Valmistalopaketit

[janne]

Lasketaanko 1,5 krs talon lu2/3 alat kerrosaloista vai huoneistoalasta?

Kerrosalasta kuten muukin rakennusoikeus. Ja tuota merkintää tulkitaan vähän eritavoin eri kunnissa, eli kannattaa varmistaa vielä rakennusvalvonnasta mitä se tarkalleen tarkoittaa.

 

[iltanen]

Kerrosalasta kuten muukin rakennusoikeus. Ja tuota merkintää tulkitaan vähän eritavoin eri kunnissa, eli kannattaa varmistaa vielä rakennusvalvonnasta mitä se tarkalleen tarkoittaa.

Ajattelin vain, ettei mene ihan samaan logiikkaan kuin tuo ala, joka mukaan lasketaan. Alle 160 cm korkeata tilaa ei rakennusalaan lasketa, mutta kuinka korkeaa se seinän sisällä sitten on, kun sitä ei suoraan pääse "mittaamaan". Mutta taitaa tosiaan noin mennä eli kerrosalasta.

 

[maustevoi]

Tuosta rakennusalasta: Saako sitä kikkailtua (kyllä, kikkailu kiinnostaa kaupunkitontilla) siten, että vaikka tilaan olisi mahdollista saada jopa X korkeutta mahdollistavaa tilaa (ontelotilaan), niin laskee kattoa vesikatteesta alaspäin siten, että korkeus tilassa on esim. 155cm? Tällöin ei kuluisi rak.ala.

Vaikka tätäkin paheksutaan, niin jos edellä mainittu toimii, niin onnistuisikohan teettää sellainen alaslasku kattoon, jonka saa sitten helposti korotettua järkevään huonekorkeuteen lopputarkastusten jälkeen..?

(Edelliseen wc-keskusteluun liittyen, päädyimme lopulta pienentämään saunatilaa ja wc:n mitoiksi tulossa 90cmx130cm.)
Mitähän leveyttä päävessa voisi olla, johon kuljetaan lyhyeltä sivullta (eli suorakulmion päädystä/lyhyeltä sivulta). Nyt tulossa 140cmx190cm toistaiseksi, eteisestä voisi ottaa 10cm pois ja laittaa 150cmx190cm.? Kommenteja?

 

[James]

Pikkuruiset vessat paljastavat karuimmat puolensa siinä vaiheessa kun perheessä joku tai joitakin on sen verran huonokuntoinen tai muuten sellaisessa tilanteessa että tarvitsee apua vessassa. Tämä voi johtua nuoruudesta, vanhuudesta, vammautumisesta, sairastumisesta tms., vaikka itse kokisikin juuri nyt olevansa nuori, hyväkuntoinen ja kuolematon, kuten muutkin perheessä ja tulevista ostaja-ehdokkaista.

 

[micko]

Tuosta rakennusalasta: Saako sitä kikkailtua (kyllä, kikkailu kiinnostaa kaupunkitontilla) siten, että vaikka tilaan olisi mahdollista saada jopa X korkeutta mahdollistavaa tilaa (ontelotilaan), niin laskee kattoa vesikatteesta alaspäin siten, että korkeus tilassa on esim. 155cm? Tällöin ei kuluisi rak.ala.

Vaikka tätäkin paheksutaan, niin jos edellä mainittu toimii, niin onnistuisikohan teettää sellainen alaslasku kattoon, jonka saa sitten helposti korotettua järkevään huonekorkeuteen lopputarkastusten jälkeen..?

Työkaveri väittää näin tehneensä. Rakennustarkastaja mittasi eri tavalla kuin hän ja sai jonkun osan korkeudeksi yli 160, vaikka kollegani mielestä oli alle. Sopi sitten, että tuo kattoa alas jollakin rimaviritelmällä 10cm,niin se kelpasi. Tarkastaja vannotti, että ei saisi sitten purkaa tarkastuksen jälkeen, ja siis eihän tietenkään ole sellaista mennyt tekemään.

Veikkaisin riippuvan tarkastajasta melkoisesti tämän.

 

[Pakana]

Pikkuruiset vessat paljastavat karuimmat puolensa siinä vaiheessa kun perheessä joku tai joitakin on sen verran huonokuntoinen tai muuten sellaisessa tilanteessa että tarvitsee apua vessassa. Tämä voi johtua nuoruudesta, vanhuudesta, vammautumisesta, sairastumisesta tms., vaikka itse kokisikin juuri nyt olevansa nuori, hyväkuntoinen ja kuolematon, kuten muutkin perheessä ja tulevista ostaja-ehdokkaista.

Tuollaisessa tilanteessahan se kylppärissä oleva pytty on se kaikkein helpoin vaihtoehto, kylppärissä on kuitenkin ormaalisti useampi neliö vapaata tilaa.

 

[James]

Tuollaisessa tilanteessahan se kylppärissä oleva pytty on se kaikkein helpoin vaihtoehto, kylppärissä on kuitenkin ormaalisti useampi neliö vapaata tilaa.

Niin on. Joissain tilanteissa sekään ei tietenkään riitä tai se voi olla väärässä kerroksessa.

 

[Illotus]

Miksi vain syvempään osaan? Eikö olisi parempi vaan laittaa tuohon matalimpaan kohtaan johon katto loppuu?

Joo, kirjoitin tymästi, eli nimenomaan tuohon pisimmälle talosta ulottuvaan terassin osaan oli tarkoitus laittaa lasit jossain kohti.

 

[Rakennuttaja]

Lue blogi osoitteesta:

Ainoakoti kokemuksia

Tämä kirjoitus edustaa omakotirakentajan subjektiivista kokemusta muuttovalmiista DEN Finland Oy:n Ainoakoti-talopaketista.

ainoakotini.blogspot.com

 

[golemi]

Tuosta rakennusalasta: Saako sitä kikkailtua (kyllä, kikkailu kiinnostaa kaupunkitontilla) siten, että vaikka tilaan olisi mahdollista saada jopa X korkeutta mahdollistavaa tilaa (ontelotilaan), niin laskee kattoa vesikatteesta alaspäin siten, että korkeus tilassa on esim. 155cm? Tällöin ei kuluisi rak.ala.

Vaikka tätäkin paheksutaan, niin jos edellä mainittu toimii, niin onnistuisikohan teettää sellainen alaslasku kattoon, jonka saa sitten helposti korotettua järkevään huonekorkeuteen lopputarkastusten jälkeen..?

(Edelliseen wc-keskusteluun liittyen, päädyimme lopulta pienentämään saunatilaa ja wc:n mitoiksi tulossa 90cmx130cm.)
Mitähän leveyttä päävessa voisi olla, johon kuljetaan lyhyeltä sivullta (eli suorakulmion päädystä/lyhyeltä sivulta). Nyt tulossa 140cmx190cm toistaiseksi, eteisestä voisi ottaa 10cm pois ja laittaa 150cmx190cm.? Kommenteja?

Meillä kaksi vessaa uudessa talossa ja toisesta tehtiin tarkoituksella "juuri riittävän kokoinen" ja sitten toinen vähän reilumman kokoinen lapsille. Pienempi vessa on leveydeltään noin 110cm ja pituudeltaan noin 180cm ja ovi tähän tilaan tulee toiselta pitkältä sivulta. Siellä on seinäwc jonka kotelon yläosa on otettu käyttöön sijoittamalla sinne mittojen mukaan tilattu korkea koko seinän levyinen kaappi. Allaskaappi siellä on syvyydeltään muistaakseni 40cm. On toiminut oikein mainiosti.

Isompi vessa on about 140cmx230cm ja sinne tullaan ovesta lyhyemmältä sivulta. Siellä yhtälailla seinäwc takapäätyseinällä ja pitkällä sivuseinällä tupla-altaat kaappeineen je lisänä yksi korkea säilytyskaappi. Tämä on oikein ruhtineellisen iso vaikkei oikeasti ole kovin iso. Voin laittaa kuviakin vaikka privaviestinä jos haluat.

 

[maustevoi]

Meillä kaksi vessaa uudessa talossa ja toisesta tehtiin tarkoituksella "juuri riittävän kokoinen" ja sitten toinen vähän reilumman kokoinen lapsille. Pienempi vessa on leveydeltään noin 110cm ja pituudeltaan noin 180cm ja ovi tähän tilaan tulee toiselta pitkältä sivulta. Siellä on seinäwc jonka kotelon yläosa on otettu käyttöön sijoittamalla sinne mittojen mukaan tilattu korkea koko seinän levyinen kaappi. Allaskaappi siellä on syvyydeltään muistaakseni 40cm. On toiminut oikein mainiosti.

Isompi vessa on about 140cmx230cm ja sinne tullaan ovesta lyhyemmältä sivulta. Siellä yhtälailla seinäwc takapäätyseinällä ja pitkällä sivuseinällä tupla-altaat kaappeineen je lisänä yksi korkea säilytyskaappi. Tämä on oikein ruhtineellisen iso vaikkei oikeasti ole kovin iso. Voin laittaa kuviakin vaikka privaviestinä jos haluat.

Laita vaan!
Nyt tuo juuri ja juuri riittävä on piirretty 100x130cm tilaan... voi voi, tiukille menee, jos jotain varastaa 10cm niin se 10cm häviää makkarista ja kodarista, joka ei sekään kuulosta hyvältä, kyseessä on kuitenkin kolmosvessa..

 

[MJay]

Meillä vessa on sisämitoiltaan 110x140. Tuosta en ainakaan nykyisellä oven sijoittelulla antaisi senttiäkään pois, mutta kyllä tuossa tarpeensa hyvinkin hoitaa ja lastakin mahtuu auttamaan. Altaan tasoineen ja kaappineen uusiessa sai vaan aika tarkkaan laskea mahtuuko ja valikoimaa ei juuri ollut. Kuva liitteenä.

 

[maustevoi]

Huomenna neuvottelu rakennusvalvonnan kanssa taasen.

Mitä olen unohtanut kysyä, mistä kannattaa kysyä? Jotakin tässä ei varmasti osaa hyödyntää.
Jätekatoksien sijoittelu? Autojen sijoittelu, saako olla vaa platalla eteisen oven edessä jne.?

--

EDIT: Jos on jollain tiedossa maan- ja rakennuskäyttölain kohtia, joilla voi perustella edes mahdollisuutta kaavapoikekeamaan, niin linkatkaa välittömästi. Joutuu muuten tekemään niin paljon rumemman talon, kuin jos tehtäisiin kaunista ja parasta.

 

[iltanen]

Meillä vessa on sisämitoiltaan 110x140. Tuosta en ainakaan nykyisellä oven sijoittelulla antaisi senttiäkään pois, mutta kyllä tuossa tarpeensa hyvinkin hoitaa ja lastakin mahtuu auttamaan. Altaan tasoineen ja kaappineen uusiessa sai vaan aika tarkkaan laskea mahtuuko ja valikoimaa ei juuri ollut. Kuva liitteenä.

@maustevoi Jos ihan miniminivessaa haluaa kolmosvessaksi, riippuu tuo varmaankin oven sijainnista, pytyn sijoittelusta ja tyydytäänkö minimikalusteisiin. Tuohon kuvaan jos vertaa, voisi kalusteista karsia sen 10 cm syvyydessä ja pelkkä vesipiste voisi riittää ilman ylimääräisiä tasoja. Nämä tuovat vessaan ahtautta.

On tullut vastaan eräässä kodissa sellainen ratkaisu, että vasemmalla allas ja oikealla pytty. Oli niin ahdas, ettei tässä välissä mahtunut kääntymään eli rintamasuunta oli vakio, kun vessaan astui. Miksei toimisi kolmosvessana, mutta tämä oli asunnon ainoa wc.

 

[maustevoi]

@maustevoi Jos ihan miniminivessaa haluaa kolmosvessaksi, riippuu tuo varmaankin oven sijainnista, pytyn sijoittelusta ja tyydytäänkö minimikalusteisiin. Tuohon kuvaan jos vertaa, voisi kalusteista karsia sen 10 cm syvyydessä ja pelkkä vesipiste voisi riittää ilman ylimääräisiä tasoja. Nämä tuovat vessaan ahtautta.

On tullut vastaan eräässä kodissa sellainen ratkaisu, että vasemmalla allas ja oikealla pytty. Oli niin ahdas, ettei tässä välissä mahtunut kääntymään eli rintamasuunta oli vakio, kun vessaan astui. Miksei toimisi kolmosvessana, mutta tämä oli asunnon ainoa wc.

Ovi on tulossa toistaiseksi päätyyn kapealla sivulle, yritetään se sinne mahdollistaa . Sinne ei tarvita kuin hana ja pytty, joku pyyhe.
--
Noh, keskustelu rakennuvalvonnan kanssa johti tilanteeseen, että tekevät kaavamuutos ehdotuksen seuraavaan kortteliin. Sepä ei meitä liikuta, tia no liikuttaa, mutta ei kyllä malta kahta vuotta enää odottaa. Toinen kaveri oli ihan ok, toinen iha mulkero. Vaikka rak.valvonnalla on hyvä tarkoitus, niin kyllä ne on välillä ihan paskaa, et pitää tehdä kaikkien mielestä huonompia ratkaisuja ihan vaan koska "kaava". Rakennustapaohjeessa oli muotoili "pääsäntöisesti rak.tapa ohjeesta ei poiketa", yritin siihen vedoten saada poikkeusluvalle perusteita, koska sanamuoto oli "pääsääntöisesti".
--

Terassia joudutaan pienentämään, koska katettu terassi pitää olla kuulemma rakennusalan sisällä (onko näin muillakin alueilla)?, kattamaton saisi olla muutenkin. Minä toivon, että terassia olisi voinut edes hiukan venyttää rak.alan ulkopuolelle (päämassa toki siihen). Vituttaa sekin, pitää autokatos/varasto/setistä tehdä tosi pieni tai se ei oikeastaan enää edes mahdu (yhden auton talli mahtuu juuri ja juuri)..

Kyllä rak.valvonta ja kaavoittajat voisivat käydä vähän miettimässä porukalla, mitä sinne kaavaan kannattaa ehdottomaksi kirjata ja mitä ei (jäisi edes vähän pelivaraa). Nytkin kaikkien mm. kaupungin arkkitehtien mielestä meidän toteutus oli hienompi ja todella tyylikäs, mutta ei niin ei.
Noh, mennään sit perinteisillä tavoilla, sehän se harmittaa.

 

[Pakana]

Terassia joudutaan pienentämään, koska katettu terassi pitää olla kuulemma rakennusalan sisällä (onko näin muillakin alueilla)?, kattamaton saisi olla muutenkin. Minä toivon, että terassia olisi voinut edes hiukan venyttää rak.alan ulkopuolelle (päämassa toki siihen).

Tuon takiahan niitä valokateterasseja rakennetaan juuri valmistuneisiin taloihin. Kun se talo on kerran leimattu valmiiksi, rakennusvalonnan valta muuttu huomattavasti heikommaksi, ja jos ei nyt kokonaan uutta taloa rakenna siihen viereen, niin ne lähinnä lähettävät kirjeen jos jokin asia kaihertaa.

 

[maustevoi]

Tuon takiahan niitä valokateterasseja rakennetaan juuri valmistuneisiin taloihin. Kun se talo on kerran leimattu valmiiksi, rakennusvalonnan valta muuttu huomattavasti heikommaksi, ja jos ei nyt kokonaan uutta taloa rakenna siihen viereen, niin ne lähinnä lähettävät kirjeen jos jokin asia kaihertaa.

Tarkoitatko luvitta rakentamista?

Kiinnostaisi kyllä tuokin vaihtoehto. Tarkoitus oli alunperin laittaa 3m terassi ns. rakennusalueen ulkopuolelle (katettu), mutta tosiaan nyt kuulosti et talo sijoitettava siten, että se osa siihen ei tule..
Onko suosituksia tämän kikkailusta/kiertämisestä? Sijoitanko talon ihan rakennusalan reunaan, ja sitten yritän huomaamatta laajentaa terassia ns. rakennusalueen ulkopuolle (eli kasvattaa katettua osuutta).

Siinä mielessä olisi tärkeää saada se talon päämassa siihen rak.alueen reunaan, koska vaikuttaa autopaikkojen sijoitteluun.. terassista ei ole haluja luopua.

 

[Exe]

Lue blogi osoitteesta:

Ainoakoti kokemuksia

Tämä kirjoitus edustaa omakotirakentajan subjektiivista kokemusta muuttovalmiista DEN Finland Oy:n Ainoakoti-talopaketista.

ainoakotini.blogspot.com

Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.

 

[MedHot]

Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.

Kyllä tuossa aika tylysti lytätään sekä DEN Finland että Topi-keittiöt. Ja kuvien kanssa Onneksi en ole taloa rakentamassa nyt tai tulevaisuudessa. Sen verran rupesi hirvittämään tuo paskomisen määrä. Itsellä kun ei riittäisi taito valvoa yhtään noita raksa-ukkeleita...

 

[dot1q]

Ok

Meille ois jotenkin tuolleen tulossa katto.. Onko ideoita, miten toteuttaisi tuonne oikeaan reunaan (eli kuvassa näkyy ns.oikea kylki talosta) terassia (katettua, ei lasitettua ainakaan alkuun) siten, että katto ei laske liikaa ? Jos nimittäin laskee liiaksi, niin sehän peittää aurinkoa ja valoisuutta, vaikka katteen saisikin.. Tavoitteena olisi siis saada katettua terassia, mutta siten että se kate on tarpeeksi korkealla..
Vai tehdäkkö sitten kokonaan pulpettikattona siten, että huonekorkeus nousee takapihaa (katettua terassia) kohden, jolloin olisi helpompaa aloittaa katteen tekeminen korkeampaa ja katteen korkeus ei tippuisi liikaa.

Mikä on halvin tapa toteuttaa katto? Maksaneeko tuollainen moderni porrastettu extraa ja paljonkohan extraa? Entä pulpettikatto vs. muut kattomallit?

EDIT: Muokataan vielä jonkin verran.. Eli tämän alakuvan mukaisesti kattokulman laskiessa, kuinkahan saisi toteutettua tuohon sinisellä ympyröityyn kohtaan katettua terassia siten, että kyseinen kate ei "peitä kaikkea valoa" eli ei ole liian matalalla. Oma pohdinta siis tässä on, että jos tuosta tuota "kattoa jatkan", niin se menee liian matalalla ja peittää valoa "liikaa".
Päässeekö helpommin tavoitteeseen muuttamalla katon tyyliä?

Jatkaisin itse katon tyyylillä myös Terassin kohdalla eli ensin ylöspäin, sitten lippa ja sen alta alaspäin. Tein paskan etusormikötöstelyn;

https://img.aijaa.com/b/00065/14797378.jpg

 

[Calle]

Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.

Ainakin postaajan kolmea aiempaa viestiä kun katsoo niin eiköhän tuo ole. Kyllähän tuommoiset vie aika tehokkaasti maallikolta intoa rakentaa, katsotaan nyt. Juuri tuo mitä MedHot sanoi että jos ei itse osaa katsoa kaikkia kohtia tarkasti, saati tietysti että olisi aikaa olla siellä raksalla 24/7.

Toisaalta ilmeisesti noita mestareitakin on moneen lähtöön ja hänen valintaansa kannattaisi panostaa, sekä sopia se työnkuva tarpeeksi laajaksi. Lienee väärä paikka säästää maallikolle sen pari kolme tonnia ja ottaa joku halpa joka tekee vain lain mukaiset työmaakäynnit...

edit: josta tullaan taas ristiriitaan että hyvillä ei ole aikaa valvoa tarpeeksi ja niitä huonoja ei kiinnosta muuten vaan. Ei oo helppoa

 

[Antti Alien]

Työkaveri väittää näin tehneensä. Rakennustarkastaja mittasi eri tavalla kuin hän ja sai jonkun osan korkeudeksi yli 160, vaikka kollegani mielestä oli alle. Sopi sitten, että tuo kattoa alas jollakin rimaviritelmällä 10cm,niin se kelpasi. Tarkastaja vannotti, että ei saisi sitten purkaa tarkastuksen jälkeen, ja siis eihän tietenkään ole sellaista mennyt tekemään.

Veikkaisin riippuvan tarkastajasta melkoisesti tämän.

Luottamus viranomaiseen kasvaa kohisten, kun edes mittaa ei osata käyttää. Meillä osittaisen käyttöönottotarkastuksen tehnyt veijari väitti kivenkovaan, että kiuas, jonka turvaetäisyys katosta oli 130 cm, olisi ollut liian korkealla. Piteli samalla mittaa, joka näytti 131,5 cm. Kiukaalle ei tehty yhtään mitään ja lopputarkastuksen tehnyt tarkastaja katsoi, että kiuas on siinä missä pitääkin.

 

[maustevoi]

Miten matalalta se aurinko paistaa aamulla? Blokkaako joku 3-4.5m korkea autokatos/talli sitä, vai paistaako sen yli.

Nyt ei sattuneesta syystä pääse simuloimaan, sen sijaan esim. Interested how long is shadow on your land/garden? pystyy kyllä sitä "paistoaikaa" simuloimaan.

Vaikuttaa autokatoksen/varaston sijoitteluun. Olisi mahdollista sijoittaa siten, että on osittain aamuauringon edessä... toinen vaihtoehto on sitten toiseen laitaan, mutta koosta joutuu tinkimään (leveydestä). Tontti hankalan mallinen ja taloa meillä kannattaisi laittaa vähän "vinoon", niin sillä suunnitellaan.

 

[Pavosen Heska]

Tarkoitatko luvitta rakentamista?

Kiinnostaisi kyllä tuokin vaihtoehto. Tarkoitus oli alunperin laittaa 3m terassi ns. rakennusalueen ulkopuolelle (katettu), mutta tosiaan nyt kuulosti et talo sijoitettava siten, että se osa siihen ei tule..
Onko suosituksia tämän kikkailusta/kiertämisestä? Sijoitanko talon ihan rakennusalan reunaan, ja sitten yritän huomaamatta laajentaa terassia ns. rakennusalueen ulkopuolle (eli kasvattaa katettua osuutta).

Siinä mielessä olisi tärkeää saada se talon päämassa siihen rak.alueen reunaan, koska vaikuttaa autopaikkojen sijoitteluun.. terassista ei ole haluja luopua.

Projektin ollessa alussa ei kannata liikaa miettiä tulevaa terassia kun matkalla löytyy kaikkea paljon tärkeämpää. Tee suunnittelussa kuitenkin varaus isolle terdelle eli ei turhia kaiteita alussa jne.

Turha noita ratkaisuja on liikaa arpoa, ole yhteydessä moniin eri terassilasitoimittajiin ja pyydä kaikilta tarjous eri vaihtoehdoilla ja rakennuslupakuvilla. Tapaaminen tottakai läheiseen kylpylään. Lopuksi ota paras vaihtoehto, tilaat tavarat itse ja pystytys tuntityönä.

Meillä päin kaupunki on poikkeuksetta hyväksynyt rakennusalan ulkopuolella olevat kattamattomat terassit... Kattamattoman terden kattamiseen riittää sen jälkeen ilmoitus.

 

[Pakana]

Niin pitkään kun naapureiden kanssa on välit kunnossa, ja se terassi ei ole mikään älytön hökötys, niin ei noihin jälkikäteen lisättyihin rakennelmiin sen kummemmin tulla puuttumaan, mutta tietysti jos talon myy, niin niistä ja niiden luvista saa kyllä riidan aikaiseksi.

Tietysti tiukasti kaavoitetulla alueella on vaikea tehdä noita terasseja niin ettei ne mene liian likelle naapurin nenän alle.

 

[Illotus]

Sikäli mikäli kun vaikuttavat naapurien palo-osastointeihin, niin voi naapureilla kiinnostaa aika paljon. Lähtökohtaisesti en ainakaan itse ottaisi sitä rasitetta, että naapuri rakentaisi rakennusalueen ulkopuolelle jos tulisi sitä 4m lähemmäs rajaa tjsp.

 

[maustevoi]

Jaa a, mitenhän sitä sitten saisi asian ratkaistua. Vaikuttaa aivan oleellisesti tontin asioiden sijoitteluun. Autotallille (tai sille olevalle tilalle) ei välttämättä juuri meillä ole tarvetta, mutta myyntimielessä olisi mielekkäämpää rakentaa siten, että tallinkin voisi talon kylkeen rakentaa. Sen saisi toteutettua juurikin siten, että pari metriä terassia sijoittuisi rak.alueen ulkopuolelle.
Tietysti jos rak.alueen ulkopuolelle menevän terassin toteuttaisi avoterassina, niin sitten sen saisi toteutettua.. Ja jos sen jälkeen saa kattaa terassit, niin kaikki olisi ok (naapurin talon paikka on jo rakennettu ja on huomattavasti kauempana rak.alueen reunaa..

Rakennusvalvonta sanoi meille, että "pystytolpan (eli terassin katetta kannattava palkki) tulee olla rak.alueen sisäpuolella, jolloin tallille/katokselle ei muodostu kovinkaan kummoista tilaa (just ja just yhden auton).
Kaverille (rakentaa myös) oli sanottu, että jos alle 2m ylittyy niin menee vain käsittelymaksu?? Pitäiskö siihen vedota

 

[iltanen]

Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?

 

[ZZRX]

Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?

Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)

 

[Pakana]

Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)

Tuo johtuu ihan kunnasta. Yleisesti ottaen mitä isommalla kirkolla ollaan, sen tiiviimmin saa rakentaa..

 

[Illotus]

Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)

Tästä on aika monen ravan yhdessä kasaama hyvä ohjekortti olemassa, joka käsittelee yleisimmät tapaukset: http://www.pksrava.fi/doc/tulkintakortit/MRL-117b01D.pdf

 

[maustevoi]

Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..

 

[BaTTman]

Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..

Omaani tein kellarin HB:n harkoista. Olivat ainakin mittatarkkoja, kun joutuvat hiomaan ne mittoihinsa. Muuten taitaa olla makuasia mitä käyttää, eli ottaa sieltä mistä saa kokonaistoimituksen halvimmalla. HB:n harkot olivat muutaman kilon myös keventyneet siitä, kun kaverini rakenteli niistä. En nyt nopeasti löytänyt mistään lammin harkkojen painoja vertailuksi. Hyvin pysyi kasassa, myös leikatut pätkäpalat. Mutu-tuntumalla väittäisin että jopa paremmin kuin harkot, joissa on siinä eristeessä koko leveydeltä se valettu osa.
Kuva vertailuksi:

 

[golemi]

Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.

 

[BaTTman]

Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.

Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.

 

[golemi]

Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.

Riippuu tietty seinän korkeudesta Itse olin tekemässä yhtä kaksikerrosta taloa jossa tuli valuharkoilla kaikki niin valettiin todennäköisesti ainakin kahteen kertaan, siitä on jo 10v aikaa niin ei muista enää Valuharkkojen kanssa ei tietty tarvii pelata laastin kanssa nyt kun tarkemmin muistelen, sinnehän työnnettiin uretaania saumoihin, mut on se raudoitushomma ja valu kuitenkin hidastamassa siinä vähän. Ei ehkä kannata sen perusteella valintaansa kuitenkaan tehdä onko hitaampi tai nopeampi koska ero on varmasti varsin pieni.

 

[maustevoi]

Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.

 

[golemi]

Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.

Harkot on aina 200mm korkeita. Itsellä oli kivitalossa niin että ikkunat lähti 200mm lattian pinnan yläpuolelta. Nyt tekisin niin (teinkin uuteen taloon) että lähtee korkeintaan 5cm lattiapinnan yläpuolelta. Näyttää paljon paremmalta. harkkohan ei ole lattian päällä vaan vieressä joten ei ole mikään pakko tehdä 200mm lattian pinnan yläpuolelle. Kuitenkin on fiksu tehdä harkkojaon mukaan.

Pylväs vesikaton läpi, mitä ihmettä?

 

[Jebaus]

Eikai siinä pylvään teossa vesikaton läpi ole mitään sen ihmeempää kun minkä tahansa läpiviennin tai vaikka savupiipun?
Hirsitalo ehkä ainut ongelmallinen painumisen takia olettaen että tässä siis viedään kantavaa pylvästä esim terassia tms varten?

En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Tuohon valuun täytynee todeta senverran että tehdään se sitten yhdessä, kahdessa tai vaikka neljässä kerroksessa niin ei se työaikaa kyllä yhtään pidennä. Päinvastoin, enemmän ongelmia olen nähnyt näissä "koko seinä kerralla" valuissa kun tavaraa valuu ulos ja tiivistäminen sieltä 2m korkeudesta on todella hankalaa.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.

 

[maustevoi]

Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..

 

[Jebaus]

Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..

No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?

 

[maustevoi]

No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?

Ideahan on hakea sitä, ettei kate varjosta. On fakta, että kate varjostaa, jos lippa on alhaalla (ikkunapintaa alempana). Samaisesta syistähähän suurimassa osassa harjakattoja on kapea talon levyinen terassi, jonka hyödynnettävyys on niin ja näin, koska se on niin kapea.

Tämänhän huomaa mm. pulpettikatoissa, että niissä se kate ei varjosta ja terassit on syvempiä... Harva miettii koko asiaa, mutta näitä "virhetoteutuksia" olen nähnyt useita..
Lasikate juu on mahdollista, varmaan joutuu siihen päätymäänkin.
Ja taitaisi olla mahdollista jiirikulmallakin kate toteuttaa siten, että muodostuis ns. poikittainen harjakatto tuohon.
Mitenhän tuo jiirikulma on tuonne rakenteeseen kiinnitetty, eli onko se kantava palkki tuossa seinässä vai tuolla jossain katteella (siis pääharjalla)?

 

[Illotus]

Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.

 

[Armatt]

Äidin talo rakennettiin kalliopohjanpäälle, pohjalaattaan jätettiin liikkumavaraa. Hirsitalo, kaikki kulmat painuneet muuman millin ja kylppärin laataat lähtemeet lohkoilemaan

 

[BaTTman]

En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.

Eikö se nyt kuitenkin ole huomattavasti helpompaa ja edullisempaa mitoittaa ikkunat harkkojaon mukaan? Se ei vaadi mitään korkeampaa matematiikkaa. Korkeuden pitää olla jaollinen 200. Jos ihan välttämättä haluaa sitten sen +100mm korkeamman ikkunan, niin sitten joutuu miettimään että haluaako tehdä muottia, vai maksaa leikkauksesta.

Kun se pumi siihen tontille tulee, niin sinne saa kyllä kuskattua enemmänkin kuin 4-6 kuutiota tavaraa. Omissa valuissa meni noin 15 kuutiota betonia. Pumin oma vetoisuus ei ollut kuin sen 8 kuutiota, mutta lisää tuotiin toisella autolla. Eikä ne "lisälastit" mitään maksaneet.

 

[sirace]

Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.

Ei koska kaava yleensä määrä käytettävän kattokulman, siitä ei passaa poiketa. Toki kunnasta ja kaavoittajasta riippuvainen asia.

 

[dot1q]

Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.

Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan. Kaavat ja kattokulmamääräykset vielä siihen päälle (tosin ainahan nämä eivät liity terassien katojen osalta mitenkään kaava-alueen rakentamisohjeeseen, vaan kiinteistön varsinaisen vesikaton kulmaan. Ja toki tähän on yhtä monta poikkeusta kuin Suomessa kuntia).

 

[maustevoi]

Siis tuota ongelmaahan ei tulisi ollenkaan, mikäli kaava vähän joustaisi.
Todella helppo oli tavoittelemani (jos ikkunan ylälaita 250cm, niin terassin lippa noin 270- 300cm korkealla 3,8m päässä) rakenne toteuttaa esim. murretulla katolla, poikittaisella harjakatolla tai loivemmilla kattokulmilla. Mutta kun ei, kaava pakottaa jyrkkään kattokulmaan ja terassista uhkaa tulla kapea.
Epäsymmetrinen harja, jiirikulma, nivelkatto, murrettu harja, poikittainen harjakatto koko talossa jne. kaikki nämä todennäköisesti mahdollistaisivat onnistumisen tuossa, mutta kaava on mulkero.. Jiirikulmako paras? Lasikate tietenkin perinteinen ratkaisu.
Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.

Mainittakoon, että pääsunnittelija kertoi, että ilmeisesti räystääseen on mahdollista tehdä nivel lasikatteelle, eli tulisi vain ne tukevat tolpat sinne "ulkosivulle". Hällä ei kuvaa k.o operaatiosta ollut, mutta onko teillä tietoa miten tuo toteutettaisiin?

 

[Illotus]

Enpä tullutkaan ajatelleeksi tuota kaavaperseilyä, kun oma projekti on vanhalla alueella, jossa kaava ei käytännössä rajoita rakennusaluetta lukuunottamatta mitenkään.

Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan.

Uudiskohteissa taisi olla valtaosa peltikattoja, joissa tuo kasvuston kertyminen mahtaa olla aika pieni ongelma, kun yleensä ei vanhaa puustoakaan säilytetä lähellä taloa. Toki jos huopa tai tiili, niin sitten voi olla joskus ongelmallisempi.

 

[Illotus]

Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.

Antaako kaava myöten talon korkeuden kasvattamisen? Korkeammat ristikot tai isompi huonekorkeus, niin saisi myös sen lipan lähtemään ylempää.