Valmistalopaketit

Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
775
Meillä vessa on sisämitoiltaan 110x140. Tuosta en ainakaan nykyisellä oven sijoittelulla antaisi senttiäkään pois, mutta kyllä tuossa tarpeensa hyvinkin hoitaa ja lastakin mahtuu auttamaan. Altaan tasoineen ja kaappineen uusiessa sai vaan aika tarkkaan laskea mahtuuko ja valikoimaa ei juuri ollut. Kuva liitteenä.
@maustevoi Jos ihan miniminivessaa haluaa kolmosvessaksi, riippuu tuo varmaankin oven sijainnista, pytyn sijoittelusta ja tyydytäänkö minimikalusteisiin. Tuohon kuvaan jos vertaa, voisi kalusteista karsia sen 10 cm syvyydessä ja pelkkä vesipiste voisi riittää ilman ylimääräisiä tasoja. Nämä tuovat vessaan ahtautta.

On tullut vastaan eräässä kodissa sellainen ratkaisu, että vasemmalla allas ja oikealla pytty. Oli niin ahdas, ettei tässä välissä mahtunut kääntymään eli rintamasuunta oli vakio, kun vessaan astui. Miksei toimisi kolmosvessana, mutta tämä oli asunnon ainoa wc.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
@maustevoi Jos ihan miniminivessaa haluaa kolmosvessaksi, riippuu tuo varmaankin oven sijainnista, pytyn sijoittelusta ja tyydytäänkö minimikalusteisiin. Tuohon kuvaan jos vertaa, voisi kalusteista karsia sen 10 cm syvyydessä ja pelkkä vesipiste voisi riittää ilman ylimääräisiä tasoja. Nämä tuovat vessaan ahtautta.

On tullut vastaan eräässä kodissa sellainen ratkaisu, että vasemmalla allas ja oikealla pytty. Oli niin ahdas, ettei tässä välissä mahtunut kääntymään eli rintamasuunta oli vakio, kun vessaan astui. Miksei toimisi kolmosvessana, mutta tämä oli asunnon ainoa wc.
Ovi on tulossa toistaiseksi päätyyn kapealla sivulle, yritetään se sinne mahdollistaa . Sinne ei tarvita kuin hana ja pytty, joku pyyhe.
--
Noh, keskustelu rakennuvalvonnan kanssa johti tilanteeseen, että tekevät kaavamuutos ehdotuksen seuraavaan kortteliin. Sepä ei meitä liikuta, tia no liikuttaa, mutta ei kyllä malta kahta vuotta enää odottaa. Toinen kaveri oli ihan ok, toinen iha mulkero. Vaikka rak.valvonnalla on hyvä tarkoitus, niin kyllä ne on välillä ihan paskaa, et pitää tehdä kaikkien mielestä huonompia ratkaisuja ihan vaan koska "kaava". Rakennustapaohjeessa oli muotoili "pääsäntöisesti rak.tapa ohjeesta ei poiketa", yritin siihen vedoten saada poikkeusluvalle perusteita, koska sanamuoto oli "pääsääntöisesti".
--

Terassia joudutaan pienentämään, koska katettu terassi pitää olla kuulemma rakennusalan sisällä (onko näin muillakin alueilla)?, kattamaton saisi olla muutenkin. Minä toivon, että terassia olisi voinut edes hiukan venyttää rak.alan ulkopuolelle (päämassa toki siihen). Vituttaa sekin, pitää autokatos/varasto/setistä tehdä tosi pieni tai se ei oikeastaan enää edes mahdu (yhden auton talli mahtuu juuri ja juuri)..

Kyllä rak.valvonta ja kaavoittajat voisivat käydä vähän miettimässä porukalla, mitä sinne kaavaan kannattaa ehdottomaksi kirjata ja mitä ei (jäisi edes vähän pelivaraa). Nytkin kaikkien mm. kaupungin arkkitehtien mielestä meidän toteutus oli hienompi ja todella tyylikäs, mutta ei niin ei.
Noh, mennään sit perinteisillä tavoilla, sehän se harmittaa.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 826
Terassia joudutaan pienentämään, koska katettu terassi pitää olla kuulemma rakennusalan sisällä (onko näin muillakin alueilla)?, kattamaton saisi olla muutenkin. Minä toivon, että terassia olisi voinut edes hiukan venyttää rak.alan ulkopuolelle (päämassa toki siihen).
Tuon takiahan niitä valokateterasseja rakennetaan juuri valmistuneisiin taloihin. Kun se talo on kerran leimattu valmiiksi, rakennusvalonnan valta muuttu huomattavasti heikommaksi, ja jos ei nyt kokonaan uutta taloa rakenna siihen viereen, niin ne lähinnä lähettävät kirjeen jos jokin asia kaihertaa.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Tuon takiahan niitä valokateterasseja rakennetaan juuri valmistuneisiin taloihin. Kun se talo on kerran leimattu valmiiksi, rakennusvalonnan valta muuttu huomattavasti heikommaksi, ja jos ei nyt kokonaan uutta taloa rakenna siihen viereen, niin ne lähinnä lähettävät kirjeen jos jokin asia kaihertaa.
Tarkoitatko luvitta rakentamista?

Kiinnostaisi kyllä tuokin vaihtoehto. Tarkoitus oli alunperin laittaa 3m terassi ns. rakennusalueen ulkopuolelle (katettu), mutta tosiaan nyt kuulosti et talo sijoitettava siten, että se osa siihen ei tule..
Onko suosituksia tämän kikkailusta/kiertämisestä? Sijoitanko talon ihan rakennusalan reunaan, ja sitten yritän huomaamatta laajentaa terassia ns. rakennusalueen ulkopuolle (eli kasvattaa katettua osuutta).

Siinä mielessä olisi tärkeää saada se talon päämassa siihen rak.alueen reunaan, koska vaikuttaa autopaikkojen sijoitteluun.. terassista ei ole haluja luopua.
 

Exe

Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
69
Lue blogi osoitteesta:

Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 154
Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.
Kyllä tuossa aika tylysti lytätään sekä DEN Finland että Topi-keittiöt. Ja kuvien kanssa :) Onneksi en ole taloa rakentamassa nyt tai tulevaisuudessa. Sen verran rupesi hirvittämään tuo paskomisen määrä. Itsellä kun ei riittäisi taito valvoa yhtään noita raksa-ukkeleita...
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
976
Ok

Meille ois jotenkin tuolleen tulossa katto.. Onko ideoita, miten toteuttaisi tuonne oikeaan reunaan (eli kuvassa näkyy ns.oikea kylki talosta) terassia (katettua, ei lasitettua ainakaan alkuun) siten, että katto ei laske liikaa ? Jos nimittäin laskee liiaksi, niin sehän peittää aurinkoa ja valoisuutta, vaikka katteen saisikin.. Tavoitteena olisi siis saada katettua terassia, mutta siten että se kate on tarpeeksi korkealla..
Vai tehdäkkö sitten kokonaan pulpettikattona siten, että huonekorkeus nousee takapihaa (katettua terassia) kohden, jolloin olisi helpompaa aloittaa katteen tekeminen korkeampaa ja katteen korkeus ei tippuisi liikaa.



Mikä on halvin tapa toteuttaa katto? Maksaneeko tuollainen moderni porrastettu extraa ja paljonkohan extraa? Entä pulpettikatto vs. muut kattomallit?

EDIT: Muokataan vielä jonkin verran.. Eli tämän alakuvan mukaisesti kattokulman laskiessa, kuinkahan saisi toteutettua tuohon sinisellä ympyröityyn kohtaan katettua terassia siten, että kyseinen kate ei "peitä kaikkea valoa" eli ei ole liian matalalla. Oma pohdinta siis tässä on, että jos tuosta tuota "kattoa jatkan", niin se menee liian matalalla ja peittää valoa "liikaa".
Päässeekö helpommin tavoitteeseen muuttamalla katon tyyliä?


Jatkaisin itse katon tyyylillä myös Terassin kohdalla eli ensin ylöspäin, sitten lippa ja sen alta alaspäin. Tein paskan etusormikötöstelyn;


 

Liitteet

Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
98
Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.
Ainakin postaajan kolmea aiempaa viestiä kun katsoo niin eiköhän tuo ole. Kyllähän tuommoiset vie aika tehokkaasti maallikolta intoa rakentaa, katsotaan nyt. Juuri tuo mitä MedHot sanoi että jos ei itse osaa katsoa kaikkia kohtia tarkasti, saati tietysti että olisi aikaa olla siellä raksalla 24/7.

Toisaalta ilmeisesti noita mestareitakin on moneen lähtöön ja hänen valintaansa kannattaisi panostaa, sekä sopia se työnkuva tarpeeksi laajaksi. Lienee väärä paikka säästää maallikolle sen pari kolme tonnia ja ottaa joku halpa joka tekee vain lain mukaiset työmaakäynnit...

edit: josta tullaan taas ristiriitaan että hyvillä ei ole aikaa valvoa tarpeeksi ja niitä huonoja ei kiinnosta muuten vaan. Ei oo helppoa
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 620
Työkaveri väittää näin tehneensä. Rakennustarkastaja mittasi eri tavalla kuin hän ja sai jonkun osan korkeudeksi yli 160, vaikka kollegani mielestä oli alle. Sopi sitten, että tuo kattoa alas jollakin rimaviritelmällä 10cm,niin se kelpasi. Tarkastaja vannotti, että ei saisi sitten purkaa tarkastuksen jälkeen, ja siis eihän tietenkään ole sellaista mennyt tekemään.

Veikkaisin riippuvan tarkastajasta melkoisesti tämän.
Luottamus viranomaiseen kasvaa kohisten, kun edes mittaa ei osata käyttää. Meillä osittaisen käyttöönottotarkastuksen tehnyt veijari väitti kivenkovaan, että kiuas, jonka turvaetäisyys katosta oli 130 cm, olisi ollut liian korkealla. Piteli samalla mittaa, joka näytti 131,5 cm. Kiukaalle ei tehty yhtään mitään ja lopputarkastuksen tehnyt tarkastaja katsoi, että kiuas on siinä missä pitääkin.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Miten matalalta se aurinko paistaa aamulla? Blokkaako joku 3-4.5m korkea autokatos/talli sitä, vai paistaako sen yli.

Nyt ei sattuneesta syystä pääse simuloimaan, sen sijaan esim. Interested how long is shadow on your land/garden? pystyy kyllä sitä "paistoaikaa" simuloimaan.

Vaikuttaa autokatoksen/varaston sijoitteluun. Olisi mahdollista sijoittaa siten, että on osittain aamuauringon edessä... toinen vaihtoehto on sitten toiseen laitaan, mutta koosta joutuu tinkimään (leveydestä). Tontti hankalan mallinen ja taloa meillä kannattaisi laittaa vähän "vinoon", niin sillä suunnitellaan.
 
Liittynyt
13.01.2017
Viestejä
349
Tarkoitatko luvitta rakentamista?

Kiinnostaisi kyllä tuokin vaihtoehto. Tarkoitus oli alunperin laittaa 3m terassi ns. rakennusalueen ulkopuolelle (katettu), mutta tosiaan nyt kuulosti et talo sijoitettava siten, että se osa siihen ei tule..
Onko suosituksia tämän kikkailusta/kiertämisestä? Sijoitanko talon ihan rakennusalan reunaan, ja sitten yritän huomaamatta laajentaa terassia ns. rakennusalueen ulkopuolle (eli kasvattaa katettua osuutta).

Siinä mielessä olisi tärkeää saada se talon päämassa siihen rak.alueen reunaan, koska vaikuttaa autopaikkojen sijoitteluun.. terassista ei ole haluja luopua.
Projektin ollessa alussa ei kannata liikaa miettiä tulevaa terassia kun matkalla löytyy kaikkea paljon tärkeämpää. Tee suunnittelussa kuitenkin varaus isolle terdelle eli ei turhia kaiteita alussa jne.

Turha noita ratkaisuja on liikaa arpoa, ole yhteydessä moniin eri terassilasitoimittajiin ja pyydä kaikilta tarjous eri vaihtoehdoilla ja rakennuslupakuvilla. Tapaaminen tottakai läheiseen kylpylään. Lopuksi ota paras vaihtoehto, tilaat tavarat itse ja pystytys tuntityönä.

Meillä päin kaupunki on poikkeuksetta hyväksynyt rakennusalan ulkopuolella olevat kattamattomat terassit... Kattamattoman terden kattamiseen riittää sen jälkeen ilmoitus.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 826
Niin pitkään kun naapureiden kanssa on välit kunnossa, ja se terassi ei ole mikään älytön hökötys, niin ei noihin jälkikäteen lisättyihin rakennelmiin sen kummemmin tulla puuttumaan, mutta tietysti jos talon myy, niin niistä ja niiden luvista saa kyllä riidan aikaiseksi.

Tietysti tiukasti kaavoitetulla alueella on vaikea tehdä noita terasseja niin ettei ne mene liian likelle naapurin nenän alle.
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Sikäli mikäli kun vaikuttavat naapurien palo-osastointeihin, niin voi naapureilla kiinnostaa aika paljon. Lähtökohtaisesti en ainakaan itse ottaisi sitä rasitetta, että naapuri rakentaisi rakennusalueen ulkopuolelle jos tulisi sitä 4m lähemmäs rajaa tjsp.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Jaa a, mitenhän sitä sitten saisi asian ratkaistua. Vaikuttaa aivan oleellisesti tontin asioiden sijoitteluun. Autotallille (tai sille olevalle tilalle) ei välttämättä juuri meillä ole tarvetta, mutta myyntimielessä olisi mielekkäämpää rakentaa siten, että tallinkin voisi talon kylkeen rakentaa. Sen saisi toteutettua juurikin siten, että pari metriä terassia sijoittuisi rak.alueen ulkopuolelle.
Tietysti jos rak.alueen ulkopuolelle menevän terassin toteuttaisi avoterassina, niin sitten sen saisi toteutettua.. Ja jos sen jälkeen saa kattaa terassit, niin kaikki olisi ok (naapurin talon paikka on jo rakennettu ja on huomattavasti kauempana rak.alueen reunaa..

Rakennusvalvonta sanoi meille, että "pystytolpan (eli terassin katetta kannattava palkki) tulee olla rak.alueen sisäpuolella, jolloin tallille/katokselle ei muodostu kovinkaan kummoista tilaa (just ja just yhden auton).
Kaverille (rakentaa myös) oli sanottu, että jos alle 2m ylittyy niin menee vain käsittelymaksu?? Pitäiskö siihen vedota
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
775
Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
647
Täällä painitaan päärakennuksen ja autokatoksen/varaston välistä mittaa, joka pitäisi olla yli 4 metriä. Tuota mittaa käyttämällä rakennusten sijoittamista pitää hieman soveltaa.

Tuli nyt mieleen, että miten tämä eroaa nyt siitä, että nämä olisivat rakennettu yhteen? Miksi siis erillisten rakennusten väli pitäisi olla 4 metriä, mutta autokatoksen/varaston voi rakentaa myös kiinni päärakennukseen? Eikö välimallia ole?

Ymmärrän ihan kantapään kautta, että palomääräykset ovat syystä velvoittavia, mutta mikä tämä logiikka on kysymykseeni?
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 826
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
Tuo johtuu ihan kunnasta. Yleisesti ottaen mitä isommalla kirkolla ollaan, sen tiiviimmin saa rakentaa..
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Siis minun käsityksen mukaan saat rakentaa lähemmäksi, mutta tällöin sinun pitää tehdä palokatko talon suuntaan. Saman vaatii myöskin talossa kiinni oleva autokatos. Jos etäisyys on yli tuon 4m, ei osastointia tarvita. Tässä siis minun käsitys asiasta mikä voi olla myös väärin (voi joku tarkentaa jos on parempaa tietoa)
Tästä on aika monen ravan yhdessä kasaama hyvä ohjekortti olemassa, joka käsittelee yleisimmät tapaukset: http://www.pksrava.fi/doc/tulkintakortit/MRL-117b01D.pdf
 
Liittynyt
28.11.2017
Viestejä
1 319
Onko tämä se sama blogi, mikä linkattiin tänne vajaa vuosi sitten ja katosi netistä jossain vaiheessa sanaakaan sanomatta? Ainakin silloin spekuloitiin, että Ainoa kodit olisi vaatinut rakennuttajaa poistamaan blogin netistä, jotta saisivat jonkinlaisen sopimuksen aikaan korjauksista.
Kyllä vaikuttaa ihan samalta blogilta. Luulin, että asiat saatiin sovittua ja blogi katosi vähin äänin mutta vääräss olin näemmä.

Tuolla perustella sivuutin Ainoakodin, Designtalon ja DEN-talon kokonaisuutena kaikissa tulevissa taloprojekteissani. Aivan käsittämätöntä toimintaa kyseiseltä yritykseltä ja K-Raudalta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
881
Onko tietoa harkkorakentamisesta? Soittelin tänään tarjousta ja pitäisi jotain tarkempaa laittaa..
Oma puhelu suuntautui tällä kertaa Hevi-Kivitaloille, vaikutti puhelimessa ok. Onko sillä mitä väliä energialaskuun tms., onko 350mm vai 450mm harkko.
Mikähän olisi paras harkko? Lammilla näytti kulmaharkkoja olevan, mutta Finn EPS ei, eli mitäs se tarkoitaa? Sahailua vai?
Lammi?
Finn EPS?


Itsellä on aikaa rakentaa sinällään, että ns. "harrastelukin" sopisi, siksi harkkoa ruvennut tosissaan miettimään, jos hinta jää jokseenkin järkeväksi...
Ehdottomasti tuo harkkorakentaminen kiinnostaisi, koska hommana vaikuttaisi kaikista yksinkertaisimmalta "rakentaa", enemmänkin vain fyysistä voimaa..
Omaani tein kellarin HB:n harkoista. Olivat ainakin mittatarkkoja, kun joutuvat hiomaan ne mittoihinsa. Muuten taitaa olla makuasia mitä käyttää, eli ottaa sieltä mistä saa kokonaistoimituksen halvimmalla. HB:n harkot olivat muutaman kilon myös keventyneet siitä, kun kaverini rakenteli niistä. En nyt nopeasti löytänyt mistään lammin harkkojen painoja vertailuksi. Hyvin pysyi kasassa, myös leikatut pätkäpalat. Mutu-tuntumalla väittäisin että jopa paremmin kuin harkot, joissa on siinä eristeessä koko leveydeltä se valettu osa.
Kuva vertailuksi:

 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
39
Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
881
Eiköhän noille U-arvot löydy jokaiselle josta voi verrata. Eristepaksuus vaikuttaa. Itse tein 2007 harkkotalon Lujabetonin MEH-380 harjoista ja ei ole pahaa sanottavaa. Kulmaharkot on ehdottomia, ei ilman niitä kannata alkaa edes harkitsemaan. Valuharkot myös hyvä valinta mistä kuva tuossa ylhäällä. Hitaampi tehdä kun pitää aina välillä valaa nuo poterot täyteen ja kuivatella.
Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.
 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
39
Puolessa välissä seinän korkeutta oli valu, ja seuraavana päivänä pystyi jatkamaan seinän pystytystä.
Riippuu tietty seinän korkeudesta :) Itse olin tekemässä yhtä kaksikerrosta taloa jossa tuli valuharkoilla kaikki niin valettiin todennäköisesti ainakin kahteen kertaan, siitä on jo 10v aikaa niin ei muista enää :) Valuharkkojen kanssa ei tietty tarvii pelata laastin kanssa nyt kun tarkemmin muistelen, sinnehän työnnettiin uretaania saumoihin, mut on se raudoitushomma ja valu kuitenkin hidastamassa siinä vähän. Ei ehkä kannata sen perusteella valintaansa kuitenkaan tehdä onko hitaampi tai nopeampi koska ero on varmasti varsin pieni.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
39
Joo, nopeus ei itselle tässä tärkeää ole, tulee hommien teko olemaan muutenkin vähän harrastelua ja elämäntilanne sallii vapaa-ajan tuhlauksen näihinkin hommiin.

Kulmaharkot ehdottomia, eli onko FINN EPS -no go sitten?

Eli jäljelle jää:
Lakka?
Lammi?
Leca?
-
En oo hirveästi huonoa kuullut harkkorakentamisesta, onko siinä huonoja puolia? Miten ikkunoiden korot kannattaa suunnittella? Nyt esim. on piirretty meillä 20cm korko lattiasta (240 yläreuna), niin jos harkko on 30cm korkea, niin tuleeko tällöin järkeväksi ikkunan kooksi 30cm korko ja sitten yläreuna esim 8x30cm harkkoa eli 240cm --> ts. ikkuna alkuperäisen 10x22 sijaan onkin esim. 10x23?
Meneekö noin? Vai miten niitä ikkunaukkoja sitten suunnitellaan harkkojen kanssa?

EDIT: Mikä on teidän kanta, voiko pylväitä suunnitella vesikaton läpi? Onnistuisiko..? Turha riskirakenne tietysti.
Harkot on aina 200mm korkeita. Itsellä oli kivitalossa niin että ikkunat lähti 200mm lattian pinnan yläpuolelta. Nyt tekisin niin (teinkin uuteen taloon) että lähtee korkeintaan 5cm lattiapinnan yläpuolelta. Näyttää paljon paremmalta. harkkohan ei ole lattian päällä vaan vieressä joten ei ole mikään pakko tehdä 200mm lattian pinnan yläpuolelle. Kuitenkin on fiksu tehdä harkkojaon mukaan.

Pylväs vesikaton läpi, mitä ihmettä?
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 089
Eikai siinä pylvään teossa vesikaton läpi ole mitään sen ihmeempää kun minkä tahansa läpiviennin tai vaikka savupiipun?
Hirsitalo ehkä ainut ongelmallinen painumisen takia olettaen että tässä siis viedään kantavaa pylvästä esim terassia tms varten?

En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Tuohon valuun täytynee todeta senverran että tehdään se sitten yhdessä, kahdessa tai vaikka neljässä kerroksessa niin ei se työaikaa kyllä yhtään pidennä. Päinvastoin, enemmän ongelmia olen nähnyt näissä "koko seinä kerralla" valuissa kun tavaraa valuu ulos ja tiivistäminen sieltä 2m korkeudesta on todella hankalaa.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..
 

Liitteet

Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 089
Niin, vesikatteen läpi menevän pylvään idea olisi mahdollistaa jyrkässä harjakatossa terassikatteen (joka eri kattokulmalla) toteutus siten, että saadaan syvänkin terassin lippa jäämään korkealle. Kiinnostaa lähinnä, että onko mahdollista järkevästi.
Näyttää ihan ok minusta. Luonnollisesti vesikattoon tule rännit ja räystäät normaalisti, tuolta välistä tulee vähän vettä/lunta (sitäkin saa pienenenntyä esim. osin suojaavalla lasilevyllä katteen yläreunaan tms. .
Riskirakennehan siihen kait muodostuu.

Mahdollistaisi kuitenkin vähän enemmän sovellusvaraa terassin suhteen. Ja täten kiinnostaa, onko joku nähnyt vastaavia toteutuksia, tai voisiko tuo toimia? "Periaatteessa" tuon pitäisi olla aika helppoakin toteuttaa (ihan vaan vastaavat läpivientijutut, kuin vaikka piipuissa tms..), mutta niin.

Talo on siis meille jo piirrettynä alustavasti harjakattona, mutta terassit edelleen tuottaa päänvaivaa, kun haluttaisiin L-mallin terassi ja lippa korkealle.
Lasiin tässä ollaan kallistumassa varmaan pikkuhiljaa.... (ite en siis tykkää ideasta, että lasiterassi on just keittiön ruokapöydän kohdalla, mut kai sitä on joku sellainen sit laitettava)..
No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
No nyt on kyllä erikoinen ratkaisu... Miksi?
Miksi tuon terassin sisäkorkeus pitää olla noin suuri? Vai mitä tässä haetaan, korkeampaa räystäskorkoa? Loivenna tuota lasikaton kulmaa, tee vaikka tasakatto tai laita se kaatamaan taloon päin?
Ideahan on hakea sitä, ettei kate varjosta. On fakta, että kate varjostaa, jos lippa on alhaalla (ikkunapintaa alempana). Samaisesta syistähähän suurimassa osassa harjakattoja on kapea talon levyinen terassi, jonka hyödynnettävyys on niin ja näin, koska se on niin kapea.

Tämänhän huomaa mm. pulpettikatoissa, että niissä se kate ei varjosta ja terassit on syvempiä... Harva miettii koko asiaa, mutta näitä "virhetoteutuksia" olen nähnyt useita..
Lasikate juu on mahdollista, varmaan joutuu siihen päätymäänkin.
Ja taitaisi olla mahdollista jiirikulmallakin kate toteuttaa siten, että muodostuis ns. poikittainen harjakatto tuohon.
Mitenhän tuo jiirikulma on tuonne rakenteeseen kiinnitetty, eli onko se kantava palkki tuossa seinässä vai tuolla jossain katteella (siis pääharjalla)?


io techbb.jpg
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.
 
Liittynyt
13.12.2016
Viestejä
646
Äidin talo rakennettiin kalliopohjanpäälle, pohjalaattaan jätettiin liikkumavaraa. Hirsitalo, kaikki kulmat painuneet muuman millin ja kylppärin laataat lähtemeet lohkoilemaan
 
Liittynyt
08.11.2016
Viestejä
881
En lähtisi turhaan laskemaan ikkunakokoja harkkojaon mukaan. Nykyään kun tuo timanttisahaus on senverran edullista tekee sitten itse tai teettää niin sen aukon madallus oikeaan korkoon taitaa maksaa vähemmän mitä menee aikaa niiden harkkojen kanssa pelaamiseen, laskemiseen ja ikkunakokojen venkslaamiseen.

Lisäksi kun tuollainen eristeharkko vie kuraa sen 100-130l/m2, yhdellä pumikuormalla (4-6m2) valaa sen 40-60m2 seinää. Perusmökissä siis ikkuna ja oviaukot huomioiden 1-2 metriä.
Rahallinen säästö kertavalu vs useampi käynti on senverran pieni että pitäisin muita asioita sitä tärkeämpänä.
Eikö se nyt kuitenkin ole huomattavasti helpompaa ja edullisempaa mitoittaa ikkunat harkkojaon mukaan? Se ei vaadi mitään korkeampaa matematiikkaa. Korkeuden pitää olla jaollinen 200. Jos ihan välttämättä haluaa sitten sen +100mm korkeamman ikkunan, niin sitten joutuu miettimään että haluaako tehdä muottia, vai maksaa leikkauksesta.

Kun se pumi siihen tontille tulee, niin sinne saa kyllä kuskattua enemmänkin kuin 4-6 kuutiota tavaraa. Omissa valuissa meni noin 15 kuutiota betonia. Pumin oma vetoisuus ei ollut kuin sen 8 kuutiota, mutta lisää tuotiin toisella autolla. Eikä ne "lisälastit" mitään maksaneet.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
330
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.

Ei koska kaava yleensä määrä käytettävän kattokulman, siitä ei passaa poiketa. Toki kunnasta ja kaavoittajasta riippuvainen asia.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
976
Eikös tuo ole sama tehdä suoraan loivemmalla kattokulmalla ja jatkaa vaan kattoa pidemmäs? Joko lasilla tai umpinaisella katteella.
Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan. Kaavat ja kattokulmamääräykset vielä siihen päälle (tosin ainahan nämä eivät liity terassien katojen osalta mitenkään kaava-alueen rakentamisohjeeseen, vaan kiinteistön varsinaisen vesikaton kulmaan. Ja toki tähän on yhtä monta poikkeusta kuin Suomessa kuntia).
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Siis tuota ongelmaahan ei tulisi ollenkaan, mikäli kaava vähän joustaisi.
Todella helppo oli tavoittelemani (jos ikkunan ylälaita 250cm, niin terassin lippa noin 270- 300cm korkealla 3,8m päässä) rakenne toteuttaa esim. murretulla katolla, poikittaisella harjakatolla tai loivemmilla kattokulmilla. Mutta kun ei, kaava pakottaa jyrkkään kattokulmaan ja terassista uhkaa tulla kapea.
Epäsymmetrinen harja, jiirikulma, nivelkatto, murrettu harja, poikittainen harjakatto koko talossa jne. kaikki nämä todennäköisesti mahdollistaisivat onnistumisen tuossa, mutta kaava on mulkero.. Jiirikulmako paras? Lasikate tietenkin perinteinen ratkaisu.
Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.

Mainittakoon, että pääsunnittelija kertoi, että ilmeisesti räystääseen on mahdollista tehdä nivel lasikatteelle, eli tulisi vain ne tukevat tolpat sinne "ulkosivulle". Hällä ei kuvaa k.o operaatiosta ollut, mutta onko teillä tietoa miten tuo toteutettaisiin?

1582267918322.png
1582268055706.png
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Enpä tullutkaan ajatelleeksi tuota kaavaperseilyä, kun oma projekti on vanhalla alueella, jossa kaava ei käytännössä rajoita rakennusaluetta lukuunottamatta mitenkään.

Jos katon kulma ei ole tarpeeksi jyrkkä, sinne kertyy kasvustoa vähän turhan nopeasti. Ai miksi; katolle jäävien roskien vuoksi ja siksi että pintaan jää pieni vesikalvo. Joten panostaisin mieluusti kattokulmaan kunnolla kuin tekisin loivan.
Uudiskohteissa taisi olla valtaosa peltikattoja, joissa tuo kasvuston kertyminen mahtaa olla aika pieni ongelma, kun yleensä ei vanhaa puustoakaan säilytetä lähellä taloa. Toki jos huopa tai tiili, niin sitten voi olla joskus ongelmallisempi.
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Kavereilla on just tollanen harjakatto, missä jatkaneet siitä "seinästä/räystäästä" katetta lasilla. Kyllähän se syvänä sitä keittiön näkymää "dominoi" + vielä se että kun katteen päälle satanut lunta niin silloin myös. Toki toimiva ratkaisu sinänsä, mutta me oltaisiin haluttu ihan vaan korkealla oleva kate vrt. esim. Mikkelin asuntomessut.
Antaako kaava myöten talon korkeuden kasvattamisen? Korkeammat ristikot tai isompi huonekorkeus, niin saisi myös sen lipan lähtemään ylempää.
 
Liittynyt
18.02.2017
Viestejä
453
Antaako kaava myöten talon korkeuden kasvattamisen? Korkeammat ristikot tai isompi huonekorkeus, niin saisi myös sen lipan lähtemään ylempää.
Tämäkin on vaihtoehto. On mietittykin, ja todennäköisesti siihen päädytäänkin. On vaan 1-kers. talo (ns. muutenkin iso), ja lähinnä mietin, että paljonko se 30-50cm lisäkorkeutta seinissä sitten maksanee (sitä kun ei tarvittaisi, kun muutenkin suunniteltu 280cm korkeus ja harjaa kohden nouseva sisäkatto).
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
44
Tuskin ihan hirveitä maksaa ainakaan ristikoita korottamalla. Toinen vaihtoehto on tehdä se seinillä ja laittaa alakattoon kaikki iv ja sähköt höyrynsulun lämpöselle puolelle, jos ei tarvi huonekorkeutta lisää.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 089
Eikö se nyt kuitenkin ole huomattavasti helpompaa ja edullisempaa mitoittaa ikkunat harkkojaon mukaan?
...mutta lisää tuotiin toisella autolla. Eikä ne "lisälastit" mitään maksaneet.
Vitsihän piileekin siinä että jos jätät esim 10 riviä harkkoja pois jolloin aukko on 200cm, niin 20M moduuli-ikkuna (vakiokoko) joka on korkeudeltaan 198cm mahtuu siihen kyllä.
Sitten tullaankin siihen että onko se aukko niin suora, että se ikkuna istuu siihen millilleen ja esim vaahdotusväli jää riittäväksi?
Samoin ikkunan asemoinnista riippuen, niin esim 400mm harkolla ja keskelle asennetulla msea ikkunalla et saa tavalliselle tippapellille riittävää kaatoa vaan joudut joko nostamaan ikkunaa, tai jyrsimään harkon etureunaa.
Mutta kukin tavallaan, mielipiteitähän tässä vaan kerrotaan ja omani oli edellä.

En ole sellaiseen betonifirmaan vielä törmännytkään joka toimittaa lisälastit työmaalle ilmaiseksi. Kyllä se on 100€ lähtö+4-5€/km sen lisäauton ajelut. Tietysti jos olet ottanut jonkun urakkahinnan tai kiinteän kuutiohinnan niin nuo lisälastithan on sinne leivottu jo sisään.
 
Liittynyt
16.12.2018
Viestejä
39
Vitsihän piileekin siinä että jos jätät esim 10 riviä harkkoja pois jolloin aukko on 200cm, niin 20M moduuli-ikkuna (vakiokoko) joka on korkeudeltaan 198cm mahtuu siihen kyllä.
Sitten tullaankin siihen että onko se aukko niin suora, että se ikkuna istuu siihen millilleen ja esim vaahdotusväli jää riittäväksi?
Samoin ikkunan asemoinnista riippuen, niin esim 400mm harkolla ja keskelle asennetulla msea ikkunalla et saa tavalliselle tippapellille riittävää kaatoa vaan joudut joko nostamaan ikkunaa, tai jyrsimään harkon etureunaa.
Mutta kukin tavallaan, mielipiteitähän tässä vaan kerrotaan ja omani oli edellä.

En ole sellaiseen betonifirmaan vielä törmännytkään joka toimittaa lisälastit työmaalle ilmaiseksi. Kyllä se on 100€ lähtö+4-5€/km sen lisäauton ajelut. Tietysti jos olet ottanut jonkun urakkahinnan tai kiinteän kuutiohinnan niin nuo lisälastithan on sinne leivottu jo sisään.
Kyllä jos ei vatupassi pysy sitä vertaa kädessä ettei saa ikkuna-aukkoja suoraksi niin rälläkällä saa aina silpastua liikoja pois.

Kyllä siihen tippapeltiin sitä kaatoa saa. Tietenkin kannattaa ottaa ne ikkunat 210mm karmilla ja jättää 100mm sisäpuolelle niin ulos jää 90mm. Jos haluaa jyrkemmän niin ajaa rälläkällä siivun pois, menee vähän alle minuutti. Mut ei oikeesti tartte. Alla linkki jossa hyvä kuva miten loiva se pelti voi olla ja on ihan ok.

 

PCB

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
441
Kyllä jos ei vatupassi pysy sitä vertaa kädessä ettei saa ikkuna-aukkoja suoraksi niin rälläkällä saa aina silpastua liikoja pois.

Kyllä siihen tippapeltiin sitä kaatoa saa. Tietenkin kannattaa ottaa ne ikkunat 210mm karmilla ja jättää 100mm sisäpuolelle niin ulos jää 90mm. Jos haluaa jyrkemmän niin ajaa rälläkällä siivun pois, menee vähän alle minuutti. Mut ei oikeesti tartte. Alla linkki jossa hyvä kuva miten loiva se pelti voi olla ja on ihan ok.

Peltihän ei saa olla noin loiva. Ammattimaisesti rakennetuissa kohteissa tuollaiset puratetaan pois ja tehdään oikeat pellitykset tilalle.

Ihmetyttää tuo maustevoin lipan hankaluus. Eikö sulla ole suunnittelijaa jonka tehtävä on ratkoa nuo? Katto voi lähteä toisen katon päältä loivemmassa kulmassa sieltä pääkaton lappeelta, kaavassa määrätään vain pääkaton kulma. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla irti siitä pääkatosta siten, että sinne jää väli?

Ja tietysti harkot tehdään aukotukseen sopiviksi. Siis ikkuna- ja oviaukkojen yläreuna ainakin, 2100 tai 2300 mm (yleisimmin) lattiasta, jolloin leikattavaa/täytettävää jää vai oviaukkojen alareunat. Ikkunat otetaan kyseiseen harkkojakoon sopivaksi, eikä moduulimittaan. Näin siksi, koska erikoismittainen ovi on kallis, mutta ikkunan hintaan ei ole merkitystä onko se 1190x1590 vai 1160x1560 mm.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
775
Onko kukaan ottanut konsultaatiopalvelua arkkitehtitoimistolta? Oma pohja valmiina, mutta tuo pitäisi vielä katsoa käytännön osalta läpi. Mitähän mahtaa kustantaa, kun pohja sinänsä valmis ja tarvetta vain konsultaatiolle?
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
775
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
3 647
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
Myy entinen talo tai asunto ensin ja muuta vuokralle uuden rakennuttamisajaksi. Muuten voit huomata että olet kahden asunnon loukussa ja niiden arvot ovat tipahtaneet ja se on menoa sitten se.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
775
Myy entinen talo tai asunto ensin ja muuta vuokralle uuden rakennuttamisajaksi. Muuten voit huomata että olet kahden asunnon loukussa ja niiden arvot ovat tipahtaneet ja se on menoa sitten se.
Rakentaja aloittaa pohjien tekemisen keväällä. Vanha talo laitetaan myyntiin kesällä ns. myyntikeleillä. Talo pitäisi olla valmis vuoden sisällä aloittamisesta. Urakkasopimukseen olisi tarkoitus laittaa ehto, että ensin pitää saada myytyä vanha talo.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
3 647
Rakentaja aloittaa pohjien tekemisen keväällä. Vanha talo laitetaan myyntiin kesällä ns. myyntikeleillä. Talo pitäisi olla valmis vuoden sisällä aloittamisesta.
"Myyntikelit" alkavat siitä kun lumet alkavat sulaa maaliskuussa. Huhtikuu ja toukokuu taitaa olla vuoden parhaat myyntikuukaudet vuodessa. Juhannukselta se kauppa hyytyy totaalisesti elokuulle saakka.

Sitä en tiedä mitä ja missä olet myymässä vanhaa asuntoa, mutta esimerkiksi omakotitaloissa se keskimääräinen todellinen myyntiaika on monella paikkakunnalla vuoden luokkaa.

Myyntiaikatilastoissa se myyntiaika kertoo vain kuinka kauan asunto oli viimeisellä välittäjällä ennen kauppaa. Tilastosta jäävät pois ne pari entistä välittäjää jotka sitä mahdollisesti 4 kuukautta ovat kaupanneet ennen sitä huonolla menestyksellä ja otettu poiskin välillä netistä myynti-ilmoitus ettei se asunto "kulu" siellä.

Toki jos vanha myytävä asunto on joku halpa yksiö Helsingin keskustasta vailla remonttihuolia niin nehän ostajat tappelevat keskenään siitä että kuka sen saa ostaa ja sen saa kaupaksi samana päivänä halutessaan vaikka myynti-ilmoituksen pistäisi nettiin jouluaattona tai juhannuspäivänä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 502
Mitenkäs tuo varainsiirto määräytyy, jos en toimi varsinaisesti rakennuttajana, vaan rakentaja rakentaa taloa omiin nimiinsä ja omistus siirtyisi vasta lähellä talon valmistumista? Vai miten tuo käytäntö yleensä menee, kun välissä pitäisi vanha koti saada myytyä?
Varainsiirtovero maksetaan kiinteistön tai osakkeiden kauppahinnasta.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
84 555
Viestejä
1 744 496
Jäsenet
37 507
Uusin jäsen
Jonzkii

Hinta.fi

Ylös Bottom