Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Aurinkopaneelien huolto ja puhtaanapitokin olisi helpompaa, jos eivät olisi suotta korkealla
Aikeissa on tehdä huimapyörätyyppinen liike-energia säilymiseen perustuva varastonti. Sellaisia on jo olemassa.Onneksi meillä ei ole koskaan tyyntä, pimeää ja kylmää yhtä aikaa.
Eiku...
Onneksi yöllä nukutaan -25 C asteen kestävissä "makuupusseissa".Onneksi meillä ei ole koskaan tyyntä, pimeää ja kylmää yhtä aikaa.
Eiku...
Tässä ei nyt varsinaisesti tehontuotto ole näillä pienillä se AjaO. Vaihdoin hehkulampun ledin tilalle tässä 2. protossa...ja se silti palaa kirkkaasti. Tehoa tulee vasta noin 10 wattia +- 2 wattia. Tämä noin 5-6 m/s tuulessa jossa Windwind ei enää pyöri....tai ainakaan tuota mitään verkkoon. Kappausala on tuossa 0,96 m^2. Eli voitaisiinko sanoa, että on jo ylitetty...tietyssä tuulessa.Joko päästään edes 0.2% tehoon vs. isot myllyt?
Mihin ne tuon tehon siellä maatilalla laittaisivat? Ei maatila valtavia tehoja tarvitse (ellei ole kasvihuonetila), eikä usein pystyisi sitä edes verkkoon myymään, koska siellä pitkän linjan päässä ei ihmeellisiä tehoja pystytä välittämään.Suomessa kaatuu tällä haava 2 maatilaa päivässä...eli olisi melkoinen apu jos tilalla olisi 100 KW + 50 kw aurinkopanelit ja tuulimylly...jauhamassa energiaa jopa myyntiin.
Myyntiin...kansa tarvii sähkyä.Mihin ne tuon tehon siellä maatilalla laittaisivat? Ei maatila valtavia tehoja tarvitse (ellei ole kasvihuonetila), eikä usein pystyisi sitä edes verkkoon myymään, koska siellä pitkän linjan päässä ei ihmeellisiä tehoja pystytä välittämään.
WindWindin Fossiilit ehkä vähän huonoja verrokkeja, nyky myllyt tuottaa jo 3 m/s tuulella nimellistehonsa N163/5.X samoin pikkusisarensa 4 ja 3 MW luokissa. Näitä 4 ja 5MW myllyjä tossa 8 tien varressa nyt viimeiset 5v rakenteilla/ toiminassa pitkälti toistasataa.Tässä ei nyt varsinaisesti tehontuotto ole näillä pienillä se AjaO. Vaihdoin hehkulampun ledin tilalle tässä 2. protossa...ja se silti palaa kirkkaasti. Tehoa tulee vasta noin 10 wattia +- 2 wattia. Tämä noin 5-6 m/s tuulessa jossa Windwind ei enää pyöri....tai ainakaan tuota mitään verkkoon. Kappausala on tuossa 0,96 m^2. Eli voitaisiinko sanoa, että on jo ylitetty...tietyssä tuulessa.
3m/s on tuuli jolla linkkaamasi tuulivoimala alkaa tuottamaan jotain, joka ei todellakaan ole mitään nimellistehon suuruista.WindWindin Fossiilit ehkä vähän huonoja verrokkeja, nyky myllyt tuottaa jo 3 m/s tuulella nimellistehonsa N163/5.X samoin pikkusisarensa 4 ja 3 MW luokissa. Näitä 4 ja 5MW myllyjä tossa 8 tien varressa nyt viimeiset 5v rakenteilla/ toiminassa pitkälti toistasataa.
Jos siinä liittymässä tekee jo se perus 17kW tiukkaa, kuten maalla aika usein on, niin mitä sillä lopulla 83kW:lla tehdään? Ei tuollaisia 100 tai 150kW sähköliittymiä ole käytännössä kuin teollisuudella tai isoilla taloyhtiöillä.Myyntiin...kansa tarvii sähkyä.
Ainakin PKS:n alueella on mahdollista tilata 3x200A pienjänniteliittymä, on toki alueita joihin saa korkeintaan 3x25A. Toki tuollaisella 3x25A liittymällä maatila ei tee mitään, joten voi olettaa että maatila on aina alueella johon saa tuon isomman sulakekoon. Isomman jännitteen liittymät saa sitten kovalla rahalla, pitää ottaa huomioon investointilaskelmissa.Noh tuosta protosta on pitkä ellei mahdoton matka kun noita maatilat alkaa hankkia niin tuskinpa tuo sähköverkko nyt se eka asia on mistä asia kiikastaa . En tiedä kiinostaisiko sähkölaitoksia niin paljon ostaa sähköä jotta toisi tontille tarvittavat narut josta pukata sähköä mailmaan , se olisi ehkä ainut realistinen mahdollisuus saada tuollaisia kw mailmalle ilman että itse pitäisi maksaa maltaita yli isosta s liittymästä. Mitä tässä huvikseni laskin että tuon 150kw siirto verkkoon 240voltilla tekisi 200A per vaihe about. matikassa armo 5 joten voi heittää melko paljon. Joten todennäköisesti ei pelkkä kaapelointi riitä vaan pitäisi olla oma muuntamokin
Noh tuosta protosta on pitkä ellei mahdoton matka kun noita maatilat alkaa hankkia niin tuskinpa tuo sähköverkko nyt se eka asia on mistä asia kiikastaa . En tiedä kiinostaisiko sähkölaitoksia niin paljon ostaa sähköä jotta toisi tontille tarvittavat narut josta pukata sähköä mailmaan , se olisi ehkä ainut realistinen mahdollisuus saada tuollaisia kw mailmalle ilman että itse pitäisi maksaa maltaita yli isosta s liittymästä. Mitä tässä huvikseni laskin että tuon 150kw siirto verkkoon 240voltilla tekisi 200A per vaihe about. matikassa armo 5 joten voi heittää melko paljon. Joten todennäköisesti ei pelkkä kaapelointi riitä vaan pitäisi olla oma muuntamokin
Joo, maito varastoidaan isoon jäähdytettyyn tankkiin tilalla odottamaan maitoautoa.Jos on tarve jollekkin valtavalle piikkiteholle tuo voi olla ihan järkevää, koska se iso liittymä maksaisi ihan uunona vetää johonkin hevon kuuseen, ja generaattori Massikan persuksiin ei ole kovin kallis.
Jäähdytetäänkö maitotilalla se maito ennen lastaamista? Se tietysti vaatii aika paljon energiaa, joka voisi olla perusteltua esim aurinkopaneelilla tehdä, pakkasella se jäähdyttäminenkin lienee helpompaa. Itse navettaahan ei tarvitse lämmittää mitenkään jos siellä on lehmiä.
Tosin kuvittelisi että maitotilankin kannattaa ensin investoida metaanin tallettamiseen ja käyttää sitä. Sillä voi ruokkia Massikkaakin.
Jos Sshadow takoitti että pääkaupunkiseudulla on mahdollista tilata 200A liittymä, niin se on ahdollista lähinnä teollisuusalueilla ja alueilla johon on kaavoitettu kerrostaloja tai rivareita, eikä ole mikään PK-seudun yksinoikeus. Ei normi omakotitaloalueella tuollaista liittymää saa, muuten kuin niin että maksaa sen ison liittymän rakennustyöt. Sama pätee haja-asutusalueisiin.
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2Carunakin tuosta ainakin kertoilee, tosin tuossa se on lisänä, mutta sama ajatus.
Varavoiman käyttö sähköverkossa
Varavoimalla voit turvata sähkönjakelun häiriötilanteessa; kiinteistöihin tai maatiloille voidaan asentaa joko aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori.caruna.fi
Verkkosähkön kanssa yhtä aikaa käytettävä varavoima
Varavoimalaitteet, joita voidaan käyttää samanaikaisesti normaalin verkkosähkön kanssa, tulee hyväksyttää verkkoyhtiössä.
Esimerkkejä verkkosähkön kanssa samanaikaisesti käytettävästä varavoimasta ovat tahdistuva varavoima, rinnakkaiskäyttö ja kaksoissyöttö. Niitä käytetään muun muassa sähköverkosta tarvittavan enimmäisvirran vähentämiseen suurien kuormien, kuten viljankuivurien käytön aikana.
Olisko siinäkin sitten työtä ?Jos siinä liittymässä tekee jo se perus 17kW tiukkaa, kuten maalla aika usein on, niin mitä sillä lopulla 83kW:lla tehdään? Ei tuollaisia 100 tai 150kW sähköliittymiä ole käytännössä kuin teollisuudella tai isoilla taloyhtiöillä.
Johan nyt jengi on tiiviisti rakennetulla uudella omakotitaloalueellakin joutuneet ongelmiin kun ovat hankkineet jonkun 20+kW aurinkopaneelivoimalan katolleen ja sähköyhtiö ilmoittaa että "sorry, no can do" kun sähköverkkoa ei ole tuollaiseen mitoitettu.
Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.Olisko siinäkin sitten työtä ?
Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan, kun Vestas et al ei tuota verkkoon yhtään mitään. Helsingin Marjaniemessa keskituuli on 6 m/s.Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.
Laskelmissa kannattaa huomioida se, että oma tuulivoimala tuottaisi sähköä juuri silloin kun pörssisähkön hinta on matalimmillaan tai jopa negatiivinen ja silloin kun hinta on pilvissä se ei tuottaisi.
No niin....eli silloin kun tuulee se olisi kovalla käytöllä !https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2
Viljakuivurit ovat aika hankalia, pelkät apulaitteet puhaltimineen voi kuluttaa 20kW, eli ei riitä se perus 3x25A sulakekoko edes yhdelle rakennukselle. Lämpöpumpulla tuossa sanotaan että tehontarve olisi 100kW, jos on halua öljystä luopua.
3x63A lienee perus sulakekoko erittäin pienellä tilalla, itselläni oli tälläinen 14 ha tilalla, jossa vain muutama kanttura. Tilan läpi kulki keskijännitekaapeli, kuten yleensä varmaan haluttiin viedä läheltä teollisuutta. Siitä olisi kyllä saanut haluamansa määrän amppeereita.
Itse pidän maataloutta teollisuutena, jossa pitäisi kehittää uusia energiamuotoja. Eikä tuulivoima välttämättä ole huono idea, laajoilla peltoalueilla ei tule metsästä niin paljoa turbulenssia, ja jos pelto on rinteessä, saa tuulivoimaa valjastettua vielä paremmin.
Vanha sanonta "kauppa se on mikä kannattaa". Kautta aikojen ihmisille on onnistuttu myymään kohderyhmälle sopivalla markkinoilla hyödyttömiä tuotteita, tai sellaisia, joihin olisi parempia ratkaisuita. Yhtenä esimerkkinä vaikka Aromipesä, kun vastaavan styroksilaatikon saisi kympillä prismasta.
Kyllähän tuulivoimaa on muutenkin laajalti käytössä ja siitä jokin määrä energiaa saadaan. En kuitenkaan usko niitä harrasteautoja suuremmassa mittakaavassa näkyvän kuluttajien pihalla.
Mitä tuohon sähköliittymän kokoon tulee, niin kannattako mitoittaa hetkellisen maksimitehon mukaan vaan tasoittaa piikit sitten johonkin, akkuun, veteen tai massaan. Ja kuten tuossa jo mainittiin, vähän isommissa rakennuksissa/laitoksissa on oma muuntaja, jolloin sähkö tulee suoraan keskijännitteenä siirtoverkosta.
Auton akkujen lataus olisi jees.
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2
Viljakuivurit ovat aika hankalia, pelkät apulaitteet puhaltimineen voi kuluttaa 20kW, eli ei riitä se perus 3x25A sulakekoko edes yhdelle rakennukselle. Lämpöpumpulla tuossa sanotaan että tehontarve olisi 100kW, jos on halua öljystä luopua.
3x63A lienee perus sulakekoko erittäin pienellä tilalla, itselläni oli tälläinen 14 ha tilalla, jossa vain muutama kanttura.
Mielikuvitus asettaa rajat sen käytölle.Mitenhän tuo akun kapasiteetti, investointikustannukset ja elinkaari kannattaa? Miten olisi oma vesitorni takapihalla?
Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan,
Mielikuvitus asettaa rajat sen käytölle.
Voisi myös käyttää tuulen mekaanista energiaa suoraan akselista..esimerkiksi sahoilla ja vastaavilla.
Pitäiskö myllystä olla ilman geneä oleva versio ?Jos haluat kaupallistaa tuotteen niin hinta pitää saada riittävän alas sen tuottoonsa nähden. Paljonko akku maksaa kuluttajalle ja paljonko tuo mylly tuottaa sitten ilmaista sähköä, jolloin kuluttaja saa akun hinnan takaisin? Saako ikinä, kun pitää jo ostaa uusi akku?
Jos käytät suoraan tuulen energiaa sahaan niin välillä saha pyörii liian kovaa, välillä liian hiljaa ja joskus ei ollenkaan. Laitat siihen automaattivaihteiston väliin, niin energia menee pitkälti siihen.
Entä pyörittäisit myllyn akselilla vaan vesipumppua, joka pumppaa veden torniin sen mukaan, kun sattuu tuulemaan ja sitten hanasta lasket vettä sen mukaan turbiinille, kun satut tarvitsemaan.
Todiste on eri asia kuin tietäminen ja mittaaminen.Käsittääkseni sinulla ei ole ollut mitään muita todisteita myllysi tuotoista kuin lampppujen kirkkauden perusteella arvattuja lukemia -joten millä perusteella voit tuollaisia lukemia antaa?
>Väärin, katsohan pörssisähkön hintaa vaikkapa silloin maaalueilla tulee 6 m/s sekunnissa, mikä on se millä on väliä, ei sillä mikä Marjaniemen keskituuli on. Lisäksi tässä pitäisi huomioida pitkän ajan keskimääräiset hinnat ei tämän hetken poikkeusellisia hintoja. Tee se ROI laskelma ja mieti sen jälkeen kannattaako homma, sitä ennen on turha suutaan pieksää. Ne investoinnit ja käyttökustannukset sellaiseen sähköliittymään jolla 100 kW voimalan sähköä voisi myydä verkkoon, on sellaiset että hommaa et saa kannattavaksi, niin että 100 k€ investointikulut ja muut kulut kuolettuisi missään järjellisissä ajassa.Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan, kun Vestas et al ei tuota verkkoon yhtään mitään. Helsingin Marjaniemessa keskituuli on 6 m/s.
Pitäiskö myllystä olla ilman geneä oleva versio ?
Etköhän sinä itse sen ROIn kykene laskemaan 50 KW kennosto on puolet tuottavamapaa kuin tuulivoima tänään ja mun tuulivoimala tuottaa silloin kun Vestakset ei tuota....samoin kennot toimii keskitalvellakin toisin kuin muut. Sähkönsiirtomaksuja ei juuri ole.Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.
Laskelmissa kannattaa huomioida se, että oma tuulivoimala tuottaisi sähköä juuri silloin kun pörssisähkön hinta on matalimmillaan tai jopa negatiivinen ja silloin kun hinta on pilvissä se ei tuottaisi.
Saisi kaupunkilaiset peräkärryllä käydä hakemassa luomu lämpöä? Vai miten meinasit varastoidun lämmön myydä?En tiedä voisiko siinä oikoa vähän hyötysuhdetta heikentävien komponenttien ohi, jos energian varastoisi suoraan hiekka-akkuun lämmöksi. Möisi sen energian vasta talvella, tai käyttäisi kasvihuoneen lämmitykseen.
Kasvihuoneet imee lämpöä...mutta olis isiihen hyvä idea...jossa ne lämpöeristettäisiin yöEn tiedä voisiko siinä oikoa vähän hyötysuhdetta heikentävien komponenttien ohi, jos energian varastoisi suoraan hiekka-akkuun lämmöksi. Möisi sen energian vasta talvella, tai käyttäisi kasvihuoneen lämmitykseen.
Tiesitkö sinä, että Iranissa on edelleen VAWT myllyjä jotka jauhaa viljaa jauhoksi .....ja nyt on 2022 ?Tuulispää kai sä tiedät että eletään 2022 vuodessa?. 1500 luvulla suomessa ollut eka vesi saha joka siis sahasi tukkeja veden voimalla , ja ennen muinoin kun edes sähkö oli keksitty vehnät yms jauhettiin tuulimyllyssä , Oisko tuoteperhe myllynparas siitä lähtösin. voisit tehdä ympyrä junaradan jossa junanvaunu kulkee noin 6ms sekunnissa ja laita mylly sen päälle jossa on mekaaninen ulosotto jolla vaunu liikku ja genu saat ikiliikkujan =). ja aina sähköä
Vestaksien cut in speed on 3m/s.Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan, kun Vestas et al ei tuota verkkoon yhtään mitään. Helsingin Marjaniemessa keskituuli on 6 m/s.
Talvella marras-tammikuussa paneelien tuotto on n.3% kesän parhaasta tuotostaEtköhän sinä itse sen ROIn kykene laskemaan 50 KW kennosto on puolet tuottavamapaa kuin tuulivoima tänään ja mun tuulivoimala tuottaa silloin kun Vestakset ei tuota....samoin kennot toimii keskitalvellakin toisin kuin muut. Sähkönsiirtomaksuja ei juuri ole.
Systeemin hinta on noin 150 K €.
Todiste on eri asia kuin tietäminen ja mittaaminen.