Vertikaaliakseloitu tuulivoimalani ( H-Darreius ) !

Tila
Keskustelu on suljettu.
Aurinkopaneelien huolto ja puhtaanapitokin olisi helpompaa, jos eivät olisi suotta korkealla
 
Aurinkopaneelien huolto ja puhtaanapitokin olisi helpompaa, jos eivät olisi suotta korkealla


On ollut mielessä tehdä kaksi pystysuoraa levyä/kennostoa joiden välistä pääsee pesemään ne ja huoltamaan. Samoin virtaus ei katkea.
 
Viimeksi muokattu:
Joko päästään edes 0.2% tehoon vs. isot myllyt? :think:
Tässä ei nyt varsinaisesti tehontuotto ole näillä pienillä se AjaO. Vaihdoin hehkulampun ledin tilalle tässä 2. protossa...ja se silti palaa kirkkaasti. Tehoa tulee vasta noin 10 wattia +- 2 wattia. Tämä noin 5-6 m/s tuulessa jossa Windwind ei enää pyöri....tai ainakaan tuota mitään verkkoon. Kappausala on tuossa 0,96 m^2. Eli voitaisiinko sanoa, että on jo ylitetty...tietyssä tuulessa.
295588440_10224755486426055_1135271079053186629_n.jpg
 
Nykyinen 4 m^2 kokoinen mylly lähtee käyntiin jo 2 m/s tuulessa. Joka on Reynolds luvun tuoma ominaisuus...kappaleen suhde ilman viskositeettiin muuttuu. Uudella tornilla pyrin liikkeelle lähtöön jo 1 m/s tuulessa.
 
Suomessa kaatuu tällä haava 2 maatilaa päivässä...eli olisi melkoinen apu jos tilalla olisi 100 KW + 50 kw aurinkopanelit ja tuulimylly...jauhamassa energiaa jopa myyntiin.
Mihin ne tuon tehon siellä maatilalla laittaisivat? Ei maatila valtavia tehoja tarvitse (ellei ole kasvihuonetila), eikä usein pystyisi sitä edes verkkoon myymään, koska siellä pitkän linjan päässä ei ihmeellisiä tehoja pystytä välittämään.
 
Maatiloilla voi tehdä biopolttoaineita, ja jos energia olisi halpaa, käyttöä energialle varmasti löytyisi.
 
Mihin ne tuon tehon siellä maatilalla laittaisivat? Ei maatila valtavia tehoja tarvitse (ellei ole kasvihuonetila), eikä usein pystyisi sitä edes verkkoon myymään, koska siellä pitkän linjan päässä ei ihmeellisiä tehoja pystytä välittämään.
Myyntiin...kansa tarvii sähkyä.
 
veikkaan että tässä on ainoastaan kysymys siitä että tollosan pienen myllyn rakenteet saa tarpeeksi kestäväksi saada hetkellisesti ulos yli se mitä tässä koitetaan tehdä. Taitaa hyötysuhde tippua kuin lehmän häntä jossei niitä 14metriä pitkiä lapoja saakkaan kestämään 0,5mach nopeuksissa.Aivan sama "ongelma" kuin pienoismalleissa , pienen saa tehtyä todella tukevaksi ilman että paino karkaa käsistä , 1:1 malleilla se ei vain onnistu kun ei ole niin kevyttä materiaalia mikä kestäisi voimat täysi kokoisessa mallissa.Jotenkin ehkä kenties tässä on unohtunut se että jos maatilat on jo menossa nurin mistä ihmeestä ne rahat repii tollasiin himmeleihin. ja kaiken lisäksi sähköä saa myydä vähän perkeleesti että laitteisto tulee edes kuoletetuksi.
 
Tässä ei nyt varsinaisesti tehontuotto ole näillä pienillä se AjaO. Vaihdoin hehkulampun ledin tilalle tässä 2. protossa...ja se silti palaa kirkkaasti. Tehoa tulee vasta noin 10 wattia +- 2 wattia. Tämä noin 5-6 m/s tuulessa jossa Windwind ei enää pyöri....tai ainakaan tuota mitään verkkoon. Kappausala on tuossa 0,96 m^2. Eli voitaisiinko sanoa, että on jo ylitetty...tietyssä tuulessa.
WindWindin Fossiilit ehkä vähän huonoja verrokkeja, nyky myllyt tuottaa jo 3 m/s tuulella nimellistehonsa N163/5.X samoin pikkusisarensa 4 ja 3 MW luokissa. Näitä 4 ja 5MW myllyjä tossa 8 tien varressa nyt viimeiset 5v rakenteilla/ toiminassa pitkälti toistasataa.
 
WindWindin Fossiilit ehkä vähän huonoja verrokkeja, nyky myllyt tuottaa jo 3 m/s tuulella nimellistehonsa N163/5.X samoin pikkusisarensa 4 ja 3 MW luokissa. Näitä 4 ja 5MW myllyjä tossa 8 tien varressa nyt viimeiset 5v rakenteilla/ toiminassa pitkälti toistasataa.
3m/s on tuuli jolla linkkaamasi tuulivoimala alkaa tuottamaan jotain, joka ei todellakaan ole mitään nimellistehon suuruista.
 
Myyntiin...kansa tarvii sähkyä.
Jos siinä liittymässä tekee jo se perus 17kW tiukkaa, kuten maalla aika usein on, niin mitä sillä lopulla 83kW:lla tehdään? Ei tuollaisia 100 tai 150kW sähköliittymiä ole käytännössä kuin teollisuudella tai isoilla taloyhtiöillä.

Johan nyt jengi on tiiviisti rakennetulla uudella omakotitaloalueellakin joutuneet ongelmiin kun ovat hankkineet jonkun 20+kW aurinkopaneelivoimalan katolleen ja sähköyhtiö ilmoittaa että "sorry, no can do" kun sähköverkkoa ei ole tuollaiseen mitoitettu.
 
Eikös tuommoisen suuren liittymän "tuottoa" myös syö se liittymän perusmaksut jotka voi olla isoilla liittymillä huomattaviakin? Kannattaako siis välttämättä ottaa edes älyisoa liittymää jos muuta käyttöä sille ei ole?
 
Noh tuosta protosta on pitkä ellei mahdoton matka kun noita maatilat alkaa hankkia niin tuskinpa tuo sähköverkko nyt se eka asia on mistä asia kiikastaa :). En tiedä kiinostaisiko sähkölaitoksia niin paljon ostaa sähköä jotta toisi tontille tarvittavat narut josta pukata sähköä mailmaan , se olisi ehkä ainut realistinen mahdollisuus saada tuollaisia kw mailmalle ilman että itse pitäisi maksaa maltaita yli isosta s liittymästä. Mitä tässä huvikseni laskin että tuon 150kw siirto verkkoon 240voltilla tekisi 200A per vaihe about. matikassa armo 5 joten voi heittää melko paljon. Joten todennäköisesti ei pelkkä kaapelointi riitä vaan pitäisi olla oma muuntamokin
 
Viimeksi muokattu:
Noh tuosta protosta on pitkä ellei mahdoton matka kun noita maatilat alkaa hankkia niin tuskinpa tuo sähköverkko nyt se eka asia on mistä asia kiikastaa :). En tiedä kiinostaisiko sähkölaitoksia niin paljon ostaa sähköä jotta toisi tontille tarvittavat narut josta pukata sähköä mailmaan , se olisi ehkä ainut realistinen mahdollisuus saada tuollaisia kw mailmalle ilman että itse pitäisi maksaa maltaita yli isosta s liittymästä. Mitä tässä huvikseni laskin että tuon 150kw siirto verkkoon 240voltilla tekisi 200A per vaihe about. matikassa armo 5 joten voi heittää melko paljon. Joten todennäköisesti ei pelkkä kaapelointi riitä vaan pitäisi olla oma muuntamokin
Ainakin PKS:n alueella on mahdollista tilata 3x200A pienjänniteliittymä, on toki alueita joihin saa korkeintaan 3x25A. Toki tuollaisella 3x25A liittymällä maatila ei tee mitään, joten voi olettaa että maatila on aina alueella johon saa tuon isomman sulakekoon. Isomman jännitteen liittymät saa sitten kovalla rahalla, pitää ottaa huomioon investointilaskelmissa.

Pientuottajan sopimus kannattaa sitten olla sellainen että ei jää tappiolle. Välityspalkkiota katsoin, ja niissä oli 12-24 sentin käsittelymaksu kWh:lle. Ei kannata tuulivoimaa myydä pientuotantona, koska silloin kun tuulee, sähkö ei ole juuri koskaan noin kallista.
Pientuottajan sopimus taitaa vielä vaatia että kyseessä on nettokuluttaja vuositasolla. Eli todennäköisesti menisi voimalaitosliittymäksi, eli erillisenä yrityksenä kaikkine byrokratioineen.
 
Minä olen ollut käsityksessä, että jo nyt ainakin osa maanviljelijöistä, jotka ovat tehneet "jättinavettoja", ovat kiertäneet sähköntarvettaan tukeutumalla generaattoreihin, jolloin lypsyjen yms. muiden tehopiikkien aikaan koko kompleksi on irti valtakunnan verkosta. Pienentää maksimisulakekokoa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos on tarve jollekkin valtavalle piikkiteholle tuo voi olla ihan järkevää, koska se iso liittymä maksaisi ihan uunona vetää johonkin hevon kuuseen, ja generaattori Massikan persuksiin ei ole kovin kallis.

Jäähdytetäänkö maitotilalla se maito ennen lastaamista? Se tietysti vaatii aika paljon energiaa, joka voisi olla perusteltua esim aurinkopaneelilla tehdä, pakkasella se jäähdyttäminenkin lienee helpompaa. Itse navettaahan ei tarvitse lämmittää mitenkään jos siellä on lehmiä.

Tosin kuvittelisi että maitotilankin kannattaa ensin investoida metaanin tallettamiseen ja käyttää sitä. Sillä voi ruokkia Massikkaakin.

Jos Sshadow takoitti että pääkaupunkiseudulla on mahdollista tilata 200A liittymä, niin se on ahdollista lähinnä teollisuusalueilla ja alueilla johon on kaavoitettu kerrostaloja tai rivareita, eikä ole mikään PK-seudun yksinoikeus. Ei normi omakotitaloalueella tuollaista liittymää saa, muuten kuin niin että maksaa sen ison liittymän rakennustyöt. Sama pätee haja-asutusalueisiin.
 
Noh tuosta protosta on pitkä ellei mahdoton matka kun noita maatilat alkaa hankkia niin tuskinpa tuo sähköverkko nyt se eka asia on mistä asia kiikastaa :). En tiedä kiinostaisiko sähkölaitoksia niin paljon ostaa sähköä jotta toisi tontille tarvittavat narut josta pukata sähköä mailmaan , se olisi ehkä ainut realistinen mahdollisuus saada tuollaisia kw mailmalle ilman että itse pitäisi maksaa maltaita yli isosta s liittymästä. Mitä tässä huvikseni laskin että tuon 150kw siirto verkkoon 240voltilla tekisi 200A per vaihe about. matikassa armo 5 joten voi heittää melko paljon. Joten todennäköisesti ei pelkkä kaapelointi riitä vaan pitäisi olla oma muuntamokin


Korjaus: itselläni väärin meni, kuten arvelinkin, vahingossa kaavaan vaihejännite, kun piti laittaa pääjännite. Näytti liian suurelta.

P= u * sqrt3 *i * cos(fii) *n

414 * 1.73 *1 *1 = 716
150 000 /716 = 209

415* 1.73 * 209 * 1 * 1 = 149 970W
 
Viimeksi muokattu:
Jos on tarve jollekkin valtavalle piikkiteholle tuo voi olla ihan järkevää, koska se iso liittymä maksaisi ihan uunona vetää johonkin hevon kuuseen, ja generaattori Massikan persuksiin ei ole kovin kallis.

Jäähdytetäänkö maitotilalla se maito ennen lastaamista? Se tietysti vaatii aika paljon energiaa, joka voisi olla perusteltua esim aurinkopaneelilla tehdä, pakkasella se jäähdyttäminenkin lienee helpompaa. Itse navettaahan ei tarvitse lämmittää mitenkään jos siellä on lehmiä.

Tosin kuvittelisi että maitotilankin kannattaa ensin investoida metaanin tallettamiseen ja käyttää sitä. Sillä voi ruokkia Massikkaakin.

Jos Sshadow takoitti että pääkaupunkiseudulla on mahdollista tilata 200A liittymä, niin se on ahdollista lähinnä teollisuusalueilla ja alueilla johon on kaavoitettu kerrostaloja tai rivareita, eikä ole mikään PK-seudun yksinoikeus. Ei normi omakotitaloalueella tuollaista liittymää saa, muuten kuin niin että maksaa sen ison liittymän rakennustyöt. Sama pätee haja-asutusalueisiin.
Joo, maito varastoidaan isoon jäähdytettyyn tankkiin tilalla odottamaan maitoautoa.
 
Eiköhän nuo maatalouden generaattorit ole sähkökatkoksia varten hankittu. Jos on pörssisähkö niin ehkä kovimpien hintapiikkien aikaan on ehkä halvempaa tehdä sähköä omalla generaattorilla. En oikein jaksa uskoa että tuota tehtäisiin säännöllisesti kovin monessa paikassa.

Vähänkin pidemmät vedot maalla taidetaan tehdä 20kV joten kyllä sieltä tehoa aika paljon saa kunhan jakomuuntajan vaihtaa isommaksi.
 
Carunakin tuosta ainakin kertoilee, tosin tuossa se on lisänä, mutta sama ajatus.


Verkkosähkön kanssa yhtä aikaa käytettävä varavoima
Varavoimalaitteet, joita voidaan käyttää samanaikaisesti normaalin verkkosähkön kanssa, tulee hyväksyttää verkkoyhtiössä.
Esimerkkejä verkkosähkön kanssa samanaikaisesti käytettävästä varavoimasta ovat tahdistuva varavoima, rinnakkaiskäyttö ja kaksoissyöttö. Niitä käytetään muun muassa sähköverkosta tarvittavan enimmäisvirran vähentämiseen suurien kuormien, kuten viljankuivurien käytön aikana.
 
Carunakin tuosta ainakin kertoilee, tosin tuossa se on lisänä, mutta sama ajatus.


Verkkosähkön kanssa yhtä aikaa käytettävä varavoima
Varavoimalaitteet, joita voidaan käyttää samanaikaisesti normaalin verkkosähkön kanssa, tulee hyväksyttää verkkoyhtiössä.
Esimerkkejä verkkosähkön kanssa samanaikaisesti käytettävästä varavoimasta ovat tahdistuva varavoima, rinnakkaiskäyttö ja kaksoissyöttö. Niitä käytetään muun muassa sähköverkosta tarvittavan enimmäisvirran vähentämiseen suurien kuormien, kuten viljankuivurien käytön aikana.
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2
Viljakuivurit ovat aika hankalia, pelkät apulaitteet puhaltimineen voi kuluttaa 20kW, eli ei riitä se perus 3x25A sulakekoko edes yhdelle rakennukselle. Lämpöpumpulla tuossa sanotaan että tehontarve olisi 100kW, jos on halua öljystä luopua.
3x63A lienee perus sulakekoko erittäin pienellä tilalla, itselläni oli tälläinen 14 ha tilalla, jossa vain muutama kanttura. Tilan läpi kulki keskijännitekaapeli, kuten yleensä varmaan haluttiin viedä läheltä teollisuutta. Siitä olisi kyllä saanut haluamansa määrän amppeereita.

Itse pidän maataloutta teollisuutena, jossa pitäisi kehittää uusia energiamuotoja. Eikä tuulivoima välttämättä ole huono idea, laajoilla peltoalueilla ei tule metsästä niin paljoa turbulenssia, ja jos pelto on rinteessä, saa tuulivoimaa valjastettua vielä paremmin.
 
Jos siinä liittymässä tekee jo se perus 17kW tiukkaa, kuten maalla aika usein on, niin mitä sillä lopulla 83kW:lla tehdään? Ei tuollaisia 100 tai 150kW sähköliittymiä ole käytännössä kuin teollisuudella tai isoilla taloyhtiöillä.

Johan nyt jengi on tiiviisti rakennetulla uudella omakotitaloalueellakin joutuneet ongelmiin kun ovat hankkineet jonkun 20+kW aurinkopaneelivoimalan katolleen ja sähköyhtiö ilmoittaa että "sorry, no can do" kun sähköverkkoa ei ole tuollaiseen mitoitettu.
Olisko siinäkin sitten työtä ?
 
Olisko siinäkin sitten työtä ?
Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.

Laskelmissa kannattaa huomioida se, että oma tuulivoimala tuottaisi sähköä juuri silloin kun pörssisähkön hinta on matalimmillaan tai jopa negatiivinen ja silloin kun hinta on pilvissä se ei tuottaisi.
 
Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.

Laskelmissa kannattaa huomioida se, että oma tuulivoimala tuottaisi sähköä juuri silloin kun pörssisähkön hinta on matalimmillaan tai jopa negatiivinen ja silloin kun hinta on pilvissä se ei tuottaisi.
Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan, kun Vestas et al ei tuota verkkoon yhtään mitään. Helsingin Marjaniemessa keskituuli on 6 m/s.
 
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2
Viljakuivurit ovat aika hankalia, pelkät apulaitteet puhaltimineen voi kuluttaa 20kW, eli ei riitä se perus 3x25A sulakekoko edes yhdelle rakennukselle. Lämpöpumpulla tuossa sanotaan että tehontarve olisi 100kW, jos on halua öljystä luopua.
3x63A lienee perus sulakekoko erittäin pienellä tilalla, itselläni oli tälläinen 14 ha tilalla, jossa vain muutama kanttura. Tilan läpi kulki keskijännitekaapeli, kuten yleensä varmaan haluttiin viedä läheltä teollisuutta. Siitä olisi kyllä saanut haluamansa määrän amppeereita.

Itse pidän maataloutta teollisuutena, jossa pitäisi kehittää uusia energiamuotoja. Eikä tuulivoima välttämättä ole huono idea, laajoilla peltoalueilla ei tule metsästä niin paljoa turbulenssia, ja jos pelto on rinteessä, saa tuulivoimaa valjastettua vielä paremmin.
No niin....eli silloin kun tuulee se olisi kovalla käytöllä !
 
Vanha sanonta "kauppa se on mikä kannattaa". Kautta aikojen ihmisille on onnistuttu myymään kohderyhmälle sopivalla markkinoilla hyödyttömiä tuotteita, tai sellaisia, joihin olisi parempia ratkaisuita. Yhtenä esimerkkinä vaikka Aromipesä, kun vastaavan styroksilaatikon saisi kympillä prismasta.

Kyllähän tuulivoimaa on muutenkin laajalti käytössä ja siitä jokin määrä energiaa saadaan. En kuitenkaan usko niitä harrasteautoja suuremmassa mittakaavassa näkyvän kuluttajien pihalla.

Mitä tuohon sähköliittymän kokoon tulee, niin kannattako mitoittaa hetkellisen maksimitehon mukaan vaan tasoittaa piikit sitten johonkin, akkuun, veteen tai massaan. Ja kuten tuossa jo mainittiin, vähän isommissa rakennuksissa/laitoksissa on oma muuntaja, jolloin sähkö tulee suoraan keskijännitteenä siirtoverkosta.
 
Vanha sanonta "kauppa se on mikä kannattaa". Kautta aikojen ihmisille on onnistuttu myymään kohderyhmälle sopivalla markkinoilla hyödyttömiä tuotteita, tai sellaisia, joihin olisi parempia ratkaisuita. Yhtenä esimerkkinä vaikka Aromipesä, kun vastaavan styroksilaatikon saisi kympillä prismasta.

Kyllähän tuulivoimaa on muutenkin laajalti käytössä ja siitä jokin määrä energiaa saadaan. En kuitenkaan usko niitä harrasteautoja suuremmassa mittakaavassa näkyvän kuluttajien pihalla.

Mitä tuohon sähköliittymän kokoon tulee, niin kannattako mitoittaa hetkellisen maksimitehon mukaan vaan tasoittaa piikit sitten johonkin, akkuun, veteen tai massaan. Ja kuten tuossa jo mainittiin, vähän isommissa rakennuksissa/laitoksissa on oma muuntaja, jolloin sähkö tulee suoraan keskijännitteenä siirtoverkosta.


Auton akkujen lataus olisi jees.
 
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/123386/kandityo_vornanen_pasi.pdf?sequence=2
Viljakuivurit ovat aika hankalia, pelkät apulaitteet puhaltimineen voi kuluttaa 20kW, eli ei riitä se perus 3x25A sulakekoko edes yhdelle rakennukselle. Lämpöpumpulla tuossa sanotaan että tehontarve olisi 100kW, jos on halua öljystä luopua.
3x63A lienee perus sulakekoko erittäin pienellä tilalla, itselläni oli tälläinen 14 ha tilalla, jossa vain muutama kanttura.

Mitä ihmettä, 3x63A pääsulake erittäin pienellä tilalla? Johan tuossa opinnäytetyössäkin todettiin, että pienen tilan kuivaajalle riittää hyvin 3x25A sulake ja olen sen itsekin todistanut. Oletan, että erittäin pieni tila on <20 ha, ja kuivaaja on oikein mitoitettu, <15 m3.
 
Viimeksi muokattu:
Mielikuvitus asettaa rajat sen käytölle.

Voisi myös käyttää tuulen mekaanista energiaa suoraan akselista..esimerkiksi sahoilla ja vastaavilla.


Jos haluat kaupallistaa tuotteen niin hinta pitää saada riittävän alas sen tuottoonsa nähden. Paljonko akku maksaa kuluttajalle ja paljonko tuo mylly tuottaa sitten ilmaista sähköä, jolloin kuluttaja saa akun hinnan takaisin? Saako ikinä, kun pitää jo ostaa uusi akku?

Jos käytät suoraan tuulen energiaa sahaan niin välillä saha pyörii liian kovaa, välillä liian hiljaa ja joskus ei ollenkaan. Laitat siihen automaattivaihteiston väliin, niin energia menee pitkälti siihen.

Entä pyörittäisit myllyn akselilla vaan vesipumppua, joka pumppaa veden torniin sen mukaan, kun sattuu tuulemaan ja sitten hanasta lasket vettä sen mukaan turbiinille, kun satut tarvitsemaan.
 
Eikö sahat olleet yksi ensimmäisiä tuulimyllyjen käyttökohteita myllyttämisen lisäksi? Tietysti ne olivat puhtaasti mekaanisia.
 
Jos haluat kaupallistaa tuotteen niin hinta pitää saada riittävän alas sen tuottoonsa nähden. Paljonko akku maksaa kuluttajalle ja paljonko tuo mylly tuottaa sitten ilmaista sähköä, jolloin kuluttaja saa akun hinnan takaisin? Saako ikinä, kun pitää jo ostaa uusi akku?

Jos käytät suoraan tuulen energiaa sahaan niin välillä saha pyörii liian kovaa, välillä liian hiljaa ja joskus ei ollenkaan. Laitat siihen automaattivaihteiston väliin, niin energia menee pitkälti siihen.

Entä pyörittäisit myllyn akselilla vaan vesipumppua, joka pumppaa veden torniin sen mukaan, kun sattuu tuulemaan ja sitten hanasta lasket vettä sen mukaan turbiinille, kun satut tarvitsemaan.
Pitäiskö myllystä olla ilman geneä oleva versio ?
 
Käsittääkseni sinulla ei ole ollut mitään muita todisteita myllysi tuotoista kuin lampppujen kirkkauden perusteella arvattuja lukemia -joten millä perusteella voit tuollaisia lukemia antaa?
Todiste on eri asia kuin tietäminen ja mittaaminen.
 
Väärin mun mylly tuottaa jo 6-7 m/s tuulessa 25% nominaalisesta tehostaan, kun Vestas et al ei tuota verkkoon yhtään mitään. Helsingin Marjaniemessa keskituuli on 6 m/s.
>Väärin, katsohan pörssisähkön hintaa vaikkapa silloin maaalueilla tulee 6 m/s sekunnissa, mikä on se millä on väliä, ei sillä mikä Marjaniemen keskituuli on. Lisäksi tässä pitäisi huomioida pitkän ajan keskimääräiset hinnat ei tämän hetken poikkeusellisia hintoja. Tee se ROI laskelma ja mieti sen jälkeen kannattaako homma, sitä ennen on turha suutaan pieksää. Ne investoinnit ja käyttökustannukset sellaiseen sähköliittymään jolla 100 kW voimalan sähköä voisi myydä verkkoon, on sellaiset että hommaa et saa kannattavaksi, niin että 100 k€ investointikulut ja muut kulut kuolettuisi missään järjellisissä ajassa.
 
Pitäiskö myllystä olla ilman geneä oleva versio ?

En uskalla ottaa tuohon kantaa, kun en tiedä mihin käyttöön sitä markkinoidaan. Itse uskoisin että tuulivoimabisneksessä kannattaisi kesikittää myllyjä samalle alueelle jossa on yksi sähköliittymä ja henkilökunnalle riittää säännöllistä työtä.

Epäilen että yksittäiset kuluttajat ovat vähemmistössä. Ainakin pitää olla selkeä investointi-, elinkaari- ja tuottolaskelma. Itse keskittyisin eniten olemassaolevien myllytekniikoiden parantamiseen, mutta sitä kait sinäkin teet.

Valtaosa kuluttajista haluaa palkkatyönsä jälkeen huolentonta vapaa-aikaa, joten laitteen tulisi toimia ominpäin, ilman että sinne mennään rasvailemaan laakereita, poistamaan jäätä tai vaihtamaan välityksiä.

Onhan meillä ennen vanhaan ollut yksittäisiä tuulimyllyjä, vesivoimaloita, höyrykoneita, puukaasutusta ja hevosia. Johtunut pitkälti siitä ettei muun laista energiaverkkoa ole ollut silloin vielä olemassa. Nykyisin olemassa olevaa pistorasiaa vastaan kilpaileminen on lähinnä harrastelijoiden hommaa ja harrastukset usein myös saa maksaa.
 
Olisi tosiaan työtä. Työ vaan olisi kuin vanhassa Neuvostoliitossa, se maksaisi mansikoita, ylläpitokulut olisi hunajaa ja tuotto edellisiin nähden olematon, jos ei jopa negatiivinen. Laske huviksesi tuolle edes suuntaa antava ROI, niin saatat yllättyä kuinka "kannattava" ideasi on.

Laskelmissa kannattaa huomioida se, että oma tuulivoimala tuottaisi sähköä juuri silloin kun pörssisähkön hinta on matalimmillaan tai jopa negatiivinen ja silloin kun hinta on pilvissä se ei tuottaisi.
Etköhän sinä itse sen ROIn kykene laskemaan 50 KW kennosto on puolet tuottavamapaa kuin tuulivoima tänään ja mun tuulivoimala tuottaa silloin kun Vestakset ei tuota....samoin kennot toimii keskitalvellakin toisin kuin muut. Sähkönsiirtomaksuja ei juuri ole.

Systeemin hinta on noin 150 K €.
 
Tuulispää kai sä tiedät että eletään 2022 vuodessa?. 1500 luvulla suomessa ollut eka vesi saha joka siis sahasi tukkeja veden voimalla , ja ennen muinoin kun edes sähkö oli keksitty vehnät yms jauhettiin tuulimyllyssä , Oisko tuoteperhe myllynparas siitä lähtösin. voisit tehdä ympyrä junaradan jossa junanvaunu kulkee noin 6ms sekunnissa ja laita mylly sen päälle jossa on mekaaninen ulosotto jolla vaunu liikku ja genu saat ikiliikkujan =). ja aina sähköä
 
En tiedä voisiko siinä oikoa vähän hyötysuhdetta heikentävien komponenttien ohi, jos energian varastoisi suoraan hiekka-akkuun lämmöksi. Möisi sen energian vasta talvella, tai käyttäisi kasvihuoneen lämmitykseen.
 
En tiedä voisiko siinä oikoa vähän hyötysuhdetta heikentävien komponenttien ohi, jos energian varastoisi suoraan hiekka-akkuun lämmöksi. Möisi sen energian vasta talvella, tai käyttäisi kasvihuoneen lämmitykseen.
Saisi kaupunkilaiset peräkärryllä käydä hakemassa luomu lämpöä? Vai miten meinasit varastoidun lämmön myydä?
 
En tiedä voisiko siinä oikoa vähän hyötysuhdetta heikentävien komponenttien ohi, jos energian varastoisi suoraan hiekka-akkuun lämmöksi. Möisi sen energian vasta talvella, tai käyttäisi kasvihuoneen lämmitykseen.
Kasvihuoneet imee lämpöä...mutta olis isiihen hyvä idea...jossa ne lämpöeristettäisiin yö
Tuulispää kai sä tiedät että eletään 2022 vuodessa?. 1500 luvulla suomessa ollut eka vesi saha joka siis sahasi tukkeja veden voimalla , ja ennen muinoin kun edes sähkö oli keksitty vehnät yms jauhettiin tuulimyllyssä , Oisko tuoteperhe myllynparas siitä lähtösin. voisit tehdä ympyrä junaradan jossa junanvaunu kulkee noin 6ms sekunnissa ja laita mylly sen päälle jossa on mekaaninen ulosotto jolla vaunu liikku ja genu saat ikiliikkujan =). ja aina sähköä
Tiesitkö sinä, että Iranissa on edelleen VAWT myllyjä jotka jauhaa viljaa jauhoksi .....ja nyt on 2022 ?
 
Etköhän sinä itse sen ROIn kykene laskemaan 50 KW kennosto on puolet tuottavamapaa kuin tuulivoima tänään ja mun tuulivoimala tuottaa silloin kun Vestakset ei tuota....samoin kennot toimii keskitalvellakin toisin kuin muut. Sähkönsiirtomaksuja ei juuri ole.

Systeemin hinta on noin 150 K €.
Talvella marras-tammikuussa paneelien tuotto on n.3% kesän parhaasta tuotosta
 
Todiste on eri asia kuin tietäminen ja mittaaminen.

Näin on ja tähän hommasi tuleekin kaatumaan -tuulesta temmatut tuotto lukemat eivät kelpaa rahoittajille -pitää pystyä todistamaan.
No tietämyksesi ja mittaamisesi tasosta olenkin hyvin perillä kun tullut juttujasi seurattua pitemmän aikaa muuallakin kuin täällä -kannattaa muidenkin tutustua niin pääsee perille mistä tässäkin kyse
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 795
Viestejä
4 499 130
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom