Valmistalopaketit

Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 045
Niin pitkään kun naapureiden kanssa on välit kunnossa, ja se terassi ei ole mikään älytön hökötys, niin ei noihin jälkikäteen lisättyihin rakennelmiin sen kummemmin tulla puuttumaan, mutta tietysti jos talon myy, niin niistä ja niiden luvista saa kyllä riidan aikaiseksi.

Tietysti tiukasti kaavoitetulla alueella on vaikea tehdä noita terasseja niin ettei ne mene liian likelle naapurin nenän alle.
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Sikäli mikäli kun vaikuttavat naapurien palo-osastointeihin, niin voi naapureilla kiinnostaa aika paljon. Lähtökohtaisesti en ainakaan itse ottaisi sitä rasitetta, että naapuri rakentaisi rakennusalueen ulkopuolelle jos tulisi sitä 4m lähemmäs rajaa tjsp.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Jaa a, mitenhän sitä sitten saisi asian ratkaistua. Vaikuttaa aivan oleellisesti tontin asioiden sijoitteluun. Autotallille (tai sille olevalle tilalle) ei välttämättä juuri meillä ole tarvetta, mutta myyntimielessä olisi mielekkäämpää rakentaa siten, että tallinkin voisi talon kylkeen rakentaa. Sen saisi toteutettua juurikin siten, että pari metriä terassia sijoittuisi rak.alueen ulkopuolelle.
Tietysti jos rak.alueen ulkopuolelle menevän terassin toteuttaisi avoterassina, niin sitten sen saisi toteutettua.. Ja jos sen jälkeen saa kattaa terassit, niin kaikki olisi ok (naapurin talon paikka on jo rakennettu ja on huomattavasti kauempana rak.alueen reunaa..

Rakennusvalvonta sanoi meille, että "pystytolpan (eli terassin katetta kannattava palkki) tulee olla rak.alueen sisäpuolella, jolloin tallille/katokselle ei muodostu kovinkaan kummoista tilaa (just ja just yhden auton).
Kaverille (rakentaa myös) oli sanottu, että jos alle 2m ylittyy niin menee vain käsittelymaksu?? Pitäiskö siihen vedota
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 762
Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 045
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
Tuo johtuu ihan kunnasta. Yleisesti ottaen mitä isommalla kirkolla ollaan, sen tiiviimmin saa rakentaa..
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
Tästä on aika monen ravan yhdessä kasaama hyvä ohjekortti olemassa, joka käsittelee yleisimmät tapaukset: http://www.pksrava.fi/doc/tulkintakortit/MRL-117b01D.pdf
 
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
6 461
Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.
Kyllä vaikuttaa ihan samalta blogilta. Luulin, että asiat saatiin sovittua ja blogi katosi vähin äänin mutta vääräss olin näemmä.

Tuolla perustella sivuutin Ainoakodin, Designtalon ja DEN-talon kokonaisuutena kaikissa tulevissa taloprojekteissani. Aivan käsittämätöntä toimintaa kyseiseltä yritykseltä ja K-Raudalta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
1 148
Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..
Omaani tein kellarin HB:n harkoista. Olivat ainakin mittatarkkoja, kun joutuvat hiomaan ne mittoihinsa. Muuten taitaa olla makuasia mitä käyttää, eli ottaa sieltä mistä saa kokonaistoimituksen halvimmalla. HB:n harkot olivat muutaman kilon myös keventyneet siitä, kun kaverini rakenteli niistä. En nyt nopeasti löytänyt mistään lammin harkkojen painoja vertailuksi. Hyvin pysyi kasassa, myös leikatut pätkäpalat. Mutu-tuntumalla väittäisin että jopa paremmin kuin harkot, joissa on siinä eristeessä koko leveydeltä se valettu osa.
Kuva vertailuksi:

 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
138
Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
1 148
Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.
Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.
 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
138
Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.
Riippuu tietty seinän korkeudesta :) Itse olin tekemässä yhtä kaksikerrosta taloa jossa tuli valuharkoilla kaikki niin valettiin todennäköisesti ainakin kahteen kertaan, siitä on jo 10v aikaa niin ei muista enää :) Valuharkkojen kanssa ei tietty tarvii pelata laastin kanssa nyt kun tarkemmin muistelen, sinnehän työnnettiin uretaania saumoihin, mut on se raudoitushomma ja valu kuitenkin hidastamassa siinä vähän. Ei ehkä kannata sen perusteella valintaansa kuitenkaan tehdä onko hitaampi tai nopeampi koska ero on varmasti varsin pieni.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
138
Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.
Harkot on aina 200mm korkeita. Itsellä oli kivitalossa niin että ikkunat lähti 200mm lattian pinnan yläpuolelta. Nyt tekisin niin (teinkin uuteen taloon) että lähtee korkeintaan 5cm lattiapinnan yläpuolelta. Näyttää paljon paremmalta. harkkohan ei ole lattian päällä vaan vieressä joten ei ole mikään pakko tehdä 200mm lattian pinnan yläpuolelle. Kuitenkin on fiksu tehdä harkkojaon mukaan.

Pylväs vesikaton läpi, mitä ihmettä?
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Eikai siinä pylvään teossa vesikaton läpi ole mitään sen ihmeempää kun minkä tahansa läpiviennin tai vaikka savupiipun?
Hirsitalo ehkä ainut ongelmallinen painumisen takia olettaen että tässä siis viedään kantavaa pylvästä esim terassia tms varten?

En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Tuohon valuun täytynee todeta senverran että tehdään se sitten yhdessä, kahdessa tai vaikka neljässä kerroksessa niin ei se työaikaa kyllä yhtään pidennä. Päinvastoin, enemmän ongelmia olen nähnyt näissä "koko seinä kerralla" valuissa kun tavaraa valuu ulos ja tiivistäminen sieltä 2m korkeudesta on todella hankalaa.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..
 

Liitteet

Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..
No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?
Ideahan on hakea sitä, ettei kate varjosta. On fakta, että kate varjostaa, jos lippa on alhaalla (ikkunapintaa alempana). Samaisesta syistähähän suurimassa osassa harjakattoja on kapea talon levyinen terassi, jonka hyödynnettävyys on niin ja näin, koska se on niin kapea.

Tämänhän huomaa mm. pulpettikatoissa, että niissä se kate ei varjosta ja terassit on syvempiä... Harva miettii koko asiaa, mutta näitä "virhetoteutuksia" olen nähnyt useita..
Lasikate juu on mahdollista, varmaan joutuu siihen päätymäänkin.
Ja taitaisi olla mahdollista jiirikulmallakin kate toteuttaa siten, että muodostuis ns. poikittainen harjakatto tuohon.
Mitenhän tuo jiirikulma on tuonne rakenteeseen kiinnitetty, eli onko se kantava palkki tuossa seinässä vai tuolla jossain katteella (siis pääharjalla)?


io techbb.jpg
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.
 
Liittynyt
13.12.2016
Viestejä
1 150
Äidin talo rakennettiin kalliopohjanpäälle, pohjalaattaan jätettiin liikkumavaraa. Hirsitalo, kaikki kulmat painuneet muuman millin ja kylppärin laataat lähtemeet lohkoilemaan
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
1 148
En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.
Eikö se nyt kuitenkin ole huomattavasti helpompaa ja edullisempaa mitoittaa ikkunat harkkojaon mukaan? Se ei vaadi mitään korkeampaa matematiikkaa. Korkeuden pitää olla jaollinen 200. Jos ihan välttämättä haluaa sitten sen +100mm korkeamman ikkunan, niin sitten joutuu miettimään että haluaako tehdä muottia, vai maksaa leikkauksesta.

Kun se pumi siihen tontille tulee, niin sinne saa kyllä kuskattua enemmänkin kuin 4-6 kuutiota tavaraa. Omissa valuissa meni noin 15 kuutiota betonia. Pumin oma vetoisuus ei ollut kuin sen 8 kuutiota, mutta lisää tuotiin toisella autolla. Eikä ne "lisälastit" mitään maksaneet.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
664
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.

Ei koska kaava yleensä määrä käytettävän kattokulman, siitä ei passaa poiketa. Toki kunnasta ja kaavoittajasta riippuvainen asia.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
3 165
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.
Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan. Kaavat ja kattokulmamääräykset vielä siihen päälle (tosin ainahan nämä eivät liity terassien katojen osalta mitenkään kaava-alueen rakentamisohjeeseen, vaan kiinteistön varsinaisen vesikaton kulmaan. Ja toki tähän on yhtä monta poikkeusta kuin Suomessa kuntia).
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Siis tuota ongelmaahan ei tulisi ollenkaan, mikäli kaava vähän joustaisi.
Todella helppo oli tavoittelemani (jos ikkunan ylälaita 250cm, niin terassin lippa noin 270- 300cm korkealla 3,8m päässä) rakenne toteuttaa esim. murretulla katolla, poikittaisella harjakatolla tai loivemmilla kattokulmilla. Mutta kun ei, kaava pakottaa jyrkkään kattokulmaan ja terassista uhkaa tulla kapea.
Epäsymmetrinen harja, jiirikulma, nivelkatto, murrettu harja, poikittainen harjakatto koko talossa jne. kaikki nämä todennäköisesti mahdollistaisivat onnistumisen tuossa, mutta kaava on mulkero.. Jiirikulmako paras? Lasikate tietenkin perinteinen ratkaisu.
Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.

Mainittakoon, että pääsunnittelija kertoi, että ilmeisesti räystääseen on mahdollista tehdä nivel lasikatteelle, eli tulisi vain ne tukevat tolpat sinne "ulkosivulle". Hällä ei kuvaa k.o operaatiosta ollut, mutta onko teillä tietoa miten tuo toteutettaisiin?

1582267918322.png
1582268055706.png
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Enpä tullutkaan ajatelleeksi tuota kaavaperseilyä, kun oma projekti on vanhalla alueella, jossa kaava ei käytännössä rajoita rakennusaluetta lukuunottamatta mitenkään.

Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan.
Uudiskohteissa taisi olla valtaosa peltikattoja, joissa tuo kasvuston kertyminen mahtaa olla aika pieni ongelma, kun yleensä ei vanhaa puustoakaan säilytetä lähellä taloa. Toki jos huopa tai tiili, niin sitten voi olla joskus ongelmallisempi.
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.
Antaako kaava myöten talon korkeuden kasvattamisen? Korkeammat ristikot tai isompi huonekorkeus, niin saisi myös sen lipan lähtemään ylempää.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Antaako kaava myöten talon korkeuden kasvattamisen? Korkeammat ristikot tai isompi huonekorkeus, niin saisi myös sen lipan lähtemään ylempää.
Tämäkin on vaihtoehto. On mietittykin, ja todennäköisesti siihen päädytäänkin. On vaan 1-kers. talo (ns. muutenkin iso), ja lähinnä mietin, että paljonko se 30-50cm lisäkorkeutta seinissä sitten maksanee (sitä kun ei tarvittaisi, kun muutenkin suunniteltu 280cm korkeus ja harjaa kohden nouseva sisäkatto).
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Tuskin ihan hirveitä maksaa ainakaan ristikoita korottamalla. Toinen vaihtoehto on tehdä se seinillä ja laittaa alakattoon kaikki iv ja sähköt höyrynsulun lämpöselle puolelle, jos ei tarvi huonekorkeutta lisää.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Eikö se nyt kuitenkin ole huomattavasti helpompaa ja edullisempaa mitoittaa ikkunat harkkojaon mukaan?
...mutta lisää tuotiin toisella autolla. Eikä ne "lisälastit" mitään maksaneet.
Vitsihän piileekin siinä että jos jätät esim 10 riviä harkkoja pois jolloin aukko on 200cm, niin 20M moduuli-ikkuna (vakiokoko) joka on korkeudeltaan 198cm mahtuu siihen kyllä.
Sitten tullaankin siihen että onko se aukko niin suora, että se ikkuna istuu siihen millilleen ja esim vaahdotusväli jää riittäväksi?
Samoin ikkunan asemoinnista riippuen, niin esim 400mm harkolla ja keskelle asennetulla msea ikkunalla et saa tavalliselle tippapellille riittävää kaatoa vaan joudut joko nostamaan ikkunaa, tai jyrsimään harkon etureunaa.
Mutta kukin tavallaan, mielipiteitähän tässä vaan kerrotaan ja omani oli edellä.

En ole sellaiseen betonifirmaan vielä törmännytkään joka toimittaa lisälastit työmaalle ilmaiseksi. Kyllä se on 100€ lähtö+4-5€/km sen lisäauton ajelut. Tietysti jos olet ottanut jonkun urakkahinnan tai kiinteän kuutiohinnan niin nuo lisälastithan on sinne leivottu jo sisään.
 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
138
Vitsihän piileekin siinä että jos jätät esim 10 riviä harkkoja pois jolloin aukko on 200cm, niin 20M moduuli-ikkuna (vakiokoko) joka on korkeudeltaan 198cm mahtuu siihen kyllä.
Sitten tullaankin siihen että onko se aukko niin suora, että se ikkuna istuu siihen millilleen ja esim vaahdotusväli jää riittäväksi?
Samoin ikkunan asemoinnista riippuen, niin esim 400mm harkolla ja keskelle asennetulla msea ikkunalla et saa tavalliselle tippapellille riittävää kaatoa vaan joudut joko nostamaan ikkunaa, tai jyrsimään harkon etureunaa.
Mutta kukin tavallaan, mielipiteitähän tässä vaan kerrotaan ja omani oli edellä.

En ole sellaiseen betonifirmaan vielä törmännytkään joka toimittaa lisälastit työmaalle ilmaiseksi. Kyllä se on 100€ lähtö+4-5€/km sen lisäauton ajelut. Tietysti jos olet ottanut jonkun urakkahinnan tai kiinteän kuutiohinnan niin nuo lisälastithan on sinne leivottu jo sisään.
Kyllä jos ei vatupassi pysy sitä vertaa kädessä ettei saa ikkuna-aukkoja suoraksi niin rälläkällä saa aina silpastua liikoja pois.

Kyllä siihen tippapeltiin sitä kaatoa saa. Tietenkin kannattaa ottaa ne ikkunat 210mm karmilla ja jättää 100mm sisäpuolelle niin ulos jää 90mm. Jos haluaa jyrkemmän niin ajaa rälläkällä siivun pois, menee vähän alle minuutti. Mut ei oikeesti tartte. Alla linkki jossa hyvä kuva miten loiva se pelti voi olla ja on ihan ok.

 

PCB

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 780
Kyllä jos ei vatupassi pysy sitä vertaa kädessä ettei saa ikkuna-aukkoja suoraksi niin rälläkällä saa aina silpastua liikoja pois.

Kyllä siihen tippapeltiin sitä kaatoa saa. Tietenkin kannattaa ottaa ne ikkunat 210mm karmilla ja jättää 100mm sisäpuolelle niin ulos jää 90mm. Jos haluaa jyrkemmän niin ajaa rälläkällä siivun pois, menee vähän alle minuutti. Mut ei oikeesti tartte. Alla linkki jossa hyvä kuva miten loiva se pelti voi olla ja on ihan ok.

Peltihän ei saa olla noin loiva. Ammattimaisesti rakennetuissa kohteissa tuollaiset puratetaan pois ja tehdään oikeat pellitykset tilalle.

Ihmetyttää tuo maustevoin lipan hankaluus. Eikö sulla ole suunnittelijaa jonka tehtävä on ratkoa nuo? Katto voi lähteä toisen katon päältä loivemmassa kulmassa sieltä pääkaton lappeelta, kaavassa määrätään vain pääkaton kulma. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla irti siitä pääkatosta siten, että sinne jää väli?

Ja tietysti harkot tehdään aukotukseen sopiviksi. Siis ikkuna- ja oviaukkojen yläreuna ainakin, 2100 tai 2300 mm (yleisimmin) lattiasta, jolloin leikattavaa/täytettävää jää vai oviaukkojen alareunat. Ikkunat otetaan kyseiseen harkkojakoon sopivaksi, eikä moduulimittaan. Näin siksi, koska erikoismittainen ovi on kallis, mutta ikkunan hintaan ei ole merkitystä onko se 1190x1590 vai 1160x1560 mm.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Onko kukaan ottanut konsultaatiopalvelua arkkitehtitoimistolta? Oma pohja valmiina, mutta tuo pitäisi vielä katsoa käytännön osalta läpi. Mitähän mahtaa kustantaa, kun pohja sinänsä valmis ja tarvetta vain konsultaatiolle?
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
Myy entinen talo tai asunto ensin ja muuta vuokralle uuden rakennuttamisajaksi. Muuten voit huomata että olet kahden asunnon loukussa ja niiden arvot ovat tipahtaneet ja se on menoa sitten se.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Myy entinen talo tai asunto ensin ja muuta vuokralle uuden rakennuttamisajaksi. Muuten voit huomata että olet kahden asunnon loukussa ja niiden arvot ovat tipahtaneet ja se on menoa sitten se.
Rakentaja aloittaa pohjien tekemisen keväällä. Vanha talo laitetaan myyntiin kesällä ns. myyntikeleillä. Talo pitäisi olla valmis vuoden sisällä aloittamisesta. Urakkasopimukseen olisi tarkoitus laittaa ehto, että ensin pitää saada myytyä vanha talo.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Rakentaja aloittaa pohjien tekemisen keväällä. Vanha talo laitetaan myyntiin kesällä ns. myyntikeleillä. Talo pitäisi olla valmis vuoden sisällä aloittamisesta.
"Myyntikelit" alkavat siitä kun lumet alkavat sulaa maaliskuussa. Huhtikuu ja toukokuu taitaa olla vuoden parhaat myyntikuukaudet vuodessa. Juhannukselta se kauppa hyytyy totaalisesti elokuulle saakka.

Sitä en tiedä mitä ja missä olet myymässä vanhaa asuntoa, mutta esimerkiksi omakotitaloissa se keskimääräinen todellinen myyntiaika on monella paikkakunnalla vuoden luokkaa.

Myyntiaikatilastoissa se myyntiaika kertoo vain kuinka kauan asunto oli viimeisellä välittäjällä ennen kauppaa. Tilastosta jäävät pois ne pari entistä välittäjää jotka sitä mahdollisesti 4 kuukautta ovat kaupanneet ennen sitä huonolla menestyksellä ja otettu poiskin välillä netistä myynti-ilmoitus ettei se asunto "kulu" siellä.

Toki jos vanha myytävä asunto on joku halpa yksiö Helsingin keskustasta vailla remonttihuolia niin nehän ostajat tappelevat keskenään siitä että kuka sen saa ostaa ja sen saa kaupaksi samana päivänä halutessaan vaikka myynti-ilmoituksen pistäisi nettiin jouluaattona tai juhannuspäivänä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 589
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
Varainsiirtovero maksetaan kiinteistön tai osakkeiden kauppahinnasta.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
"Myyntikelit" alkavat siitä kun lumet alkavat sulaa maaliskuussa. Huhtikuu ja toukokuu taitaa olla vuoden parhaat myyntikuukaudet vuodessa. Juhannukselta se kauppa hyytyy totaalisesti elokuulle saakka.

Sitä en tiedä mitä ja missä olet myymässä vanhaa asuntoa, mutta esimerkiksi omakotitaloissa se keskimääräinen todellinen myyntiaika on monella paikkakunnalla vuoden luokkaa.

Myyntiaikatilastoissa se myyntiaika kertoo vain kuinka kauan asunto oli viimeisellä välittäjällä ennen kauppaa. Tilastosta jäävät pois ne pari entistä välittäjää jotka sitä mahdollisesti 4 kuukautta ovat kaupanneet ennen sitä huonolla menestyksellä ja otettu poiskin välillä netistä myynti-ilmoitus ettei se asunto "kulu" siellä.

Toki jos vanha myytävä asunto on joku halpa yksiö Helsingin keskustasta vailla remonttihuolia niin nehän ostajat tappelevat keskenään siitä että kuka sen saa ostaa ja sen saa kaupaksi samana päivänä halutessaan vaikka myynti-ilmoituksen pistäisi nettiin jouluaattona tai juhannuspäivänä.
Joo tosiaan odotellaan, että nurmikko saa värinsä takaisin ja kuvat tekevät oikeutta myös isolle aurinkoterassille. Näitä kelejä odotettavissa jo huhtikuussa. Jotain puutarhuripalvelua myös meinattiin ehostamaan pihaa. Uusi talo tulisi olemaan sellainen, että maksellaan velkaa mielellään useampia kuukausia ylimääräistä, jos myyntihinnasta pitää tinkiä.
Alueen pyyntihintoja seuraillut jo vuosia ja sinänsä neliöhintojen ja sijainnin puolesta ollaan suotuisammassa asemassa kuin muut. Makkareita talossa vain 2, vaikka 0-10m2 isommissa taloissa niitä on 3. Makkaripinta-ala on silti samaa luokkaa. Alueen paritaloilla isompi pyyntineliöhinta kuin mitä ajattelimme pyytää. Yhtään omakotitaloa ei ollenkaan myynnissä, vaikka iso omakotitaloalue onkin.
Myytyä saadaan aivan varmasti, kunhan normaalista hintatasosta tullaan riittävästi alaspäin. Kuinka paljon sitten ollaan valmiina joustamaan...
Varainsiirtovero maksetaan kiinteistön tai osakkeiden kauppahinnasta.
Lähinnä siis kysymys, että missä vaiheessa rakennuksesta tulee kiinteistö?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
25.11.2018
Viestejä
305
Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?
Kyllä FINNEPS harkoista löytyy kulmaharkkoja, ne kulmat tehdään päätyharkoilla.

Ikkunat suunnitellaan harkkojaon mukaisena, niin leveyden kuin korkeudenkin puolesta.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 513
Yhtään omakotitaloa ei ollenkaan myynnissä, vaikka iso omakotitaloalue onkin.
Myytyä saadaan aivan varmasti, kunhan normaalista hintatasosta tullaan riittävästi alaspäin. Kuinka paljon sitten ollaan valmiina joustamaan...
Tähän sellainen juttu, että välttämättä niitä ei päädy myyntiin asti, jos on olemassa ostotoimeksiantoja alueella. Ei omallakaan kadulla missä vanhimmat talot ovat vuodelta 2015 ole kertaakaan "ollut myynnissä", mutta kas kummaa kun ostotoimeksiantojen puolesta vaihtaneet omistajaa. Kannattaa silti vähän pelata varman päälle näissä asioissa ja tuo että keväällä aloitetaan ja "vuoden päästä valmista" on vähän sellainen heitto. Lisää sen 2-3kk siihen, niin ollaan realistisemmalla tasolla näiden asioiden kanssa. Sekä budjettiin se perus 15% liikkumavara ylöspäin.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
2 256
Ihmetyttää tuo maustevoin lipan hankaluus. Eikö sulla ole suunnittelijaa jonka tehtävä on ratkoa nuo? Katto voi lähteä toisen katon päältä loivemmassa kulmassa sieltä pääkaton lappeelta, kaavassa määrätään vain pääkaton kulma. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla irti siitä pääkatosta siten, että sinne jää väli?
Noh, talotehtaan suunnittelija kait on sitten vaan huono?
Eivät suostu tekemään katon päältä lähtevää toista lippaa, kuulemma riskirakenne.
Jiirikulmakaan ei kuulemma onnistu, kun tulee "talon nurkkaan.
Eikä onnistu kuulemma nivelletty kattokaan terassille, kuulemma sekin riskirakenne?

Kattoristikoiden korottamista on nyt tarjottu, siihen ilmeisesti pitää tarttua?
Eli tukikorkeutta ilmeisesti harjakatosta ylöspäin, jotta räystään alta lähtevän lipan saa lähtemään korkeammalta.

Mistä muodostuu kustannukset tuota tukikorkeuden nostossa? Ilmeisesti ainakin panelointia tulee lisää, mutta tuoko tuo muuta kustannuksia? Eihän tuo tukikorkeuden nosto vaikuta mihinkään eristämiseen tms. sisäkattoon??

Pahasti neuvottelut solmussa, kun "aivan pakko" saada iso syvä terassi ja ei viitsi nyt luopua siitä.. Kaava sekä rakennusvalvonta sotki nuo alkuperäiset "varmasti toimivat" suunnitelmat.

----

Tavoite: 2,8m huonekorkeus ikkunaseinällä, sisäkatto nousemaan harjaa kohden 1:7 tai 1:8 kulmassa saksiristikoilla. Olen lollut laskevinaan, että järkevä terassin lipan lähtökorkeus on noin 3,3-3.5m. Onnistuuko tuon toteuttaminen ihan vain nostamalla tukikorkeutta 2,8m + 70cm?
 
Liittynyt
04.04.2017
Viestejä
168
Sähkösuunnitelmat tehty, paritonnia lisähintaa talopaketille mutta ompahan tarpeeksi kaikkea. Lähes kaikki 5. kytkimet poistatin ja otin kaksiosaiset tilalle, helppo laitella himmentimet jos niitä joskus kaipaa. Ryhmiin tein muutoksia samalla, jonkun ryhmän pienensin jotta koko tupa ei pimene varokkeen laukeamiseen samoin viihde seinustalle sähköt 16A nallin takaa. Ryhmä muutokset ja varoke koon kasvatus 1. ryhmässä vaikutti kustannuksiin joitain kymppejä, kallein yksittäinen muutos oli Jussi sähkösarjan muutos abb impressivoon.
Puolilämmintä tilaa suunnittelen ja kun palstalla näyttää olevan rakentamisesta jotain tietäviä niin samalla kysäsen eristämisestä. Tarkoitus käyttää n.60mm finnfoamia lattiassa, seinissä ja katossa. Valmistajan mukaan ei tarvita höyrysulkua eikä tuulensuojaa, 30mm tuuletusrako ulkovuorauksen ja eristeen väliin riittää. Samoin katossa 30mm tuuletus riittää. Lattiaan laudat ja niiden alle runkokoolausten väliin finnfoami eikä muuta. Kuulostaa niin helpolta että jäi mietityttämään toimiiko rakenne oikeasti. Tilaan tulee lämmitin ja ilmanvaihtoventtiilit.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
504
Onko kukaan ottanut konsultaatiopalvelua arkkitehtitoimistolta? Oma pohja valmiina, mutta tuo pitäisi vielä katsoa käytännön osalta läpi. Mitähän mahtaa kustantaa, kun pohja sinänsä valmis ja tarvetta vain konsultaatiolle?
Ootko saanu tähän mitään tarjousta tai muuta? Itsellä on talo arkkitehdillä suunniteltavana ja ei kyllä millään meinaa tulla sellasta, mikä olisi yhtään järkevä ja vähän nyt mietinkin, että pitäisi kokeilla myös tätä vaihtoehtoa. Nykyisen arkkitehdin ajatukset on kuitenkin ihan toisaalla, mitä kerrottiin toiveena talolle. Lähinnähän tuossa on se, että arkkitehti katsoisi ne lapsukset sieltä pois, kun on itse ensin suunnitellut oman mieltymyksien mukaan, mutta toisaalta talotehtaat tarjoaa samaa palvelua... Eli saako tuolla arkkitehdin mukaan ottamisella enää mitään lisäarvoa, kun sen on itse suunnitellut?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 884
Ootko saanu tähän mitään tarjousta tai muuta? Itsellä on talo arkkitehdillä suunniteltavana ja ei kyllä millään meinaa tulla sellasta, mikä olisi yhtään järkevä ja vähän nyt mietinkin, että pitäisi kokeilla myös tätä vaihtoehtoa. Nykyisen arkkitehdin ajatukset on kuitenkin ihan toisaalla, mitä kerrottiin toiveena talolle. Lähinnähän tuossa on se, että arkkitehti katsoisi ne lapsukset sieltä pois, kun on itse ensin suunnitellut oman mieltymyksien mukaan, mutta toisaalta talotehtaat tarjoaa samaa palvelua... Eli saako tuolla arkkitehdin mukaan ottamisella enää mitään lisäarvoa, kun sen on itse suunnitellut?
Riippuu varmaan arkkitehdista,jos sattuu kokenut ja taivava joka osaa ajatella asiat asiakkaan kannalta niin on varmasti hyötyä.Mutta jos sattuu itseään täynnä oleva joka ajaa vaan härkäpäisesti omia ajatuksia läpi niin voi tulla muutakin harmia kuin turha rahanmeno.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Ootko saanu tähän mitään tarjousta tai muuta? Itsellä on talo arkkitehdillä suunniteltavana ja ei kyllä millään meinaa tulla sellasta, mikä olisi yhtään järkevä ja vähän nyt mietinkin, että pitäisi kokeilla myös tätä vaihtoehtoa. Nykyisen arkkitehdin ajatukset on kuitenkin ihan toisaalla, mitä kerrottiin toiveena talolle. Lähinnähän tuossa on se, että arkkitehti katsoisi ne lapsukset sieltä pois, kun on itse ensin suunnitellut oman mieltymyksien mukaan, mutta toisaalta talotehtaat tarjoaa samaa palvelua... Eli saako tuolla arkkitehdin mukaan ottamisella enää mitään lisäarvoa, kun sen on itse suunnitellut?
En ole asiasta ollut kehenkään yhteydessä. Edelleen asia silti kiinnostaa.
Tällä hetkellä mietityttää yläkerran pohjan ratkaisut. Kakkoskerroksen lu2/3-määräyksen noudattaminen saattaa aiheuttaa luovia ratkaisuja.
1.jpg
2.jpg
3.jpg

Kaksi ensimmäistä talon reunaan asti yli 2m tilaa, kolmannessa reunoilla vaaleanharmaa tila alle 160cm tilaa. Vessan paikka pitäisi viemäröinnin kannalta olla talon vasemmassa reunassa. Talon yläreuna suoraan etelään ja luontoa kohti. Korkealla katolla saisi näköyhteyden sinne.
Poikittainen seinä keskellä taloa määräytyy alakerran olohuoneen seinän mukaan.
Pohjakuva 10x12 A.png
 
Viimeksi muokattu:

Juha Kokkonen

Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
13 269
20200324_180444.jpg20200324_180455.jpg
Meidän palapeli saapui tänään iltapäivästä - huomisen aikana pitäisi kuulemma olla seinät pystyssä, torstaina kattorakenteet (kattotuolit, päätykolmiot ja aluskate). Ulkoisesti yhdessä viikossa tapahtuu paljon :interested:

Finnlamellin Rusko 143 City jonkin verran muokkailtuna rakenteilla, aika pitkälti muuttovalmiina kokonaisuutena muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
 
Viimeksi muokattu:
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 450
Viestejä
4 162 441
Jäsenet
70 410
Uusin jäsen
Acrat

Hinta.fi

Ylös Bottom