Kyllä nämä liikkeet tulee vaan liian myöhään ja hitaina purskeina. Minusta jollain tavalla kielii piippalakin uupumuksesta kun eivät päässet juurikaan hyödyntämän niitä paria kuukautta jossa ammukset olivat loppumassa Ukrainalta. Heidän pitää nähtävästi kaikki liike ja tulivoima sielläkin kaapia kasaan, joka ottaa aina kuukausia vaikkei ketään koulutettaisikaan.
Mitään reserviä heillä ei siis ole kärkkymässä tilaisuuksia vaikka tarve olisi. Luulisi pikku hiljaa hiipivän sodan todellisuus siellä katukuvaan ja juomalauluihin. Kun aika on kypsä uusi Prigozin voi saada taakseen liikehdintää ihan eri tavalla.
On muuten perunamaan hallitsija ollut harvinaisen hiljaa jo pitkään. Se ukkeli näkee esiripun taakse suoraan, ikäänkuin sielläkin odotellaan että ei tämä voi jatkua enää pitkään.
Kyse on edelleenkin sodan lopputuloksesta, kun tarkastellaan pitkällä aikavälillä. On surullista seurata keskustelua, jossa otetaan yksittäisiä tapahtumia esiin liian merkityksellisinä seikkoina.
Piippalakkien uupumuksesta en tiedä, mutta minun nähdäkseni:
a) Yhtälailla niin Ukraina kuin Venäjäkään ei ole kyennyt suurempiin peliliikkeisiin.
b) Venäjä on ns. mikrotason aluevaltauksia kyennyt tekemään ja pitämään niistä toistaiseksi kiinni - Ukrainan vastahyökkäystä ei kuulu eikä näy.
c) Muistuttaisin edelleen, että Venäjällä on hallussaan melko suuri läntti Ukrainalle kuuluvaa maa-aluetta.
Voimafantasiat euroopan tuesta ja venäjän romahduksesta ovat pelkkää ininää niin kauan kun noilla piippalakeilla on nuo alueet hallussaan. Ukrainalla on vaikeuksia korvata miestappioita. Miksi? Jos Ukraina on yhtenäinen ja puolustustahtoa löytyy niin pidän tätä jokseenkin kummallisena yhtälönä, ettei saada ukoa tarpeeksi rintamalle. Johtuuke se varustuksesta? Mistä lie.
Näissä fantasioissa täytyy vaan aina muistaa ne molemmat sodan osapuolet ja katsoa asiaa kokonaisuutena. Teksteistä paistaa läpi liikaa näköalattomuus.
Lopuksi:
Ei tehdä tästä niin vaikeaa eihän?
Sodan voittaa se maa, jolle jää ne maa alueet haltuun. Joko ukraina ottaa takaisin menetetyt maa alueet tai se ei ota. Tasan kaksi vaihtoehtoa. Kaikki muu on toissijaista tulevaisuuden historiankirjoituksessa.
Voitto taas on eri asia kuin se, että pysyykö jokin maa itsenäisenä vai ei.
Aivan kuten Suomelle kävi: Luotiin hieno kansallistunnetta nostattava termi - torjuntavoitto. Todellisuudessa sinne jäi rajan taakse Karjala. Tappio se silti oli, vaikka maamme onneksi itsenäisenä säilyi.
Ja jos katsotaan nyt lyhyttä aikaväliä niinkuin täällä tapana on - vaikutta siltä, ettei Ukrainalla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada noita menetettyjä maa-alueita takaisin.
