- Liittynyt
- 04.02.2018
- Viestejä
- 237
Ja uskoisin muutenkin, että 2% vuosittainen hintojen nostaminen on ihan tervettä alalla kuin alalla.
-Matti
-Matti
Jos nyt jollain haluaa lohduttautua, niin talonrakennusala tuntuu olevan tilastollisesti hyvin syklistä ja isohkotkin muutokset ovat mahdollisia jo yhden vuoden säteellä, joskin tämän vuoden korotukset ovat vailla vertaa. Mutta esim. 2018 oli jonkinlainen buumi, kun taas 2019 oli paljon tiukempi vuosi. Toimittajia on Suomessa sen verran runsaasti ostajapohjaan nähden, että markkinaosuuksia on saatettu hakea katteiden kustannuksella. Jenkkien uutisten perusteella siellä on alueellisesti uusien talojen aloitukset tulleet hintojen kohoamisten myötä yli 15% alaspäin, joten saa nähdä miten näkyy aikanaan täällä. Eipä tässä olla vielä koronastakaan eroon päästy ja ihmiset eivät pääse kuluttamaan rahojaan matkusteluun, niin tuonkin ennallistumisella voi olla jotain vaikutuksia (ainakin raakatavaran hintoihin).Kyllä. Ainoa mikä tuon hinnan enää tuo alas on kilpailu, kukaan ei sitä vapaaehtoisesti enää laske koska syö tervettä katetta mistä oli pulaa jo aiemmin. Muutama talotoimittaja arvellut että n. 4-6% luokkaa olisi takaisinpäin meneminen jossain kohtaa hinnoissa.
-Matti
Kyllä. Monen eri muuttujan summa, ei pelkästään materiaalikustannuksetJos nyt jollain haluaa lohduttautua, niin talonrakennusala tuntuu olevan tilastollisesti hyvin syklistä ja isohkotkin muutokset ovat mahdollisia jo yhden vuoden säteellä, joskin tämän vuoden korotukset ovat vailla vertaa. Mutta esim. 2018 oli jonkinlainen buumi, kun taas 2019 oli paljon tiukempi vuosi. Toimittajia on Suomessa sen verran runsaasti ostajapohjaan nähden, että markkinaosuuksia on saatettu hakea katteiden kustannuksella. Jenkkien uutisten perusteella siellä on alueellisesti uusien talojen aloitukset tulleet hintojen kohoamisten myötä yli 15% alaspäin, joten saa nähdä miten näkyy aikanaan täällä. Eipä tässä olla vielä koronastakaan eroon päästy ja ihmiset eivät pääse kuluttamaan rahojaan matkusteluun, niin tuonkin ennallistumisella voi olla jotain vaikutuksia (ainakin raakatavaran hintoihin).
Uutisissa oli taannoin, että markkinoilta olisi kuulunut huhuja siitä, että talotoimittajat olisivat tarjonneet rahaa kaupan purkamisesta, mutta samassa jutussa tuo kiistettiin jyrkästi. Mainitsemaasi tapausta ei ole tullut vastaan, mutta jos näin on, niin sopimuksen yksipuolinen muuttaminen on taatusti ja yksiselitteisesti lainvastaista. Ehdottaa kai saa, mutta siihen ei ole missään nimessä järkevää suostua. Suosittelen eskaloimaan asian, mikäli Designtalo tosiaan näin toimii.Tuli tänään puhuttu tulevan naapurin kanssa ja hän sanoi heidän talotoimittajansa (Designtalo) soittaneen heille ja muille asiakkaille ja pyytäneen jo sovituista projekteista lisää rahaa.
Tarina ei kerro millaisista summista puhutaan ja voiko jo allekirjoitettua sopimusta muuttaa yksipuolisesti. Naapuri ei ollut kovin mielissään ja aikoi selvitellä asiaa.
Onko muilla tietoa tuollaisesta? Meillä ei ainakaan Kastellin kanssa ole ollut mitään keskustelua aiheesta.
Nämä tuntuvat aina osuvan kolmannelle osapuolelle, eli kukaan ei ole varsinaisesti ainakaan omaan tietooni itse sanonut, että hänelle olisi toimittajilta tullut ehdotuksia kaupan purkamisesta tai hintojen korotuksista sopimuksen solmimisen jälkeen. Mutta jos jollekin näin on oikeasti käynyt, niin suosittelisin vaatimaan talotoimittajaa esittämään ehdotuksensa kirjallisesti, niin asiasta jää jälki. Suostua ei silti pidä, ellei ole oikeasti esim. halukkuutta luopua hankkeesta. Nämä mahdolliset poikkeusjärjestelyt kuitenkin antavat vahvaa signaalia siitä, että tilanne on epäterve, eikä varmasti pitkässä juoksussa auta valmistajiakaan. Veikkaan, että tilauskirjoissakin alkaa väistämättä näkymään kohonneet kustannukset. Nyt tässä on ollut ruuhkaa tilauksissa senkin vuoksi, että porukka lykkäsi viime vuonna hankkeitaan, kun koronan vaikutukset olivat epäselviä.Tällainen ketju pisti silmään Twitterissä:
Prosentit ovat siitä hauskoja, että absoluuttiset luvut voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavalla, riippuen miten ja mistä asiaa laskee. Jos nyt vaikka meidän projekti on nyt 350te sijasta 400te hanke, niin 6% hinnanlasku tarkoittaisi meidän tapauksessa 24te säästöä, eli tänä vuonna tapahtunut hintojen kohoaminen puolittuisi jos katsotaan puhtaasti euroja.Kyllä. Ainoa mikä tuon hinnan enää tuo alas on kilpailu, kukaan ei sitä vapaaehtoisesti enää laske koska syö tervettä katetta mistä oli pulaa jo aiemmin. Muutama talotoimittaja arvellut että n. 4-6% luokkaa olisi takaisinpäin meneminen jossain kohtaa hinnoissa.
-Matti
Mun ei tarvitse onneksi tällaisella murehtia, alun perin vaimo oli se pihimpi meistä kahdesta. Meillä on onneksi elämässä muitakin asioita kuin tämä taloprojekti, joten ei tässä jäädä paikalleen polkemaan. Mielelläni toki saisin hankkeen alkuun ja kyllähän se tässä koko ajan kuitenkin edistyy, seinät eivät vaan välttämättä nouse pystyyn niin nopeasti kuin olisi suunnitellut.Vaarana on että akkas lähtee lätkimään kun alat venyttämään pennejä. Kämpän saaminen viivästyy, elämä pysähtyy ja tämä on naisille yleensä lopun alkua kun työpaikalla on kaikille jo kehuttu kuinka ensi vuonna asutaan talossa jossa lattiat on graniittia ja hanat kultaa. Kukaan ei halua pihiä miestä.
Millaiset kattoristikot tulossa?Minä avaan myös omaa taloprojektia ja mitä hinnoille on tässä syksyn aikana käynyt.
4 mh, oh+k, khh+tekn, wc, wc +s ja sitten vielä erillinen saunarakennus pukuhuone, wc, ph ja s. Rakennusala 220 m2 ja huoneistoala 172 m2.
Lisäksi vielä autokatos ja lämmin varasto talon päätyyn kiinni ja tästä kulku sisään taloon.
Talo itsessään tulee CLT-elementeistä ja autokatos/varasto ja saunarakennus kokonaisuudessaan pitkästä tavarasta.
Tontti on reilu 1690 m2. Tontti raivattiin puista keväällä 2021 ja kaivuri iski tontille kuokkansa elokuun alussa. Ensi viikolla olisi anturan valu ja siitä se lähtee pikkuhiljaa nousemaan.
CLT-elementtien hinnat olivat alunperin budjetoitu 30k €. Keväällä hinta oli noussut 36k € ja lopullinen hinta oli syksyllä jo 40 k€. Laitoimme tässä vaiheessa suunnitelmaan vähän uusiksi ja nyt lopulliseksi hinnaksi tuli 34 800€. Hinnat ovat alv 0. Lopulliseen hintaan vaikutti selvästi seinän paksuuden ohentaminen 240mm -> 200mm. Lisäksi seinien ulkopuolelle tulee lisäeristeeksi puukuitulevy 25mm. Tämän pitäisi käytännössä parantaa rakennuksen U-arvoa. Talo tullaan kuitenkin ulkopuolelta verhoilemaan, joten puukuitulevyn lisääminen verhouksen alle ei haittaa mitään. Säästöä tuli kuitenkin useampi tonni, mutta budjetoitu hinta nousee päälle 5000€.
Kattotuolit oli budjetoitu 6000€ keväällä. Nyt ensimmäinen tarjous oli Sepalta ja hinta 12k €. Uusinta tarjousten jälkeen kattotuolien lopullinen hinta 9000€. Budjetti paukkuu ylitse 3000€.
32x100 lautaa olen tilannut suoraan sahalta ja hinta/m on noin 1,4€. rautakaupasta tuo lauta maksaa noin 2€/m. Kallista on!
Päivitän tilannetta, jahka rakennusprojekti etenee. Kuvia voin myös lisätä työmaalta syksyn mittaan.
Ihan normaali harjakatto ilman käyttöullakkoa. Räystään pituuksia en muista. Kolmea eri kokoa kuitenkin tulee. Talon päälle, autokatoksen ja sitten saunarakennuksen.Millaiset kattoristikot tulossa?
Kiitos informatiivisestä viestistä. Yhden talon olen rakentanut ja toinen tarkoitus aloittaa muutaman vuoden sisään. Clt hinta ei kuulosta pahalta, osaatko sanoa mitä elementtiasennukset hinta tämmöisille on? Kattotuolit kuulostaa aika hintavilta. Muistelisin että muutama vuosi sitten olisin itse selvinnyt alle 5000e sisältäen myös välipohjan posipalkit. Kattotuolien tekijöillä varmaan tällähetkellä kädet täynnä töitä, olisiko nostanut muita enemmän hintoja...Minä avaan myös omaa taloprojektia ja mitä hinnoille on tässä syksyn aikana käynyt.
4 mh, oh+k, khh+tekn, wc, wc +s ja sitten vielä erillinen saunarakennus pukuhuone, wc, ph ja s. Rakennusala 220 m2 ja huoneistoala 172 m2.
Lisäksi vielä autokatos ja lämmin varasto talon päätyyn kiinni ja tästä kulku sisään taloon.
Talo itsessään tulee CLT-elementeistä ja autokatos/varasto ja saunarakennus kokonaisuudessaan pitkästä tavarasta.
Tontti on reilu 1690 m2. Tontti raivattiin puista keväällä 2021 ja kaivuri iski tontille kuokkansa elokuun alussa. Ensi viikolla olisi anturan valu ja siitä se lähtee pikkuhiljaa nousemaan.
CLT-elementtien hinnat olivat alunperin budjetoitu 30k €. Keväällä hinta oli noussut 36k € ja lopullinen hinta oli syksyllä jo 40 k€. Laitoimme tässä vaiheessa suunnitelmaan vähän uusiksi ja nyt lopulliseksi hinnaksi tuli 34 800€. Hinnat ovat alv 0. Lopulliseen hintaan vaikutti selvästi seinän paksuuden ohentaminen 240mm -> 200mm. Lisäksi seinien ulkopuolelle tulee lisäeristeeksi puukuitulevy 25mm. Tämän pitäisi käytännössä parantaa rakennuksen U-arvoa. Talo tullaan kuitenkin ulkopuolelta verhoilemaan, joten puukuitulevyn lisääminen verhouksen alle ei haittaa mitään. Säästöä tuli kuitenkin useampi tonni, mutta budjetoitu hinta nousee päälle 5000€.
Kattotuolit oli budjetoitu 6000€ keväällä. Nyt ensimmäinen tarjous oli Sepalta ja hinta 12k €. Uusinta tarjousten jälkeen kattotuolien lopullinen hinta 9000€. Budjetti paukkuu ylitse 3000€.
32x100 lautaa olen tilannut suoraan sahalta ja hinta/m on noin 1,4€. rautakaupasta tuo lauta maksaa noin 2€/m. Kallista on!
Päivitän tilannetta, jahka rakennusprojekti etenee. Kuvia voin myös lisätä työmaalta syksyn mittaan.
Asennukseen on arvioitu menevän noin 600€ (ammattimies päiväksi töihin + talkoo porukka) ja lisäksi reilu 2k € nosturiin + nosturimieheen. Päivässä nouseen elementit pystyyn, kun on vain kuusi elementtiä nostettavaa.Kiitos informatiivisestä viestistä. Yhden talon olen rakentanut ja toinen tarkoitus aloittaa muutaman vuoden sisään. Clt hinta ei kuulosta pahalta, osaatko sanoa mitä elementtiasennukset hinta tämmöisille on? Kattotuolit kuulostaa aika hintavilta. Muistelisin että muutama vuosi sitten olisin itse selvinnyt alle 5000e sisältäen myös välipohjan posipalkit. Kattotuolien tekijöillä varmaan tällähetkellä kädet täynnä töitä, olisiko nostanut muita enemmän hintoja...
Joltain talovalmistajalta voisi kysellä. Ainakin Finnlog myy clt-taloja. Sitten kyllä varmaan ihan eri clt-valmistajatkin osaa hinta-arvioita antaa.Voiko tollaisen CLT-talon kokonaishintaa jossain arvioida? CLT-talon haluaisin joskus rakentaa. Kivi ei kiinnosta, hirsi nyt mahdollisesti mutta CLT vaikuttaa mielestäni hyvältä.
Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.Hirsitalohan on energiatehokkuusmielessä ihan harakanpesä. Siis perus 60-luvun 2x4" runko ja 100mm lasivilla eristää huomattavasti tehokkaammin kuin normaali hirsiseinä.
Luulisi että nykyään osataan tehdä kestävä hirsitalo, kun niitä on tehty jo 1800-luvulla ja vieläkin ovat asuinkäytössä. Kotitalo on melkein 200v vanha, hirret 50cmX50cmX10m. Naapuritalo taitaa olla jo lähempänä 300v kuin 200v ikää ja sekin tehty paksusta hirrestä ja on edelleen asuinkäytössä. Kyllä siinä vaan on sitä jotain, kun olohuone on 80m² kokoinen ja sisäkatto on 5m korkeudessa. Vähän aikaa meni totutellessa "perus" 2,5m kattokorkeuteen kun omilleen muutti.Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.
270mm lamellihirren U-arvo on nopealla googlettelulla 0,41W/m2K kun rankaseinän "normi" tänäpäivänä on 0,17W/m2K niin on tuossa jonkinlainen ero. Ja noi nykymuodin mukaiset räystäättömät tai pieniräystaiset lamellihirsitalot tuskin kestää 100-200vuotta muissa kuin talopakettien myyjien puheissa.Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.
No tuossa vajaa vuosi sitten laskin kiusallani yhden hirsitalon johtumislämpötehon olevan tässä eteläsuomessa vaatimattomat 7,5kW isompi mitä se olisi ollut tuollaisella hyvällä normaalirakenteisella seinällä..Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.
Kyllä sinulla taitaa olla laskelmat pielessä, jos seinästä saat 7,5 kW tehontarve-eroja. Tyypillisessä pientalossa on seinää jotain 80-100 m2, ja ero U-arvossa 0,24 W/m2K (0,17 / 0,41). Laske siitä sitten n. 50 K lämpötilaerolla.Tuo 0,17W/m²K on normin mukainen minimiseinä, mutta käytännössä se varsinainen sienä ei voi vuotaa noin paljoa, koska yleensä siihen puhkaistaan myös ikkunoita ja ovia joiden osalta tuo jää pienemmäksi.
No tuossa vajaa vuosi sitten laskin kiusallani yhden hirsitalon johtumislämpötehon olevan tässä eteläsuomessa vaatimattomat 7,5kW isompi mitä se olisi ollut tuollaisella hyvällä normaalirakenteisella seinällä..
No ehkä siinä olisi silloin käytetty huonommin eristäviä muita rakenteita, jolloin todellinen tehontarve ei olisi noin paljoa kasvanut, mutta jos tuohon taloon olisi vaan laitettu hirsien tilalle "tavallinen" seinä, olisi riittänyt 7,5kW pienempi lämmitysteho.
Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.olisi riittänyt 7,5kW pienempi lämmitysteho.
Mitoitettavalla tehollahan pitää lämmittää kaikkina 8760 tuntina vuodessa...Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.
Joo ei tietysti koko aikaa tarvi lämmittää mutta silti kuulostaa todella isolta tuo ero. Jos kolmena talvikuukautena tuolla tehoerolla lämmitetään niin se on 16kwh vuodessa.Mitoitettavalla tehollahan pitää lämmittää kaikkina 8760 tuntina vuodessa...
Pyöröhirsimökki yhdessä kerroksessa, hirren halkaisija 230mm. Asuineliöitä vajaat n.150m2. Maalämpö. 4 henkisen perheen vuotuinen sähkönkulutus 12000kWh, josta sähkökiukaan (12kw) lämmitystä lähes joka toinen päivä. Veikkasin että mentäisi reippaasti alle 10 000 kWh vuosikulutuksessa jos jättäisi saunanlämmittelyt vähemmälle. Paljonko vähemmällä pitäisi vielä päästä jotta olisi kestävästi tehty ekoteko?Että aika luovasti saa ajatella jos päätyy siihen että hirsitalo on kestävästi tehty ekoteko)
Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.Kyllä sinulla taitaa olla laskelmat pielessä, jos seinästä saat 7,5 kW tehontarve-eroja. Tyypillisessä pientalossa on seinää jotain 80-100 m2, ja ero U-arvossa 0,24 W/m2K (0,17 / 0,41). Laske siitä sitten n. 50 K lämpötilaerolla.
Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.
Jotain tällaista uumoilinkin, koska normaalissa pientalossa tuo ero 30 asteen pakkasella olisi alle 1 kW luokkaa, ei 7,5 kW. Ja tosiaan "normaalit seinäthän" on U-arvoltaan jotain 0,14 - 0,17, matalaenergiataloissa esim. 0,12. Hirsitaloissa taas esim. n. 0,40, jos ei puhuta mistään kesämökin hirsistä, jollaiset näkyy tuossa sinun esimerkissäsi olevan. Eli aina saadaan parran pärinää ja valheellista mielikuvaa luotua, kun valitaan esimerkiksi joku kesämökkimäinen hirsilinna, ja verrataan sitä passiivitalon seinään, mutta kutsutaan sitäkin "normaaliksi hyväksi seinäksi". Maallikko tietysti kauhistelee asiaa, tajuamatta että tuo 7,5 kW ei voi millään pitää paikkaansa. Mitä pidemmälle ollaan menty energian laskennassa elinkaari-ajatteluun, sitä paremmin ovat hirsitalot suhteelisesti pärjänneet.Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.
Mikään tyypillinen pientalo tuo ei tietenkään ole.
Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.
Ristus mikä mansiooni. Ei taida olla ihan pelkästään asumiskäytössä?Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.
Mikään tyypillinen pientalo tuo ei tietenkään ole.
Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.
Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 204mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 182mm paksusta. Kuva Honkarakenteen sivuilta.Jotain tällaista uumoilinkin, koska normaalissa pientalossa tuo ero 30 asteen pakkasella olisi alle 1 kW luokkaa, ei 7,5 kW. Ja tosiaan "normaalit seinäthän" on U-arvoltaan jotain 0,14 - 0,17, matalaenergiataloissa esim. 0,12. Hirsitaloissa taas esim. n. 0,40, jos ei puhuta mistään kesämökin hirsistä, jollaiset näkyy tuossa sinun esimerkissäsi olevan. Eli aina saadaan parran pärinää ja valheellista mielikuvaa luotua, kun valitaan esimerkiksi joku kesämökkimäinen hirsilinna, ja verrataan sitä passiivitalon seinään, mutta kutsutaan sitäkin "normaaliksi hyväksi seinäksi". Maallikko tietysti kauhistelee asiaa, tajuamatta että tuo 7,5 kW ei voi millään pitää paikkaansa. Mitä pidemmälle ollaan menty energian laskennassa elinkaari-ajatteluun, sitä paremmin ovat hirsitalot suhteelisesti pärjänneet.
Tuossahan lukee että 204mm hirren u-arvo on 0,53.Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 240mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 200mm paksusta. Kuva Honkarakenteen sivuilta.
No niin olikin, korjasin paksuudet tuohon omaan viestiin, kiitos huomiostaTuossahan lukee että 204mm hirren u-arvo on 0,53.
Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 204mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 182mm paksusta.
Kyllä ainakin mitä tuttavat ova hirsitaloja ( Kimara / Honka) rakentaneet viime vuosina, niin pääosin tuota 204mm ollut seinät.Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.
Kaipa siinä on myös jonkinlainen kotitoimisto, mutta kyllähän tuo sinänsä ihan normaalissa asumiskäytössä on. Ei se erityisen valtavalta tunnu, mitä enemmän neliöitä, sen tuhlaavammin niitä käytetään. Toisaalta kun ikkunasta näkyy järvi, niin kyllä se ihan melekkäältä tuntuu että sinne järvelle on sitä ikkuna-aukkoa puhkaistu leveästi ja laajaan.Ristus mikä mansiooni. Ei taida olla ihan pelkästään asumiskäytössä?
Tuo on viimevuonna pystytetty talo, ja n. 20cm paksu se hirsiseinä on, enkä keksi millä lihaksilla se olisi kesämökiksi määritelty, eikä ne ole sitä tonttiakaan ostaneet kuin aikaisintaan -19, eli mikään vanha rakennuslupakaan ei voi olla kyseessä.Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.
Puhuin eilen yhden suunnitelijan kanssa,joka on töissä yhdessä isoimmista hirsitalotehtaista.Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.
Eikös tuo ollut jonkinlainen hybriditoteutus (mielestäni olin näkevinäni rakennusvaiheessa, että koostuisi osin betonielementeistä)? Esim. Laukaassa on rakennettu kouluja CLT-elementeistä ja siellä käytettiin vähemmän betonia, tosin clt hieman eri asia kuin nuo lamellihirret.Karstulaan rakennettiin yhtenäiskoulu jossa ulkoseinät on painumatonta hirttä. Ei siinäkään ollut kuin 220mm seinällä paksuutta.
Piti saada hintaa ylöspäin, niin keksittiin myyvämpi nimi.Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...
Niinpä. Ei kai nyt hiilikuitusuksiakaan voi kutsua suksiksi, koska eivät ole pelkkää puuta.Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...
Tämä! Harmi kyllä, että tuon myyvemmän nimen takia sitten piti rueta tekemään sitä kallista liimausta.Piti saada hintaa ylöspäin, niin keksittiin myyvämpi nimi.
Ulkoseinistä suurin osa (hatusta 90%) hirttä, mutta siellä täällä on jäykistäviä betoniseiniä.Eikös tuo ollut jonkinlainen hybriditoteutus (mielestäni olin näkevinäni rakennusvaiheessa, että koostuisi osin betonielementeistä)? Esim. Laukaassa on rakennettu kouluja CLT-elementeistä ja siellä käytettiin vähemmän betonia, tosin clt hieman eri asia kuin nuo lamellihirret.
Liimahirsissä se hirren ytimen puun syysuunta on pystyssä. Vähentää painumisen aiheuttamaa jälkisäätötyötä ja liitoksista saadaan tiiviimpiä kun ei tarvitse jättää painumavaroja ikkunoihin ym. Aika hankala olisi rakentaa noita yli yhden kerroksen hirsiseiniä kun pitäisi jättää hiivatin korkeita painumavaroja..Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...