"RAPPEUTUMINEN on Jalosen mukaan viimeinen vaihe siinä, miten suomalaisten tunnemaisema on Venäjän hyökkäyssodan aikana muotoutunut.
Suhtautumisessa hyökkäykseen voidaan hänen mukaansa hahmottaa kuusi eri vaihetta: epäusko, päättäväisyys, riemu, turhautuneisuus, pilkanteko ja rappio.
– Tuntuu siltä, että olemme kulkeneet koko vuoristoradan läpi, Jalonen sanoo.
Kun Venäjä helmikuussa eskaloi sodan Ukrainassa ja aloitti laajamittaisen hyökkäyksen, Suomessa vallitsi Jalosen mukaan valtiojohtoa myöten epäusko.
– Vääjäämätön shokki ja pelko sotilaallisesta katastrofista, hän kuvailee.
Epäuskon kuitenkin syrjäytti päättäväisyys, kun ihmiset alkoivat ymmärtää, että vastarinta on mahdollista. Solidaarisuus sekä halu tukea Ukrainaa alkoivat tuottaa tulosta, ja poliittisia päätöksiä tehtiin rivakasti.
Uutiset Ukrainan sotamenestyksestä johtivat Jalosen mukaan riemuun, jossa usko parempaan tulevaisuuteen alkoi näkyä ja ihmiset alkoivat uskoa siihen, että Venäjä on voitettavissa.
– Sekä riemu että päättäväisyys edustavat vaiheita, joissa sota tuo esiin parhaan piirteen ihmisissä ja kansalaisyhteiskunnassa, Jalonen sanoo.
Riemu vaihtui kuitenkin turhautuneisuuteen, kun sota ei ratkennutkaan niin nopeasti kuin toivottiin. Sen sijaan tuli pitkä asemasotavaihe ja erilaisia pattitilanteita.
– Myös suomalaisten oma keskeinen tavoite eli Nato-prosessi ajautui umpikujaan.
VIIDENNESSÄ vaiheessa turhautuneisuus purkautui propagandistiseen pilkantekoon, Jalonen sanoo.
– Ristiriitaiset tunnereaktiot alkoivat purkautua joillakin tahoilla niin, että omia tuntemuksia yritettiin lepytellä rypemällä sota-ajalle ominaisessa propagandistisessa huumorissa, mikä sai vauhtia sosiaalisesta mediasta.
– Tästä siirryttiin vaiheeseen kuusi eli suoranainen rappio joillain tahoilla.
Jalosen mukaan rappeutumiseen liittyy esimerkiksi vainoharhaisuutta, joka voi kohdistua vähemmistöön tai syytöksinä oman maan kansalaisia kohtaan.
– Kaikki alkavat letkautella toisilleen, että se ja se taho on putinisti.
Jalosen mukaan on myös oireellista, että kommentteja sodasta arvioidaan vain tarkoituksenmukaisuuden valossa.
– Ainoat kysymykset, jotka esitetään, ovat ne tavanomaiset, onko tämä syöttö Putinin lapaan, tarjoaako tämä propaganda-aseen Kremlille? Harvemmin kysytään, miten tämä vaikuttaa oman yhteiskuntamme yleiseen ilmapiiriin.
– Enemmistö tavallisista kansalaisista onneksi kuitenkin suhtautuu asioihin vakaumuksellisesti ja asiallisesti, Jalonen sanoo."
Oulun yliopiston dosentti, sotahistorian tutkija Jussi Jalonen sanoo, että puhe venäläissotilaiden epäinhimillistämisestä on oire sodasta käydyn yhteiskunnallisen keskustelun rappeutumisesta.
www.is.fi