Valmistalopaketit

[mattipoeka]

Ja uskoisin muutenkin, että 2% vuosittainen hintojen nostaminen on ihan tervettä alalla kuin alalla.

-Matti

 

[Pete88]

Kyllä. Ainoa mikä tuon hinnan enää tuo alas on kilpailu, kukaan ei sitä vapaaehtoisesti enää laske koska syö tervettä katetta mistä oli pulaa jo aiemmin. Muutama talotoimittaja arvellut että n. 4-6% luokkaa olisi takaisinpäin meneminen jossain kohtaa hinnoissa.

-Matti

Jos nyt jollain haluaa lohduttautua, niin talonrakennusala tuntuu olevan tilastollisesti hyvin syklistä ja isohkotkin muutokset ovat mahdollisia jo yhden vuoden säteellä, joskin tämän vuoden korotukset ovat vailla vertaa. Mutta esim. 2018 oli jonkinlainen buumi, kun taas 2019 oli paljon tiukempi vuosi. Toimittajia on Suomessa sen verran runsaasti ostajapohjaan nähden, että markkinaosuuksia on saatettu hakea katteiden kustannuksella. Jenkkien uutisten perusteella siellä on alueellisesti uusien talojen aloitukset tulleet hintojen kohoamisten myötä yli 15% alaspäin, joten saa nähdä miten näkyy aikanaan täällä. Eipä tässä olla vielä koronastakaan eroon päästy ja ihmiset eivät pääse kuluttamaan rahojaan matkusteluun, niin tuonkin ennallistumisella voi olla jotain vaikutuksia (ainakin raakatavaran hintoihin).

 

[mattipoeka]

Jos nyt jollain haluaa lohduttautua, niin talonrakennusala tuntuu olevan tilastollisesti hyvin syklistä ja isohkotkin muutokset ovat mahdollisia jo yhden vuoden säteellä, joskin tämän vuoden korotukset ovat vailla vertaa. Mutta esim. 2018 oli jonkinlainen buumi, kun taas 2019 oli paljon tiukempi vuosi. Toimittajia on Suomessa sen verran runsaasti ostajapohjaan nähden, että markkinaosuuksia on saatettu hakea katteiden kustannuksella. Jenkkien uutisten perusteella siellä on alueellisesti uusien talojen aloitukset tulleet hintojen kohoamisten myötä yli 15% alaspäin, joten saa nähdä miten näkyy aikanaan täällä. Eipä tässä olla vielä koronastakaan eroon päästy ja ihmiset eivät pääse kuluttamaan rahojaan matkusteluun, niin tuonkin ennallistumisella voi olla jotain vaikutuksia (ainakin raakatavaran hintoihin).

Kyllä. Monen eri muuttujan summa, ei pelkästään materiaalikustannukset

 

[PetriV]

Tuli tänään puhuttu tulevan naapurin kanssa ja hän sanoi heidän talotoimittajansa (Designtalo) soittaneen heille ja muille asiakkaille ja pyytäneen jo sovituista projekteista lisää rahaa.

Tarina ei kerro millaisista summista puhutaan ja voiko jo allekirjoitettua sopimusta muuttaa yksipuolisesti. Naapuri ei ollut kovin mielissään ja aikoi selvitellä asiaa.

Onko muilla tietoa tuollaisesta? Meillä ei ainakaan Kastellin kanssa ole ollut mitään keskustelua aiheesta.

 

[Pete88]

Tuli tänään puhuttu tulevan naapurin kanssa ja hän sanoi heidän talotoimittajansa (Designtalo) soittaneen heille ja muille asiakkaille ja pyytäneen jo sovituista projekteista lisää rahaa.

Tarina ei kerro millaisista summista puhutaan ja voiko jo allekirjoitettua sopimusta muuttaa yksipuolisesti. Naapuri ei ollut kovin mielissään ja aikoi selvitellä asiaa.

Onko muilla tietoa tuollaisesta? Meillä ei ainakaan Kastellin kanssa ole ollut mitään keskustelua aiheesta.

Uutisissa oli taannoin, että markkinoilta olisi kuulunut huhuja siitä, että talotoimittajat olisivat tarjonneet rahaa kaupan purkamisesta, mutta samassa jutussa tuo kiistettiin jyrkästi. Mainitsemaasi tapausta ei ole tullut vastaan, mutta jos näin on, niin sopimuksen yksipuolinen muuttaminen on taatusti ja yksiselitteisesti lainvastaista. Ehdottaa kai saa, mutta siihen ei ole missään nimessä järkevää suostua. Suosittelen eskaloimaan asian, mikäli Designtalo tosiaan näin toimii.

 

[PetriV]

Tällainen ketju pisti silmään Twitterissä:

 

[Pete88]

Tällainen ketju pisti silmään Twitterissä:

Nämä tuntuvat aina osuvan kolmannelle osapuolelle, eli kukaan ei ole varsinaisesti ainakaan omaan tietooni itse sanonut, että hänelle olisi toimittajilta tullut ehdotuksia kaupan purkamisesta tai hintojen korotuksista sopimuksen solmimisen jälkeen. Mutta jos jollekin näin on oikeasti käynyt, niin suosittelisin vaatimaan talotoimittajaa esittämään ehdotuksensa kirjallisesti, niin asiasta jää jälki. Suostua ei silti pidä, ellei ole oikeasti esim. halukkuutta luopua hankkeesta. Nämä mahdolliset poikkeusjärjestelyt kuitenkin antavat vahvaa signaalia siitä, että tilanne on epäterve, eikä varmasti pitkässä juoksussa auta valmistajiakaan. Veikkaan, että tilauskirjoissakin alkaa väistämättä näkymään kohonneet kustannukset. Nyt tässä on ollut ruuhkaa tilauksissa senkin vuoksi, että porukka lykkäsi viime vuonna hankkeitaan, kun koronan vaikutukset olivat epäselviä.

 

[Mike_S]

Mielenkiintoista keskustelua johon on itsekin pakko osallistua kun tätä touhua tullut tässä seurattua jo pian viitisen vuotta.

Kaikenkaikkiaan markkinahäiriö, mutta hintojen äkilliseen mittavaan laskuun en jaksa uskoa. Kilpailu pudottanee hintoja hieman, mutta tätä kautta saattaa myös muutama peluri tipahtaa kentältä pois ongelmien takia. Eli tässähän on käsittääkseni mahdollisuudet ja perustukset pian valettuna vuosisadan stagflaatiolle, mikäli markkinan omituisuus jatkuu, orastava talouskasvu jatkuu entiseen malliin ja kiihtyy vanhan ajan mittoihin, mutta samalla AY-pomot vaativat palkkamalttia ja valtiot joutuvat korottamaan myös verokertymäänsä.

Kaiken kaikkiaan historia on sen osoittanut ja itsekin mututuntumalla jälkeenpäin todennut jo monta kertaa että paras aika se on ostaa/rakentaa kun on "huono aika" ja viivyttäminen vain kostautuu kohonneina kustannuksina. 03/2017 käyntiin laitettu, 01/2018 muutettu projekti alkaa olemaan nyt täysin valmis. Hieman huonohko ajanjakso oli tuolloin meneillään ja kyllähän se hirvitti ensimmäisiä taloja alkaa tänne alueelle rakennuttamaan - ensimmäisellä tonttikierroksella kun tontit eivät kelvanneet kenellekään, mutta niin vain on buumin ansiosta tullut tämä ja uudempi alue aivan täyteen taloja näinkin lyhyessä ajassa. Sinällään siis hymyilyttää ja voi olla tyytyväinen kun ajoitus osui aikalailla kohdalleen.

Nyt toki olisi aivan toinen tilanne ja joutuisi kieltämättä todella paljosta karsimaan. Tässä tilanteessa todennäköisesti ostaisin valmiin jos kovalla tinkaamisella sattuisi sopivan löytämään. Katettahan niistä jää ja siihen saumaan tulisi nyt iskeä, vaikka välittäjät yrittävät niidenkin hintoja nostaa. Toki työlle ja rakennuttamisen riskille ja vastuille on aina korvaus saatava ja en minäkään ihan ilmaiseksi luopuisi, mutta liika on liikaa maksavan näkökulmasta. Tässäpä toki myös syy miksi oman tekeminen kannattaa aina kunhan järkevästi toteuttaa - antaa pelivaraa markkinoilla moneen suuntaan - mutta juuri nyt se ei tunnu olevan järkevästi mahdollista.

 

[Pete88]

Kyllä. Ainoa mikä tuon hinnan enää tuo alas on kilpailu, kukaan ei sitä vapaaehtoisesti enää laske koska syö tervettä katetta mistä oli pulaa jo aiemmin. Muutama talotoimittaja arvellut että n. 4-6% luokkaa olisi takaisinpäin meneminen jossain kohtaa hinnoissa.

-Matti

Prosentit ovat siitä hauskoja, että absoluuttiset luvut voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavalla, riippuen miten ja mistä asiaa laskee. Jos nyt vaikka meidän projekti on nyt 350te sijasta 400te hanke, niin 6% hinnanlasku tarkoittaisi meidän tapauksessa 24te säästöä, eli tänä vuonna tapahtunut hintojen kohoaminen puolittuisi jos katsotaan puhtaasti euroja.

Enpä sitä mielelläni hanketta lykkäisi, mutta meillä vaihtoehdot on joka tapauksessa, että A) joko hinnat taittuvat ja alkavat laskea, jolloin päästää aiemmin rakentamaan tai sitten B) näistä hinnoista tulee ns. pysyviä, jolloin rakentaminen alkaa sitten kun tuo hintaero on saatu säästämällä kurottua umpeen. Meillä on jo tontti ja paljon suunnitelmia tehtynä, joten olisi todella kallista lähteä tässä vaiheessa hankkeesta kokonaan luopumaankaan. Ei olla myöskään valmiita karsimaan suunnitelmia niin paljon, että saataisiin sitä kautta tuo takaisin budjettiin, koska se tekisi talosta meille toimimattoman, eikä siinä olisi mitään järkeä vaivaan nähden.

Jos jotain hyvää tässä pakollisessa odottamisessa on se, ettei tule ainakaan tehtyä mitään kalliita ratkaisuja sen suhteen, että alettaisiin nyt rakentamaan ja myöhemmin todettaisiin, että rakennettiin mahdollisimman huonossa suhdanteessa. Siihen en myöskään usko, että hinnat voisivat tästä enää pidemmällä aikavälillä kovin jyrkästi kasvaa, koska talonrakentamisen inflaatio olisi jo sitten sitä tasoa, ettei siihen kenelläkään keskituloisella olisi varaa.

 

[taski]

Vaarana on että akkas lähtee lätkimään kun alat venyttämään pennejä. Kämpän saaminen viivästyy, elämä pysähtyy ja tämä on naisille yleensä lopun alkua kun työpaikalla on kaikille jo kehuttu kuinka ensi vuonna asutaan talossa jossa lattiat on graniittia ja hanat kultaa. Kukaan ei halua pihiä miestä.

 

[Zippaaja]

Allekirjoittaneella on vielä tässä vaiheessa enemmänkin sellainen fiilis, että kättä taskuun ja mökki pystyyn. Projektia on sen verran pitkään odoteltu alkavaksi, että nyt kun ollaan vihdoinkin lähellä starttia, ei hinnankorotus vielä järkyttävästi heilauta venettä. Toki realiteetit on muistettava, että jos hintavaihtelu olisi aivan järkyttävää ylöspäin, niin karsia pitää sitten kokonaisuudesta.

 

[Pete88]

Vaarana on että akkas lähtee lätkimään kun alat venyttämään pennejä. Kämpän saaminen viivästyy, elämä pysähtyy ja tämä on naisille yleensä lopun alkua kun työpaikalla on kaikille jo kehuttu kuinka ensi vuonna asutaan talossa jossa lattiat on graniittia ja hanat kultaa. Kukaan ei halua pihiä miestä.

Mun ei tarvitse onneksi tällaisella murehtia, alun perin vaimo oli se pihimpi meistä kahdesta. Meillä on onneksi elämässä muitakin asioita kuin tämä taloprojekti, joten ei tässä jäädä paikalleen polkemaan. Mielelläni toki saisin hankkeen alkuun ja kyllähän se tässä koko ajan kuitenkin edistyy, seinät eivät vaan välttämättä nouse pystyyn niin nopeasti kuin olisi suunnitellut.

Hyvä juttu, jos porukka pystyy vielä hinnannoususta huolimatta hankkeisiin ryhtymään, vaikka sitten kokonaisuudesta karsimalla. Meidän tapauksessa kun hirsitaloa on aiottu, eikä aiota siitä luopua, on tuo 50ke extra kulu niin iso, ettei sitä ole mieltä maksaa, ellei se ole sitten pysyvä korotus hintoihin. Ammatin puolesta tiedän myös, että aika moni rakentaa taloja siellä luototuksen ylärajalla ja noin kova kululisä väistämättä koituu useamman kohtaloksi viimeistään pankissa, missä testataan maksuvaraa. Tuskin myöskään kovin monella on innokkuutta lähteä niin paljon karsimaan hankkeistaan, varsinkin nyt trendinä tuntuvat olevan väljemmät neliöt. Mutta tämä toki täysin spekulaatiota ja nähdään sitten jatkossa. Ainakin täällä Jyväskylässä rakennuslupien määrä OKT-hankkeiden suhteen ovat selvästi keväästä pudonneet.

 

[Darknessi]

Minä avaan myös omaa taloprojektia ja mitä hinnoille on tässä syksyn aikana käynyt.

4 mh, oh+k, khh+tekn, wc, wc +s ja sitten vielä erillinen saunarakennus pukuhuone, wc, ph ja s. Rakennusala 220 m2 ja huoneistoala 172 m2.

Lisäksi vielä autokatos ja lämmin varasto talon päätyyn kiinni ja tästä kulku sisään taloon.

Talo itsessään tulee CLT-elementeistä ja autokatos/varasto ja saunarakennus kokonaisuudessaan pitkästä tavarasta.

Tontti on reilu 1690 m2. Tontti raivattiin puista keväällä 2021 ja kaivuri iski tontille kuokkansa elokuun alussa. Ensi viikolla olisi anturan valu ja siitä se lähtee pikkuhiljaa nousemaan.

CLT-elementtien hinnat olivat alunperin budjetoitu 30k €. Keväällä hinta oli noussut 36k € ja lopullinen hinta oli syksyllä jo 40 k€. Laitoimme tässä vaiheessa suunnitelmaan vähän uusiksi ja nyt lopulliseksi hinnaksi tuli 34 800€. Hinnat ovat alv 0. Lopulliseen hintaan vaikutti selvästi seinän paksuuden ohentaminen 240mm -> 200mm. Lisäksi seinien ulkopuolelle tulee lisäeristeeksi puukuitulevy 25mm. Tämän pitäisi käytännössä parantaa rakennuksen U-arvoa. Talo tullaan kuitenkin ulkopuolelta verhoilemaan, joten puukuitulevyn lisääminen verhouksen alle ei haittaa mitään. Säästöä tuli kuitenkin useampi tonni, mutta budjetoitu hinta nousee päälle 5000€.

Kattotuolit oli budjetoitu 6000€ keväällä. Nyt ensimmäinen tarjous oli Sepalta ja hinta 12k €. Uusinta tarjousten jälkeen kattotuolien lopullinen hinta 9000€. Budjetti paukkuu ylitse 3000€.

32x100 lautaa olen tilannut suoraan sahalta ja hinta/m on noin 1,4€. rautakaupasta tuo lauta maksaa noin 2€/m. Kallista on!

Päivitän tilannetta, jahka rakennusprojekti etenee. Kuvia voin myös lisätä työmaalta syksyn mittaan.

 

[Warfe]

Minä avaan myös omaa taloprojektia ja mitä hinnoille on tässä syksyn aikana käynyt.

4 mh, oh+k, khh+tekn, wc, wc +s ja sitten vielä erillinen saunarakennus pukuhuone, wc, ph ja s. Rakennusala 220 m2 ja huoneistoala 172 m2.

Lisäksi vielä autokatos ja lämmin varasto talon päätyyn kiinni ja tästä kulku sisään taloon.

Talo itsessään tulee CLT-elementeistä ja autokatos/varasto ja saunarakennus kokonaisuudessaan pitkästä tavarasta.

Tontti on reilu 1690 m2. Tontti raivattiin puista keväällä 2021 ja kaivuri iski tontille kuokkansa elokuun alussa. Ensi viikolla olisi anturan valu ja siitä se lähtee pikkuhiljaa nousemaan.

CLT-elementtien hinnat olivat alunperin budjetoitu 30k €. Keväällä hinta oli noussut 36k € ja lopullinen hinta oli syksyllä jo 40 k€. Laitoimme tässä vaiheessa suunnitelmaan vähän uusiksi ja nyt lopulliseksi hinnaksi tuli 34 800€. Hinnat ovat alv 0. Lopulliseen hintaan vaikutti selvästi seinän paksuuden ohentaminen 240mm -> 200mm. Lisäksi seinien ulkopuolelle tulee lisäeristeeksi puukuitulevy 25mm. Tämän pitäisi käytännössä parantaa rakennuksen U-arvoa. Talo tullaan kuitenkin ulkopuolelta verhoilemaan, joten puukuitulevyn lisääminen verhouksen alle ei haittaa mitään. Säästöä tuli kuitenkin useampi tonni, mutta budjetoitu hinta nousee päälle 5000€.

Kattotuolit oli budjetoitu 6000€ keväällä. Nyt ensimmäinen tarjous oli Sepalta ja hinta 12k €. Uusinta tarjousten jälkeen kattotuolien lopullinen hinta 9000€. Budjetti paukkuu ylitse 3000€.

32x100 lautaa olen tilannut suoraan sahalta ja hinta/m on noin 1,4€. rautakaupasta tuo lauta maksaa noin 2€/m. Kallista on!

Päivitän tilannetta, jahka rakennusprojekti etenee. Kuvia voin myös lisätä työmaalta syksyn mittaan.

Millaiset kattoristikot tulossa?

 

[Darknessi]

Millaiset kattoristikot tulossa?

Ihan normaali harjakatto ilman käyttöullakkoa. Räystään pituuksia en muista. Kolmea eri kokoa kuitenkin tulee. Talon päälle, autokatoksen ja sitten saunarakennuksen.

 

[skude]

Minä avaan myös omaa taloprojektia ja mitä hinnoille on tässä syksyn aikana käynyt.

4 mh, oh+k, khh+tekn, wc, wc +s ja sitten vielä erillinen saunarakennus pukuhuone, wc, ph ja s. Rakennusala 220 m2 ja huoneistoala 172 m2.

Lisäksi vielä autokatos ja lämmin varasto talon päätyyn kiinni ja tästä kulku sisään taloon.

Talo itsessään tulee CLT-elementeistä ja autokatos/varasto ja saunarakennus kokonaisuudessaan pitkästä tavarasta.

Tontti on reilu 1690 m2. Tontti raivattiin puista keväällä 2021 ja kaivuri iski tontille kuokkansa elokuun alussa. Ensi viikolla olisi anturan valu ja siitä se lähtee pikkuhiljaa nousemaan.

CLT-elementtien hinnat olivat alunperin budjetoitu 30k €. Keväällä hinta oli noussut 36k € ja lopullinen hinta oli syksyllä jo 40 k€. Laitoimme tässä vaiheessa suunnitelmaan vähän uusiksi ja nyt lopulliseksi hinnaksi tuli 34 800€. Hinnat ovat alv 0. Lopulliseen hintaan vaikutti selvästi seinän paksuuden ohentaminen 240mm -> 200mm. Lisäksi seinien ulkopuolelle tulee lisäeristeeksi puukuitulevy 25mm. Tämän pitäisi käytännössä parantaa rakennuksen U-arvoa. Talo tullaan kuitenkin ulkopuolelta verhoilemaan, joten puukuitulevyn lisääminen verhouksen alle ei haittaa mitään. Säästöä tuli kuitenkin useampi tonni, mutta budjetoitu hinta nousee päälle 5000€.

Kattotuolit oli budjetoitu 6000€ keväällä. Nyt ensimmäinen tarjous oli Sepalta ja hinta 12k €. Uusinta tarjousten jälkeen kattotuolien lopullinen hinta 9000€. Budjetti paukkuu ylitse 3000€.

32x100 lautaa olen tilannut suoraan sahalta ja hinta/m on noin 1,4€. rautakaupasta tuo lauta maksaa noin 2€/m. Kallista on!

Päivitän tilannetta, jahka rakennusprojekti etenee. Kuvia voin myös lisätä työmaalta syksyn mittaan.

Kiitos informatiivisestä viestistä. Yhden talon olen rakentanut ja toinen tarkoitus aloittaa muutaman vuoden sisään. Clt hinta ei kuulosta pahalta, osaatko sanoa mitä elementtiasennukset hinta tämmöisille on? Kattotuolit kuulostaa aika hintavilta. Muistelisin että muutama vuosi sitten olisin itse selvinnyt alle 5000e sisältäen myös välipohjan posipalkit. Kattotuolien tekijöillä varmaan tällähetkellä kädet täynnä töitä, olisiko nostanut muita enemmän hintoja...

 

[Darknessi]

Kiitos informatiivisestä viestistä. Yhden talon olen rakentanut ja toinen tarkoitus aloittaa muutaman vuoden sisään. Clt hinta ei kuulosta pahalta, osaatko sanoa mitä elementtiasennukset hinta tämmöisille on? Kattotuolit kuulostaa aika hintavilta. Muistelisin että muutama vuosi sitten olisin itse selvinnyt alle 5000e sisältäen myös välipohjan posipalkit. Kattotuolien tekijöillä varmaan tällähetkellä kädet täynnä töitä, olisiko nostanut muita enemmän hintoja...

Asennukseen on arvioitu menevän noin 600€ (ammattimies päiväksi töihin + talkoo porukka) ja lisäksi reilu 2k € nosturiin + nosturimieheen. Päivässä nouseen elementit pystyyn, kun on vain kuusi elementtiä nostettavaa.

 

[Darknessi]

Voiko tollaisen CLT-talon kokonaishintaa jossain arvioida? CLT-talon haluaisin joskus rakentaa. Kivi ei kiinnosta, hirsi nyt mahdollisesti mutta CLT vaikuttaa mielestäni hyvältä.

Joltain talovalmistajalta voisi kysellä. Ainakin Finnlog myy clt-taloja. Sitten kyllä varmaan ihan eri clt-valmistajatkin osaa hinta-arvioita antaa.
Kalliimpaa tuo clt taitaa olla pitkään tavaraan verrattuna, mutta työtunneissa tulee sitten säästöä.

 

[JuhaH]

Musta clt on perusteltua jos halutaan erikoisempia arkkitehtoonisia rakenteita - tuolla kun pystyy tekemään betonielementtimäisiä ratkaisuja puusta. Jos tarkoitus on rakentaa suht perustalo, niin clt:n järkevyys voi olla vähän kyseenalaista.

Clt ilmeisesti käsitellään energiatodistuksessa hirsitalona? Tuo 200mm puuta ja 50mm eristettä kuulostaa aika vähäiseltä kun omassa suunnitteilla olevassa talossa eristettä seinissä on melkein 300mm ja energiatodistuksessa ollaan senkin kanssa vähän rajoilla.

 

[Pakana]

Hirsitalohan on energiatehokkuusmielessä ihan harakanpesä. Siis perus 60-luvun 2x4" runko ja 100mm lasivilla eristää huomattavasti tehokkaammin kuin normaali hirsiseinä.

 

[PCB]

Hirsitalohan on energiatehokkuusmielessä ihan harakanpesä. Siis perus 60-luvun 2x4" runko ja 100mm lasivilla eristää huomattavasti tehokkaammin kuin normaali hirsiseinä.

Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.

 

[Farendlöse]

Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.

Luulisi että nykyään osataan tehdä kestävä hirsitalo, kun niitä on tehty jo 1800-luvulla ja vieläkin ovat asuinkäytössä. Kotitalo on melkein 200v vanha, hirret 50cmX50cmX10m. Naapuritalo taitaa olla jo lähempänä 300v kuin 200v ikää ja sekin tehty paksusta hirrestä ja on edelleen asuinkäytössä. Kyllä siinä vaan on sitä jotain, kun olohuone on 80m² kokoinen ja sisäkatto on 5m korkeudessa. Vähän aikaa meni totutellessa "perus" 2,5m kattokorkeuteen kun omilleen muutti.

Jos olisin rakentamassa, niin kyllä hirrestä tekisin. Hyvän näköisiä on uudetkin hirsitalot sisältä.

 

[JuhaH]

Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.

270mm lamellihirren U-arvo on nopealla googlettelulla 0,41W/m2K kun rankaseinän "normi" tänäpäivänä on 0,17W/m2K niin on tuossa jonkinlainen ero. Ja noi nykymuodin mukaiset räystäättömät tai pieniräystaiset lamellihirsitalot tuskin kestää 100-200vuotta muissa kuin talopakettien myyjien puheissa.

 

[toimelias]

Kyllä hirsitalot on varmasti hienoja ja hyviä taloja, mutta energiataloudellisuuden näkökulmasta aika heikkoja. Rakennuslupakaan ei irtoa ilman kompensaatiota paremmalla iv koneella, ikkunoilla, lattianeristepaksuuksilla. Ja sitten se hengittävä talo argumentti, loppuen lopuksi on aika lailla sama mitä materiaalia seinät on jos rakennuksessa on toimiva koneellinen ilmanvaihto.

Tuossa juttua u arvon vaikutuksesta energiakulutukseen Massiivipuurakenteiden energiamääräysten helpotukset tarkoittavat toteutuessaan paluuta 1960-luvulle - KIRA-foorumi

 

[Raitsa]

Tein CLT:stä talon ja tallin, seinien U-arvo 0.16.
80mm CLT ja Paroc Cortex One 180mm eriste ulkoseinissä.
600mm Parocin puhallusvillaa katoilla.

 

[Cyberbajo]

Itselle tulossa Designtalon ideal avaimetkäteen paketti integroidulla autotalilla/varastolla 108m2 +37,5m2
Ja päätin viimehetkellä tehdä sähköt itse ja alennus oli 6400€??
Tuolla ei saa edes tarvikkeita, onko joku muu kysynyt vastaavaa alennusta?

 

[jukra]

Muutto/5-vailla valmiissa se projekti on yleensä sen verta optimoitu talotehtaan puolesta etteivät halua ottaa vaivoiksi venyviä sähkötöitä ja sitä myöten kokonaisuuden hallinnan hankaloitumista. Meille ainaki aikanaan suoraa sanottiin näin useammalta tehtaalta ja siksi hyvityshinta pidetään aika pienenä.

Ite tein aikanaan vain tallin ja sinne sähköt.. jälkikäteen ajatellen oli ihan riittävästi kun varsinkin töiden ohella rakentaessa sitä hommaa on aika paljo muutenki ja sit olis pitäny yrittää siinä tietyssä slotissa saada talon sähköt tehtyä iltahommina.

 

[Pakana]

Tuo 0,17W/m²K on normin mukainen minimiseinä, mutta käytännössä se varsinainen sienä ei voi vuotaa noin paljoa, koska yleensä siihen puhkaistaan myös ikkunoita ja ovia joiden osalta tuo jää pienemmäksi.

Ahaa. Eipä se seinän osuus niin kovin suuri ole, kun lasketaan elinkaarikustannuksia. Kyllä 275 mm hirrellä saadaan ihan hyviä ja energiatehokkaita taloja, erona vaan siihen rankaseinään että hirsiseinä kestää 100-200 vuotta, käytännössä ilman riskejä. Tiiveyshän noissa on hyvä. Hirren markkinaosuus omakotitaloista taitaa olla historiallisen korkealla, ja nyt tehdään lisäksi julkisia rakennuksia enenevässä määrin. Että aika moni luottaa siihen, että voi tehdä harakanpesän.

No tuossa vajaa vuosi sitten laskin kiusallani yhden hirsitalon johtumislämpötehon olevan tässä eteläsuomessa vaatimattomat 7,5kW isompi mitä se olisi ollut tuollaisella hyvällä normaalirakenteisella seinällä..
No ehkä siinä olisi silloin käytetty huonommin eristäviä muita rakenteita, jolloin todellinen tehontarve ei olisi noin paljoa kasvanut, mutta jos tuohon taloon olisi vaan laitettu hirsien tilalle "tavallinen" seinä, olisi riittänyt 7,5kW pienempi lämmitysteho.

 

[PCB]

Tuo 0,17W/m²K on normin mukainen minimiseinä, mutta käytännössä se varsinainen sienä ei voi vuotaa noin paljoa, koska yleensä siihen puhkaistaan myös ikkunoita ja ovia joiden osalta tuo jää pienemmäksi.


No tuossa vajaa vuosi sitten laskin kiusallani yhden hirsitalon johtumislämpötehon olevan tässä eteläsuomessa vaatimattomat 7,5kW isompi mitä se olisi ollut tuollaisella hyvällä normaalirakenteisella seinällä..
No ehkä siinä olisi silloin käytetty huonommin eristäviä muita rakenteita, jolloin todellinen tehontarve ei olisi noin paljoa kasvanut, mutta jos tuohon taloon olisi vaan laitettu hirsien tilalle "tavallinen" seinä, olisi riittänyt 7,5kW pienempi lämmitysteho.

Kyllä sinulla taitaa olla laskelmat pielessä, jos seinästä saat 7,5 kW tehontarve-eroja. Tyypillisessä pientalossa on seinää jotain 80-100 m2, ja ero U-arvossa 0,24 W/m2K (0,17 / 0,41). Laske siitä sitten n. 50 K lämpötilaerolla.

 

[JuhaH]

Määräykset sallii 180mm hirren ilman eristeitä (0,59 W/m2K) ja Honka-talojen esitteen mukaan yleisin paksuus on 200mm (0,53 W/m2K), meidän 2-kerroksisessa 106 asuinneliön talossa seinäpinta-alaa on 226m2 miinus ikkunat ja ovet. Vähän pyöristellen jos tuo sijaitsisi 3-vyöhykkeellä tulisi tehoeroa (yleisin hirsi vs. rankatalo) keskilämpötilalla ja 21 asteen huonelämpötilalla noin 1,2kW ja mitoittavalla arvolla noin 4kW .

Piruttain testasin e-laskurissa miten tuo seinätyypin vaihtaminen vaikuttaisi omaan taloon, niin e-luku nousisi 122->183(kWh/m2/a) kun vaatimus rankatalolle on 127. Että aika luovasti saa ajatella jos päätyy siihen että hirsitalo on kestävästi tehty ekoteko)

 

[Hammer Schultz]

olisi riittänyt 7,5kW pienempi lämmitysteho.

Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.

 

[irspa]

Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.

Mitoitettavalla tehollahan pitää lämmittää kaikkina 8760 tuntina vuodessa...

 

[Hammer Schultz]

Mitoitettavalla tehollahan pitää lämmittää kaikkina 8760 tuntina vuodessa...

Joo ei tietysti koko aikaa tarvi lämmittää mutta silti kuulostaa todella isolta tuo ero. Jos kolmena talvikuukautena tuolla tehoerolla lämmitetään niin se on 16kwh vuodessa.

Kuten sanoin, maallikko täällä huutelee joten voin olla täysin väärässäkin.

 

[Tilipitappitippitappi]

Että aika luovasti saa ajatella jos päätyy siihen että hirsitalo on kestävästi tehty ekoteko)

Pyöröhirsimökki yhdessä kerroksessa, hirren halkaisija 230mm. Asuineliöitä vajaat n.150m2. Maalämpö. 4 henkisen perheen vuotuinen sähkönkulutus 12000kWh, josta sähkökiukaan (12kw) lämmitystä lähes joka toinen päivä. Veikkasin että mentäisi reippaasti alle 10 000 kWh vuosikulutuksessa jos jättäisi saunanlämmittelyt vähemmälle. Paljonko vähemmällä pitäisi vielä päästä jotta olisi kestävästi tehty ekoteko?

 

[Pakana]

Kyllä sinulla taitaa olla laskelmat pielessä, jos seinästä saat 7,5 kW tehontarve-eroja. Tyypillisessä pientalossa on seinää jotain 80-100 m2, ja ero U-arvossa 0,24 W/m2K (0,17 / 0,41). Laske siitä sitten n. 50 K lämpötilaerolla.

Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.

Mikään tyypillinen pientalo tuo ei tietenkään ole.

Näin maallikolle kuulostaa hirveälle erolle, 7.5kw lämmitysteho on vuodessa vajaa 65.000kwh joka on ihan järjetön määrä.

Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.

 

[PCB]

Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.

Mikään tyypillinen pientalo tuo ei tietenkään ole.


Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.

Jotain tällaista uumoilinkin, koska normaalissa pientalossa tuo ero 30 asteen pakkasella olisi alle 1 kW luokkaa, ei 7,5 kW. Ja tosiaan "normaalit seinäthän" on U-arvoltaan jotain 0,14 - 0,17, matalaenergiataloissa esim. 0,12. Hirsitaloissa taas esim. n. 0,40, jos ei puhuta mistään kesämökin hirsistä, jollaiset näkyy tuossa sinun esimerkissäsi olevan. Eli aina saadaan parran pärinää ja valheellista mielikuvaa luotua, kun valitaan esimerkiksi joku kesämökkimäinen hirsilinna, ja verrataan sitä passiivitalon seinään, mutta kutsutaan sitäkin "normaaliksi hyväksi seinäksi". Maallikko tietysti kauhistelee asiaa, tajuamatta että tuo 7,5 kW ei voi millään pitää paikkaansa. Mitä pidemmälle ollaan menty energian laskennassa elinkaari-ajatteluun, sitä paremmin ovat hirsitalot suhteelisesti pärjänneet.

 

[jefreitteri]

Ulkoseinän U arvo 0,53 (tarkistin kun oli tuossa helposti tarkistettavissa), hyvä "normaaliseinä" on alle 0,1, en kyllä muista montako neliötä sitä ulkoseinää on, mutta mitä tuollaisessa 500m² 8m korkeassa hirsilinnassa nyt on, ihan tautisesti.

Mikään tyypillinen pientalo tuo ei tietenkään ole.


Tuo mitoitusteho on siis se joka laskennallisesti tarvitaan kun ulkona on -25°C.

Ristus mikä mansiooni. Ei taida olla ihan pelkästään asumiskäytössä?

 

[toimelias]

Jotain tällaista uumoilinkin, koska normaalissa pientalossa tuo ero 30 asteen pakkasella olisi alle 1 kW luokkaa, ei 7,5 kW. Ja tosiaan "normaalit seinäthän" on U-arvoltaan jotain 0,14 - 0,17, matalaenergiataloissa esim. 0,12. Hirsitaloissa taas esim. n. 0,40, jos ei puhuta mistään kesämökin hirsistä, jollaiset näkyy tuossa sinun esimerkissäsi olevan. Eli aina saadaan parran pärinää ja valheellista mielikuvaa luotua, kun valitaan esimerkiksi joku kesämökkimäinen hirsilinna, ja verrataan sitä passiivitalon seinään, mutta kutsutaan sitäkin "normaaliksi hyväksi seinäksi". Maallikko tietysti kauhistelee asiaa, tajuamatta että tuo 7,5 kW ei voi millään pitää paikkaansa. Mitä pidemmälle ollaan menty energian laskennassa elinkaari-ajatteluun, sitä paremmin ovat hirsitalot suhteelisesti pärjänneet.

Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 204mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 182mm paksusta. Kuva Honkarakenteen sivuilta.

muoks. paksuudet oikein warfen huomion mukaan.

 

[Warfe]

Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 240mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 200mm paksusta. Kuva Honkarakenteen sivuilta.

Tuossahan lukee että 204mm hirren u-arvo on 0,53.

 

[toimelias]

Tuossahan lukee että 204mm hirren u-arvo on 0,53.

No niin olikin, korjasin paksuudet tuohon omaan viestiin, kiitos huomiosta

 

[PCB]

Ei myöskään kannata luoda valheellista mielikuvaa että omakotitaloissa käytettäisiin vakiona tuota 270mm hirttä jossa u-arvo on 0,41. Taitaa olla kuitenkin tuo 204mm hirsi se mistä suurin osa suomessa rakennettavista hirsitaloista tehdään ja sen u arvo on 0,53, kesämökit sitten siitä 182mm paksusta.

Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.

 

[Raaka]

Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.

Kyllä ainakin mitä tuttavat ova hirsitaloja ( Kimara / Honka) rakentaneet viime vuosina, niin pääosin tuota 204mm ollut seinät.

 

[Pakana]

Ristus mikä mansiooni. Ei taida olla ihan pelkästään asumiskäytössä?

Kaipa siinä on myös jonkinlainen kotitoimisto, mutta kyllähän tuo sinänsä ihan normaalissa asumiskäytössä on. Ei se erityisen valtavalta tunnu, mitä enemmän neliöitä, sen tuhlaavammin niitä käytetään. Toisaalta kun ikkunasta näkyy järvi, niin kyllä se ihan melekkäältä tuntuu että sinne järvelle on sitä ikkuna-aukkoa puhkaistu leveästi ja laajaan.

Kyllä se kuitenkin jossain näkyy kun keskivertoihmisen rakennusbudjetti kerrotaan pariin kolmeen kertaan. Pelkkä koon kasvattaminenhan laskee käytännössä sitä neliöhintaa aika nopeasti.

Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.

Tuo on viimevuonna pystytetty talo, ja n. 20cm paksu se hirsiseinä on, enkä keksi millä lihaksilla se olisi kesämökiksi määritelty, eikä ne ole sitä tonttiakaan ostaneet kuin aikaisintaan -19, eli mikään vanha rakennuslupakaan ei voi olla kyseessä.

En sitten tiedä missä määrin tilannetta muuttaa se että tuo on rinteessä, ja kellarikerros on harkkoseinällä, en tiedä onko se jotain styrox harkkoa tms, mä en näe kuin pinnan, enkä ole sen paksuutta sen kummemmin tutkinut, autotallin seinä ei ole hirttä.

Tuota lämmitystehoa ylipäätään aloin laskemaan kun kertoivat että olivat saaneet tarjouksen 12kW maalämpökoneesta, joka tuntui äkkiä pienitehoiselta. Ilmeisesti se joka tuon tarjouksen teki ei pystynyt tuon isompaa maalämpöä tarjoamaan, lopullinen järjestelmä oli muistaakseni 22kW.

 

[Warfe]

Ei vaan omakotitalot pääosin 270 mm hirrestä, tämä on ainakin oma käsitys. Kyllä se 204 mm taisi siirtyä mökkihirreksi jo yli 10 vuotta sitten.

Puhuin eilen yhden suunnitelijan kanssa,joka on töissä yhdessä isoimmista hirsitalotehtaista.
Sanoi että hyvin suuri osa hirsi ok-taloista edelleen tehdään siitä reilu 20cm hirrestä. 270mm tms. Hirsi Lähinnä hyvin varakkaiden rakentajien valinta taloihin

 

[lelfonso]

Karstulaan rakennettiin yhtenäiskoulu jossa ulkoseinät on painumatonta hirttä. Ei siinäkään ollut kuin 220mm seinällä paksuutta.

 

[Pete88]

Karstulaan rakennettiin yhtenäiskoulu jossa ulkoseinät on painumatonta hirttä. Ei siinäkään ollut kuin 220mm seinällä paksuutta.

Eikös tuo ollut jonkinlainen hybriditoteutus (mielestäni olin näkevinäni rakennusvaiheessa, että koostuisi osin betonielementeistä)? Esim. Laukaassa on rakennettu kouluja CLT-elementeistä ja siellä käytettiin vähemmän betonia, tosin clt hieman eri asia kuin nuo lamellihirret.

 

[persu]

Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...

 

[Farendlöse]

Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...

Piti saada hintaa ylöspäin, niin keksittiin myyvämpi nimi.

 

[PCB]

Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...

Niinpä. Ei kai nyt hiilikuitusuksiakaan voi kutsua suksiksi, koska eivät ole pelkkää puuta.

Piti saada hintaa ylöspäin, niin keksittiin myyvämpi nimi.

Tämä! Harmi kyllä, että tuon myyvemmän nimen takia sitten piti rueta tekemään sitä kallista liimausta.

 

[lelfonso]

Eikös tuo ollut jonkinlainen hybriditoteutus (mielestäni olin näkevinäni rakennusvaiheessa, että koostuisi osin betonielementeistä)? Esim. Laukaassa on rakennettu kouluja CLT-elementeistä ja siellä käytettiin vähemmän betonia, tosin clt hieman eri asia kuin nuo lamellihirret.

Ulkoseinistä suurin osa (hatusta 90%) hirttä, mutta siellä täällä on jäykistäviä betoniseiniä.

Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...

Liimahirsissä se hirren ytimen puun syysuunta on pystyssä. Vähentää painumisen aiheuttamaa jälkisäätötyötä ja liitoksista saadaan tiiviimpiä kun ei tarvitse jättää painumavaroja ikkunoihin ym. Aika hankala olisi rakentaa noita yli yhden kerroksen hirsiseiniä kun pitäisi jättää hiivatin korkeita painumavaroja..