Valmistalopaketit

Liimahirsissä se hirren ytimen puun syysuunta on pystyssä. Vähentää painumisen aiheuttamaa jälkisäätötyötä ja liitoksista saadaan tiiviimpiä kun ei tarvitse jättää painumavaroja ikkunoihin ym.
....eli kyseessä on kirjaimellisesti CLT-elementti eikä hirsi - tosin kohtuu pitkä ja kapea sellainen.
 
Liimahirsissä se hirren ytimen puun syysuunta on pystyssä. Vähentää painumisen aiheuttamaa jälkisäätötyötä ja liitoksista saadaan tiiviimpiä kun ei tarvitse jättää painumavaroja ikkunoihin ym. Aika hankala olisi rakentaa noita yli yhden kerroksen hirsiseiniä kun pitäisi jättää hiivatin korkeita painumavaroja..

No ei se nyt noin mene. Liimahirsien oikea nimitys on lamellihirsi, ja niitä on monenlaisia. Ensimmäiset tehty Suomessakin joskus 90-luvulla. Lamellihirsi voi olla liimattu monella eri tavalla, osassa saattaa olla 2 lamellia, osassa jopa 8 lamellia. Joissakin liimasaumoja vain pystyssä, joissakin vaakasuunnassa, joissakin molempiin suuntiin.

Sitten on vielä tämä suhteellisen tuore tulokas, ns. painumaton lamellihirsi, joista kehittyneimmissä on osa lamelleista syyn suunnaltaan pystyssä, jolloin painuminen on lähes olematonta. Tätä on nykytuotannostakin vain murto-osa. Lisäksi osa valmistajista markkinoi painumattomana myös ei-ristiinliimattua hirttä, jossa toki painumaa saatu pienemmäksi, mutta ei vastaa lähimainkaan ristiinliimatun ominaisuuksia.

Kyllä hirsirakennuksia on tehty todella korkeinakin, esim. 3-4 kerroksen korkuisina, ja pientaloja ja mökkejä 2 kerroksisinakin melkoisia määriä joka vuosi. Painumavarat tietysti huomioitava. Painumaton hirsi kyllä tässä iso muutos silti.
 
Viimeksi muokattu:
Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...

Olikohan 80- luvulla, kun lamellihirsiä alettiin tehdä.

Liimahirsissä se hirren ytimen puun syysuunta on pystyssä. Vähentää painumisen aiheuttamaa jälkisäätötyötä ja liitoksista saadaan tiiviimpiä kun ei tarvitse jättää painumavaroja ikkunoihin ym. Aika hankala olisi rakentaa noita yli yhden kerroksen hirsiseiniä kun pitäisi jättää hiivatin korkeita painumavaroja..

Näin siis näissä Honkarakenteen tyylin painumattomissa, vähä valmistajasta riippuu montako lamellia siellä välillä on pystyssä. Hongalla on kai ollut tähän joku patentti tai muu suoja millä saivat pidettyä kilpailijoita poissa ristiinliimatuista jonnekin 2017-2018 asti. Tavallista painuvaa lamellia saa kyllä melkein mistä vaan.

Muut vaihtoehdot painumattomaan rakenteesen ovat Finnlamellin ruuvatut ja erikoiskuivatut tavalliset lamellihirret toisiinsa ruuvattuna. Honkataloilla on sitten oma pulttaustekniikka, jolla onnistuu painumaton myös tavallisella hirrellä. Honkatalojen systeemissä on se etu, että ymmärtääkseni följäreitä ei tarvita pidemmilläkään seinillä. Toisaalta hinta on myös ihan muuta, kuin näillä isoimmilla toimijoilla.

Jollain valmistajalla oli sitten enempi clt-henkinen ratkaisu, jossa hirsielementit olivat parhaillaan lähemmäs metrin korkuisia, sitten tarvittaessa jyrsitty urat sen noin 26cm välein.

Painumattoman iso etu on tiiveys. Uusissa hirsitaloissa on ihan arkipäivää, että ilmanvuotoluku on alle 0,6 eli passiivitaloluokassa. Veistetyllä tai tavallisella lamellilla tuo on paljon työläämpää saavuttaa. Toki rakentaminenkin paljon helpompaa, kun painumista ei tarvi miettiä.
 
Painumattoman iso etu on tiiveys. Uusissa hirsitaloissa on ihan arkipäivää, että ilmanvuotoluku on alle 0,6 eli passiivitaloluokassa. Veistetyllä tai tavallisella lamellilla tuo on paljon työläämpää saavuttaa.

No kyllä ei-painumattomalla, tavallisella lamellihirrellä on menty sinne 0,4-0,6 tiiveyksiin ihan siitä asti, kun tiiveyteen alettiin kunnolla panostaa. Eli ainakin 10 vuotta. Jos seinä vuotaa ilmaa, on jotain pahasti pielessä.
 
No ei se nyt noin mene. Liimahirsien oikea nimitys on lamellihirsi, ja niitä on monenlaisia. Ensimmäiset tehty Suomessakin joskus 90-luvulla. Lamellihirsi voi olla liimattu monella eri tavalla, osassa saattaa olla 2 lamellia, osassa jopa 8 lamellia. Joissakin liimasaumoja vain pystyssä, joissakin vaakasuunnassa, joissakin molempiin suuntiin.

Sitten on vielä tämä suhteellisen tuore tulokas, ns. painumaton lamellihirsi, joista kehittyneimmissä on osa lamelleista syyn suunnaltaan pystyssä, jolloin painuminen on lähes olematonta. Tätä on nykytuotannostakin vain murto-osa. Lisäksi osa valmistajista markkinoi painumattomana myös ei-ristiinliimattua hirttä, jossa toki painumaa saatu pienemmäksi, mutta ei vastaa lähimainkaan ristiinliimatun ominaisuuksia.

Kyllä hirsirakennuksia on tehty todella korkeinakin, esim. 3-4 kerroksen korkuisina, ja pientaloja ja mökkejä 2 kerroksisinakin melkoisia määriä joka vuosi. Painumavarat tietysti huomioitava. Painumaton hirsi kyllä tässä iso muutos silti.

Mulla viestiä kirjoittaessa oli kokoajan ajatus tuossa Karstulan hirsikoulusta jossa on Hongan hirret. Toki muutkin niitä hirsiä tekee.
 
Mulla viestiä kirjoittaessa oli kokoajan ajatus tuossa Karstulan hirsikoulusta jossa on Hongan hirret. Toki muutkin niitä hirsiä tekee.

Ok. Tuostahan siis saa sen käsityksen, että lamellihirressä olisi aina syyn suunnaltaan pystysuuntaisia lamelleja.
 
No kyllä ei-painumattomalla, tavallisella lamellihirrellä on menty sinne 0,4-0,6 tiiveyksiin ihan siitä asti, kun tiiveyteen alettiin kunnolla panostaa. Eli ainakin 10 vuotta. Jos seinä vuotaa ilmaa, on jotain pahasti pielessä.

Oulun ravalla on jonkun vuoden vanhoja uudiskohteiden tiiveysmittaustilastoja netissä talofirmoittain. Kyllä siellä esim. Kontiolla on olleet selkeästi huonommat ne tulokset, vielä 10 vuotta sitten keskimääräiset tulokset oli kolmen luokkaa, siitä etiäpäinkin vielä reilua yhtä useamman vuoden. Sitä voi tietysti spekuloida, että miksi näin, mutta näkisin, että painumattoman mukanaan tuoma tasakerta ja piilosinkatut nurkat on lähtökohtaisesti tiiviimpiä, kuin perinteiset lohenpyrstöt. Suoralla seinällä ei varmaan eroja juuri ole, kun kaikissa on nykyään paremmet tiivisteet.
 
Oulun ravalla on jonkun vuoden vanhoja uudiskohteiden tiiveysmittaustilastoja netissä talofirmoittain. Kyllä siellä esim. Kontiolla on olleet selkeästi huonommat ne tulokset, vielä 10 vuotta sitten keskimääräiset tulokset oli kolmen luokkaa, siitä etiäpäinkin vielä reilua yhtä useamman vuoden. Sitä voi tietysti spekuloida, että miksi näin, mutta näkisin, että painumattoman mukanaan tuoma tasakerta ja piilosinkatut nurkat on lähtökohtaisesti tiiviimpiä, kuin perinteiset lohenpyrstöt. Suoralla seinällä ei varmaan eroja juuri ole, kun kaikissa on nykyään paremmet tiivisteet.

Näyttää olevan v. 2015 tiiveydet välillä 0,3-2,0. Kyllähän tuonne monenlaista sekaan mahtuu, kyseessä yksittäinen valmistaja ja onkohan nuo edes Kontion rakentamia. Tuollahan voi olla höylähirttä ja pyöröhirttäkin seassa. Hajonnassahan rokotetaan rajusti huonoista tuloksista. Mutta lamellihirsitalo on kyllä ihan helppo tehdä sinne 0,5:een kuin esim. rankarakenteinen talokin, tätä olen ollut todistamasa kymmenissä taloissa viimeisen 15 vuoden aikana. Ei se ole seinästä kiinni, eikä painumaton ei ole ratkaiseva tekijä, eihän sitä ole edes myyty kuin muutamia vuosia.

Sitten erikoista juttua "painumattoman mukanaan tuoma tasakerta". Tasakertahan tarkoittaa ihan eri asiaa, mutta tarkoitat ilmeisesti sitä että hirren nousu etenee samaa tahtia, eli kaikki hirret lähtevät täydellä hirrellä?

Hirsitaloista tehtiin varmaan 98% muulla, kuin lohenpyrstöllä, luulen että tarkoitat tässä klassista ristinurkkaa. Lohenpyrstöhän on ikivanha tekniikka, jota on käytetty hyvin vähän teollisessa hirsituotannossa. Toki sitten se nykyainainen jiiriliitos (joka päältä katsoen näyttää lohenpyrstöltä) on yleisesti tiivis nurkka, mutta siinähän ei ole painumattomuudella mitään osaa, erillisiä asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Missä vaiheessa lankuista yhteen liimattua puupalkkia on muuten alettu kutsua hirreksi? Minun ahdasmielisessä päässäni hirsi on yhtä puuta...
80-luvulla, kun Perälän höyläämö / Finnwood Oy sen Alajärvellä kehitti, lamellihirsi ja liimahirsi -nimillä.
Taisi myöhemmin patentit ja tietämys siirtyä kaupoissa Finnlamellillea ja Honkarakenteelle, joista sitten jälkimmäisellä oli pitkään ristiinliimattu ainoana.

Erikoisempaa minusta on, että nykyisin hirreksi saa kutsua lämpöhirttäkin, joka oikeastaan on kahdenpaksuista hirsipaneelia, joiden väliin on liimattu puukuitueriste tai, jossa hirsipanelien sisään on koteloitu puukuitueriste.
 
Erikoisempaa minusta on, että nykyisin hirreksi saa kutsua lämpöhirttäkin, joka oikeastaan on kahdenpaksuista hirsipaneelia, joiden väliin on liimattu puukuitueriste tai, jossa hirsipanelien sisään on koteloitu puukuitueriste.

No määritelmällisesti nimenomaan ei voi kutsua hirreksi, vaan lämpöhirreksi.
 
Onko tuo 0,3 vuoto siis pelkälle hirsiseinälle, vai koko talolle? Koko talolle alkaa olla vuotoluku kohdallaan... :cool:
 
Niin, puhutaanhan kevysoraharkkotaloistakin kivitaloina, niissäkin muovieriste välissä. Samoi
Onko tuo 0,3 vuoto siis pelkälle hirsiseinälle, vai koko talolle? Koko talolle alkaa olla vuotoluku kohdallaan... :cool:
Tietysti se on koko talolle, kun puhutaan ilmanvuotoluvuista. Nyt taitaa olla vähän hakusessa koko tiiveyden käsite ja menetelmät. :hmm:
 

Tallitoimittajilla alkaa olla ahdasta, kun vanhat sopparit on jouduttu toteuttamaan tappiollisesti ja uusien kauppa ei käy korkeiden hintojen vuoksi. Uutisessa on mainittu Piharati, mutta näitä on aika monta muutakin, joilla nyt hankalaa. Tietysti ihmiset karsivat ensimmäisenä kaikista ulkorakennuksista, kun hinnat ovat korkealla, mutta saa nähdä, alkaako sama ilmiö näkymään myös talotoimittajien puolella.

Yhdyavalloissa on viimeaikaisten uutisten perusteella puutavaran hinta alkanut jo normalisoitumaan, mutta siellä on ollut haasteita ammattilaisten saatavuudessa. Euroopassa eivät hinnat ole lähteneet ainakaan vielä laskuun, syys/lokakuun vaihteessa on ilmeisesti puutavarakaupassa jonkinlainen hinnan tarkistus menossa. Itse en tiedä, että mennäänkö ylös vai alas. Aika turvallista on kuitenkin olettaa, etteivät hinnat voi enää voimakkaasti nousta.
 
Tietysti se on koko talolle, kun puhutaan ilmanvuotoluvuista. Nyt taitaa olla vähän hakusessa koko tiiveyden käsite ja menetelmät. :hmm:
Suurin osa ilmavuotomittauksia tekevistä ei ole eikänä nähneet alle 0,5 lukemia. 0,3 on äärimmäisen huolellisesti tiivistetty.
 
Onko kellään tullut pakettiin sisäkaton muutos vinoksi? Mikä on ollut hintaero tavalliseen ristikkoon vs saksi?

Kysyin Kastellin 100m2, 13m leveä, 8,7 syvään taloon paljonko maksaisi vino sisäkatto keittiön ja olohuoneen osalle niin muutos olisi 4400€. Siis talossa oli laskettuna jo normiristikot ja kysyin hinnan jos otetaan vinoksi olohuone keittiö.

Piti kysyä kyllä myyjältä, että muistiko vähentää ne alkuperäiset kattotuolit hinnasta. Saksiristikko jonkun verran kalliimpi, levyä menee seinää vähän enempi, mutta ei tuo muutos työteknisesti oikein selitä tuota hintaa. Mikä siinä maksaa noin paljon? Edelliseen isompaan taloon kaikki kattotuolit maksoi alle kolme tonnia. Siitä tosin aikaa reilu 10v mutta pikku guuglailulla sitä luokkaa on edelleen.

Edellinen talo tehtiin harkosta hartiapankilla, nyt ei vaan ole aikaa siihen revohkaan, niin meinattiin nyt sisustus valmis ottaa, mutta alkaa heti alkumetreillä hermo mennä, kun putkahtelee asioita mitä sitten lisämuutoksella ja hinnalla laitetaan. Huomenna sieltä joku laskentapäällikkö avaa mistä ero johtuu.
 
Vinon yläpohjan tuulensuojalevyissä on aikamoinen askartelu vs tasaiselle yläpohjalle puhallettuun villaan. Rakenne on muutenkin pari kertaluokkaa monimutkaisempi.

A13C8F8217C34577B32BE8FAD1120C14.ashx
 
Viimeksi muokattu:
Vinon yläpohjan tuulensuojalevyissä on aikamoinen askartelu vs tasaiselle yläpohjalle puhallettuun villaan. Rakenne on muutenkin pari kertaluokkaa monimutkaisempi.

A13C8F8217C34577B32BE8FAD1120C14.ashx

No ei sitä vinoa kattoa saksiristikoon sentään ontelorakenteena tehdä. Saksiristikon vinoon osaan voi puhaltaa vaikka puhalluseristeen suoraan siihen muovin/pahvin päälle ja se on sillä valmis, mitään muuta ei tarvita kun se kaltevuus on loiva. Rajoituksena tietysti että se vino-osan kaltevuus voi olla luokkaa 1:4-1:7, riippuen yläpaarteen kaltevuudesta. Tietysti saksiristikot ovat kalliimpia, ja jonkun verran tulee eristettävää päätykolmiota mukaan.
 
Siis kyse oikeastaan puolisaksiristikosta ja ei minunkaan mielestä tuossa mitään ihmeellistä ole, tuulenohjaimet laitettava samalla lailla normaaliin harjaristikon päihinkin. Puhallusvilla menee ihan samalla lailla tuonnekkin. Katon kaltevuus on se 1:7.
 

Liitteet

  • D384828E-6E13-4078-B068-F78C453B48A4.jpeg
    D384828E-6E13-4078-B068-F78C453B48A4.jpeg
    97,6 KB · Luettu: 90
Kyllä tuo 4400 kuulostaa aika normaalilta hinnalta jos muuttovalmis talo. Puhalluseristeet on vinoon osaan myös hieman kalliimpaa. Mutta tietysti muutoksista revitään maksimikate, omakustannehinta todennäköisesti jotain 2000 euroa.
 
Avainsana näissä on tosiaan nuo jälkikäteen tehtävät muutokset. Niistä talotehtaat tykkäävät usein lisäveloittaa ja niissä on aika hyvä kate. Tämä selittää ainakin osan hinnasta.
 
Avainsana näissä on tosiaan nuo jälkikäteen tehtävät muutokset. Niistä talotehtaat tykkäävät usein lisäveloittaa ja niissä on aika hyvä kate. Tämä selittää ainakin osan hinnasta.
En tiedä onko juuri taloissa näin. Mutta aina on helpointa myydä bulkki tavaraa. Joku näennäisesti pieni muutos saattaa oikeasti olla aika iso homma myyjälle ja valmistuksessa jne. kun ei menekkään samanlailla kun 99% kaikesta muusta. Siitä sitten pyydetään sen mukainen hinta. Lisäksi tietysti jos kaikki muu on kohdillaan niin moni varmaan vaan maksaa sen muutaman ekstra tonnin lisää ihan vaan siksi että ei tarvitse kikkailla itse mitään ihmeellistä. Joten sen voi sitten helposti pyytääkkin.
 
En tiedä onko juuri taloissa näin. Mutta aina on helpointa myydä bulkki tavaraa. Joku näennäisesti pieni muutos saattaa oikeasti olla aika iso homma myyjälle ja valmistuksessa jne. kun ei menekkään samanlailla kun 99% kaikesta muusta. Siitä sitten pyydetään sen mukainen hinta. Lisäksi tietysti jos kaikki muu on kohdillaan niin moni varmaan vaan maksaa sen muutaman ekstra tonnin lisää ihan vaan siksi että ei tarvitse kikkailla itse mitään ihmeellistä. Joten sen voi sitten helposti pyytääkkin.

Kyllä niistä lennosta tehtävissä muutoksissa on katetta, lähes aina edullisimmaksi tulee pyytää ne toiveet jo alkuperäiseen suunnitelmaan, niin silloin myyjä ei pääse erillisveloittamaan niistä. Tuo on ihan tietoinen toimintatapa, koska nykyään on yleistynyt tilaajilla se, ettei suunnitteluun käytetä kovin paljoa aikaa ja muutoksia ja parannuksia tehdään rakennusvaiheessa. Toki osa muutoksista maksaa lisää jo senkin takia, että suunnitelmien muutos vaatii aikaa ja ylimääräistä työtä, mutta osa muutoksista ei välttämättä aiheuta mitään todellisia kohonneita kuluja talotoimittajalle, jos materiaalin hintaa ei lasketa.

Yleisimmät syyt rakentajien budjettiylityksille ovat muutokset rakennusvaiheessa. Tähän sisältyy myös esim. materiaalien ja varustetason parantelut, joita ei ollut alun perin budjetoitu mukaan. Kyllä siihen on kunnollinen syy olemassa, miksi hyvää suunnittelua ja siihen panostamista (myös rahallisesti) vahvasti suositellaan.
 
Hiukan huonot kuvat, mutta siinä yksi esimerkki oman talon korotetusta olkkarista välikaton puolelta. Peltikatto on mallia murrettu harjakatto koko talon osalta, mutta vain olkkarissa on korotettu katto. Toki muissakin tiloissaon korkeahko huonekorkeus ainakin vanhaan standardiin nähden.
 

Liitteet

  • IMG_20210726_173910.jpg
    IMG_20210726_173910.jpg
    5 MB · Luettu: 517
  • IMG_20210726_173827.jpg
    IMG_20210726_173827.jpg
    4,4 MB · Luettu: 514
Kyllä niistä lennosta tehtävissä muutoksissa on katetta, lähes aina edullisimmaksi tulee pyytää ne toiveet jo alkuperäiseen suunnitelmaan, niin silloin myyjä ei pääse erillisveloittamaan niistä. Tuo on ihan tietoinen toimintatapa, koska nykyään on yleistynyt tilaajilla se, ettei suunnitteluun käytetä kovin paljoa aikaa ja muutoksia ja parannuksia tehdään rakennusvaiheessa. Toki osa muutoksista maksaa lisää jo senkin takia, että suunnitelmien muutos vaatii aikaa ja ylimääräistä työtä, mutta osa muutoksista ei välttämättä aiheuta mitään todellisia kohonneita kuluja talotoimittajalle, jos materiaalin hintaa ei lasketa.

Yleisimmät syyt rakentajien budjettiylityksille ovat muutokset rakennusvaiheessa. Tähän sisältyy myös esim. materiaalien ja varustetason parantelut, joita ei ollut alun perin budjetoitu mukaan. Kyllä siihen on kunnollinen syy olemassa, miksi hyvää suunnittelua ja siihen panostamista (myös rahallisesti) vahvasti suositellaan.
Voi melkein aina sanoa, että muutokset aiheuttavat lisäkuluja. Ne lisäävät vahingossa tapahtuvia "tietokatkovirheitä", aiheuttavat materiaalitilaukseen ja hankintaan aikaa vieviä muutoksia, pahimillaan viivästyttävät muiden tekemisiä ja aikatauluja. Muuttavat asentajien työrytmiä eikä niiden tarjousten tekeminenkään ole ilmaista ja ne "ei tilaukseen" johtavat laskemisetkin pitää laskuttaa heiltä, jotka tilaavat.

Noihin muutoksiin pitää lisätä todella hyvä kate, jotta ovat kannattavaa toimintaa. Etukäteen kunnolla suunnittelu vähentää kuluja ja usein myös säästävät "hermoja".
 
Alkaa pikku hiljaa näkymään korkeat hinnat talovalmistajien tilauskannassa ja muutenkin on alkanut näkymään varovaista hintojen laskua, esim. Finlamellilla. N. 5te on pakettien hinnat keskimäärin joillakin toimittajilla laskeneet, tosin esimerkin Finlamellilla Rusko city on edelleen n. 40te kalliimpi kuin ennen koronaa. Talopakettien tilausmäärät on toki edelleen koholla, mutta selvästi jo taittuneet alkukesän huipuista. Mitä nyt olen uutisia seurannut, niin korkeat hinnat ovat lykänneet aika monen talohankkeita, jos ei ole halunnut isommalla kädellä karsia alkuperäisistä suunnitelmista. Vaikea uskoa, että päästään koronaa edeltäviin hintoihin ainakaan listahinnoissa, mutta laskuvaraa sietäisi vielä olla.
 
Alkaa pikku hiljaa näkymään korkeat hinnat talovalmistajien tilauskannassa ja muutenkin on alkanut näkymään varovaista hintojen laskua, esim. Finlamellilla. N. 5te on pakettien hinnat keskimäärin joillakin toimittajilla laskeneet, tosin esimerkin Finlamellilla Rusko city on edelleen n. 40te kalliimpi kuin ennen koronaa. Talopakettien tilausmäärät on toki edelleen koholla, mutta selvästi jo taittuneet alkukesän huipuista. Mitä nyt olen uutisia seurannut, niin korkeat hinnat ovat lykänneet aika monen talohankkeita, jos ei ole halunnut isommalla kädellä karsia alkuperäisistä suunnitelmista. Vaikea uskoa, että päästään koronaa edeltäviin hintoihin ainakaan listahinnoissa, mutta laskuvaraa sietäisi vielä olla.

Monilta vaan lähteneet hinnastot pois sivuilta niin hankalaa vertailla (esim. Kastelli). Täytyy taas omaa projektia starttailla tammi-helmikuussa ja kysellä millä tasolla mennään.
 
Keväällä 2021 tuli aloitettua talopaketin rakennus Designtaloilta. Otettiin pelkkä talo, sisustusta vaille valmiina ja 1440m2 tontti. Tähän mennessä ei niin minkäänlaista ongelmaa. Kävi vielä kiva tuuri tuon ajoituksen kanssa, sillä talopaketin hinta nousi mukavasti heti kun sopimus oli lyöty lukkoon. Saatiin siis vielä vanhalla hinnalla. Nyt alkaa olemaan kaikki valmista ja n. 2vkon päästä olis muutto jos saan vielä listat sun muut paikalleen kohtuullisella työtahdilla. Terassin rakennus alkaa sitten keväällä ja samalla laitetaan piha kuntoon. Autotallin maatyöt tehtiin jo samalla, mutta sen rakennus alkaa sitten vasta muutaman vuoden päästä.

Tarkotuksena oli sellanen kompakti omakotitalo (110m2) pikkupaikkakunnalta ja siihen sopivan kokoinen tontti (1440m2) jossa jää vielä mukavan kokoinen takapiha ja näyttäisi onnistuneen ihan hyvin. Tämä kaikki saatiin n. 180k€ kun itse säästettiin työssä ja materiaaleissa paljon ja käytettiin häikäilemättä hyväksi tuttuja ja tutun tuttuja :D
 
Keväällä 2021 tuli aloitettua talopaketin rakennus Designtaloilta. Otettiin pelkkä talo, sisustusta vaille valmiina ja 1440m2 tontti. Tähän mennessä ei niin minkäänlaista ongelmaa. Kävi vielä kiva tuuri tuon ajoituksen kanssa, sillä talopaketin hinta nousi mukavasti heti kun sopimus oli lyöty lukkoon. Saatiin siis vielä vanhalla hinnalla. Nyt alkaa olemaan kaikki valmista ja n. 2vkon päästä olis muutto jos saan vielä listat sun muut paikalleen kohtuullisella työtahdilla. Terassin rakennus alkaa sitten keväällä ja samalla laitetaan piha kuntoon. Autotallin maatyöt tehtiin jo samalla, mutta sen rakennus alkaa sitten vasta muutaman vuoden päästä.

Tarkotuksena oli sellanen kompakti omakotitalo (110m2) pikkupaikkakunnalta ja siihen sopivan kokoinen tontti (1440m2) jossa jää vielä mukavan kokoinen takapiha ja näyttäisi onnistuneen ihan hyvin. Tämä kaikki saatiin n. 180k€ kun itse säästettiin työssä ja materiaaleissa paljon ja käytettiin häikäilemättä hyväksi tuttuja ja tutun tuttuja :D

Aika hyvään hintaan olette saaneet, puuttuuko tuosta maatyöt, liittymät tai jotakin. Itsellä b vaihtoehtona perustalo 115m2 sisustusta vaille valmiina, maksaa saman verran kuin sinulla koko paketti. 180e päälle tulevat maatyöt 20te, lämmitykseen maalämpö + takka 18te, mestari 5000, keittiö 15000, vesikalusteet 3te, laatoitus ja vesieristys 4te, katto lattia yms pikkusälä 5000e, liittymät 15te.

Kaikki pinnat teen itse paitsi vesieristeen ja laatoituksen. Eli semmoiset 265te ilman pihaa ja omaa työtä maahommiin viikko ja pintoihin kolme kuukautta. Mieluusti jostakin vielä tinkisin, mutta en oikein keksi mistä. Pikkukaupunki alle 30t asukasta
 
Aika hyvään hintaan olette saaneet, puuttuuko tuosta maatyöt, liittymät tai jotakin. Itsellä b vaihtoehtona perustalo 115m2 sisustusta vaille valmiina, maksaa saman verran kuin sinulla koko paketti. 180e päälle tulevat maatyöt 20te, lämmitykseen maalämpö + takka 18te, mestari 5000, keittiö 15000, vesikalusteet 3te, laatoitus ja vesieristys 4te, katto lattia yms pikkusälä 5000e.

Kaikki pinnat teen itse paitsi vesieristeen ja laatoituksen. Eli semmoiset 250te ilman pihaa ja omaa työtä maahommiin viikko ja pintoihin kolme kuukautta. Mieluusti jostakin vielä tinkisin, mutta en oikein keksi mistä

Tuossa viestissäni on siis koko paketin hinta kaikkine töineen ja päivineen. On sitten tietysti mennyt vähän talkoo-oluita ja ruokia yms. Talopaketti itsessään oli ennen hinnankorotusta 122k. Lopuilla rahoilla tehtiin maatyöt ja liittymät ynnä muut. Projektissa on auttanut myös paljon tutut ja kaverit sekä sukulaiset ja kalustoa on saatu myös ihan ilmaiseksi käyttöön joten vaikuttaa hintaan aika tavalla. Materiaalia on myös kerätty jo ennen projektin alkua varastoon pikkuhiljaa.

edit: Ja tosiaan piha viimeistellään vielä keväällä, eli pari muutamia kuormia parempaa maata tarvii kärrätä tontille ja aidat rakentaa yms niin siitä sitälisähintaa alkaa sitten muodostua vielä.
 
Täällä on rakennushommat viimein edenneet hyvää tahtia. Rakennusluvassa meni sen puoli vuotta, mutta sen jälkeen on tapahtunut ja tällä hetkellä perustusten täyttö menossa. Hirsipaketti pitäisi tulla loppukuusta. Sähkö ja LVI valinnat parhaillaan työn alla. Kotiautomaatiohommia miettinyt, mutta hankala arvioida mitä viiden vuoden päästä tarvitsisi.

Puutavaran saatavuus on vähän niin ja näin. Haapaa ei saa saunaan ollenkaan ja tervaleppää STS-profiililla tuntuu olevan hankala saada. Saa nähdä, tarve kuitenkin vasta syyskuussa.
Näköjään ihan äsken kesäkuussa kirjoittanut projektista. Rakenteilla Finnlamellin muuttovalmis Kaarna-malliin pohjautuva, joskin runsaalla kädellä modattu malli. Rakennuslupa lainvoimainen maalis-huhtikuun vaihteessa, eli valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä. Näyttää Finnlamelli mainostavan, että viime vuonna kaikki 500+ taloa toimitettiin ajallaan, tarkoittaen muuttovalmiina 9kk lainvoimaisesta luvasta. Meillä sisäseinien levytys menossa ja vielä olisi kuulemma vuoden lopussa valmis. Täytyy sanoa, että epäilen vahvasti. Epäillyt jo pari kuukautta, mutta saa nähdä. Viime viikkoina tapahtunut hyvällä tahdilla.

Kokonaisuutena hommat sujuneet hyvin. Kaksi reklamaatiota tehty. Kattotuolien vinotuet eivät olleet suunnitelmien mukaiset. Nämä tehtiin uudestaan ja oikein. Kantavien palkkien perustukset olivat sivusuunnassa väärässä kohtaa, kuvissa virhe. Perustava teki nämä uusiksi. Pilareiden suojaus valussa oli heikko, mutta muuta valitettavaa ei ole ollut. LVIS-työt on tehnyt Denin omat kaverit. Raksamiehet olleet alihankkijoilta. Heidän kanssaan ei oikein yhteistä kieltä löydy, mutta jälki tähän asti OK.

Yläkerran valussa on varsin paljon halkeamia. Muovikuitubetonia 50mm. Odotellaan Finnlamellin kommenttia mitä noille tehdään. Miten näkevät asiantuntijat? Halkeamat ovat käytännössä keskellä olevan porrasaukon joka nurkalta seiniin asti. Leveimmillään ehkä 2mm halkeama porrasaukon lähettyvillä. Yläkerran valu tehty viisi viikkoa sitten. Alakerran valussa ei halkeamia näy.
 
Täälläkin, Uudenmaan reunalla, aloitellaan vähitellen ensimmäistä talonrakennusprojektia. Tontti on ja mansardikatto kaavan mukaisesti tulossa.
Melkoinen määrä asiaa pitää olla edes välttävästi hanskassa, jännä nähdä mitä tulee. Sinällään on rohkaisevaa lukea muiden kokemuksia ja menestystä omien talojensa kanssa.
 
Täälläkin, Uudenmaan reunalla, aloitellaan vähitellen ensimmäistä talonrakennusprojektia. Tontti on ja mansardikatto kaavan mukaisesti tulossa.
Melkoinen määrä asiaa pitää olla edes välttävästi hanskassa, jännä nähdä mitä tulee. Sinällään on rohkaisevaa lukea muiden kokemuksia ja menestystä omien talojensa kanssa.
Tsemppiä sinne, facessa toimii raksakimppa uusimaa ryhmä jossa voi kysellä "tyhmiä"ja lukea muiden kokemuksia.
 
Yläkerran valussa on varsin paljon halkeamia. Muovikuitubetonia 50mm. Odotellaan Finnlamellin kommenttia mitä noille tehdään. Miten näkevät asiantuntijat? Halkeamat ovat käytännössä keskellä olevan porrasaukon joka nurkalta seiniin asti. Leveimmillään ehkä 2mm halkeama porrasaukon lähettyvillä. Yläkerran valu tehty viisi viikkoa sitten. Alakerran valussa ei halkeamia näy.

Onko kyseessä joku ontelolaattavälipohja ja sen pintavalu vai mistä nyt puhutaan?
 
Tsemppiä sinne, facessa toimii raksakimppa uusimaa ryhmä jossa voi kysellä "tyhmiä"ja lukea muiden kokemuksia.
Hyvä vinkki, tulee normaalisti pysyttyä somesta suht kaukana, mutta tässä tuosta lienee hyötyä (ja voi vielä löytää jonkun alueen omankin ehkä)
 
Oma projektin vauhti on hieman hidastunut ja pientä raksaväsymystä on ilmassa, mutta toiveissa on saada muuttovalmiiksi ehkä marraskuuksi. Seinien tasottelua ja maalausta menossa, keittiökalusteet tulee n. 6 viikon päästä, sähkljohdot on vedetty n. 80% ja pitäisi kohta alkaa kalustamaan.. kunhan vain saisi seiniin maalit. Märkätilat odottelee vielä yhtä piiloasennushanan asennusta jonka jälkeen saa tehtyä viimeiset seinätäytöt ja jatkaa tasottamisella...

Kaikkea pientä ja paljon, mutta pikkuhiljaa..

Marraskuu tuli ja meni, ja ei päästy muuttamaan. Syksyllä oli muutamia muuttuvia tekijöitä mm. Työpaikan vaihto, minkä johdosta ei pystynytkään olemaan niin paljon raksalla kuin olisi ollut alkuperäinen suunnitelma. No, nyt on enää lattioissa n. 60% laittamatta + ovet ja listoitukset sekä LVI-urakoitsijan viimeinen käynti tammikuun alussa, niin käyttöönottoa voi jo suunnitella ja irtisanoa vuokrakämppä.
 
Viimeksi muokattu:
Siis kyse oikeastaan puolisaksiristikosta ja ei minunkaan mielestä tuossa mitään ihmeellistä ole, tuulenohjaimet laitettava samalla lailla normaaliin harjaristikon päihinkin. Puhallusvilla menee ihan samalla lailla tuonnekkin. Katon kaltevuus on se 1:7.
Vähän vanha viesti, mutta mun mielestä on kyllä yllättävää että vain 4k€ on lisälasku tuollaisesta korotetusta sisäkatosta. Siis perustuen ihan siihen mitä on itse nähnyt ja tehnyt ja se lisätyön määrä mikä tuosta katosta tulee..

Se itse kattotuolihan ei nyt ole mikään tekijä, mutta tuollainen katto teettää joka työvaiheessa lisää vaivaa.. Sinne täytyy rakentaa ne kiilamaiset seinänpätkät päihin (paitsi jos on päädyssä riittää toinen pää), joka on aika hidas näkerrellä. Höyrynsulkumuovissa on jo yma vaiheensa kun koko talo ei menekään heittämällä.. sama tietosi koolauksessa.. Tuota ei voi tehdä sitä yhtä telinetta talon läpi pukkimalla, vaan tuossa kohtaa tarvitseekin sitten säätää elinettä edestakaisin aina kun sitä siirtää, siis jokaisessa työvaiheessa jota katolle tehdään. IV putki ei kuljekaan enää vaan heittämällä ja T haaralla, vaan siihen pitää tehdä ylimääräiset mutkat ja niiden ylimääräinen eristystyö, sama pätee sähköihin, jotka joudutaan tuon takia joko kiertämään eri reittiä, tai rakentaa jokin tapa jolla ne menee tuosta portaasta. Lopuksi on tietysti vielä niillä säädettävillä telineillä tehtävä viimeistelytyö.

Nuo vinot sisäkatot ovat hienon näköisiä mutta lisäävät työn määrää reilusti, materiaalia siihen ei kovin paljoa enempää mene, joten tuo hinta ei mun mielestä näytä yhtään pahalta.
 
Ajatuksena mahdollisesti rakennuttaa talo tässä parin vuoden sisään, mutta vielä täysin ajatustasolla ollaan. Tontti olisi valmiina ja sen myötä jonkinlaiset reunaehdot tiedossa. Talon tulee tontilla olla 1,5-kerroksinen. Toiveissa autokatos/varasto kiinteänä talon päädyssä. Onko kokemusta / tietoa onnistuuko yläkerran toteuttaminen järkevästi myös tuohon katososuuden päälle? Tällöin toisen puolen yläkerrasta voisi jättää auki alakertaan, joka on myös itsellä yhtenä toiveena, että olisi korkeampi olohuone (+keittiö).

Pohjakuvia jonkin verran tiirailtu ja parhaiten ajatuksiin sopisi pohjaksi tällä hetkellä tämä: Sievitalo 147 B - Sievitalo

Tuosta jättäisi makuuhuoneista päädyn ikkunat pois, niin katos ei haittaisi tuossa päädyssä. Yläkerrasta vasemman päädyn huone pois ja tila auki alakertaan, jonkinlainen kaideratkaisu yläkerrassa. Kaksi pientä makuuhuonetta katoksen päälle vierekkäin ja iso yhteinen avotila muuten yläkerrassa + toki vessa ja jonkinlainen vaatehuoneratkaisu.

Tontin myötä rajoituksena myös kulkusuunnat talosta, niin miten sijoittelu on nyt luonnosteltu, että sisäänkäynnit talon pitkillä sivuilla.
 
Tässä alkaa talokuume taas herämään, kun ei meinata millään mahtua meidän reilun 110m2 keskustakämppään. Mutta ennenkuin herätellään enempää talokuumetta, niin kysellääs taas perusjutut.

Kiinnostusta olisi ostaa talo nimenomaan muuttovalmiina ja minimoida riskit mahdollisimman pitkälle, mutta samalla pyrkiä hyvään hinta/laatusuhteeseen. Suorittaako mikään taho/palvelu/sivu valmiiden talopakettien vertailua teknisestä näkökulmasta eli jossa eri valmistajien malleja vertailtaisiin nimenomaan tekniseltä laadultaan sekä toimitussisältöjen osalta.
- Eli millä valmistajalla on paksuimmat ja parhaiten eristetyt seinät, mikä valmistaja tekee talopaketin tehtaassa moduuleina ja tuo kuivana perille vs. mikä pitkästä tavarasta vesisateessa jne.
- Millä valmistajalla toimitussisällöstä puuttuu asia x ja millä se taas sieltä löytyy.
- Millä valmistajalla kuuluu mitkäkin ikkunat ja ovet toimitussisältöön ja millä taas ei.

Toistaiseksi lähinnä katellut Älvsby talon malleja, niillä kun on perustoimitusten hinnat suoraan nettisivuilla.

Kun budjetti on n. 300 - 350k ja siitä 100k hukkuu tonttiin niin alkaa talon hinta/laatusuhde kummasti kiinnostamaa, että siitä pääsee sitten edes omillaan eroon kun joskus myy esim. 5-10v päästä.
 
Tässä alkaa talokuume taas herämään, kun ei meinata millään mahtua meidän reilun 110m2 keskustakämppään. Mutta ennenkuin herätellään enempää talokuumetta, niin kysellääs taas perusjutut.

Kiinnostusta olisi ostaa talo nimenomaan muuttovalmiina ja minimoida riskit mahdollisimman pitkälle, mutta samalla pyrkiä hyvään hinta/laatusuhteeseen. Suorittaako mikään taho/palvelu/sivu valmiiden talopakettien vertailua teknisestä näkökulmasta eli jossa eri valmistajien malleja vertailtaisiin nimenomaan tekniseltä laadultaan sekä toimitussisältöjen osalta.
- Eli millä valmistajalla on paksuimmat ja parhaiten eristetyt seinät, mikä valmistaja tekee talopaketin tehtaassa moduuleina ja tuo kuivana perille vs. mikä pitkästä tavarasta vesisateessa jne.
- Millä valmistajalla toimitussisällöstä puuttuu asia x ja millä se taas sieltä löytyy.
- Millä valmistajalla kuuluu mitkäkin ikkunat ja ovet toimitussisältöön ja millä taas ei.

Toistaiseksi lähinnä katellut Älvsby talon malleja, niillä kun on perustoimitusten hinnat suoraan nettisivuilla.

Kun budjetti on n. 300 - 350k ja siitä 100k hukkuu tonttiin niin alkaa talon hinta/laatusuhde kummasti kiinnostamaa, että siitä pääsee sitten edes omillaan eroon kun joskus myy esim. 5-10v päästä.

Joudun olla inhorealisti ja kertomaan että budjetti on pahasti pielessä,tuohon hintaan et saa muuttovalmista pakettia tänä päivänä. Meillä meni aika tarkalleen 320k€ mutta meidän tontti maksoi 27k€. Talossa kokonaisala 137,5 joista asuinpintaa 119. Pihalle tein itse autokatoksen mutta talo tehtiin täysin avaimet käteen periaatteella. Tontin hinnasta päätellen aiot myös rakentaa eteläiseen suomeen ja siellä hinnat ovat paljon kovemmat mitä täällä maan keskivaiheilla. Vahva veikkaukseni on että kokonaisbudjetti pitää olla 400-450k€ että ollaan tänäpäivänä realistisia. Ja hintoja ei löydy netistä sen takia että ne muuttuvat tällä hetkellä erittäin nopeaa ja kukaan ei osaa ennustaa mihin suuntaan,ei siis haluta antaa turhia lupauksia hintatasosta jos sitä ei pystytä pitämään.
 
Itse kilpailuttanut syksyn mittaan muuttovalmiita talopaketteja ja hinnat kyllä yllättivät. Lisäksi kaikkien firmojen hinnat hyvin lähellä toisiaan.

Alustavat hankelaskelmat oli 133m2 huoneistoalan talolle 370 k€ ja tontti Turun seudulta 50 k€. Kyllähän tuo vielä menis, mutta varmasti saadaan keittiöön, sähköihin ja paalutukseen ym. menemään vielä tuhansia lisää.
 
Meillä työnalla (=vielä suunnittelupöydällä) pientalo Espooseen suht järkevillä pohjaolosuhteilla. Meinasin jäädä puoleksi vuodeksi töistä pois rakentamaan taloa päätoimisesti ja tehdä niin paljon kuin pystyn. Tästä huolimatta alkaa tuntumaan siltä, että näinköhän pysytään 450-500t€ budjetissa. Suht perusratkaisuin tehty puurankatalo kahdessa tasossa ja 106 asuinneliötä, 16m2 varasto ja autokatos. Tontti maaksoi 175t€.
 
Suosittelen kiinnittämään huomiota siihen, että nämä toteutuneiden projektien kustannukset lienee tehty ennen koronainflaatiota ja näin ollen antavat todennäköisesti tällä hetkellä liian optimistisen kuvan rakentamisen kustannuksista. Valitettavasti yhä edelleen esimerkiksi puutavaran hinta on selvästi koholla, vaikka hieman on tullut alaspäin. Viimeisimpien selvitysten myötä ainakin hirsitalon kohdalla n. 140 neliöinen talo tulisi tällä hetkellä maksamaan n. 50te extraa entisaikaan verrattuna. Lisäksi olen laittanut merkille, että tällä hetkellä on tosiaan vaikea saada tarjouksia tai ne ovat kovin lyhyitä, joten kustannusylityksiin joutuu tällä hetkellä korostetun paljon varautumaan. Jos malttaa yhtään odottaa, niin tilanteen pitäisi hiljalleen normalisoitua.
 
1 krs. hirsitalo 130 m2 kerrosala + 2 auton katos + lämminvarasto n. 395 k€ ja siihen päälle tontti, maatyöt, liittymät, piha- ja sisustussuunnittelu, luvat, jätekulut, työmaan sähköt ja vedet, pihatyöt, maalamiset jne.

Jos nyt oma budjetointi pitää paikkaansa, niin päätyy johonkin 700k€ luokkaan.
 
Täälläpäin kadun toisella puolella ei vielä valmis talo myynnissä, 20m2 pienempi, hintapyynti 30ke enemmän kun mitä me maksettiin tästä keväällä. On tosin hirsitalo. Parin kadun päässä on ennakkomyynnissä (rakentaminen alkaa ensi vuonna) tismalleeen samankokoinen talo kun meillä. Hintapyynti yli 50ke enemmän kuin tässä.
 
Tässä pusketaan kovasti omaakin projektia eteenpäin.

Finnlamelin Rehti 123 (Kerrosala 123 neliötä, huoneisto 114 neliötä) hirsitalopaketti muuttovalmiina ja pohjaa hieman muokattuna 258k€ maalämmön kanssa.

Tontti arvoltaan 30k€ mutta tein vuokrasopimuksen 400€/v hinnalla toistaiseksi. Lunastettavissa halutessaan.

Tontti rinteen päällä, päättyvä tie ja näkymä järvelle. Yksi rajanaapuri ja loppu metsää. Sijainti Etelä-Savo.

Tuohon päälle loput höysteet projektista ja sitä 300k€ budjettia yritetään pitää kasassa parhaan mukaan.
 
Tässä alkaa talokuume taas herämään, kun ei meinata millään mahtua meidän reilun 110m2 keskustakämppään. Mutta ennenkuin herätellään enempää talokuumetta, niin kysellääs taas perusjutut.

Kiinnostusta olisi ostaa talo nimenomaan muuttovalmiina ja minimoida riskit mahdollisimman pitkälle, mutta samalla pyrkiä hyvään hinta/laatusuhteeseen. Suorittaako mikään taho/palvelu/sivu valmiiden talopakettien vertailua teknisestä näkökulmasta eli jossa eri valmistajien malleja vertailtaisiin nimenomaan tekniseltä laadultaan sekä toimitussisältöjen osalta.
- Eli millä valmistajalla on paksuimmat ja parhaiten eristetyt seinät, mikä valmistaja tekee talopaketin tehtaassa moduuleina ja tuo kuivana perille vs. mikä pitkästä tavarasta vesisateessa jne.
- Millä valmistajalla toimitussisällöstä puuttuu asia x ja millä se taas sieltä löytyy.
- Millä valmistajalla kuuluu mitkäkin ikkunat ja ovet toimitussisältöön ja millä taas ei.

Toistaiseksi lähinnä katellut Älvsby talon malleja, niillä kun on perustoimitusten hinnat suoraan nettisivuilla.

Kun budjetti on n. 300 - 350k ja siitä 100k hukkuu tonttiin niin alkaa talon hinta/laatusuhde kummasti kiinnostamaa, että siitä pääsee sitten edes omillaan eroon kun joskus myy esim. 5-10v päästä.

Tähän vinkkaisin, että kun päätät aloittaa, niin palkkaa ensin hyvä vastaava mestari. Sovi hänen kanssa vaikka ensi alkuun tuntihinta valmisteluihin, missä selvittelette erilaiset vaihtoehdot läpi ja rakentelette budjetit. Ja sitten kun paketti on valittu, hinnat neuvoteltu ja lainat myönnetty, niin sitten eri sopparilla rakentamisen valvonta. Jos löytyy hyvä vastaava, voi jopa säästää palkkansa hintojen huudattamisessa..


Oma penni hintoihin:
137m2 huoneistoalaa keskisessä Suomessa, 330k€ menny ja n. 25k€ menee ainakin vielä. L-mallinen hirsitalo, maalämmöllä ja paalutettuna, sisältäen tontin. Itse tehnyt sisähommat pl. Lvi-työt ja sähkökeskuksista kytkentä.
 
Ajatuksena mahdollisesti rakennuttaa talo tässä parin vuoden sisään, mutta vielä täysin ajatustasolla ollaan. Tontti olisi valmiina ja sen myötä jonkinlaiset reunaehdot tiedossa. Talon tulee tontilla olla 1,5-kerroksinen. Toiveissa autokatos/varasto kiinteänä talon päädyssä. Onko kokemusta / tietoa onnistuuko yläkerran toteuttaminen järkevästi myös tuohon katososuuden päälle? Tällöin toisen puolen yläkerrasta voisi jättää auki alakertaan, joka on myös itsellä yhtenä toiveena, että olisi korkeampi olohuone (+keittiö).

Pohjakuvia jonkin verran tiirailtu ja parhaiten ajatuksiin sopisi pohjaksi tällä hetkellä tämä: Sievitalo 147 B - Sievitalo

Tuosta jättäisi makuuhuoneista päädyn ikkunat pois, niin katos ei haittaisi tuossa päädyssä. Yläkerrasta vasemman päädyn huone pois ja tila auki alakertaan, jonkinlainen kaideratkaisu yläkerrassa. Kaksi pientä makuuhuonetta katoksen päälle vierekkäin ja iso yhteinen avotila muuten yläkerrassa + toki vessa ja jonkinlainen vaatehuoneratkaisu.

Tontin myötä rajoituksena myös kulkusuunnat talosta, niin miten sijoittelu on nyt luonnosteltu, että sisäänkäynnit talon pitkillä sivuilla.

Ei varmaan onnistu tuollainen muutos valmistalopakettiin, muutos taitaa vaatia ihan uudet suunnitelmat. Nopeasti ajateltuna tuohon tarvitaan ehkä parempi palosuojaus autokatoksen ja lisää villaa katoksen ja asuinkerroksen väliin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 409
Viestejä
4 490 244
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom