esimerkkejä. Silloin tietenkään tekniikka ei vielä venynyt niiden käytännölliseen toteuttamiseen.

Keksinnöt eivät tuppaa syntyä tyhjiössä, ja romanttinen kuva keksijänerosta ei ole, eikä ehkä koskaan ole ollutkaan aivan totta. Ja hyvästäkin keksinnöstä on vielä pitkä matka hittituotteeseen.


JV oli varma asiastaan: MyDevice

 
JV oli varma asiastaan: MyDevice

Ei se välttämättä edes ollut sinänsä väärässä.

Noi eleohjaukset on esimerkki sellaisesta "keksinnöstä" mikä voi muodostua monessa paikassa yhtäaikaa itsenäisesti kun tietyt ympäristön reunaehdot, esm. näyttötekniikka, prosessoriteho, pienet sensorit jne. saavuttavat tietyn kypsyystason. En esimerkiksi usko että myOrigon ja Neonoden kehittäjät suoraan kopiovat toisiaan, vaikka laitteissa on ihan ilmeisiä samankaltaisuuksia. Voi kuitenkin hyvinkin olla että omppu omassa kännykkäprojektissaan seurasi noita alan ensimmäisiä yrittelijöitä (ei välttämättä ainoastaan Origoa) hyvinkin tarkasti ja poimivat sieltä omasta mielestään toimivimpia ideoita.

Se että Steve otti (vain) Juhan ideat sellaisenaan ja kopioi niistä iPhonen on pikkuisen pullea väite, mutta alalle ihan tyypillinen oman hännän nosto.
 
Ei se välttämättä edes ollut sinänsä väärässä.

Noi eleohjaukset on esimerkki sellaisesta "keksinnöstä" mikä voi muodostua monessa paikassa yhtäaikaa itsenäisesti kun tietyt ympäristön reunaehdot, esm. näyttötekniikka, prosessoriteho, pienet sensorit jne. saavuttavat tietyn kypsyystason. En esimerkiksi usko että myOrigon ja Neonoden kehittäjät suoraan kopiovat toisiaan, vaikka laitteissa on ihan ilmeisiä samankaltaisuuksia. Voi kuitenkin hyvinkin olla että omppu omassa kännykkäprojektissaan seurasi noita alan ensimmäisiä yrittelijöitä (ei välttämättä ainoastaan Origoa) hyvinkin tarkasti ja poimivat sieltä omasta mielestään toimivimpia ideoita.

Se että Steve otti (vain) Juhan ideat sellaisenaan ja kopioi niistä iPhonen on pikkuisen pullea väite, mutta alalle ihan tyypillinen oman hännän nosto.
Olihan noita kosketusnäyttökäyttöliittymiä jo paljonkin ennen vuosituhannen vaihdetta, esimerkiksi Psionin ja Palmin laitteissa. Nuo nyt olivat PDA-laitteita mutta joillakin esim Palmin värinäytöllisillä laitteilla pystyi muistaakseni myös soittamaan, ainakin niissä oli GSM-modeemi. Noissa oli myös jotakin eleohjauksia, ainakin omistamassani Palm Vx:ssä oli jotain pyyhkäisyeleitä ja itseasiassa sovellusvalikko näytti aikalailla iPhonen kotinäkymältä.
 
Varmaan keksinnön kellonaika...on tärkeä...ja päivä ja vuosi.

Ei se kyllä ihan noin yksinkertaisesti mene, mutta se on varmaan sulle tuttua koska itsekin tykkäät puuhailla mieluummin liikesalaisuuden suojissa kuin patenttien kautta :)

Olihan noita kosketusnäyttökäyttöliittymiä jo paljonkin ennen vuosituhannen vaihdetta, esimerkiksi Psionin ja Palmin laitteissa. Nuo nyt olivat PDA-laitteita mutta joillakin esim Palmin värinäytöllisillä laitteilla pystyi muistaakseni myös soittamaan, ainakin niissä oli GSM-modeemi.

Jep, mulla oli joku HP:n iPAQ, tosin siinä ainakin käyttöliittymä oli aika "perinteinen" vaikka se kosketuksella toimikin, esimerkiksi skrollausta varten oli palkit, navigointiin oli nappeja ja nuolia. Mutta koska noita laitteita ja käyttöliittymiä oli aika paljon, en pitäisi mitenkään mahdottomana että noita eleitä olisi yksittäisinä ollut jo hyvän aikaa ennen 2000-lukua.
 
Vieläkö kehitys jatkuu vai viekö Mars-raketti kaiken ajan?
 
Viimeksi muokattu:
Vieläkö kehitys jatkuu vai viekö Mars-raketti kaiken ajan?
superbleu_probe2021.jpg


Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

marsship.jpg
 
superbleu_probe2021.jpg


Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

marsship.jpg
Se on hienoa että yritystä ja uskoa löytyy. Johan se on korkea aika päästä edes Proxima Centauriin asti.
 
superbleu_probe2021.jpg


Mars raketti on nyt valmis koseptina.

Tossa versiossa on probe joka saa 10 vuodessa nopeudeksi 33% valonnopeudesta eli ehtii Proxima Centauriin noin 15 vuodessa.

Nyt alkaa 4nnen proton teko voimalasta.

Tämä oli mielenkiitoinen kokeilu tutkia kuinka pääsemme seuraavaan tähteen.

marsship.jpg
Se on hienoa että yritystä ja uskoa löytyy. Johan se on korkea aika päästä edes Proxima Centauriin asti.
Ei hitto. Miten voi olla että NASA on pähkäillyt vuosikymmenet asian kanssa ja niin vain täällä foorumilla suomalainen keskijänero keksii ratkaisun parissa viikossa. On se kumma jos ei tuolla pääse NASA:lle töihin 50000€/kk palkalla.

:asif:
 
Ei hitto. Miten voi olla että NASA on pähkäillyt vuosikymmenet asian kanssa ja niin vain täällä foorumilla suomalainen keskijänero keksii ratkaisun parissa viikossa. On se kumma jos ei tuolla pääse NASA:lle töihin 50000€/kk palkalla.

:asif:


On saattanut jo keksiäkin. Ootko huomannut mitä Perseverance toi mukanaan Marsiin ?

Gwynne Shotwell on ilmoittanut, että SpaceX aikoo mennä seuraavaan tähteen jo tällä vuosisadalla.

Olen esitellyt ideaani jo 2018 lähtien.

Se on nyt vaan hieman eri paketissa.

Toi on nyt vain 126 m pitkä...6 m pidempi kuin BFR.

2bleu.jpg
 
Onko tuulispää saanut mitään ikinä valmiiksi?

Siis kun ketjua välillä vilkaissut, niin suuria suunnitelmia, mutta konkreettisesti jotain valmista onko ketjussa näkynyt?
Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.
 
Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.
"sarkasmitutka"
 
Melkoisessa haavemaailmassa saa lukijakin elää jos kuvittelee noita räpellyksiä minkään tason suunnitelmiksi. Tosin tottakai, yksi ihminen suunnittelee tuosta vaan muun ohessa vaikkapa raketin. Samaan aikaan vastaavaa tekevät muualla tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vuosikausia ja joutuvat jopa testaamaan.

Ymmärrän kyllä, että patenttiteknisistä syistä meille ei voida parempia kuvia raketistakaan jakaa ja yksityiskohdat pitää muutella, jotta kopioiva ei onnistuisi. Tuonkin kuvan perusteella kun kopioit, kaatuu koko hökötys saman tien noilla neljällä "melko kevyesti" mitoitetuilla jaloilla.

Mylly voisi olla lähinnä todellisuutta mutta joka paikassa sekin on ammuttu alas. Tai yritetty, eihän keksijä itse kuuntele mitään muiden kommentteja, laskelmia, ei ehdotuksia edes noiden "apulaitteiden" osalta. Mutta voisi sitä vaikka sen sähköisen lentokoneen tehdä loppuun, myydä niitä miljardilla ja laittaa rahat myllyn kehittelyyn.


Onko nuo kevyet ?

superbleu_Vostok.jpg
 
Mielenkiintoista että noita VAWT voi laittaa paljon tiheämmin kuin tavallisia tuulimyllyjä. Ehkä niillä on vielä tulevaisuutta jos kokoluokkaa pystytään kasvattamaan ilman että tukirakenteiden kustannukset karkaavat käsistä.
 
Olisi kiva kuulla, mitä projektille kuuluu. Aihe sinällä on mielenkiintoinen ja omaa paljon potenttiaalia, jopa maallikko keksijälle/rakentelialle. Juurihan saatiin rikottua yksi mahdottomana pidetty nopeus vastatuuleen ajoneuvolla. Joka todellakin kulkee nopeammin kuin pitäisi.

 
Olisi kiva kuulla, mitä projektille kuuluu. Aihe sinällä on mielenkiintoinen ja omaa paljon potenttiaalia, jopa maallikko keksijälle/rakentelialle. Juurihan saatiin rikottua yksi mahdottomana pidetty nopeus vastatuuleen ajoneuvolla. Joka todellakin kulkee nopeammin kuin pitäisi.




Joo no nyt alkaa olla kaikki komponentit kasassa seuraavaan yritykseen....korkeintaan viikko vielä.

Olen pidentänyt vääntövartta metrillä....ja tornin jalkoja 60 cm.

Aikomus on myös tehdä kokonaan uudet siivet.

Nyt kuitenkin kuten kuvasta näkyy vaan hioin uusiksi vanhat ja hävitin wingletit/end platet ( päätylevyt ).
shinywings.jpg


Toisessa kuvassa on vääntövarren pää puuvalmiina.

konposiitta.jpg


Keltainen materiaali on 1400kg/m3 puukomposiittia....jota ilman taipumaa ei olisi saanut kuriin...ja ilman kahta muuta innovaatiota (ideaa).

Taipuma aiheutti kuukaudeksi töitä...se oli ensin 20 cm...ja lopuksi 8 mm ja ihan lopuksi ~0 mm.

Taipuman poistaminen oli siksi tärkeää, että mekanismi ei toimisi taipuman kanssa.

Tässä vielä kuva miten pidensin tornin jalat.

windturbine.jpg


Siivet oli alunperin suunniteltu kevyeeseen tuuleen jota on paljon....hieman kovempaan tuuleen tulee olla erillaiset siivet. Nekin tulee testattua ( 2-3 kk sisään ).....jospa ero kevyen tuuleen siipiin kevyessä tuulessa olisi hyvin pieni.
 
Viimeksi muokattu:
Tosi kiva kun annat välillä tilannetietoa projektin edistymisestä. Vähän on harmi kun asumme niin paljon eripuolella Suomea, muuten olisin mahdollistanut sinulle paikan, jossa pystyisit kunnolla kokeilemaan erillaisia tuuliolosuhteita. Omistan tarpeellisen määrän tasaista rantakalliota, johon pystyy tarvittaessa pulttaamaan melko isonkin hyrrän. Mökillä tuulee käytännölisesti katsoen aina. Olen pikku hiljaa kerännyt osia laittaa sinne aurinkosähköt, mutta ei tuollainen tuulivoimala olisi yhtään hassumpi ajatus. Sellasia on jo joissakin lähisaarissa pörräämässä.

Sinun kokeilu on sen verran mielenkiintoinen, että olen kiinnostunut mitä siitä tulee. Jos saat sen toiminta varmaksi, ettei tarvitse, joka päivä ajella veneellä saareen, niin sillä on potenttiaalia kenties eteenpäin. Rahaa en kyllä tule sinulle antamaan, mutta voin tarvittaessa jeesata materiaaleissa ja niiden muokkauksessa. Varsinkin kun alat skaalaamaan metallista kestävyyttä rakenteeseen.
Nykyisellä nuo tornisi jalat, pitäisi korvata kunnon happosella palkilla. Minulla olisi happosta/profiilia sen verran paljon, että niistä saisi vaikka uuden ruostumattoman peräkärryn. Hinta tollasesta peräkärrystä liikkuu 2k-ylöspäin...
En kumminkaan anna sulle noita happoteräs/profiileja, ihan tuostavaan... Rakenna eka se kunnolla toimiva proto, niin katsotaan jos vaikka tukisin materiaaleissa eteenpäin.
 
Tosi kiva kun annat välillä tilannetietoa projektin edistymisestä. Vähän on harmi kun asumme niin paljon eripuolella Suomea, muuten olisin mahdollistanut sinulle paikan, jossa pystyisit kunnolla kokeilemaan erillaisia tuuliolosuhteita. Omistan tarpeellisen määrän tasaista rantakalliota, johon pystyy tarvittaessa pulttaamaan melko isonkin hyrrän. Mökillä tuulee käytännölisesti katsoen aina. Olen pikku hiljaa kerännyt osia laittaa sinne aurinkosähköt, mutta ei tuollainen tuulivoimala olisi yhtään hassumpi ajatus. Sellasia on jo joissakin lähisaarissa pörräämässä.

Sinun kokeilu on sen verran mielenkiintoinen, että olen kiinnostunut mitä siitä tulee. Jos saat sen toiminta varmaksi, ettei tarvitse, joka päivä ajella veneellä saareen, niin sillä on potenttiaalia kenties eteenpäin. Rahaa en kyllä tule sinulle antamaan, mutta voin tarvittaessa jeesata materiaaleissa ja niiden muokkauksessa. Varsinkin kun alat skaalaamaan metallista kestävyyttä rakenteeseen.
Nykyisellä nuo tornisi jalat, pitäisi korvata kunnon happosella palkilla. Minulla olisi happosta/profiilia sen verran paljon, että niistä saisi vaikka uuden ruostumattoman peräkärryn. Hinta tollasesta peräkärrystä liikkuu 2k-ylöspäin...
En kumminkaan anna sulle noita happoteräs/profiileja, ihan tuostavaan... Rakenna eka se kunnolla toimiva proto, niin katsotaan jos vaikka tukisin materiaaleissa eteenpäin.


Kiitos kiinnostuksesta.

Jalat ja koko mylly tulee olemaan rosteria / happoterästä tuotantomalleissa.
 
Sorsajahdin takia päätin aloittaa uuden siiven tekemisen...unohdin 12% paksun koska se näytti rimpulalta joka katkeaa tuulessa ja päätin siirtyä 14% paksuun ( AZ ).

wingAZ1.jpg
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 791
Viestejä
4 499 092
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom