Varoitus "carnivore" dieetistä

[Riose]

No jos verrataan, miten hyvin elimistö käyttää ruoka-aineksen hyväkseen, niin oman kokemuksen perusteella liha, kanamuna ja voi imeytyy paljon paremmin kuin kasvis aines.

Carnivorella vessa istunnot väheni kerran päivästä noin joka toiseen/kolmanteen päivään ja ulosteen määrä on siltikin vähemmän. Eikä kyse ole ummetuksesta, koska mitään huonoa olotilaa tms, ei ole.

 

[Pepo]

No jos verrataan, miten hyvin elimistö käyttää ruoka-aineksen hyväkseen, niin oman kokemuksen perusteella liha, kanamuna ja voi imeytyy paljon paremmin kuin kasvis aines.

Carnivorella vessa istunnot väheni kerran päivästä noin joka toiseen/kolmanteen päivään ja ulosteen määrä on siltikin vähemmän. Eikä kyse ole ummetuksesta, koska mitään huonoa olotilaa tms, ei ole.

Niin kun ei ole kuitua ruokavaliossa. Kuitu on hyvä suolistolle, sanovat.

 

[Tonnin Seteli]

No jos verrataan, miten hyvin elimistö käyttää ruoka-aineksen hyväkseen, niin oman kokemuksen perusteella liha, kanamuna ja voi imeytyy paljon paremmin kuin kasvis aines.

Carnivorella vessa istunnot väheni kerran päivästä noin joka toiseen/kolmanteen päivään ja ulosteen määrä on siltikin vähemmän. Eikä kyse ole ummetuksesta, koska mitään huonoa olotilaa tms, ei ole.

Niin kun ei ole kuitua ruokavaliossa. Kuitu on hyvä suolistolle, sanovat.

"Carnivoresta" en osaa sanoa, mutta en välttämättä epäile havaintoa. Sopivasti vihanneskuitua, runsaasti lihaa/voita/kalaa ja niukemmin imeytyvää hiilihydraattia sisältävällä syömisellä huomasin aikanaan, että piereskely väheni olemattomaksi. Myös sontiminen oli säännöllisempää mutta en menisi sanomaan että oleellisesti vähäistä.

Jonkin verran kesti syödä jopa papuja ilman runsasta kaasuttelua. En silloin syönyt ollenkaan viljoja enkä juuri lainkaan sokeria. Enkä varsinkaan juonut olutta.

 

[Kansanparantaja]

Osoitapa ketjusta linkkaamani tutkimus jonka rahoituksessa on tutkimuksen kannalta ristiriitaista toimintaa. Itse en nimittäin tämänkaltaista löytänyt.

Kaikki linkkaamasi tutkimukset ovat meta-analyyseja tai epidemilogisia tutkimuksia. Näissä ei ole missään tehty varsinaista uutta tutkimusta tai kerätty uutta dataa, vaan korkeintaan tehty se seurantakysely usean vuoden jälkeen. Mitä ole syönyt viimeisen 4 vuoden aikana? Muistatko itse?
Tällaisia tutkimuksia on todella halpa ja kohtuu helppo totetuttaa. Pyöritellään jo valmiina saatavilla olevaa aineistoa ja tehdään sen perusteella uusia mullistavia johtopäätöksiä.

Lisää näyttöä lihansyönnin ja tyypin 2 diabeteksen yhteydestä

Paljon punaista lihaa sisältävä ruokavalio voi suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vastaavaa on havaittu aiemminkin, mutta tuore meta...

www.hyvaterveys.fi

Esim tässä yllä olevan linkin kautta pääsee The Lancetissä julkaistuun tutkimukseen, minkä johdannossa kerrotaan seuraavaa:

Global meat production has increased rapidly over the past 50 years. Dietary meat consumption surpasses optimal dietary guidelines in many regions,1 and is correlated with an elevated burden of non-communicable diseases, including type 2 diabetes.2–4 Type 2 diabetes affects more than 500 million people worldwide and is estimated to affect 1 billion people by 2050.4 Evidence from several meta-analyses of published prospective studies shows a positive association between intakes of unprocessed red meat and processed meat and the risk of type 2 diabetes.5–11 However, some reviews have drawn contradictory conclusions on the certainty of evidence in this field.12–15 Specifically, some studies concluded that the current evidence is weak and of low certainty for guiding dietary recommendations to limit meat consumption. These conclusions were derived from similar published data and results to other meta-analyses, but the data were interpreted differently (eg, without considering biological mechanisms) and through different evidence-grading approaches (such as the burden of proof approach or the GRADE approach, which are potentially influenced by epidemiological biases16), and potential conflicts of interest cannot be ruled out.13–15 Poultry has often been considered a potentially healthier alternative to red and processed meat;17–19 however, the association between poultry consumption and type 2 diabetes risk has been characterised in only a few studies, with inconclusive results.6,20–22 Moreover, published associations between meat consumption and the incidence of type 2 diabetes have been heterogeneous, probably because of variations in research methods (such as the extent of adjustment for potential confounders and baseline-only vs repeated dietary assessment) and variations in population-specific characteristics (such as cooking methods).5,6,13,14

Samaa aineistoa käyttämällä saadaan siis eriäviä tuloksia. Onpas kummaa. Epidimiologisten tutkimusten ongelma on se, että se ei huomioi muita muuttujia. Syy-yhteyttä niillä ei voi todistaa.

Tässä on käsitelty esim. LDL-kolesteroolin ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Ei löydä yhteyttä näiden välillä.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17512433.2018.1519391#abstract

Conflicts of Interest:

Spoileri

Declaration of Interest​

U Ravnskov, M de Lorgeril, R Hama, M Kendrick, H Okuyama and R Sundberg has published books with criticism of the cholesterol hypothesis. PJ Rosch has edited a book with criticism of the cholesterol hypothesis. KS Mccully has a US patent for a homocysteine-lowering protocol. The authors have no other relevant affiliations or financial involvement with any organization or entity with a financial interest in or financial conflict with the subject matter or materials discussed in the manuscript apart from those disclosed.

Reviewer disclosures​

Peer reviewers on this manuscript have no relevant financial or other relationships to disclose.

Kun taas yhteys näiden välillä löytyy.

Low-density lipoproteins cause atherosclerotic cardiovascular disease. 1. Evidence from genetic, epidemiologic, and clinical studies. A consensus statement from the European Atherosclerosis Society Consensus Panel

AbstractAims. To appraise the clinical and genetic evidence that low-density lipoproteins (LDLs) cause atherosclerotic cardiovascular disease (ASCVD).Metho

academic.oup.com

Näyttää Conflict of Interest tältä:

Spoileri

Travel and meeting logistics were supported by unrestricted educational grants from MSD and Amgen to the European Atherosclerosis Society. These companies were not present at the Consensus Panel meetings, had no role in the design or content of the manuscript, and had no right to approve or disapprove the final document. Funding to pay the Open Access publication charges for this article was provided by the European Atherosclerosis Society.

Conflict of interest: J.B. has received research grants from Amgen, AstraZeneca, NovoNordisk, Pfizer and Regeneron/Sanofi and honoraria for consultancy and lectures from Amgen, AstraZeneca, Eli Lilly, Merck, Novo-Nordisk, Pfizer, and Regeneron/Sanofi. E.B. has received honoraria from AstraZeneca, Amgen, Genfit, MSD, Sanofi-Regeneron, Unilever, Danone, Aegerion, Chiesi, Rottapharm, Lilly and research grants from Amgen, Danone and Aegerion. A.L.C. has received research grants to his institution from Amgen, Astra-Zeneca, Merck, Regeneron/Sanofi, and Sigma Tau, and honoraria for advisory boards, consultancy or speaker bureau from Abbot, Aegerion, Amgen, AstraZeneca, Eli Lilly, Genzyme, Merck/MSD,Mylan, Pfizer, Rottapharm and Sanofi-Regeneron. M.J.C. has received research grants from MSD, Kowa, Pfizer, and Randox and honoraria for consultancy/speaker activities from Amgen, Kowa, Merck, Sanofi, Servier, Unilever, and Regeneron. S.F. has the following disclosures for the last 12 months: Compensated consultant and advisory activities with Merck, Kowa, Sanofi, Amgen, Amarin, and Aegerion. B.A.F. has received research grants from Merck, Amgen and Esperion Therapeutics and received honoraria for lectures, consulting and/or advisory board membership from Merck, Amgen, Esperion, Ionis, and the American College of Cardiology. I.G. has received speaker fees from MSD and Pfizer relating to cardiovascular risk estimation and lipid guidelines, and consultancy/speaker fee from Amgen. H.N.G. has received research grants from Merck, Sanofi-Regeneron, and Amgen. He consults for Merck, Sanofi, Regeneron, Lilly, Kowa, Resverlogix, Boehringer Ingelheim. R.A.H. has received research grants from Aegerion, Amgen, The Medicines Company, Pfizer, and Sanofi. He consults for Amgen, Aegerion, Boston Heart Diagnostics, Gemphire, Lilly, and Sanofi. J.D.H reports honoraria/research grants from Aegerion, Alnylam, Catabasis, Lilly, Merck, Pfizer, Novartis, Regeneron, Sanofi. R.M.K is a Member, Merck Global Atherosclerosis Advisory Board. U.L. has received honoraria for lectures and/or consulting from Amgen, Medicines Company, Astra Zeneca, MSD, Berlin Chemie, Bayer, Abbott, and Sanofi. U.L. aufs has received honoraria for board membership, consultancy, and lectures from Amgen, MSD, Sanofi, and Servier. L.M. has received honoraria for consultancy and lectures from Amgen, Danone, Kowa, Merck, and Sanofi-Regeneron. S.J.N. has received research support from Amgen, AstraZeneca, Anthera, Cerenis, Novartis, Eli Lilly, Esperion, Resverlogix, Sanofi-Regeneron, InfraReDx. and LipoScience and is a consultant for Amgen, AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, CSL Behring, Eli Lilly, Merck, Takeda, Pfizer, Roche, Sanofi-Regeneron, Kowa. and Novartis. B.G.N. reports consultancies and honoraria for lectures from AstraZeneca, Sanofi, Regeneron, Aegerion, Fresenius, B Braun, Kaneka, Amgen. C.J.P. has received research support from Roche, MSD and honoraria from MSD, Sanofi/Regeneron, Amgen and Pfizer. F.J.R. has received grants/research support from Amgen and Sanofi and has received speaker fees or honoraria for consultation from AstraZeneca, Merck, Amgen, and Sanofi. K.K.R. has received research grants from Amgen, Sanofi-Regeneron and Pfizer and honoraria for lectures, advisory boards or as a steering committee member from Aegerion, Amgen, Sanofi-Regeneron, Pfizer, AstraZeneca, Cerenis, ISIS Pharma, Medco, Resverlogix, Kowa, Novartis, Cipla, Lilly, Algorithm, Takeda, Boehringer Ingelheim, MSD. Esperion, and AbbieVie. H.S. has received research grants from AstraZeneca, MSD, Bayer Vital, sanofi-aventis, and Pfizer and honoraria for speaker fees from AstraZeneca, MSD, Genzyme, sanofi-aventis, and Synlab. He has consulted for MSD and AstraZeneca. M.R.T. has received speaker fees from Amgen, Astra Zeneca, Chiesi Pharma and Eli Lilly and speaker fees and research support from Amgen, Sanofi Aventis and Novo Nordisk. She has consulted for AstraZeneca. L.T. has received research funding and/or honoraria for advisory boards, consultancy or speaker bureau from Abbott Mylan, Actelion, Aegerion, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Boehringer Ingelheim, Daiichi-Sankyo, GlaxoSmithKline, Menarini, Merck, Novartis, Pfizer, Sanofi-Regeneron, Servier and Synageva. G.F.W. has received research support from Amgen and Sanofi-Regeneron. O.W. has received honoraria for lectures or consultancy from Sanofi, Amgen, MSD, and Astra-Zeneca. B.v.S, and J.K.S. report no disclosures.

 

[Kansanparantaja]

Leijonat ovat tunettuja siitä että saattavat vetää kerralla lähes 50kg ruoka-annoksen. Sitten maataan päiviä kun ei pystytä liikkumaan. > wildlifetrip <

Ihmiselläkin on oma ns. puhdistusjärjestelmä: Autofagia. Autofagia käynnistyy eläimillä 24-48 paaston jälkeen. Ihmisillekin olisi hyvä silloin tällöin olla hetkiä ilman ruokaa, eikä vetää nykyisten suositusten mukaan 5 ateriaa päivässä.

Autophagy: Definition, Process, Fasting & Signs

Autophagy allows your body to break down and reuse old cell parts so your cells can operate more efficiently.

my.clevelandclinic.org

Nobelisti keksi, miten solut puhdistavat ja korjaavat itseään – "Voi löytyä ratkaisu pidempään elämään"

Autofagiaa käy kiittäminen, että elämme niinkin pitkään kuin elämme.

yle.fi

Autophagy - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[vindicator rapeto]

Kaikki linkkaamasi tutkimukset ovat meta-analyyseja tai epidemilogisia tutkimuksia. Näissä ei ole missään tehty varsinaista uutta tutkimusta tai kerätty uutta dataa, vaan korkeintaan tehty se seurantakysely usean vuoden jälkeen. Mitä ole syönyt viimeisen 4 vuoden aikana? Muistatko itse?
Tällaisia tutkimuksia on todella halpa ja kohtuu helppo totetuttaa. Pyöritellään jo valmiina saatavilla olevaa aineistoa ja tehdään sen perusteella uusia mullistavia johtopäätöksiä.

Lisää näyttöä lihansyönnin ja tyypin 2 diabeteksen yhteydestä

Paljon punaista lihaa sisältävä ruokavalio voi suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vastaavaa on havaittu aiemminkin, mutta tuore meta...

www.hyvaterveys.fi

Esim tässä yllä olevan linkin kautta pääsee The Lancetissä julkaistuun tutkimukseen, minkä johdannossa kerrotaan seuraavaa:

Global meat production has increased rapidly over the past 50 years. Dietary meat consumption surpasses optimal dietary guidelines in many regions,1 and is correlated with an elevated burden of non-communicable diseases, including type 2 diabetes.2–4 Type 2 diabetes affects more than 500 million people worldwide and is estimated to affect 1 billion people by 2050.4 Evidence from several meta-analyses of published prospective studies shows a positive association between intakes of unprocessed red meat and processed meat and the risk of type 2 diabetes.5–11 However, some reviews have drawn contradictory conclusions on the certainty of evidence in this field.12–15 Specifically, some studies concluded that the current evidence is weak and of low certainty for guiding dietary recommendations to limit meat consumption. These conclusions were derived from similar published data and results to other meta-analyses, but the data were interpreted differently (eg, without considering biological mechanisms) and through different evidence-grading approaches (such as the burden of proof approach or the GRADE approach, which are potentially influenced by epidemiological biases16), and potential conflicts of interest cannot be ruled out.13–15 Poultry has often been considered a potentially healthier alternative to red and processed meat;17–19 however, the association between poultry consumption and type 2 diabetes risk has been characterised in only a few studies, with inconclusive results.6,20–22 Moreover, published associations between meat consumption and the incidence of type 2 diabetes have been heterogeneous, probably because of variations in research methods (such as the extent of adjustment for potential confounders and baseline-only vs repeated dietary assessment) and variations in population-specific characteristics (such as cooking methods).5,6,13,14

Samaa aineistoa käyttämällä saadaan siis eriäviä tuloksia. Onpas kummaa. Epidimiologisten tutkimusten ongelma on se, että se ei huomioi muita muuttujia. Syy-yhteyttä niillä ei voi todistaa.

Tässä on käsitelty esim. LDL-kolesteroolin ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Ei löydä yhteyttä näiden välillä.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17512433.2018.1519391#abstract

Conflicts of Interest:

Spoileri

Declaration of Interest​

U Ravnskov, M de Lorgeril, R Hama, M Kendrick, H Okuyama and R Sundberg has published books with criticism of the cholesterol hypothesis. PJ Rosch has edited a book with criticism of the cholesterol hypothesis. KS Mccully has a US patent for a homocysteine-lowering protocol. The authors have no other relevant affiliations or financial involvement with any organization or entity with a financial interest in or financial conflict with the subject matter or materials discussed in the manuscript apart from those disclosed.

Reviewer disclosures​

Peer reviewers on this manuscript have no relevant financial or other relationships to disclose.

Kun taas yhteys näiden välillä löytyy.

Low-density lipoproteins cause atherosclerotic cardiovascular disease. 1. Evidence from genetic, epidemiologic, and clinical studies. A consensus statement from the European Atherosclerosis Society Consensus Panel

AbstractAims. To appraise the clinical and genetic evidence that low-density lipoproteins (LDLs) cause atherosclerotic cardiovascular disease (ASCVD).Metho

academic.oup.com

Näyttää Conflict of Interest tältä:

Spoileri

Travel and meeting logistics were supported by unrestricted educational grants from MSD and Amgen to the European Atherosclerosis Society. These companies were not present at the Consensus Panel meetings, had no role in the design or content of the manuscript, and had no right to approve or disapprove the final document. Funding to pay the Open Access publication charges for this article was provided by the European Atherosclerosis Society.

Conflict of interest: J.B. has received research grants from Amgen, AstraZeneca, NovoNordisk, Pfizer and Regeneron/Sanofi and honoraria for consultancy and lectures from Amgen, AstraZeneca, Eli Lilly, Merck, Novo-Nordisk, Pfizer, and Regeneron/Sanofi. E.B. has received honoraria from AstraZeneca, Amgen, Genfit, MSD, Sanofi-Regeneron, Unilever, Danone, Aegerion, Chiesi, Rottapharm, Lilly and research grants from Amgen, Danone and Aegerion. A.L.C. has received research grants to his institution from Amgen, Astra-Zeneca, Merck, Regeneron/Sanofi, and Sigma Tau, and honoraria for advisory boards, consultancy or speaker bureau from Abbot, Aegerion, Amgen, AstraZeneca, Eli Lilly, Genzyme, Merck/MSD,Mylan, Pfizer, Rottapharm and Sanofi-Regeneron. M.J.C. has received research grants from MSD, Kowa, Pfizer, and Randox and honoraria for consultancy/speaker activities from Amgen, Kowa, Merck, Sanofi, Servier, Unilever, and Regeneron. S.F. has the following disclosures for the last 12 months: Compensated consultant and advisory activities with Merck, Kowa, Sanofi, Amgen, Amarin, and Aegerion. B.A.F. has received research grants from Merck, Amgen and Esperion Therapeutics and received honoraria for lectures, consulting and/or advisory board membership from Merck, Amgen, Esperion, Ionis, and the American College of Cardiology. I.G. has received speaker fees from MSD and Pfizer relating to cardiovascular risk estimation and lipid guidelines, and consultancy/speaker fee from Amgen. H.N.G. has received research grants from Merck, Sanofi-Regeneron, and Amgen. He consults for Merck, Sanofi, Regeneron, Lilly, Kowa, Resverlogix, Boehringer Ingelheim. R.A.H. has received research grants from Aegerion, Amgen, The Medicines Company, Pfizer, and Sanofi. He consults for Amgen, Aegerion, Boston Heart Diagnostics, Gemphire, Lilly, and Sanofi. J.D.H reports honoraria/research grants from Aegerion, Alnylam, Catabasis, Lilly, Merck, Pfizer, Novartis, Regeneron, Sanofi. R.M.K is a Member, Merck Global Atherosclerosis Advisory Board. U.L. has received honoraria for lectures and/or consulting from Amgen, Medicines Company, Astra Zeneca, MSD, Berlin Chemie, Bayer, Abbott, and Sanofi. U.L. aufs has received honoraria for board membership, consultancy, and lectures from Amgen, MSD, Sanofi, and Servier. L.M. has received honoraria for consultancy and lectures from Amgen, Danone, Kowa, Merck, and Sanofi-Regeneron. S.J.N. has received research support from Amgen, AstraZeneca, Anthera, Cerenis, Novartis, Eli Lilly, Esperion, Resverlogix, Sanofi-Regeneron, InfraReDx. and LipoScience and is a consultant for Amgen, AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, CSL Behring, Eli Lilly, Merck, Takeda, Pfizer, Roche, Sanofi-Regeneron, Kowa. and Novartis. B.G.N. reports consultancies and honoraria for lectures from AstraZeneca, Sanofi, Regeneron, Aegerion, Fresenius, B Braun, Kaneka, Amgen. C.J.P. has received research support from Roche, MSD and honoraria from MSD, Sanofi/Regeneron, Amgen and Pfizer. F.J.R. has received grants/research support from Amgen and Sanofi and has received speaker fees or honoraria for consultation from AstraZeneca, Merck, Amgen, and Sanofi. K.K.R. has received research grants from Amgen, Sanofi-Regeneron and Pfizer and honoraria for lectures, advisory boards or as a steering committee member from Aegerion, Amgen, Sanofi-Regeneron, Pfizer, AstraZeneca, Cerenis, ISIS Pharma, Medco, Resverlogix, Kowa, Novartis, Cipla, Lilly, Algorithm, Takeda, Boehringer Ingelheim, MSD. Esperion, and AbbieVie. H.S. has received research grants from AstraZeneca, MSD, Bayer Vital, sanofi-aventis, and Pfizer and honoraria for speaker fees from AstraZeneca, MSD, Genzyme, sanofi-aventis, and Synlab. He has consulted for MSD and AstraZeneca. M.R.T. has received speaker fees from Amgen, Astra Zeneca, Chiesi Pharma and Eli Lilly and speaker fees and research support from Amgen, Sanofi Aventis and Novo Nordisk. She has consulted for AstraZeneca. L.T. has received research funding and/or honoraria for advisory boards, consultancy or speaker bureau from Abbott Mylan, Actelion, Aegerion, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Boehringer Ingelheim, Daiichi-Sankyo, GlaxoSmithKline, Menarini, Merck, Novartis, Pfizer, Sanofi-Regeneron, Servier and Synageva. G.F.W. has received research support from Amgen and Sanofi-Regeneron. O.W. has received honoraria for lectures or consultancy from Sanofi, Amgen, MSD, and Astra-Zeneca. B.v.S, and J.K.S. report no disclosures.

Kyse oli siis siitä että annoit ymmärtää allekirjoittaneen tuoneen tutkimuksia esiin joiden tekijöillä ja/tai rahoittajilla olisi eturistiriita tutkimukseen. Mikään tekstissäsi ei siis vahvistanut väitettäsi, joka on todella outoa. Lisäksi tuot itse kommenttisi perään uusia tutkimuksia, joista erikseen vielä copy/pastea mahdollisista eturistiriidoista. En nyt ihan oikeasti ymmärrä mihin pyrit. Jos et löydä tutkimuksen rahoittajasta eturistiriitaa, niin asia on sitten mun osalta tässä.

Ja mitä tulee tutkimusmetodeihin, meta-analyysit ovat sieltä luotettavimmasta päästä kaikista tutkimuksista ja näitä arvostetaan etenkin lääke- ja hammastieteissä ihan syystäkin. Meta-analyyseihin pohjaavia tutkimuksia käytetään myös ohjaamaan hoitosuosituksia.
Jos huomasit, syödyt lihamäärät ovat tutkimuksiin osallistuneilta kirjattu gramman tarkkuudella, joita sitten on tutkimuksissa hyödynnetty. Meta-analyyseissa yleensä tietoa yhdistellään matemaattisesti joka lisäksi helpottaa kokonaiskuvan muodostamista. Tässä kyseisessä tutkimuksessa osallistujien ennätyksellisen suuri määrä ja osallistuminen ympäri maailmaa lisää myös tutkimuksen luotettavuutta. Se että toistelet "epidemiologinen tutkimus" ei tässä merkitse yhtään mitään, etenkään tutkimusta heikentävästi. Lisäksi tutkimuksessa huomioitu siis myös muut ruokaryhmät lihan lisäksi.

Lisäksi toit esiin vain yhden esittämäni tutkimuksen, siinä siis eturistiriitoja ei ollut.

 

[huglo]

No jos verrataan, miten hyvin elimistö käyttää ruoka-aineksen hyväkseen, niin oman kokemuksen perusteella liha, kanamuna ja voi imeytyy paljon paremmin kuin kasvis aines.

Carnivorella vessa istunnot väheni kerran päivästä noin joka toiseen/kolmanteen päivään ja ulosteen määrä on siltikin vähemmän. Eikä kyse ole ummetuksesta, koska mitään huonoa olotilaa tms, ei ole.

"Ulostamisen tarve" tai paskan määrät oli myös sellainen asia jota keto/carnivoredieettiä rummuttavat uutiskommentoijat säännöllisesti hokivat. En osaa lopulta tätäkään arvioida sen enempää, mutta virallinen linja näyttää olevan se että suolisto pysyy kunnossa kun sillä on työtä. Eli kuituja lisää että suolistobakteereille riittää tekemistä eivätkä rupea jäytämään ihmisen omia kudoksia.

Mulla kun ei painon kanssa ole ongelmia eikä minkään veriarvojenkaan kanssa ole ollut, niin en hirveästi pelkäisi terveyteni puolesta muuten jos vaikka jotain lihansyöntiruokavaliota kokeilisin. Mutta sitä pelkäisin eniten että suolisto rupeaa prakaamaan jossain vaiheessa. Se on yhtä helvettiä se kun suolistotauti iskee ja ripulia tulee kymmenen kertaa päivässä.

Carnivorejengin mukaan heidän dieettinsä toki parantaa suolistotulehduksetkin ja kuidun tarve on salaliittoa tai korporaatioiden maksettua tutkimusta.

Vatsan toiminnasta on tosin sellainen omakohtainen kokemuskin, että limsat, karkit, muut mässyt ja varsinkin energiajuomat ja chilituotteet lopetettuani on vatsa rauhoittunut selvästi. Myös liikunnan lisäämisellä on voinut olla vaikutusta mutta hankalampi arvioida. Noita säännöllisesti käyttäessäni ja harrastusten ollessa lähinnä atk oli ripulikohtauksia silloin tällöin, nyt vain harvakseltaan.

 

[Kansanparantaja]

Kyse oli siis siitä että annoit ymmärtää allekirjoittaneen tuoneen tutkimuksia esiin joiden tekijöillä ja/tai rahoittajilla olisi eturistiriita tutkimukseen. Mikään tekstissäsi ei siis vahvistanut väitettäsi, joka on todella outoa. Lisäksi tuot itse kommenttisi perään uusia tutkimuksia, joista erikseen vielä copy/pastea mahdollisista eturistiriidoista. En nyt ihan oikeasti ymmärrä mihin pyrit. Jos et löydä tutkimuksen rahoittajasta eturistiriitaa, niin asia on sitten mun osalta tässä.

Ei kylläkään tuolla komentilla rahoitusta tarkoittanut, vaan yleistä, että epidemiologista tutkimusta RR = 1,06 pidetään jotenkin selvänä todisteena lihan ja syövän yhteydestä. Jos sinulle jäi tuosta sellainen fiilis, niin se ei ollut tarkoitus ja olen pahoillani.

Ja mitä tulee tutkimusmetodeihin, meta-analyysit ovat sieltä luotettavimmasta päästä kaikista tutkimuksista ja näitä arvostetaan etenkin lääke- ja hammastieteissä ihan syystäkin. Meta-analyyseihin pohjaavia tutkimuksia käytetään myös ohjaamaan hoitosuosituksia.
Jos huomasit, syödyt lihamäärät ovat tutkimuksiin osallistuneilta kirjattu gramman tarkkuudella, joita sitten on tutkimuksissa hyödynnetty. Meta-analyyseissa yleensä tietoa yhdistellään matemaattisesti joka lisäksi helpottaa kokonaiskuvan muodostamista. Tässä kyseisessä tutkimuksessa osallistujien ennätyksellisen suuri määrä ja osallistuminen ympäri maailmaa lisää myös tutkimuksen luotettavuutta. Se että toistelet "epidemiologinen tutkimus" ei tässä merkitse yhtään mitään, etenkään tutkimusta heikentävästi. Lisäksi tutkimuksessa huomioitu siis myös muut ruokaryhmät lihan lisäksi.

Meta-analyysit ovat hyvä työkalu, mutta ei nekään ongelmattomia ole. Ei meta-analyysi tee autuaaksi, jos lähtöaineistoja on pelkästään epidemiologisia tutkimuksia. Meta-analyysi on korkeintaan niin hyvä ja laadukas kuin se lähtödata mistä se tehdään.

Meta-analysis: pitfalls and hints

The present work is an overview of the main pitfalls which may occur when a researcher performs a meta-analysis. The main goal is to help clinicians evaluate published research results. Organizing and carrying out a meta-analysis is hard work, but the ...

www.ncbi.nlm.nih.gov

Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (Randomized Control Trial) on se kultastandardi. Tällä tutkimusmenetelmällä tehdyllä tutkimuksella voidaan jo osoittaa se syy-yhteys.

Randomized controlled trial - Wikipedia

en.wikipedia.org

Mikä oli tuo tutkimus, missä syöty lihamäärä oli mitattu gramman tarkkuudella? Mielläni lukisin sen läpi.

 

[Sallys]

Tohtoriopiskelija Harvardin yliopistosta söi 720 kananmunaa kuukaudessa ja LDL tipahti 18%. Kananmunat on superfoodia.

I ate 720 eggs in a month - here's what happened

Dr Nick Norwitz, a dual doctorate student at Harvard University, found that levels in his blood dropped two percent in the first two weeks and then - after he also started eating fruits.

www.dailymail.co.uk

 

[Clayman]

Tohtoriopiskelija Harvardin yliopistosta söi 720 kananmunaa kuukaudessa ja LDL tipahti 18%. Kananmunat on superfoodia.

I ate 720 eggs in a month - here's what happened

Dr Nick Norwitz, a dual doctorate student at Harvard University, found that levels in his blood dropped two percent in the first two weeks and then - after he also started eating fruits.

www.dailymail.co.uk

Joku tubettaja syö kananmunia ja tiedelehti Dailymail tekee siitä laiskan jutun. Ei kai tässä sitten mitään. Superfoodia on.

 

[Frankie]

Joku tubettaja syö kananmunia ja tiedelehti Dailymail tekee siitä laiskan jutun. Ei kai tässä sitten mitään. Superfoodia on.

Mua kiinnostaa se juttu, kun jannu on vuoden vetänyt 40 kananmunaa päivässä.

 

[Sallys]

Joku tubettaja syö kananmunia ja tiedelehti Dailymail tekee siitä laiskan jutun. Ei kai tässä sitten mitään. Superfoodia on.

Älä viitsi trollata. Kyseisellä Harvardin tohtorilla on aika paljon kovemmat meriitit kuin sinulla tai monella muulla täällä. On opiskelemassa toista tohtorin tutkintoaan. Mutta tämähän on vanhaa tietoa meille kaikille, jotka ovat seuranneet kolesterolikeskustelua. Kananmunien kolesterolia nostattavalla vaikutuksella peloittelu oli sitä 70-80 lukujen juttuja eikä yhdessäkään tutkimuksessa ole tätä osoitettu. Todellinen ravintopommi joka antaa kaikki tarvittavat ravinteet eikä nostata kolesterolia. Parasta superfoodia.

Dr Norwitz has a PhD in human brain metabolism from the University of Oxford and is completing his medical doctorate at Harvard University.

 

[latexii]

Voidaanko tutkimuksiin luottaa, jos mukana on yksityinen rahoittaja?

On selvää, että taloudelliset motiivit ovat yksi mahdollinen tiedettä vinouttava virhelähde. Mutta ilman mitään käsitystä vinouman suuruusluokasta, huoli jää pelkäksi sanahelinäksi. Kaivataan siis parempaa tietoa. Mikä on rahoituslähteen vinouttava vaikutus kvantitoituna, eli kovina numeroina mitattuna? Jos luku on suuri, tiedämme että kyse on suuresta ongelmasta, ja päinvastoin.

Tanskalais-kanadalais-australialainen (teollisuudesta riippumaton) tutkimusryhmä tarttui hiljattain tähän kysymykseen ja päätti koostaa aiheesta järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin. Tämä oli todellinen tutkimusten tutkimusten tutkimus! Ryhmä nimittäin veti yhteen aikaisempia meta-analyysejä ja järjestelmällisiä katsauksia (yht. 75kpl), jotka kattoivat yhteenlaskettuna yli 1500 tutkimusta lääkkeistä ja lääketieteellisistä laitteista. Tulokset julkaistiin vuonna 2017 Cochrane Collaborationin arvostetussa julkaisusarjassa. Tutkimuskysymys oli se, vaikuttaako rahoituslähde (julkinen vs. yksityinen) tutkimustulosten raportointiin. Tulos oli odotetusti, että kyllä se vaikuttaa! Tarkkaan ottaen, firman raha lisää suotuisan tuloksen todennäköisyyttä n. 30%. Tämä on katsojasta riippuen joko hyvä tai huono tulos. Jos ajatellaan, että n. 70% tutkimuksista on julkaistu hyvän tavan mukaan huolimatta firman rahoituksesta, ei se minun mielestäni mitenkään kovin hälyttävä tulos ole. Parantamisen varaa on, mutta asiat voisivat olla todellakin paljon huonommin. Totta puhuakseni, ennen tuota tutkimusta olisin voinut veikata numeron jopa suuremmaksi.


Jos taas 30% on mielestäsi huono tulos, tutkimus lievittää huolia toisellakin tapaa. Lukuarvon lisäksi, tutkijat katsoivat niitä tarkkoja mekanismeja, millä tämä firmoja suosiva taipumus muodostuu. He toteavat, että suurin osa on näkyvillä sille, joka vain tarkkaan katsoo. Jos esimerkiksi tutkimuksessa vertaillaan kahta lääkettä, kilpailijan lääkkeeseen saatetaan lipsauttaa vähän turhan pieni annos. Jos taas tulokset eivät muuten mairittele, niitä kaunistellaan sopivilla sanavalinnoilla. Ja niin edelleen.


Tämä on erinomainen uutinen, sillä se tarkoittaa sitä että positiivinen “spinnaus”, eli tulosten vääristely ei suinkaan ole piilossa. Yksityinen rahoittaja antaa syyn lukea paperi vähän kriittisemmällä silmällä mutta suoralta kädeltä tuomitsemiseen ei näyttäisi olevan aihetta. Toisaalta on tämä huono uutinen niille, jotka haluavat aina refleksinomaisesti etsiä rahoituslähteen tai jonkun muun tekosyyn jättää koko tutkimus lukematta.


pikaisen tuomion sijaan tutkimukset on aina luettava huolellisesti ja arvioitava niiden menetelmien ja muiden ansioiden perusteella – EI rahoittajan. @ Lauluja leivästä - Osa 2. - Tervettä skeptisyyttä


Mielestäni jos ohittaa tutkimukset joissa on yksityinen rahoittaja mukana, kertoo tasan tarkkaan vaan sen, että henkilöltä yksinkertaisesti puuttuu kompetenssi kaivaa sieltä yksityisen rahoittamasta tutkimuksesta se mahdollinen vinouma (jos sitä edes on) ja tarkastella miten se vaikuttaa lopputuloksiin vai vaikuttaako mitenkään. Vastaava tutkimus tehtiin liittyen ravintotutkimuksiin ja lopputulos oli vastaava.


------------------------------------------------------------------------------------------



Jos mietitään epidemilogisia tutkimuksia vaikka liittyen kolesterolin LDL -hiukkasiin niin siinähän keskeinen ongelma pienten vs. suurten LDL-hiukkasten on niiden mittaamiseen käytettävä menetelmien kirjo. Harhaanjohtavat tulokset perustuvat yleensä nk. gradienttigeelielektroforeesimenetelmään. Siinä verestä eristetyt lipoproteiinit upotetaan erityislaatuiseen geeliin, jonka tiheys muuttuu tasaisesti. Järjestelmään kytketään sähkövirta, jonka vaikutuksesta lipoproteiinit alkavat mönkiä geelin läpi. Mitä pienempiä ja tiheämpiä hiukkasia, sen pidemmälle ne pääsevät yhä tihenevässä geelissä. Isommat lipoproteiinit kulkeutuvat hitaammin, joten erikokoisten hiukkasten välille muodostuu ero.

Tämän menetelmän avulla saadaan yhdestä ihmisestä esiin hänen veressään kiertävien LDL-hiukkasten keskimääräinen kokojakauma. Toiseen henkilöön verrattuna hänen hiukkasensa ovat joko keskimäärin suurempia tai pienempiä, ja tätä voidaan verrata sydän- ja verisuonitautiriskiin. Geelipohjaisen kokomäärityksen ongelma on siinä, että analyysissä menetetään erittäin tärkeä tieto siitä, kuinka paljon hiukkasia on. Hiukkasten pieni keskikoko voi siis muodostua kahdella eri tavalla: vähän isoja hiukkasia TAI paljon pieniä. Geelipohjainen erottelumenetelmä ei tee eroa näiden välillä mutta todellisuudessa vain jälkimmäinen tapaus nostaa riskiä suurentuneen LDL-hiukkasmäärän vuoksi. Ja jotta soppa olisi valmis, isot ihmisjoukot sisältävät aina molempia tapauksia. Tästä muodostuu epidemiologisten tutkimusten kannalta olennainen ongelma: pienten ja suurten hiukkasten välillä vallitsee biologinen riippuvuussuhde. (Josta @Kansanparantaja myös mainitsi)

Jotta päästäisiin eroon tästä sekamelskasta ja riippuvuussuhteesta, tutkimuksissa on käytettävä geeliä parempaa menetelmää. Tarkemmin ottaen sellaista mikä antaa myös tietoa hiukkasten lukumäärästä.


Yksi tällainen menetelmä on nimeltään ydinmagneettiresonanssispektroskopia, eli tuttavallisemmin NMR. Siinä verinäyte altistetaan erittäin suuritehoiselle magneetille, joka saa näytteen atomien ytimet värähtelemään niiden ympäristönsä sanelemalla tavalla. Tämä värähtely mitataan ja tuloksena saadaan spektri, mistä voidaan lukea tarkasti hyvin monenlaisia näytteen sisältämiä rakenteita aina yksittäisistä molekyyleistä kokonaisiin lipoproteiineihin. NMR pystyy lukemaan samalla kertaa verinäytteestä paitsi LDL-hiukkasten koon, myös niiden määrän. Kun tätä menetelmää käytetään epidemiologisissa aineistoissa, on mahdollista tarkastella sekä isojen että pienten LDL-hiukkasten toisistaan riippumatonta itsenäistä riskitekijävaikutusta. @ Kolesterolihiukkasten koolla ei ole väliä - Tervettä skeptisyyttä


Tähän pätee mielestäni aivan sama asia kun ylempänä olevaan rahoituslähteeseen ja sen mahdollisesti tuomaan "vinoumaan". On olemassa huonoja epidemiologisia tutkimuksia kaikennäkösine riippuvuussuhteineen, mutta on olemassa myös todella hyviä epidemiologisia tutkimuksia joissa pystytään sillä tutkimusmenetelmällä tarkastelemaan toisistaan riippumatonta itsenäistä riskitekijää. Edelleen, jos todetaan kaikki epidemiologisten tutkimukset huonoina koska riippuvuus niin tämä kertoo tasan tarkkaan enempi siitä tutkijasta kun niistä tutkimuksista.

 

[Pepo]

Jos mietitään epidemilogisia tutkimuksia vaikka liittyen kolesterolin LDL -hiukkasiin niin siinähän keskeinen ongelma pienten vs. suurten LDL-hiukkasten on niiden mittaamiseen käytettävä menetelmien kirjo. Harhaanjohtavat tulokset perustuvat yleensä nk. gradienttigeelielektroforeesimenetelmään. Siinä verestä eristetyt lipoproteiinit upotetaan erityislaatuiseen geeliin, jonka tiheys muuttuu tasaisesti. Järjestelmään kytketään sähkövirta, jonka vaikutuksesta lipoproteiinit alkavat mönkiä geelin läpi. Mitä pienempiä ja tiheämpiä hiukkasia, sen pidemmälle ne pääsevät yhä tihenevässä geelissä. Isommat lipoproteiinit kulkeutuvat hitaammin, joten erikokoisten hiukkasten välille muodostuu ero.

Tämän menetelmän avulla saadaan yhdestä ihmisestä esiin hänen veressään kiertävien LDL-hiukkasten keskimääräinen kokojakauma. Toiseen henkilöön verrattuna hänen hiukkasensa ovat joko keskimäärin suurempia tai pienempiä, ja tätä voidaan verrata sydän- ja verisuonitautiriskiin. Geelipohjaisen kokomäärityksen ongelma on siinä, että analyysissä menetetään erittäin tärkeä tieto siitä, kuinka paljon hiukkasia on. Hiukkasten pieni keskikoko voi siis muodostua kahdella eri tavalla: vähän isoja hiukkasia TAI paljon pieniä. Geelipohjainen erottelumenetelmä ei tee eroa näiden välillä mutta todellisuudessa vain jälkimmäinen tapaus nostaa riskiä suurentuneen LDL-hiukkasmäärän vuoksi. Ja jotta soppa olisi valmis, isot ihmisjoukot sisältävät aina molempia tapauksia. Tästä muodostuu epidemiologisten tutkimusten kannalta olennainen ongelma: pienten ja suurten hiukkasten välillä vallitsee biologinen riippuvuussuhde. (Josta @Kansanparantaja myös mainitsi)

Jotta päästäisiin eroon tästä sekamelskasta ja riippuvuussuhteesta, tutkimuksissa on käytettävä geeliä parempaa menetelmää. Tarkemmin ottaen sellaista mikä antaa myös tietoa hiukkasten lukumäärästä.


Yksi tällainen menetelmä on nimeltään ydinmagneettiresonanssispektroskopia, eli tuttavallisemmin NMR. Siinä verinäyte altistetaan erittäin suuritehoiselle magneetille, joka saa näytteen atomien ytimet värähtelemään niiden ympäristönsä sanelemalla tavalla. Tämä värähtely mitataan ja tuloksena saadaan spektri, mistä voidaan lukea tarkasti hyvin monenlaisia näytteen sisältämiä rakenteita aina yksittäisistä molekyyleistä kokonaisiin lipoproteiineihin. NMR pystyy lukemaan samalla kertaa verinäytteestä paitsi LDL-hiukkasten koon, myös niiden määrän. Kun tätä menetelmää käytetään epidemiologisissa aineistoissa, on mahdollista tarkastella sekä isojen että pienten LDL-hiukkasten toisistaan riippumatonta itsenäistä riskitekijävaikutusta. @ Kolesterolihiukkasten koolla ei ole väliä - Tervettä skeptisyyttä

Tuo nyt ei äkkiseltään vaikuta kovin isolta virheeltä, kun tuossa mainitaan pienten ja suurten ldl:n koot:

LDL-hiukkasten koko vaihtelee välillä 22-27 nanometriä. “Isot” ovat välillä 25-27 ja “pienet” 22-25. Molemmat reilusti alle 70 nm.

Jos oletuksena on hiukkasten keskikoko 25, ja oikea olisikin ääri-minimitapauksessa 22, niin virhe olisi 13.6%.
Jollakin olisi mitattu LDL:ksi 3, niin salakavalasti se olisikin 3.41 vastaava.