Seuraavaksi käy niin että tulitauon alettua Venäjä pommittaa Venäjää ja tämä laitetaan Ukrainan syyksi. Mahdollisesti lypsävät vielä lisää myönnytyksiä Ukrainalta ennen kuin suostuvatkaan mihinkään tulitaukoon. Ja agentti oranssi antaa ryssälle kaiken. Teki niin tai näin, Ukraina tuhotaan.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022
- Keskustelun aloittaja Erkki_erikeepperi
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 672
Tuo kyllä ryssiltä onnistuu,muutaman sadankaan siviilin murhaaminen jostain syrjäseudulta ei ole mikään hidaste tuolle,kun muutenkin on väkeä tapatettu yli tuhannen päivävauhtia viikkoja ja kuukausia.
Rintamalta vähän uutisia, venäläisten lähteiden mukaan Ukraina on aloittanut useammassa paikassa vastahyökkäyksen. Ukraina ei itse hirveästi näistä huutele.
--
Lähteessä oli keskustelua ATACMS käytöstä - ja oli toki viime vuodelta, en tarkistanut päivää. Laitetaan tilalle tuore uutinen 30 päivän tulitauosta (12.3.2025):
US Senator Graham calls on Russia to agree to 30-day ceasefire and threatens with sanctions
WEDNESDAY, 12 MARCH 2025, 13:34
--
Tämmöisiä uutisia tältä päivältä.
--
Lähteessä oli keskustelua ATACMS käytöstä - ja oli toki viime vuodelta, en tarkistanut päivää. Laitetaan tilalle tuore uutinen 30 päivän tulitauosta (12.3.2025):
US Senator Graham calls on Russia to agree to 30-day ceasefire and threatens with sanctions
WEDNESDAY, 12 MARCH 2025, 13:34
US Republican Senator Lindsey Graham hopes that Russia will agree to a 30-day ceasefire, but if Russia refuses, sanctions will have to be imposed.
Details: Graham said he was pleased to hear that "Ukraine has agreed to the United States’ proposal for a 30-day ceasefire".
"Well done to the Trump Team. I hope Russia will follow. If Russia refuses, we should sanction the hell out of them," he said.
Graham assured that he would impose sanctions as envisaged by the Congress, "that will not only impact Russia, but will also impose sanctions and tariffs on countries that buy Russian goods, including oil, gas and uranium".
Background:
Details: Graham said he was pleased to hear that "Ukraine has agreed to the United States’ proposal for a 30-day ceasefire".
"Well done to the Trump Team. I hope Russia will follow. If Russia refuses, we should sanction the hell out of them," he said.
Graham assured that he would impose sanctions as envisaged by the Congress, "that will not only impact Russia, but will also impose sanctions and tariffs on countries that buy Russian goods, including oil, gas and uranium".
Background:
- Following the talks in Jeddah in Saudi Arabia on 11 March, Ukraine said it is willing to implement a 30-day ceasefire, provided that Russia also adheres to it.
- Ukrainian Foreign Minister Andrii Sybiha said that such a temporary ceasefire is essential as "this is in no way a frozen conflict".
- Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova, in light of the talks between the US and Ukraine in Saudi Arabia, stated that Moscow's position would not be formed abroad and it is therefore worth following the news from Russia.
- Russian sources told Reuters that Russian ruler Vladimir Putin is unlikely to accept the US proposal for a 30-day ceasefire in Ukraine.
Tämmöisiä uutisia tältä päivältä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 274
- Liittynyt
- 25.01.2019
- Viestejä
- 5 689
Pienenä kevennyksenä juuri saapunut WC-harjan pidike Etsystä
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 21 717
Kurskin alue oli sitten siinä.
www.mtvuutiset.fi
Suomalaisasiantuntija: Ukraina on hävinnyt Kurskin taistelun – syynä romahdukseen erikoinen hyökkäys
Ukraina on hävinnyt Kurskin taistelun, suomalaisasiantuntija arvioi.
Ei tarvitse vihollista ollenkaan murtuakseen kun on Amerikan kaltainen "ystävä"Kurskin alue oli sitten siinä.
Suomalaisasiantuntija: Ukraina on hävinnyt Kurskin taistelun – syynä romahdukseen erikoinen hyökkäys
Ukraina on hävinnyt Kurskin taistelun, suomalaisasiantuntija arvioi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 274
Nii missä?
No tietysti tässä jo yli 10 vuotta kestäneessä venäläisessä "erikoisoperaatiossa".
Valtaapitävillä ollut tapana lähinnä tsemppailla Ukrainaa, mutta ei kuitenkaan haluja laittaa niin paljon peliin että olisi ollut mahdollista päihittää Venäjä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 274
No ei se nyt ihan niinkään ole kun vertaa vaikka siihen mitkä lähtökohdat oli -22 kun tää nykyinen ralli alkoi. -14 tehtiin "Hitlerit 2.0" koska historista ei opittu mutta vielä ei ole myöhäistä ettei käy Hitleri 3.0 ja kohtalaisesti hanttiin pistettykkin, joskin Trumppi on sotkenut kuvioita niin hyvässä kuin pahassa. Show ei ole vielä ohi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 276
Tarkoitatko siis Ukrainan valtaapitäviä..? Suomella ei nyt siihen ole ollut mitään osuutta.
Kyllä Putinille pokkailtiin kauniisti Savonlinnassa ja Punkaharjulla vielä kesällä 2017. Oikein maireasti tarjottiin hyvää ruokaa ja juomaa ja viihdettä Sauli Niinistön johdolla.
Juuri sattui somessa Forssan puskaradiossa eteen hyvä kirjoitus aiheesta missä kritisoidaan lännen saamattomuutta. Laitan ensin linkit kirjoittajan tietoihin kun julkisesti nimellään kirjoittelee. Kaikesta en ole kirjoittajan kanssa yhtämieltä, mutta kuten sanottua, hyvää kritiikkiä saamattomista päättäjistä ja paljon muutakin.
Eeropekka Rislakki – Wikipedia
www.facebook.com
Teksti kopioitu facebookista, spoilereissa.
Westfalenin rauha ja Ukrainan sota: Voiko 1600-luvun malli toimia nykypäivän geopoliittisella pelilaudalla
Eurooppa on jälleen sodassa, vaikka se ei olekaan virallisesti osapuoli.
Ukrainan sota on repinyt vanhan mantereen poliittista kudosta, asettanut ensin Washingtonin ja Moskovan vastakkain ja jättänyt EU:n ulkokehälle. Nyt kun Trump ja Putin näyttävät olevan samalla karttasivulla, Eurooppa on yhä ulkokehällä. Samalla herää kysymys: voiko historian suuri tapahtuma, Westfalenin rauha vuonna 1648, tarjota mallin nykyisen sodan ratkaisemiseksi?
*****
Ukrainan sota on tosiasiallisesti venynyt jo 11 vuoden mittaiseksi, ja se nostaa esiin kontrastin Donald Trumpin rauhan- ja ratkaisukeskeisen ajattelun sekä Ukrainan presidentti Zelenskyin ja hänen eurooppalaisten tukijoidensa sotilaalliseen voittoon pyrkivän linjan välillä.
Trump haluaa rauhaa heti. Zelenskyi ja monet hänen eurooppalaiset kannattajansa edustavat näkemystä, jonka mukaan rauha on mahdollinen vasta, kun Venäjä on sotilaallisesti kukistettu ja sen valtaamat alueet palautuvat Ukrainalle – näkökulma heijastaa Euroopan johtajien, kuten Ursula von der Leyenin painotuksia. Puhe on tuttua niin presidentti Stubbilta kuin ulkoministeri Elina Valtoselta.
Heillä on yhteinen illuusio siitä, että voittoon on mahdollisuus, koska ME sanomme niin. Tämä on silkkaa stand up:ia kotiyleisöille. Muut vaihtoehdot ovat hirvittävä loppu tai kauhu ilman loppua.
Pietarilaisen, nykyään Berliinissä asuvan taiteilijan Dmitri Vilenskin luoma käsite russofrenia (vrt. skitsofrenia) on valaiseva. Russofrenia on tila, jossa sairastunut uskoo yhtä aikaa, että Venäjä on romahtamassa, mutta samalla se valtaa koko maailman.
Euroopan tavoitteena on sodan jatkamisella Venäjän hallinnon vaihtaminen (kunhan sen tekee joku muu) sekä Zelenskyin vallan säilyttäminen sen sijaan, että pyrittäisiin välittömään rauhanprosessiin. Entä, jos Zelenskyi joutuu lähtemään? Entä jos Zelenskyin ja Ukrainan edut eivät kohtaa? Saako tällaisia edes kysyä?
*****
Rauha vasta, kun vallatut alueet on saatu takaisin, korostaa Euroopan moralistista ideaa, mutta paljastaa strategisen suunnitelman puuttumisen. Eurooppa on jättäytynyt riippuvaiseksi Yhdysvalloista. Riippuvuuden kohtalonomaisuus paljastui kaikessa alastomuudessaan, kun Yhdysvallat ilmoitti katkaisevansa asetoimitukset Ukrainalle, mutta myös satelliitti- ja tiedustelutuen, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Ukrainan mahdollisuuksille pärjätä Venäjälle. Euroopalla ei ole antaa tähän korvaavia tukipalveluita solidaarisuuden lisäksi.
Selkeästi määritelty sotastrategia edellyttäisi massiivista ja ajoissa toteutettua sotilasmenojen lisäystä sekä hyvin suunniteltua varustautumista. Mutta ilmassa on puhetta, joka ei ole strategia, koska Euroopan tapa jättäytyä Yhdysvaltain turvallisuussateenvarjon alle, on ollut massiivinen virhe. Niin suuri virhe, että Eurooppa on mitätöinyt itsensä. Eurooppalaiset poliitikot ovat tehneet parhaansa, jotta Eurooppa lakkaa olemasta merkittävässä asemassa maailman muuttuessa moninapaiseksi.
*****
Solidaarisuus Ukrainaa kohtaan ei ole strategia. Hyvesignalointi ei ole strategia. Pakotteet eivät ole strategia, jos niiden ensisijainen tavoite on minimoida itsellemme aiheutuvat haitat.
Puolustusmenojen rakenteellinen lisäys vaatii uhrauksia kansalaisilta ja kanttia poliitikoilta. Sotilaallinen varustautuminen ja voiman kasvattaminen ja kullattu hyvinvointiyhteiskunta eivät mahdu samaan lauseeseen. Mutta hyvinvoinnin ja palveluiden karsimisista ei ole uskallettu alkaa edes keskustella. Suomi on harvoja poikkeuksia, jossa sotilasmenot ovat jo kasvaneet, vaikka valtion rahoitustilanne on kuralla. Mutta Suomessa on epäselvää, mikä leikkauksissa liittyy varustautumiseen, mikä velkaantumisen taittamiseen ja mikä ideologiaan.
Turvallisuuspolitiikkamme uskottavuus riippuu halukkuudesta rahoittaa varustautuminen. Nyt kaikilta äänekkäiltä myöhässä olijoilta puuttuu finanssipoliittista liikkumavaraa tällaisen lähestymistavan tukemiseksi. Puolustusmenot olisi rahoitettava juoksevista tuloista, sillä jos varustaudumme velalla, joukkovelkakirjojen vartijat saavat meidät seinää vasten ennen Putinia.
*****
Euroopan johdon varovaisuus investoida merkittävästi sotilaalliseen varustautumiseen ja vaikeiden poliittisten uhrausten tekeminen ovat perimmäinen este rauhan saavuttamiselle.
Sen sijaan, että pohdittaisiin realistisia ja kustannusarvioituja strategisia ratkaisuja, EU:n johtajat jäävät jumiin Euroopan sisäisten valtapelien ja ulko- sekä sisäpoliittisten kompromissien kokouskierteeseen.
Tästä on myös kyse EU-komission ReArm -esityksestä 800 miljardin budjetiksi Ukrainaan (sotaan ja jälleenrakennukseen) mutta erityisesti Euroopan varustamiseksi. Kyseessä on ennen kaikkea ennuste ja arvio Ukrainan jälleenrakennuksen kustannuksista sekä monimutkainen järjestely, jossa puolet budjetista on kaavailtu EU:n yhteisvelkana, eli verovaroin maksettavana, ja puolet yksityisinä investointeina.
EU pyrkii osoittamaan, että se kykenee tekemään suuria ja kattavia päätöksiä myös kriisiaikoina. Päätöstä 800 miljoonan tukipaketista voi pitää osin propagandistisena, sillä numeroilla halutaan herättää vaikutelma ratkaisevasta, päättäväisestä toiminnasta, vaikka se on lähinnä numerologiaa. Todellisuudessa EU:n rahoitusratkaisut ovat tuttuun tapaan monimutkaisia ja edellyttävät tarkempia määrittelyjä ja loputtomasti neuvotteluja.
*****
On selvää, että voiton hinta on Venäjälle kohtuuton, eikä se edes vahvista Venäjää strategisesti, joten miksi Eurooppa pelkää lopputulosta?
Euroopassa vallitsee pelko siitä, että Venäjän mahdollinen, vaikkakin strategisesti vähäpätöinen voitto vahvistaisi Euroopan oikeistonationalistisia voimia – se on pelkoa, joka vaikuttaa päätöksentekoon yhtä paljon kuin sotilaallisen varustautumisen laskun seuraukset vaikuttavat äänestäjiin.
On kauhistuttavaa oivaltaa, että rauhan sijaan pelko oikeiston noususta on riittävä syy jatkaa veren vuodattamista Ukrainassa… että rauha olisi Putinin pussiin pelaamista.
*****
Westfalenin rauhassa siirryttiin hajanaisesta sodasta järjestäytyneeseen rauhaan.
Westfalenin rauha (1648) päätti 30-vuotisen sodan, Euroopan verisen uskon- ja valtataistelun, jonka kartta muistutti hajanaisuudessaan tämän päivän Ukrainan konfliktin osapuolia, jos ja kun Eurooppa liitetään osapuoleksi sotaan Euroopan unionin myötä, tai pikemminkin ”Halukkaiden koalition” myötä.
Eurooppa oli 1600-luvulla kansallisvaltioiden sijaan pienten ruhtinaskuntien, vapaakaupunkien ja keisarikuntien mosaiikki. Nyky-Euroopassa on jälleen nähtävissä samanlainen pirstaleisuus, kun Ukrainan konfliktin keskeiset neuvottelijat ovat Yhdysvallat ja Venäjä, mutta Euroopan valtiot ovat lähinnä sivustakatsojan roolissa eripuraisina, vailla yhtenäistä mekanismia tilanteen ratkaisemiseksi.
Westfalenin rauha rakennettiin 109 osapuolen intressien varaan: Ranska, Ruotsi ja pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta neuvottelivat ja jakelivat valtapiirejä kompromissien kautta.
Sopimukset tunnustivat alueelliset suvereniteetit ja loivat kansallisvaltioiden periaatteen, jolle myöhempi Euroopan valtiojärjestys perustui. Lisäksi periaate, ettei toisen valtion sisäisiin asioihin puututa, sai alkunsa.
*****
Ukrainan rauhan arkkitehtuuri perustuu talouteen, ei ideologiaan.
Ukrainan sodan mahdollinen rauhanratkaisu, kuten Westfalenin rauha aikoinaan, perustuu voimasuhteiden realiteetteihin ja taloudellisiin intresseihin. Neuvottelujen keskiössä on Yhdysvaltain kaavailema Ukrainan jälleenrakennusrahasto, joka toisi yhteen Yhdysvaltojen, Venäjän ja jopa Kiinan taloudelliset intressit. Tämä muistuttaa Westfalenin rauhan logiikkaa, jossa osapuolet saivat tunnustetut vaikutusalueet ja joiden taloudelliset intressit turvattiin.
Rauhan keskeiset elementit näyttävät olevan:
Ukrainan elvytysrahasto: satojen miljardien, jopa biljoonan dollarin suuruinen investointikokonaisuus, josta on tihkunut tietoa, ja jonka rahoittajina olisivat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina sekä osittain Arabimaat. Järjestely takaisi, että rauhanomaiset markkinat korvaisivat sodan tuhot. Eurooppa pääsee mukaan investorina, jos se sitoutuu riittäviin miljardeihin.
Geotalouden etusija geopolitiikkaan nähden: Kuten Westfalenin rauhassa, jossa uskonsodat väistyivät valtioiden vallanjaon tieltä, Ukrainan kohdalla painopiste siirtyy sotilaallisesta konfliktista taloudelliseen yhteistyöhön. Valinta ei ole ideoiden ja ideologioiden välillä, vaan ukrainalaisten elämän ja kuoleman välillä.
Suvereniteettikysymys: Westfalenin rauha tunnusti Saksan ruhtinaskuntien itsemääräämisoikeuden, ja sama periaate on sovellettavissa Ukrainan kohtaloon. Tämä voisi tarkoittaa autonomisia alueita tai neutraalia asemaa – siis vapaata/vapaita talousalueita, ei NATO-jäsenyyttä, ei mahdollisesti edes EU-jäsenyyttä. Sen sijaan suurvaltojen suurinvestoinnit takaavat tasapainon sekä sitoutumisen tulevaisuuteen, joka mahdollistaa Ukrainan turvallisuuden ja suvereniteetin rauhan näkökulmasta.
*****
Euroopan 1600-luvun varjo peittää maiseman.
Kuten Westfalenin rauhan aikaan, Eurooppa on nytkin hajanaisempi kuin ulkopuolelta katsottuna voisi luulla – tai kuten uskottelemme yhtenäisyyttä jopa itsellemme. Ranska, Saksa ja Iso-Britannia ovat olleet passiivisia suurvaltojen pelissä, koska niiden geopoliittinen painoarvo on toissijainen.
EU:lla ei ole yhteistä sotilasstrategiaa, ja Ukrainan kohtalo on pitkälti Washingtonin ja Moskovan käsissä. Tämä on ironinen jatkumo Westfalenin rauhalle, jossa Euroopan suurvaltiot eivät kyenneet ratkaisemaan kriisejä ilman ulkopuolisia voimia.
*****
Historia ei toista itseään, mutta antaa suuntaviivoja.
Vaikka Westfalenin rauha ja Ukrainan mahdollinen rauhansopimus ovat erilaisissa maailmantilanteissa syntyneitä, niissä on riittävästi yhtäläisyyksiä. Molemmat ratkaisut perustuvat realistiseen valta- ja talouspolitiikkaan, eivät idealistisiin fantasiatavoitteisiin, joita Eurooppa on viimevuosikymmenet edustanut.
Jos Westfalenin rauhan periaatteita sovelletaan, Ukrainan rauha ei perustu oikeudenmukaisuuteen tai moraaliin vaan kompromissiin, joka jakaa alueelliset, taloudelliset ja geopoliittiset intressit siten, että suurvallat hyväksyvät sen sekä valvovat sen toteutumista. Samalla etupiiriajattelu tekee paluun, eikä meiltä kysytä, koska äänellämme ei ole merkitystä.
Kysymys kuuluu: onko Eurooppa valmis hyväksymään saman realismin kuin vuonna 1648?
*****
Sota vai rauha?
Westfalenin rauha ei ollut vain sotilaallinen ja poliittinen ratkaisu, vaan sen vaikutukset heijastuivat syvästi Euroopan taloudelliseen kehitykseen ja kulttuuriseen murrokseen, mikä loi pohjan tähänastiselle kansainväliselle järjestelmälle.
Kulttuuria painottavana toimijana tässä on vielä pieni muistutus, jolla julistan omaa ideoiden ja fantasioiden maailmaani: Euroopan hajanainen mosaiikki löysi Westfalenin rauhassa tavan olla rinnakkain ja limittäin yhdessä.
Syntyi tunteikkaan ja dramaattisen barokin nousu taiteesta arkkitehtuuriin ja musiikkiin. Humanismi ja kriittinen ajattelu heräsivät ja uskonnollinen suvaitsevaisuus levisi. Rauhasta seurasi myös kansallisen heräämisen ja identiteetin nousu, joka johti kansallisvaltioajatteluun.
Ehkä Eurooppaa ravisuttava sota ja Euroopan pakottaminen rauhaan johtaa jälleen uuteen, jota emme vielä tunnista. Sota on tietenkin toinen tie.
Joko teemme valinnan, tai se tehdään puolestamme.
Kumman valitset?
Teksti Eeropekka Rislakki
Eurooppa on jälleen sodassa, vaikka se ei olekaan virallisesti osapuoli.
Ukrainan sota on repinyt vanhan mantereen poliittista kudosta, asettanut ensin Washingtonin ja Moskovan vastakkain ja jättänyt EU:n ulkokehälle. Nyt kun Trump ja Putin näyttävät olevan samalla karttasivulla, Eurooppa on yhä ulkokehällä. Samalla herää kysymys: voiko historian suuri tapahtuma, Westfalenin rauha vuonna 1648, tarjota mallin nykyisen sodan ratkaisemiseksi?
*****
Ukrainan sota on tosiasiallisesti venynyt jo 11 vuoden mittaiseksi, ja se nostaa esiin kontrastin Donald Trumpin rauhan- ja ratkaisukeskeisen ajattelun sekä Ukrainan presidentti Zelenskyin ja hänen eurooppalaisten tukijoidensa sotilaalliseen voittoon pyrkivän linjan välillä.
Trump haluaa rauhaa heti. Zelenskyi ja monet hänen eurooppalaiset kannattajansa edustavat näkemystä, jonka mukaan rauha on mahdollinen vasta, kun Venäjä on sotilaallisesti kukistettu ja sen valtaamat alueet palautuvat Ukrainalle – näkökulma heijastaa Euroopan johtajien, kuten Ursula von der Leyenin painotuksia. Puhe on tuttua niin presidentti Stubbilta kuin ulkoministeri Elina Valtoselta.
Heillä on yhteinen illuusio siitä, että voittoon on mahdollisuus, koska ME sanomme niin. Tämä on silkkaa stand up:ia kotiyleisöille. Muut vaihtoehdot ovat hirvittävä loppu tai kauhu ilman loppua.
Pietarilaisen, nykyään Berliinissä asuvan taiteilijan Dmitri Vilenskin luoma käsite russofrenia (vrt. skitsofrenia) on valaiseva. Russofrenia on tila, jossa sairastunut uskoo yhtä aikaa, että Venäjä on romahtamassa, mutta samalla se valtaa koko maailman.
Euroopan tavoitteena on sodan jatkamisella Venäjän hallinnon vaihtaminen (kunhan sen tekee joku muu) sekä Zelenskyin vallan säilyttäminen sen sijaan, että pyrittäisiin välittömään rauhanprosessiin. Entä, jos Zelenskyi joutuu lähtemään? Entä jos Zelenskyin ja Ukrainan edut eivät kohtaa? Saako tällaisia edes kysyä?
*****
Rauha vasta, kun vallatut alueet on saatu takaisin, korostaa Euroopan moralistista ideaa, mutta paljastaa strategisen suunnitelman puuttumisen. Eurooppa on jättäytynyt riippuvaiseksi Yhdysvalloista. Riippuvuuden kohtalonomaisuus paljastui kaikessa alastomuudessaan, kun Yhdysvallat ilmoitti katkaisevansa asetoimitukset Ukrainalle, mutta myös satelliitti- ja tiedustelutuen, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Ukrainan mahdollisuuksille pärjätä Venäjälle. Euroopalla ei ole antaa tähän korvaavia tukipalveluita solidaarisuuden lisäksi.
Selkeästi määritelty sotastrategia edellyttäisi massiivista ja ajoissa toteutettua sotilasmenojen lisäystä sekä hyvin suunniteltua varustautumista. Mutta ilmassa on puhetta, joka ei ole strategia, koska Euroopan tapa jättäytyä Yhdysvaltain turvallisuussateenvarjon alle, on ollut massiivinen virhe. Niin suuri virhe, että Eurooppa on mitätöinyt itsensä. Eurooppalaiset poliitikot ovat tehneet parhaansa, jotta Eurooppa lakkaa olemasta merkittävässä asemassa maailman muuttuessa moninapaiseksi.
*****
Solidaarisuus Ukrainaa kohtaan ei ole strategia. Hyvesignalointi ei ole strategia. Pakotteet eivät ole strategia, jos niiden ensisijainen tavoite on minimoida itsellemme aiheutuvat haitat.
Puolustusmenojen rakenteellinen lisäys vaatii uhrauksia kansalaisilta ja kanttia poliitikoilta. Sotilaallinen varustautuminen ja voiman kasvattaminen ja kullattu hyvinvointiyhteiskunta eivät mahdu samaan lauseeseen. Mutta hyvinvoinnin ja palveluiden karsimisista ei ole uskallettu alkaa edes keskustella. Suomi on harvoja poikkeuksia, jossa sotilasmenot ovat jo kasvaneet, vaikka valtion rahoitustilanne on kuralla. Mutta Suomessa on epäselvää, mikä leikkauksissa liittyy varustautumiseen, mikä velkaantumisen taittamiseen ja mikä ideologiaan.
Turvallisuuspolitiikkamme uskottavuus riippuu halukkuudesta rahoittaa varustautuminen. Nyt kaikilta äänekkäiltä myöhässä olijoilta puuttuu finanssipoliittista liikkumavaraa tällaisen lähestymistavan tukemiseksi. Puolustusmenot olisi rahoitettava juoksevista tuloista, sillä jos varustaudumme velalla, joukkovelkakirjojen vartijat saavat meidät seinää vasten ennen Putinia.
*****
Euroopan johdon varovaisuus investoida merkittävästi sotilaalliseen varustautumiseen ja vaikeiden poliittisten uhrausten tekeminen ovat perimmäinen este rauhan saavuttamiselle.
Sen sijaan, että pohdittaisiin realistisia ja kustannusarvioituja strategisia ratkaisuja, EU:n johtajat jäävät jumiin Euroopan sisäisten valtapelien ja ulko- sekä sisäpoliittisten kompromissien kokouskierteeseen.
Tästä on myös kyse EU-komission ReArm -esityksestä 800 miljardin budjetiksi Ukrainaan (sotaan ja jälleenrakennukseen) mutta erityisesti Euroopan varustamiseksi. Kyseessä on ennen kaikkea ennuste ja arvio Ukrainan jälleenrakennuksen kustannuksista sekä monimutkainen järjestely, jossa puolet budjetista on kaavailtu EU:n yhteisvelkana, eli verovaroin maksettavana, ja puolet yksityisinä investointeina.
EU pyrkii osoittamaan, että se kykenee tekemään suuria ja kattavia päätöksiä myös kriisiaikoina. Päätöstä 800 miljoonan tukipaketista voi pitää osin propagandistisena, sillä numeroilla halutaan herättää vaikutelma ratkaisevasta, päättäväisestä toiminnasta, vaikka se on lähinnä numerologiaa. Todellisuudessa EU:n rahoitusratkaisut ovat tuttuun tapaan monimutkaisia ja edellyttävät tarkempia määrittelyjä ja loputtomasti neuvotteluja.
*****
On selvää, että voiton hinta on Venäjälle kohtuuton, eikä se edes vahvista Venäjää strategisesti, joten miksi Eurooppa pelkää lopputulosta?
Euroopassa vallitsee pelko siitä, että Venäjän mahdollinen, vaikkakin strategisesti vähäpätöinen voitto vahvistaisi Euroopan oikeistonationalistisia voimia – se on pelkoa, joka vaikuttaa päätöksentekoon yhtä paljon kuin sotilaallisen varustautumisen laskun seuraukset vaikuttavat äänestäjiin.
On kauhistuttavaa oivaltaa, että rauhan sijaan pelko oikeiston noususta on riittävä syy jatkaa veren vuodattamista Ukrainassa… että rauha olisi Putinin pussiin pelaamista.
*****
Westfalenin rauhassa siirryttiin hajanaisesta sodasta järjestäytyneeseen rauhaan.
Westfalenin rauha (1648) päätti 30-vuotisen sodan, Euroopan verisen uskon- ja valtataistelun, jonka kartta muistutti hajanaisuudessaan tämän päivän Ukrainan konfliktin osapuolia, jos ja kun Eurooppa liitetään osapuoleksi sotaan Euroopan unionin myötä, tai pikemminkin ”Halukkaiden koalition” myötä.
Eurooppa oli 1600-luvulla kansallisvaltioiden sijaan pienten ruhtinaskuntien, vapaakaupunkien ja keisarikuntien mosaiikki. Nyky-Euroopassa on jälleen nähtävissä samanlainen pirstaleisuus, kun Ukrainan konfliktin keskeiset neuvottelijat ovat Yhdysvallat ja Venäjä, mutta Euroopan valtiot ovat lähinnä sivustakatsojan roolissa eripuraisina, vailla yhtenäistä mekanismia tilanteen ratkaisemiseksi.
Westfalenin rauha rakennettiin 109 osapuolen intressien varaan: Ranska, Ruotsi ja pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta neuvottelivat ja jakelivat valtapiirejä kompromissien kautta.
Sopimukset tunnustivat alueelliset suvereniteetit ja loivat kansallisvaltioiden periaatteen, jolle myöhempi Euroopan valtiojärjestys perustui. Lisäksi periaate, ettei toisen valtion sisäisiin asioihin puututa, sai alkunsa.
*****
Ukrainan rauhan arkkitehtuuri perustuu talouteen, ei ideologiaan.
Ukrainan sodan mahdollinen rauhanratkaisu, kuten Westfalenin rauha aikoinaan, perustuu voimasuhteiden realiteetteihin ja taloudellisiin intresseihin. Neuvottelujen keskiössä on Yhdysvaltain kaavailema Ukrainan jälleenrakennusrahasto, joka toisi yhteen Yhdysvaltojen, Venäjän ja jopa Kiinan taloudelliset intressit. Tämä muistuttaa Westfalenin rauhan logiikkaa, jossa osapuolet saivat tunnustetut vaikutusalueet ja joiden taloudelliset intressit turvattiin.
Rauhan keskeiset elementit näyttävät olevan:
Ukrainan elvytysrahasto: satojen miljardien, jopa biljoonan dollarin suuruinen investointikokonaisuus, josta on tihkunut tietoa, ja jonka rahoittajina olisivat Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina sekä osittain Arabimaat. Järjestely takaisi, että rauhanomaiset markkinat korvaisivat sodan tuhot. Eurooppa pääsee mukaan investorina, jos se sitoutuu riittäviin miljardeihin.
Geotalouden etusija geopolitiikkaan nähden: Kuten Westfalenin rauhassa, jossa uskonsodat väistyivät valtioiden vallanjaon tieltä, Ukrainan kohdalla painopiste siirtyy sotilaallisesta konfliktista taloudelliseen yhteistyöhön. Valinta ei ole ideoiden ja ideologioiden välillä, vaan ukrainalaisten elämän ja kuoleman välillä.
Suvereniteettikysymys: Westfalenin rauha tunnusti Saksan ruhtinaskuntien itsemääräämisoikeuden, ja sama periaate on sovellettavissa Ukrainan kohtaloon. Tämä voisi tarkoittaa autonomisia alueita tai neutraalia asemaa – siis vapaata/vapaita talousalueita, ei NATO-jäsenyyttä, ei mahdollisesti edes EU-jäsenyyttä. Sen sijaan suurvaltojen suurinvestoinnit takaavat tasapainon sekä sitoutumisen tulevaisuuteen, joka mahdollistaa Ukrainan turvallisuuden ja suvereniteetin rauhan näkökulmasta.
*****
Euroopan 1600-luvun varjo peittää maiseman.
Kuten Westfalenin rauhan aikaan, Eurooppa on nytkin hajanaisempi kuin ulkopuolelta katsottuna voisi luulla – tai kuten uskottelemme yhtenäisyyttä jopa itsellemme. Ranska, Saksa ja Iso-Britannia ovat olleet passiivisia suurvaltojen pelissä, koska niiden geopoliittinen painoarvo on toissijainen.
EU:lla ei ole yhteistä sotilasstrategiaa, ja Ukrainan kohtalo on pitkälti Washingtonin ja Moskovan käsissä. Tämä on ironinen jatkumo Westfalenin rauhalle, jossa Euroopan suurvaltiot eivät kyenneet ratkaisemaan kriisejä ilman ulkopuolisia voimia.
*****
Historia ei toista itseään, mutta antaa suuntaviivoja.
Vaikka Westfalenin rauha ja Ukrainan mahdollinen rauhansopimus ovat erilaisissa maailmantilanteissa syntyneitä, niissä on riittävästi yhtäläisyyksiä. Molemmat ratkaisut perustuvat realistiseen valta- ja talouspolitiikkaan, eivät idealistisiin fantasiatavoitteisiin, joita Eurooppa on viimevuosikymmenet edustanut.
Jos Westfalenin rauhan periaatteita sovelletaan, Ukrainan rauha ei perustu oikeudenmukaisuuteen tai moraaliin vaan kompromissiin, joka jakaa alueelliset, taloudelliset ja geopoliittiset intressit siten, että suurvallat hyväksyvät sen sekä valvovat sen toteutumista. Samalla etupiiriajattelu tekee paluun, eikä meiltä kysytä, koska äänellämme ei ole merkitystä.
Kysymys kuuluu: onko Eurooppa valmis hyväksymään saman realismin kuin vuonna 1648?
*****
Sota vai rauha?
Westfalenin rauha ei ollut vain sotilaallinen ja poliittinen ratkaisu, vaan sen vaikutukset heijastuivat syvästi Euroopan taloudelliseen kehitykseen ja kulttuuriseen murrokseen, mikä loi pohjan tähänastiselle kansainväliselle järjestelmälle.
Kulttuuria painottavana toimijana tässä on vielä pieni muistutus, jolla julistan omaa ideoiden ja fantasioiden maailmaani: Euroopan hajanainen mosaiikki löysi Westfalenin rauhassa tavan olla rinnakkain ja limittäin yhdessä.
Syntyi tunteikkaan ja dramaattisen barokin nousu taiteesta arkkitehtuuriin ja musiikkiin. Humanismi ja kriittinen ajattelu heräsivät ja uskonnollinen suvaitsevaisuus levisi. Rauhasta seurasi myös kansallisen heräämisen ja identiteetin nousu, joka johti kansallisvaltioajatteluun.
Ehkä Eurooppaa ravisuttava sota ja Euroopan pakottaminen rauhaan johtaa jälleen uuteen, jota emme vielä tunnista. Sota on tietenkin toinen tie.
Joko teemme valinnan, tai se tehdään puolestamme.
Kumman valitset?
Teksti Eeropekka Rislakki
- Liittynyt
- 30.12.2020
- Viestejä
- 312
Siis saiko Ukraina jo nyt aseavun takaisin vaikka ryssät ei eivät ole edes hyväksyneet 30p tulitaukoa?
Ja miten käy sitten jos jos tulitaukoa ei tule, kun nykyiset aseavut on toimitettu homma on siinä? Trump ei myönnä uutta aseapupakettia.
Uutisissa taisi olla: Ukraina sai heti takaisin USA:n tiedustelutiedon. Ja myös aseapu tuli heti takaisin. Eli se Bidenin myöntämä viimeisin aseapupaketti, jonka Trump oli keskeyttänyt.
Nuo kaksi nyt oli kaikkein paras juttu tähän alkuun.
En tiedä. Voi olla vähän nihkeää saada Trumpilta uutta aseapupakettia?
Trumpille hänen egonsa on kaikki kaikessa. Se on julkisesti kehuskellut hyvällä keskusteluyhteydellään Putiniin, tyyliin kuinka Putin kunnioittaa häntä ja heidän sopimuksiaan. Nyt jos Putin haistattaa Trumpille pitkät, on se henkilökohtainen hyökkäys Trumpin egoa vastaan --> siitä voi seurata ihan mitä vaan Trumpin pyrkiessään säilyttämään kasvonsa.
Että kyllä, mikäli Putin haistattaa Trumpesterin ehdotuksille pitkät, pidän erittäin todennäköisenä että Ukraina saa uuden paketin, enkä yllättyisi vaikka saisi myös luvan käyttää aseita parhaaksi katsomallaan tavalla, ilman rajoituksia.
Juu ei myönnä vaan käsittääkseni tuossa on kyse Bidenin aiemmista toimituksista jotka ovat vielä jonkun aikaa kesken. Tuon lisäksi Trump voi yli kongressin ehkä myöntää jotain pieniä summia, mutta nuo suuret aseapupaketit vaativat nimenomaan kongressin hyväksynnän ja tuo voi niinkuin yllä mainittu olla kyllä aika nihkeää mennä läpi kun Trump koko ajan toistelee että Ukraina on velkaa sen ja sen verran jo.
Toisaalta vuonna 2024 oli jo sama tilanne että uusi aseapu oli jäässä melkein kuusi kuukautta kun tuosta kinasteltiin kongressissa eikä Ukraina siitä huolimatta kaatunut tuohon.
Jonkun tulisi joskus miettiä miksi Trump aina sanoo "I know him well" ja muutenkin ylistää. Yleensä tuolla tavoitellaan jotain, ja miksihän.
Sillä tavoitellaan vastavuoroista ylistystä ja luottamusta. "Sä oot hyvä jätkä, enkös minäki sun mielestäs? Mä taputan sua selkään, taputa sinäkin minua."
- Liittynyt
- 06.01.2022
- Viestejä
- 2 091
Nammon Lapuan tehdas sai jättitilauksen Puolustusvoimilta: ”Toisen maailmansodan aikaan on voinut olla vastaavaa”
Nyt saadun tilauksen arvo on peräti 220 miljoonaa euroa. Se tietää Lapuan tehtaalle noin 30 miljoonan euron investointeja ja 60 uutta työpaikkaa.
yle.fi
Eikö tämä olisi pitänyt tehdä jo kolme vuotta sitten?
Ja mielellään 440 miljoonan tilaus ja nyt uusi neljän vuoden soppari samalle tai suuremmalle summalle.
Ryssä ei ymmärrä muuta kuin luotia.
Jep, myöhässä ollaan.Nammon Lapuan tehdas sai jättitilauksen Puolustusvoimilta: ”Toisen maailmansodan aikaan on voinut olla vastaavaa”
Nyt saadun tilauksen arvo on peräti 220 miljoonaa euroa. Se tietää Lapuan tehtaalle noin 30 miljoonan euron investointeja ja 60 uutta työpaikkaa.
Eikö tämä olisi pitänyt tehdä jo kolme vuotta sitten?
Ja mielellään 440 miljoonan tilaus ja nyt uusi neljän vuoden soppari samalle tai suuremmalle summalle.
Ryssä ei ymmärrä muuta kuin luotia.
Ja erittäin yllätyksellisesti Kremli torjuu 30 päivän tulitauon:
www.ft.com
"Russia does not want a temporary ceasefire in Ukraine and is pushing for a long-term peace settlement that will take into account its interests and concerns, a senior aide to Vladimir Putin has said."
Kysymyksenä on tietenkin, mitäs sitten Trump aikoo tehdä. Venäjä ei vaadi pelkästään Ukrainan ehdotonta antautumista, vaan myös Venäjän naapurimaiden demilutarisointia.
Vladimir Putin sets tough conditions for Ukraine ceasefire
Russian president indicates Moscow is unwilling to drop maximalist demands
www.ft.com
"Russia does not want a temporary ceasefire in Ukraine and is pushing for a long-term peace settlement that will take into account its interests and concerns, a senior aide to Vladimir Putin has said."
Kysymyksenä on tietenkin, mitäs sitten Trump aikoo tehdä. Venäjä ei vaadi pelkästään Ukrainan ehdotonta antautumista, vaan myös Venäjän naapurimaiden demilutarisointia.
No kysymys oli aina ennemminkin siitä, mitä Trumpin hallinto tekee.
Yksi mahdollisuus oli esim. se, että Venäjä sen "hyväksyy", rikkoo tulitauon ja yrittää syyttää Ukrainaa ja näin saada Trumpin toimimaan Ukrainaa vastaan.
Loogisesti tämähän olisi pitänyt tapahtua alusta asti ja Trump vain vahvisti Venäjän uskoa, että pakottaa Ukrainan antautumaan ja että USA on valmis tarjoamaan Venäjän naapurit hopeatarjottimella.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 21 717
Paitsi että sen perusteella mitä Trumpilta on nähty, hän voi ihan hyvin sanoa että Ukraina oli jääräpää, eivätkä suostuneet Venäjän kohtuullisiin ehtoihin, joten pitäköön tunkkinsa.
Ja erittäin yllätyksellisesti Kremli torjuu 30 päivän tulitauon:
Vladimir Putin sets tough conditions for Ukraine ceasefire
Russian president indicates Moscow is unwilling to drop maximalist demands
"Russia does not want a temporary ceasefire in Ukraine and is pushing for a long-term peace settlement that will take into account its interests and concerns, a senior aide to Vladimir Putin has said."
Kysymyksenä on tietenkin, mitäs sitten Trump aikoo tehdä. Venäjä ei vaadi pelkästään Ukrainan ehdotonta antautumista, vaan myös Venäjän naapurimaiden demilutarisointia.
Trumppi suostuu kaikkiin Venäjän vaatimuksiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 274
Näin tässä tulee käymään.
Olisi. Parempi kuitenkin, että nyt kuin ei vieläkään.Nammon Lapuan tehdas sai jättitilauksen Puolustusvoimilta: ”Toisen maailmansodan aikaan on voinut olla vastaavaa”
Nyt saadun tilauksen arvo on peräti 220 miljoonaa euroa. Se tietää Lapuan tehtaalle noin 30 miljoonan euron investointeja ja 60 uutta työpaikkaa.
Eikö tämä olisi pitänyt tehdä jo kolme vuotta sitten?
Ja mielellään 440 miljoonan tilaus ja nyt uusi neljän vuoden soppari samalle tai suuremmalle summalle.
Ryssä ei ymmärrä muuta kuin luotia.
Oranssin kuninkaan narratiivit ovat samat kuin Venäjän mediassa viljellään, ei tarvitse sen enempää sisäistääkään, niin tietää mitä tarkoitusperiä herran teot palvelee. Kollektiivista lännen heikentämistä tullien kautta ja tuota kautta Ukrainan tuen romutusta, sitten loput pelataan suoraan Venäjän pussiin. Aiemmin vallassa ollessaan varoitteli Venäjän kaasusta, nyt se olisikin ok, kunhan itse pääsisi jengeineen väliin vetämään provikkaa. Ei näytä palvelevan minkään kansan etua, päinvastoin. Oma ja tiettyjen sidospiirien etu.
Lähde FT: Venäjä tyrmäsi väliaikaisen tulitauon
"Talouslehti Financial Times
uutisoi, että Venäjä ei halua väliaikaista tulitaukoa Ukrainaan.
Lehden mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin vanhempi ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov sanoi Venäjän valtiontelevisiolle, että Venäjä haluaa pitkäjänteistä ratkaisua
FT:n mukaan Ushakov kertoi torstaina valtiontelevisiolle, että Yhdysvaltojen ja Ukrainan välisten neuvottelujen jälkeen ehdotettu 30 päivän tulitauko ei olisi hänen mukaansa muuta kuin väliaikainen hengähdystauko Ukrainan joukoille.
Ukraina hyväksyi myöhään tiistai-iltana Yhdysvaltojen esityksen tulitauosta. Siinä Ukrainassa astuisi voimaan 30 päivän tulitauko heti, jos Venäjä siihen suostuu. Neuvoteltuun esitykseen sisältyisi myös mahdollisuus pidentää tulitaukoa tarvittaessa.
Tulitaukouutisen yhteydessä ilmoitettiin myös, että Yhdysvallat alkaa jälleen jatkaa asetoimituksia ja tiedustelutiedon jakamista Ukrainaan. Ne olivat hetken aikaa jäissä, kun presidentti Donald Trump painosti Ukrainaa tulitaukoneuvotteluihin."
Venäjä tuntee olonsa vahvaksi, onpa kumma. Tukaloittihan "amerikkalaiset ystävät" jo Ukrainan tilannetta tässä taannoin hyvin.
Venäjäkään ei selvästi halua 1kk tulitaukoa, koska Venäjän tavoite on päästä eroon taloudellisesta karanteenista ja saada taloutta kuntoon, joka on aivan retuperällä.
Luonnollisestihan Trump alkaa nyt työstämään Venäjälle parempaa sopparia, koska juoksupojalla on missio.
Lähde FT: Venäjä tyrmäsi väliaikaisen tulitauon
"Talouslehti Financial Times
uutisoi, että Venäjä ei halua väliaikaista tulitaukoa Ukrainaan.
Lehden mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin vanhempi ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov sanoi Venäjän valtiontelevisiolle, että Venäjä haluaa pitkäjänteistä ratkaisua
FT:n mukaan Ushakov kertoi torstaina valtiontelevisiolle, että Yhdysvaltojen ja Ukrainan välisten neuvottelujen jälkeen ehdotettu 30 päivän tulitauko ei olisi hänen mukaansa muuta kuin väliaikainen hengähdystauko Ukrainan joukoille.
Ukraina hyväksyi myöhään tiistai-iltana Yhdysvaltojen esityksen tulitauosta. Siinä Ukrainassa astuisi voimaan 30 päivän tulitauko heti, jos Venäjä siihen suostuu. Neuvoteltuun esitykseen sisältyisi myös mahdollisuus pidentää tulitaukoa tarvittaessa.
Tulitaukouutisen yhteydessä ilmoitettiin myös, että Yhdysvallat alkaa jälleen jatkaa asetoimituksia ja tiedustelutiedon jakamista Ukrainaan. Ne olivat hetken aikaa jäissä, kun presidentti Donald Trump painosti Ukrainaa tulitaukoneuvotteluihin."
Venäjä tuntee olonsa vahvaksi, onpa kumma. Tukaloittihan "amerikkalaiset ystävät" jo Ukrainan tilannetta tässä taannoin hyvin.
Venäjäkään ei selvästi halua 1kk tulitaukoa, koska Venäjän tavoite on päästä eroon taloudellisesta karanteenista ja saada taloutta kuntoon, joka on aivan retuperällä.
Luonnollisestihan Trump alkaa nyt työstämään Venäjälle parempaa sopparia, koska juoksupojalla on missio.
Tavallaan tuo ois hieno nähdä. Ei muuten, mutta kasuaalien jenkkien naamat ja venäläisten, koska ennen sotaa propaganda kertoi kuinka länsimaat haluavat Venäjän luonnonvarat. Nyt Putin TUPUTTAA niitä itse...
Mä ymmärsin että kyse oli Ukrainan luonnonvaroista, ei Venäjän. Ryssät ja jenkit siis yhteistuumin ryöstäisi Ukrainan luonnonvarat, jotka ovat "Venäjän" (eli ryssän miehittämillä) alueilla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 264
Kremlin "totuuden" mukaanhan Ukraina on Venäjää.
- Liittynyt
- 29.07.2017
- Viestejä
- 713
HS:n tiedot | Unkari asettumassa Putinin leiriin: Vaatii venäläisoligarkkien pakotteiden purkua
Unkari uhkaa estää EU:n Venäjä-pakotteiden jatkamisen, jos sen nimeämiä venäläisoligarkkeja ei poisteta listalta.
www.hs.fi
Jokos tämä oli täällä? Saas nähdä purkaantuuko pakotteet lauantaina.
Linkissä siis rakkaan orbanin kiukuttelua eu:ssa
- Liittynyt
- 11.03.2024
- Viestejä
- 171
En tiedä mutta tuossa aikoinaan minut hakuttiin Venäjän kannattajaksi, kun sanoin, että ei Ukrainan puolustus jne. ole maailmanlaajuisesti niin yksinkertaista ja, että Ukrainan on varmaan jossain vaiheessa luovuttava maistaan rauhan nimissä, niin ei siitä monessa paikassa hyväksytty. Sanoin, että sota menee kulutussodaksi, kun aikansa sota vierähtää, niin Venäjä kykenee jyräämään itsensä läpi lihamyllyn voimin. En tiedä, mutta se on yks ja se ja sama mitä Ukraina, USA, ja Eurooppa keskenään sopii, ellei mukana sopimuksissa ole Venäjä.
Viimeksi muokattu:
HS:n tiedot | Unkari asettumassa Putinin leiriin: Vaatii venäläisoligarkkien pakotteiden purkua
Unkari uhkaa estää EU:n Venäjä-pakotteiden jatkamisen, jos sen nimeämiä venäläisoligarkkeja ei poisteta listalta.
Jokos tämä oli täällä? Saas nähdä purkaantuuko pakotteet lauantaina.
Linkissä siis rakkaan orbanin kiukuttelua eu:ssa
Sais tuonkin änkyrämään pistää EU:sta käveleen. Kunnon rakareikä.
Ja minnehän se Venäjää mielistelevä Trump kaikella tällä tähtää - Venäjän hyödyksi tietenkin. Kaasuakin puhdistais "olemalla itse välikätenä"
Ei se EU:n, eikä Jenkkien kansan eduksi ois, vaan Trumpin ja Venäjän.
Putinin ehdot rauhalle alla. Putin mukaan Ukrainaa ei saisi tukea, jos sota syttyy uudestaan, Naton itä-laajennukset pitäisi poistaa, Ukrainaan ei saisi tulla Nato-maiden rauhanturvaajia, Venäjän valtaamat alueet pitää tunnustaa kansainvälisesti Venäjän alueeksi, Nato ei saisi harjoitella Venäjän rajoilla jne.
Venäjällä (Putinilla) ei ole mitään intressiä rauhalle Ukrainassa.
- No Nato membership for Kyiv.
- No foreign troops in Ukraine
- International recognition of President Vladimir Putin's claim that Crimea and four provinces belong to Russia.
- Accept a permanent nuclear-free status for Ukraine.
- Putin wants a veto action to stop countries from assist Ukraine in case it was at war again.
- Wants NATO to roll back it's eastern expansion which they say started the war.
- They don't want to western troops in countries that border Russia
- The want a say in how large of military the European countries can have.
- A Nato ban on military exercies in Eastern Europe to the Caucasus and Central Asia.
- A ban on U.S. intermediate-range missile deployments in Europe or from anyplace where it can hit Russian terrority.
Venäjällä (Putinilla) ei ole mitään intressiä rauhalle Ukrainassa.
Lottoamalla tarpeeksi se joskus osuu. Jälkiviisastelu "mitä minä sain" ei taas pue ketään.
Mielestäni ihan hyvät ehdot, mutta tuosta listasta jäi pois Väyrysen presidenttiys Suomessa.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 745
Näin kävi, koska sivistysvaltioilla ei ollut halua investoida linjastoihin.
Tilanne olisi täysin erilainen, jos me oltaisi investoitu sotateollisuuteen alkaen kolme vuotta sitten.
Koronaa vastaan löytyi heti satoja miljardeja. Sota on vissiin jonkun mielestä pienempi paha kuin vanhuskuolemat.
- Liittynyt
- 11.03.2024
- Viestejä
- 171
En jälkiviisastele, vaan haluan tuoda pointtini esille niin, kuin alkuperäisesti olen asiaa yrittänyt ilmaista.
- Liittynyt
- 22.12.2016
- Viestejä
- 21 429
Ukraina ei ole ollut se osapuoli, joka on kaikkein kiivaimmin ollut jotain "tulitaukoa" nyt vaatimassa, kyllä se on ollut Donald Trump eli Vladimir Putin.
Venäjän asema ja olotila (sodassa ja ylipäätään) ei ole ollenkaan niin hyvä kuin annat ymmärtää. Venäjän ongelmat on todellakin kumuloitumassa kriittiseen pisteeseen. Ukrainan puolustuksellinen tilanne on ihan vakaa. Ei ole Ukrainalla mitään akuuttia hätää. Ei Ukraina vaadi mitään paskaa rauhaa nyt heti äkkiä. Kyllä se on Donald Trump joka sitä vaatii, ja sitä voi kukin arvailla että miksi.
Ja siinä on harmaan eri sävyjä, että missä määrin Ukraina "luopuisi maistaan". En usko, että Ukraina ja kansainvälinen yhteisö tulee tyyliin ikinä tunnustamaan Venäjän miehittämiä alueita lopullisesti Venäjään kuuluviksi. Tilapäiset tilapäistilanteet voi olla eri asia.
Jos nuo ehdot pitää paikkansa, on kyseessä venäläinen vaatimistaktiikka, listasta halutaan läpi puolet tai 1/3 ja sitten esiinnytään jaloina, kun on tultu niin paljon vastaan. Aivan absurdia paskaa, jos tuo Ryssän sätkynukke tämän nielee - ja nieleehän se.
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 321
Venäjä vahvistaa käytännössä vain sitä "Venäjä ymmärtää vain voimaa" sanontaa. Putin ei taida oikein ymmärtää eroa rauhan ja antautumisen välillä. Lisäksi vielä noi jotka koskee muuta Eurooppaa niin hankalahan Trumpin tai Ukrainan sellaista on lupailla vaikka haluaisikin.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 885
Tämmöseen oksennukseen kannattaisi laittaa vähän perusteluita, eikä vaan nyt tuntuu tältä!
