Valmistalopaketit

[pinkeliviinica]

teksti kopioitu TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Jussi Laine
(kannattaa lukea !)

********************************

samoin TaTe-RYL ei suoraan paljoa tarjoa lisätietoa tai kuvausta kvv- ja iv-työnjohtajan rooliin.
Sitä käytetään yleensä siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia tai riitatilanteita. Erityisalojen
työnjohtajan on siis hyvä tuntea TaTe-RYL:n sisältö ja siksi hankkia TaTe-RYL.

Kohdassa G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset on seuraava sisältö:
”Toteuttaja hoitaa työvaiheiden edellyttämässä järjestyksessä oma-aloitteisesti yhteydenpidon
rakennusvalvontaviranomaisiin ja muihin osapuoliin, joiden tarkastuksia ja/tai
hyväksyntää LVI-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät. Viranomainen tms. voi teettää tarkastustehtäviä
ulkopuolisella taholla, jos tämä ulkopuolinen taho ja tilaaja ovat antaneet
siihen suostumuksen. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytty.”

Talotekniikan RYL-2002 ei tunnista kvv- ja iv-työnjohtajaa, vaikka viranomaiskatselmukset
ovat nimenomaan heidän tehtäviään. RYL ei tältä osin ole enää ajan tasalla. RYL
mainitsee viranomaistarkastuksien osalta, että toteuttaja hoitaa katselmukset. Ilmeisesti
tässä viitatataan lvi-urakoitsijaan. Kvv- ja iv-työnjohtaja ovat nimenomaan Rakennuttajan edustajia
ja hoitavat viranomaiskatselmukset. Urakoitsijalla ei ole tähän osuutta muuta kautta.


FISE on perustanut erikseen virhepankin (FISE | Rakennusvirhepankki),
josta löytyy rakennusvaiheisiin liittyviä virheitä.


4.2 Vesijohdot rakennuksessa
Tyypillisin virhe on vuoto, mutta pääasiassa se tulee ilmi painekokeessa, mikäli vuodonilmaisu
toimii. Painekokeen ulkopuolelle jäävät usein itse kalusteet ja pintakytkentäjohdot.
Verkostoon liitettäviä laitteita hankitaan ja asennetaan loppukatselmuksen jälkeen (esim.
pesukoneet, jääpäalakoneet), jolloin niiden asennuksen valvonta jää kvv-työnjohtajalta
tekemättä. Em. laitteet aiheuttavat vesivaihinkoja kaikkein eniten asuinrakennuksissa ja
varsinkin keittiöissä. Laitteiden liitäntäletkujen (vesi ja viemäri) kunnollinen ankkurointi
rakenteisiin jää liian usein tekemättä. Magneetti-venttiilien aiheuttamat paineiskut ja
kaappiin ahdetut esineet (erityisesti roskakori) rasittavat irtonaisia asennuksia.

Vuotojen minimoimiseksi ainoa vaihtoehto on varma vuodonilmaisu. Keittiön allaskaappien
pohjalevy pitäisi jättää lävistämättä vesijohdoilla ja letkuilla, koska niiden tiivistäminen
on hankalaa ja vaikeuttaa pesukoneen vaihtoa. Viemärin tiivistämiseen rakenteisiin
löytyy valmiita laippoja, joiden tiiviys on yleensä riittävä. Asia pitäisi ottaa huomioon jo
suunnittelussa. Laitteiden kytkeminen olisi hyvä teettää ammattilaisella, johon kuuluisi
myös laitteiden koekäyttö. Laitteiden koekäyttö voisi olla myös yksi tarkastusasiakirjan
kohta.

Pesukoneiden ja jääpalakoneiden sulkuventtiilit pitää olla näkyvillä, jotta ne voidaan sulkea,
kun laitetta ei käytetä. Kalustekaupoissa kuitenkin kalustemyyjät sijoittavat laitteet
niin, että venttiiliä ei saa laitteen välittömään läheisyyteen näkyviin. Sulkuventtiili ei saa
olla kaapistossa sisällä. Kvv-työnjohtajan täytyy jo vesijohtojen asennusvaiheessa puuttua
ongelmiin ja ehdottaa vaihtoehdot esim. yhdessä suunnittelijan kanssa. Esimerkiksi
jääpalakoneiden sulkuventiilit ovat usein allaskaapin perällä, joihin ei pääse helposti käsiksi.
Etäkäytettävät sähköiset sulkuventtiilit ovat hyvä ratkaisu.

Vesi- ja viemäriasetuksessa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätilojen lattiasta ei vesijohtoja
saa tuoda läpi. Tätä kierretään yleisesti tekemällä ns. valukoroke nousun kohdalle.
Virheenä näissä on se, että juurivalu tehdään liian karkeasta materiaalista ja koroke
jää vesieristämättä tai valu tehdään jopa vesieristeen päälle jälkikäteen. Valukoroke
on kuitenkin rakennustekninen toimenpide, jolloin yhteistyö vastaavan työnjohtajan
kanssa on tärkeää, koska vastaava työnjohtajan vastuulla on vesieristykset. Näitä asennuksia
tulisi välttää jo suunnittelussa. Kvv-työnjohtajan pitää aina nähdä asennukset ennen
lattiavaluja, jolloin virheisiin voi vielä puuttua. Ongelmana voi olla se, että väliseinien
ja kalusteiden paikkojen merkitseminen on virheellinen. Lattiaeristeeseen piirretään väliseinien
paikat. Mitoitus ja piirtäminen täytyy kuulua rakennusurakoitsijalle, jolloin putkimies
voi luottaa niihin. Kun mitoitus menee 50 mm viereen, voivat suihkun vesijohdot
osua seinän ohi. Ennen valua olisi hyvä pitää yhteinen katselmus rakennusurakoitsijan
kanssa, jossa tarkemitataan asennukset. Samalla varmistettaisiin, että mahdolliset kalustekaaviot
ovat ajantasalla. Varma tapa välttyä virhemitoilta olisi tehdä putkitus yläjakoisena
siinä vaiheessa, kun väliseinien rungot on tehty.

Ongelmallinen rajapinta on myös silikoonaukset märkätiloissa. Hanakulmarasioiden tiivistäminen
ei välillä kuulu kenellekkään. Laatoittaja silikoonaa nurkat laatoituksesta,
mutta jättää hanakulmat ilman ja olettaa, että putkimies tekee sen. Kvv-työnjohtajan pitäisi
aina tarkistaa tiivistykset.

Suoritetut koneelliset puristukset pitäisi merkitä esim. tussilla tai puristuslaitteisiin voisi
kehittää merkkauslaitteen. Moni urakoitsija käyttää tussia ja tapa on hyvä. Pienkohteissa
kvv-työnjohtajan pitäisi varmistaa että kaikki puristusliitokset ovat tarkistettu puristetuiksi
painekokeen lisäksi. Isoissa kohteissa luotetaan usein pistokokeisiin, jos puristuksia on
satoja tai ne ovat esim. hyvin korkealla. Painekokeessa liitosten tulee olla näkyvillä. Varmennustapa
tulisi olla lvi-suunnittelijan työselityksessä esitetty.

Virheellinen materiaalivalinta vesijohdoissa on myös tullut usein vastaan. Kvv-työnjohtajan
täytyy tuntea eri materiaalit ja niiden käyttötarkoitus. Ns. siniraita-putkea ei saa käyttää
lämminvesijohtona. Myös alle 10 barin lämpöjohtoja on käytetty vesijohtoasennuksissa.
Syy on aina tietämättömyys. Koulutettu pätevä asentaja tietää asian, mutta ongelmana
ovat hartiapankkirakentajat tai muut vastaavalla tasolla projektiin kuuluvat. Pienemmissä
pex-putkiasennuksissa virheenä on tullut vastaan suojaputkien kokovaihtelu.
Suojaputkia löytyy 25 mm ja 28 mm ja Biltemassa on vielä pienempiä. Ne eivät aina sovi
tiiviisti hanakulmarasiaan. Kvv-työnjohtajan tulee aina varmistaa tuotteiden yhteensopivuus.

Allaskaapin vuodonilmaisun puutteellisuuden jälkeen toiseksi yleisin virhe ovat sekoittajat.
Markkinoilta löytyy sekoittajia, joissa ei ole liikeradan rajoitusmahdollisuutta. Tarkoituksena
on rajata kääntöliike niin, että vesi osuu aina altaaseen. Ja vaikka rajoitinosa
olisi hanan pakkauksen mukana, se usein häviää ja jää asentamatta. Liikerata tulee aina
tarkistaa. Mikäli RR ei suostu esim. hanaa vaihtamaan, tulee laatia asiakirja, jossa vastuu
virheestä on RR:llä. Asiakirja kuuluu liittää muiden lupa-asiakirjojen mukaan, jolloin
se välittyy eteenpäin mahdolliselle seuraavalle omistajalle.

Nettikauppa on tuonut uuden ongelman. Ulkomailta ostetaan kalusteita, joita ei ole suomessa
tyyppihyväksytty. Tarkastusasiakirjan kohta, jossa suunnittelija varmentaa kalusteiden
olevan kalusteluettelon mukaiset tulisi muuttaa pientalokohteissa varmentamaan
että kalusteet ovat tyyppihyväksynnän tai kalusteluettelon mukaiset. Käytännössä suunnitteluvaiheessa
ei useinkaan ole päätetty pientalokohteen kalusteita. Tarkastusvastuu
pitäisi olla kvv-työnjohtajalla ja tarkastuksen aiheena, että käytetyt kalusteet ovat hyväksyttyä
mallia. Nyt suunnittelija joutuu laatimaan dokumentin, jossa hyväksyy tyyppihyväksymättömän
kalusteen, jonka RR on hankkinut ja jota RR ei suostu vaihtamaan. RR:n
tulisi vahvistaa allekirjoituksellaan vaatineensa vaihtamisen. Onko muuta syytä kuin kalustekohtaisten
virtaamien täyttyminen, miksi päätös kuuluisi suunnitteljalle, jolla ei ole
käytännössä mitään tekemistä työmaan kanssa? Tässäkin kohtaa olisi hyvä, jos suunnittelija
toimisi työnjohtajana.

Ensimmäisten pakkasten tullessa tulee vastaan tyypillinen virhe; vesijohdon jäätyminen.
Useimmiten jäätyminen on tapahtunut tuulettuvassa alapohjassa. Jos alapohja on tuuletettu
ulkoilmaan, on saattolämmitys aina asennettava. Saattolämmitystä ei saa asentaa
perinteisesti putken sisälle. Perusteena se, että voi aiheuttaa haitallista kylmän veden
lämpenemistä. Peruste on mielestäni heikko, koska jos kaapeli asennetaan putken ulkopuolelle,
lämmittää se yhtälailla sitä vettä, koska jäätymsien estäminen on tarkoitus. Parempi
peruste on se, että saattolämmityskaapeli ei ole tarkoitukseen sopiva; muovi ei ole
elintarvikekelpoista tai sen on saastunut. Vesilaitosten pitäisi ottaa tuotevalikoimaan jäätymätön
vesijohto (eristetty vesijohto, jossa saattolämmityskaapeli valmiina) tai vesimittariasentajat
asentaisivat sen mittariasennuksen yhteydessä lisähintaan. Tällöin vesilaitos
voisi kontrolloida tuotteen kelpoisuutta.

Lämpöpumpputoimittajat säätävät yleensä lämpimän käyttöveden lämpötilan n. 50-asteiseksi
ja lämpöpumppu tekee ohjelmallisesti lämpötilan korotuksen (legionellabakteerin
torjunta) kahden viikon välein. Asetuksen mukaan lämpötilan tulee olla vähntään +55.
Loppukatselmuksessa kvv-työnjohtajan varmistettava, että lämpötila on riittävä. Loppukatselmuksen
jälkeen ja vastuun päätyttyä voimaan astuu Sosiaali- ja Terveysministeriön
asetus (Sosiaali-ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä
olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista), jonka
mukaan lämpötilaa voidaan laskea 5 °C ( +50 °C). Usein rakennusvalvontojen kannan
mukaan kvv-asetus koskee myös olemassa olevia rakennuksia, mutta MRL:n mukaan
laki on voimassa loppukatselmukseen asti.
Joissakin pientaloissakin on lämpimän käyttöveden kierto. Suurimmassa osaa kiertojohto
jää säätämättä ja mittaamatta. Yleisin syy on se, että urakoitsijalle ei ole ko. tarkoitukseen
olevaa mittaria. Kvv-työnjohtajan tulee aina vaatia mittauspöytäkirja. Väärin säädettynä
kiertojohdossa on väärät lämpötilat ja väärä vesimäärä. Liian suurella nopeudella
on iso vaikutus erityisesti metallisen putkiston ja metallisten putkiosien käyttöikään

**********************

jne jne ..
loput 40sivua täällä ->

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/337415/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Jussi%20Laine%20KVV-%20ja%20IV-ty%C3%B6njohto%20pientalohankkeessa%202019%2012....pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

[phetu]

teksti kopioitu TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Jussi Laine
(kannattaa lukea !)

samoin TaTe-RYL ei suoraan paljoa tarjoa lisätietoa tai kuvausta kvv- ja iv-työnjohtajan rooliin.
Sitä käytetään yleensä siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia tai riitatilanteita. Erityisalojen
työnjohtajan on siis hyvä tuntea TaTe-RYL:n sisältö ja siksi hankkia TaTe-RYL.

Kohdassa G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset on seuraava sisältö:
”Toteuttaja hoitaa työvaiheiden edellyttämässä järjestyksessä oma-aloitteisesti yhteydenpidon
rakennusvalvontaviranomaisiin ja muihin osapuoliin, joiden tarkastuksia ja/tai
hyväksyntää LVI-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät. Viranomainen tms. voi teettää tarkastustehtäviä
ulkopuolisella taholla, jos tämä ulkopuolinen taho ja tilaaja ovat antaneet
siihen suostumuksen. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytty.”

Talotekniikan RYL-2002 ei tunnista kvv- ja iv-työnjohtajaa, vaikka viranomaiskatselmukset
ovat nimenomaan heidän tehtäviään. RYL ei tältä osin ole enää ajan tasalla. RYL
mainitsee viranomaistarkastuksien osalta, että toteuttaja hoitaa katselmukset. Ilmeisesti
tässä viitatataan lvi-urakoitsijaan. Kvv- ja iv-työnjohtaja ovat nimenomaan Rakennuttajan edustajia
ja hoitavat viranomaiskatselmukset. Urakoitsijalla ei ole tähän osuutta muuta kautta.


FISE on perustanut erikseen virhepankin (FISE | Rakennusvirhepankki),
josta löytyy rakennusvaiheisiin liittyviä virheitä.


4.2 Vesijohdot rakennuksessa
Tyypillisin virhe on vuoto, mutta pääasiassa se tulee ilmi painekokeessa, mikäli vuodonilmaisu
toimii. Painekokeen ulkopuolelle jäävät usein itse kalusteet ja pintakytkentäjohdot.
Verkostoon liitettäviä laitteita hankitaan ja asennetaan loppukatselmuksen jälkeen (esim.
pesukoneet, jääpäalakoneet), jolloin niiden asennuksen valvonta jää kvv-työnjohtajalta
tekemättä. Em. laitteet aiheuttavat vesivaihinkoja kaikkein eniten asuinrakennuksissa ja
varsinkin keittiöissä. Laitteiden liitäntäletkujen (vesi ja viemäri) kunnollinen ankkurointi
rakenteisiin jää liian usein tekemättä. Magneetti-venttiilien aiheuttamat paineiskut ja
kaappiin ahdetut esineet (erityisesti roskakori) rasittavat irtonaisia asennuksia.

Vuotojen minimoimiseksi ainoa vaihtoehto on varma vuodonilmaisu. Keittiön allaskaappien
pohjalevy pitäisi jättää lävistämättä vesijohdoilla ja letkuilla, koska niiden tiivistäminen
on hankalaa ja vaikeuttaa pesukoneen vaihtoa. Viemärin tiivistämiseen rakenteisiin
löytyy valmiita laippoja, joiden tiiviys on yleensä riittävä. Asia pitäisi ottaa huomioon jo
suunnittelussa. Laitteiden kytkeminen olisi hyvä teettää ammattilaisella, johon kuuluisi
myös laitteiden koekäyttö. Laitteiden koekäyttö voisi olla myös yksi tarkastusasiakirjan
kohta.

Pesukoneiden ja jääpalakoneiden sulkuventtiilit pitää olla näkyvillä, jotta ne voidaan sulkea,
kun laitetta ei käytetä. Kalustekaupoissa kuitenkin kalustemyyjät sijoittavat laitteet
niin, että venttiiliä ei saa laitteen välittömään läheisyyteen näkyviin. Sulkuventtiili ei saa
olla kaapistossa sisällä. Kvv-työnjohtajan täytyy jo vesijohtojen asennusvaiheessa puuttua
ongelmiin ja ehdottaa vaihtoehdot esim. yhdessä suunnittelijan kanssa. Esimerkiksi
jääpalakoneiden sulkuventiilit ovat usein allaskaapin perällä, joihin ei pääse helposti käsiksi.
Etäkäytettävät sähköiset sulkuventtiilit ovat hyvä ratkaisu.

Vesi- ja viemäriasetuksessa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätilojen lattiasta ei vesijohtoja
saa tuoda läpi. Tätä kierretään yleisesti tekemällä ns. valukoroke nousun kohdalle.
Virheenä näissä on se, että juurivalu tehdään liian karkeasta materiaalista ja koroke
jää vesieristämättä tai valu tehdään jopa vesieristeen päälle jälkikäteen. Valukoroke
on kuitenkin rakennustekninen toimenpide, jolloin yhteistyö vastaavan työnjohtajan
kanssa on tärkeää, koska vastaava työnjohtajan vastuulla on vesieristykset. Näitä asennuksia
tulisi välttää jo suunnittelussa. Kvv-työnjohtajan pitää aina nähdä asennukset ennen
lattiavaluja, jolloin virheisiin voi vielä puuttua. Ongelmana voi olla se, että väliseinien
ja kalusteiden paikkojen merkitseminen on virheellinen. Lattiaeristeeseen piirretään väliseinien
paikat. Mitoitus ja piirtäminen täytyy kuulua rakennusurakoitsijalle, jolloin putkimies
voi luottaa niihin. Kun mitoitus menee 50 mm viereen, voivat suihkun vesijohdot
osua seinän ohi. Ennen valua olisi hyvä pitää yhteinen katselmus rakennusurakoitsijan
kanssa, jossa tarkemitataan asennukset. Samalla varmistettaisiin, että mahdolliset kalustekaaviot
ovat ajantasalla. Varma tapa välttyä virhemitoilta olisi tehdä putkitus yläjakoisena
siinä vaiheessa, kun väliseinien rungot on tehty.

Ongelmallinen rajapinta on myös silikoonaukset märkätiloissa. Hanakulmarasioiden tiivistäminen
ei välillä kuulu kenellekkään. Laatoittaja silikoonaa nurkat laatoituksesta,
mutta jättää hanakulmat ilman ja olettaa, että putkimies tekee sen. Kvv-työnjohtajan pitäisi
aina tarkistaa tiivistykset.

Suoritetut koneelliset puristukset pitäisi merkitä esim. tussilla tai puristuslaitteisiin voisi
kehittää merkkauslaitteen. Moni urakoitsija käyttää tussia ja tapa on hyvä. Pienkohteissa
kvv-työnjohtajan pitäisi varmistaa että kaikki puristusliitokset ovat tarkistettu puristetuiksi
painekokeen lisäksi. Isoissa kohteissa luotetaan usein pistokokeisiin, jos puristuksia on
satoja tai ne ovat esim. hyvin korkealla. Painekokeessa liitosten tulee olla näkyvillä. Varmennustapa
tulisi olla lvi-suunnittelijan työselityksessä esitetty.

Virheellinen materiaalivalinta vesijohdoissa on myös tullut usein vastaan. Kvv-työnjohtajan
täytyy tuntea eri materiaalit ja niiden käyttötarkoitus. Ns. siniraita-putkea ei saa käyttää
lämminvesijohtona. Myös alle 10 barin lämpöjohtoja on käytetty vesijohtoasennuksissa.
Syy on aina tietämättömyys. Koulutettu pätevä asentaja tietää asian, mutta ongelmana
ovat hartiapankkirakentajat tai muut vastaavalla tasolla projektiin kuuluvat. Pienemmissä
pex-putkiasennuksissa virheenä on tullut vastaan suojaputkien kokovaihtelu.
Suojaputkia löytyy 25 mm ja 28 mm ja Biltemassa on vielä pienempiä. Ne eivät aina sovi
tiiviisti hanakulmarasiaan. Kvv-työnjohtajan tulee aina varmistaa tuotteiden yhteensopivuus.

Allaskaapin vuodonilmaisun puutteellisuuden jälkeen toiseksi yleisin virhe ovat sekoittajat.
Markkinoilta löytyy sekoittajia, joissa ei ole liikeradan rajoitusmahdollisuutta. Tarkoituksena
on rajata kääntöliike niin, että vesi osuu aina altaaseen. Ja vaikka rajoitinosa
olisi hanan pakkauksen mukana, se usein häviää ja jää asentamatta. Liikerata tulee aina
tarkistaa. Mikäli RR ei suostu esim. hanaa vaihtamaan, tulee laatia asiakirja, jossa vastuu
virheestä on RR:llä. Asiakirja kuuluu liittää muiden lupa-asiakirjojen mukaan, jolloin
se välittyy eteenpäin mahdolliselle seuraavalle omistajalle.

Nettikauppa on tuonut uuden ongelman. Ulkomailta ostetaan kalusteita, joita ei ole suomessa
tyyppihyväksytty. Tarkastusasiakirjan kohta, jossa suunnittelija varmentaa kalusteiden
olevan kalusteluettelon mukaiset tulisi muuttaa pientalokohteissa varmentamaan
että kalusteet ovat tyyppihyväksynnän tai kalusteluettelon mukaiset. Käytännössä suunnitteluvaiheessa
ei useinkaan ole päätetty pientalokohteen kalusteita. Tarkastusvastuu
pitäisi olla kvv-työnjohtajalla ja tarkastuksen aiheena, että käytetyt kalusteet ovat hyväksyttyä
mallia. Nyt suunnittelija joutuu laatimaan dokumentin, jossa hyväksyy tyyppihyväksymättömän
kalusteen, jonka RR on hankkinut ja jota RR ei suostu vaihtamaan. RR:n
tulisi vahvistaa allekirjoituksellaan vaatineensa vaihtamisen. Onko muuta syytä kuin kalustekohtaisten
virtaamien täyttyminen, miksi päätös kuuluisi suunnitteljalle, jolla ei ole
käytännössä mitään tekemistä työmaan kanssa? Tässäkin kohtaa olisi hyvä, jos suunnittelija
toimisi työnjohtajana.

Ensimmäisten pakkasten tullessa tulee vastaan tyypillinen virhe; vesijohdon jäätyminen.
Useimmiten jäätyminen on tapahtunut tuulettuvassa alapohjassa. Jos alapohja on tuuletettu
ulkoilmaan, on saattolämmitys aina asennettava. Saattolämmitystä ei saa asentaa
perinteisesti putken sisälle. Perusteena se, että voi aiheuttaa haitallista kylmän veden
lämpenemistä. Peruste on mielestäni heikko, koska jos kaapeli asennetaan putken ulkopuolelle,
lämmittää se yhtälailla sitä vettä, koska jäätymsien estäminen on tarkoitus. Parempi
peruste on se, että saattolämmityskaapeli ei ole tarkoitukseen sopiva; muovi ei ole
elintarvikekelpoista tai sen on saastunut. Vesilaitosten pitäisi ottaa tuotevalikoimaan jäätymätön
vesijohto (eristetty vesijohto, jossa saattolämmityskaapeli valmiina) tai vesimittariasentajat
asentaisivat sen mittariasennuksen yhteydessä lisähintaan. Tällöin vesilaitos
voisi kontrolloida tuotteen kelpoisuutta.

Lämpöpumpputoimittajat säätävät yleensä lämpimän käyttöveden lämpötilan n. 50-asteiseksi
ja lämpöpumppu tekee ohjelmallisesti lämpötilan korotuksen (legionellabakteerin
torjunta) kahden viikon välein. Asetuksen mukaan lämpötilan tulee olla vähntään +55.
Loppukatselmuksessa kvv-työnjohtajan varmistettava, että lämpötila on riittävä. Loppukatselmuksen
jälkeen ja vastuun päätyttyä voimaan astuu Sosiaali- ja Terveysministeriön
asetus (Sosiaali-ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä
olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista), jonka
mukaan lämpötilaa voidaan laskea 5 °C ( +50 °C). Usein rakennusvalvontojen kannan
mukaan kvv-asetus koskee myös olemassa olevia rakennuksia, mutta MRL:n mukaan
laki on voimassa loppukatselmukseen asti.
Joissakin pientaloissakin on lämpimän käyttöveden kierto. Suurimmassa osaa kiertojohto
jää säätämättä ja mittaamatta. Yleisin syy on se, että urakoitsijalle ei ole ko. tarkoitukseen
olevaa mittaria. Kvv-työnjohtajan tulee aina vaatia mittauspöytäkirja. Väärin säädettynä
kiertojohdossa on väärät lämpötilat ja väärä vesimäärä. Liian suurella nopeudella
on iso vaikutus erityisesti metallisen putkiston ja metallisten putkiosien käyttöikään

jne jne ..

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/337415/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Jussi%20Laine%20KVV-%20ja%20IV-ty%C3%B6njohto%20pientalohankkeessa%202019%2012....pdf?sequence=2&isAllowed=y

Oliko tällä tekstiseinällä joku tarkoituskin vai mitä tällä halusit kertoa?

 

[JuhaH]

Minusta erinomainen lainaus huomioon otettavista asioista erittäin tärkeältä osa-alueelta.

 

[phetu]

Minusta erinomainen lainaus huomioon otettavista asioista erittäin tärkeältä osa-alueelta.

Varmasti, lainaus vaan ilman mitään selkeää rajaa mikä on omaa tekstiä ja mikä lainattua, saatesanoina tyyliin "lainaus kannattaa lukea", niin osannet kuvitella miltä foruumi näyttäisi jos kaikki vaan pastettaisivat lähteistä lainauksia (tai useampia sivuja toisten opinnäytetöistä) tekstiseiniksi?

 

[jonesky12345]

Joo en itse ainakaan jaksanut lukea tuota läpi, kun ei ollut mitään saatesanoja, että minkä takia tuollaista infoa on jaettu tänne ketjuun.

 

[Pete88]

Kuten olen täällä huudellut, niin oma projektini menee ns. pitkän tavaran toteutuksena, vaikka käytämme toki Finnlamellia toimittajana ja ammattilaisia rakentajina. Itse talo tulee poikkeamaan melko paljon perinteisistä talotoimittajien pohjista, mutta se on silti suunniteltu omiin tarpeisiimme nähden kustannustehokkaasti. Projektissa on ollut alusta alkaen mukana arkkitehti, joka on meidän toiveet muuttanut todellisuudeksi. Lisäksi meillä on ollut erikseen erityistoiveemme toteutukseen erikoistunut LVI-suunnittelija, pitkästä tavarasta rakentamiseen erikoistunut vastaava mestari sekä useita muita suunnittelijoita ja myös sisustus- ja pihasuunnittelijat. Täytyy todeta, että suunnittelusta niin rahallisesti kuin myös ajallisesti ei ole säästetty (ajatuksena tässä on se, että hyvällä suunnittelulla saadaan parempia ratkaisuja aikaan ja kokonaiskustannustaso myös pysyy kohtuudessa). Jälkimmäiseen vaikutti paljon kyllä sekin, että toteuttamisajankohta on nyt viivästynyt parilla vuodella, kiitos koronainflaation. Mutta nyt homma etenee hyvien suunnitelmien pohjalta vahvalla höyryllä!

Meidän tapauksessamme olemme myös hyödyntäneet ravan ennakko-ohjauksen mahdollisuuksia ja tutustunut yksityiskohtaisesti kaikkiin määräyksiin. Näin ollen mitään isoja yllätyksiä ei ole tullut tässä vaiheessa. Tontille teetettiin hyvin alkuvaiheessa maaperätutkimus ja koska alue on kokonaisuudessaan uusi, jonne on jo rakentunut paljon taloja ja myös viereisille tonteille, on naapurien kautta saatu arvokasta tietoa maapohjan olosuhteista, vaikka toki jokainen tontti jossain määrin yksilöllinen on ja jotain yllätyksiä voi aina tulla.

Jaan teidän muiden kokemukset varsin hyvin siitä, että vaikka periaatteessa tietoa on vaikka millä mitalla tarjolla, se ei ole koherentisti ainakaan netissä tarjolla ja valitettavasti ehdoton valtaosa kaikista blogeista yms. ei käsittele asioita siinä tarkkuudessa ja yksilöivästi kuin edes moni avaimet käteen rakentaja tarvitsisi. Hyvin iloisen poikkeuksen tähän toki teki Juha omalla vlogillaan. Yleensä myös nämä bloggajat ovat niitä, joilla pinkka on niin sanotusti kunnossa ja paljon hommia voi ulkoistaa ammattilaisille, jolloin se rakentamisen fokus on jossain ihan muualla kuin rakentamisen yksityiskohtien miettimisessä. Isoin aika menee siihen, että minkälainen tapetti ja väri sopisi mihinkin. Lisäksi niissä valitettavan usein pyritään häivyttämään tehtyjen ratkaisujen hintoja ja varsinkin niiden vaikutusta kokonaisbudjettiin. Asiat saatetaan pyrkiä näyttämään ikään kuin rakentaisit sitä mediaanitaloa n. 350t€ budjetilla, mutta oikeasti teet vähintään tuplasti kalliimpaa kohdetta. En ihmettele, että niin monella menee tässä viidakossa valinnat vihkoon ja budjetti paukkuu.

Esimerkiksi budjetoinnista olen oppinut sen, että joka ikinen tekemäsi valinta pitäisi pyrkiä johtamaan siten, että onko kyseessä panostus vai pihistys? Yksi mahdollinen tapa on esimerkiksi ladata Kastellin kuvastot omalle koneelle ja käydä kohta kohdalta ne katalogit läpi, mikä on sitä heidän hinnat alkaen graniittitasoa ja mikä on timanttia. Koska se talopaketin hinta koostuu siellä netissä pelkästään niistä hinnat-alkaen asioista, eikä siihen sisälly mitään extraa. Toisin sanoen, jos valitset keittiöösi vaikka hanaa, katso mikä on kastellin vakiomalli ja hinta (hintoja ei muuten näy siellä katalogissa, vaan tietojen perusteella joudut itse selvittämään rautakaupan hinnan) ja vertaat sitä siihen itse ajattelemaasi malliin. Jos Kastellin hana on 150€ ja meinasit asentaa vaikka 400€ hanan, on tämä siis merkittävä panostus siihen asiaan. Kerro tämä sadoissa eri kohdissa ja huomaat, miten budjetti paukkui reilusti. Toki toinenkin illuusio on siinä, että näennäisesti jokin asia ei maksa juurikaan enempää per tarvike, mutta kun niitä tarvitaan kymmenittäin, hinnan erotus kertautuu ja loppusumma on iso. Esimerkiksi Schneider Electricin Exxact-sarjasta on saatavissa lähtökohtaisesti kolmea eri värivaihtoehtoa: valkoinen, antrasiitti ja metalli. Valkoinen on halvin ja antrasiitti hieman kalliimpi, metallin ollessa kallein. Hintaero valkoisen ja antrasiitin välillä ei ole yksittäisen pistorasian taikka kytkimen kohdalla iso, mutta jos meinasit koko talon varustaa antrasiitilla, puhutaan vähintään sadoista euroista extraa. En toki sano, etteikö näin voisi tehdä, mutta mikäli sinulla on joku budjetti ja se on vieläpä lähempänä mediaanirakentajan tasoa, samalla pitää sitten miettiä, mistä pihistää, jotta kokonaisbudjetti pysyy kasassa. Toisin sanoen antrasiitit pistorasiat edellyttävät, että esim. väliovista pitää pihistää, jos siinä käy edullisempikin ratkaisu. Nämä asiat eivät tavallaan poistu kaikissa avaimet käteen ratkaisuissakaan, mutta toki kokonaishinta on helpompi määrittää, jos ei liikaa tee muutoksia lennosta rakennusvaiheessa.

 

[PCB]

Projektissa on ollut alusta alkaen mukana arkkitehti, joka on meidän toiveet muuttanut todellisuudeksi. Lisäksi meillä on ollut erikseen erityistoiveemme toteutukseen erikoistunut LVI-suunnittelija, pitkästä tavarasta rakentamiseen erikoistunut vastaava mestari sekä useita muita suunnittelijoita ja myös sisustus- ja pihasuunnittelijat. Täytyy todeta, että suunnittelusta niin rahallisesti kuin myös ajallisesti ei ole säästetty (ajatuksena tässä on se, että hyvällä suunnittelulla saadaan parempia ratkaisuja aikaan ja kokonaiskustannustaso myös pysyy kohtuudessa). Jälkimmäiseen vaikutti paljon kyllä sekin, että toteuttamisajankohta on nyt viivästynyt parilla vuodella, kiitos koronainflaation. Mutta nyt homma etenee hyvien suunnitelmien pohjalta vahvalla höyryllä!

On niin harvinainen viesti, että piti ottaa ihan tähän lainaukseen ja fiilistellä sitä. Erityisesti lämmittää, että mukana arkkitehti. Näin sen pitäisi mennä, valitettavan usein ei vaan mene. Sanoisin että valtaosa pientaloista sössitään sillä, että ei vaan suunnitella edes välttävällä tasolla.

 

[Lucas]

On niin harvinainen viesti, että piti ottaa ihan tähän lainaukseen ja fiilistellä sitä. Erityisesti lämmittää, että mukana arkkitehti. Näin sen pitäisi mennä, valitettavan usein ei vaan mene. Sanoisin että valtaosa pientaloista sössitään sillä, että ei vaan suunnitella edes välttävällä tasolla.

Yllättävän usein näkee niitä 300-400 tuhannen euron uudehkoja omakotitaloja, joissa talon suunnittelija ei ole ajatellut yhtään mitään. Esimerkiksi talon eteläsivulla saattaa olla makuuhuoneet ja jotain teknistä tilaa ja sitten talon pohjoispuolelle avautuu ne olohuoneet ja muut oleskelutilat ja pohjoissivulle on vielä nikkaroitu joku talon ainoa terassi jonne ei koskaan paista aurinko ja jossa kukaan ei koskaan aikaa vietä sen vuoksi että se on aina verjossa ja kenties vielä tontin takalaidalla ja naapurin pihan ja talon avautumissuunnan edessä.. Ehkä joskus johonkin mattojen tuulettamiseen sitä terassia käyttävät.

En sitten tiedä eikö niillä pakettitaloja myyvilläkin ole edes joku joka katsoisi sen tontin edes kuvista ja ilmansuunnat yms. ja osaisi ehdottaa että kannattaisi ottaa kenties tämä sama talopaketti peilikuvana tai kenties ehdottaa kokonaan eri mallia, joka sopii tontille.

 

[Boulder]

Yllättävän usein näkee niitä 300-400 tuhannen euron uudehkoja omakotitaloja, joissa talon suunnittelija ei ole ajatellut yhtään mitään. Esimerkiksi talon eteläsivulla saattaa olla makuuhuoneet ja jotain teknistä tilaa ja sitten talon pohjoispuolelle avautuu ne olohuoneet ja muut oleskelutilat ja pohjoissivulle on vielä nikkaroitu joku talon ainoa terassi jonne ei koskaan paista aurinko ja jossa kukaan ei koskaan aikaa vietä sen vuoksi että se on aina verjossa ja kenties vielä tontin takalaidalla ja naapurin pihan ja talon avautumissuunnan edessä.. Ehkä joskus johonkin mattojen tuulettamiseen sitä terassia käyttävät.

En sitten tiedä eikö niillä pakettitaloja myyvilläkin ole edes joku joka katsoisi sen tontin edes kuvista ja ilmansuunnat yms. ja osaisi ehdottaa että kannattaisi ottaa kenties tämä sama talopaketti peilikuvana tai kenties ehdottaa kokonaan eri mallia, joka sopii tontille.

Usein pitäisi itsekin ostaa/asua ensin jossain muussa talossa kuin mihin sitoutuu pidemmäksi aikaa. Vuoden-parin asumisella löytää jo hyvin ja huonosti toimivat jutut, jotka jopa osaa osoittaa ja huomioida suunnitelmissa.

Itsellä on muutama juttu, jotka olisin myöhemmin tehnyt toisin remonttimielessä yms., mutta kun oivalluskyky ei vaan ollut riittävällä tasolla.

 

[phetu]

On niin harvinainen viesti, että piti ottaa ihan tähän lainaukseen ja fiilistellä sitä. Erityisesti lämmittää, että mukana arkkitehti. Näin sen pitäisi mennä, valitettavan usein ei vaan mene. Sanoisin että valtaosa pientaloista sössitään sillä, että ei vaan suunnitella edes välttävällä tasolla.

Vielä jos arkkitehti on hyvä, niin onhan se hienoa kyllä, että jotkut edes viitsivät.

Usein pitäisi itsekin ostaa/asua ensin jossain muussa talossa kuin mihin sitoutuu pidemmäksi aikaa. Vuoden-parin asumisella löytää jo hyvin ja huonosti toimivat jutut, jotka jopa osaa osoittaa ja huomioida suunnitelmissa.

Itsellä on muutama juttu, jotka olisin myöhemmin tehnyt toisin remonttimielessä yms., mutta kun oivalluskyky ei vaan ollut riittävällä tasolla.

Toki löydät luultavasti kaikista jotain parannettavaa aina, vaikka kuinka miettisit loppuun kaiken, harva on tainnut täysin täydellistä taloa rakentaa.

 

[Pete88]

Arkkitehti on kyllä ollut meillä tosi hyvä ja hän toimii samalla pääsuunnittelijana. Arkkitehdin valinta ei kuitenkaan ollut aivan suoraviivaista ja kyselimme aikanaan lukuisilta arkkitehdeiltä tarjouksia ja referenssejä. Olimme etukäteen rajanneet sellaiset vaihtoehdot, jotka sopivat meidän kriteereihin, joten ihan summassa ei viestejä pommiteltu. Siitä huolimatta ammattilaisten kirjo oli laaja ja hintahaitari myös. Osa halusi olla oman elämänsä Alvar Aaltoja, jotka tarvitsivat avointa piikkiä asiakkaan laskuun ja täysin vapaita käsiä toteuttaa omia unelmiaan, ei asiakkaan unelmia. Sitten oli niitä arkkitehteja, jotka käyttivät ammattitaitoaan asiakkaan hyväksi ja unelmien toteuttamiseksi sekä vieläpä kustannuksiltaan hyvin läpinäkyvästi. Hyvin tärkeää valinnassa oli, että suunnittelijan arvomaailma ja kemiat kohtasivat meidän kanssamme, koska jos homma ei suju, olisi kenkkua ollut tehdä töitä yhdessä. Referenssit olivat yhtälailla tärkeitä ja myös hinta-laatu-suhde. Päädyimme jonkin verran ehkä keskimääräistä kalliimpaan ratkaisuun, mutta tämä oli arkkitehdin suunnalta hyvin perusteltu ja lopputulos on ollut priimaa.

Vaikea sanoa, mitä olisivat ne täydelliset ratkaisut ja osa hyvistäkin ratkaisuista kaatuu budjettiin. Sitten yksi hyvä ratkaisu jossain poissulkee toisen hyvän ratkaisun toisaalla. Olisihan sitä kiva panostaa moneen asiaan, mutta realiteetit ja itsekuri pitää olla hallussa. Rakentaminen onkin lukuisten kompromissien tekemistä ja sen kultaisen keskitien etsintää, koska kaikkea ei voi saada, mutta vähemmälläkin budjetilla on silti mahdollisuus saada hyviä ratkaisuja, kun hyvin suunnittelee. Samalla toivottavasti vältetään ne isoimmat sudenkuopat, epäkäytännöllisyydet ja hukkaneliöt.

 

[Lucas]

Usein pitäisi itsekin ostaa/asua ensin jossain muussa talossa kuin mihin sitoutuu pidemmäksi aikaa. Vuoden-parin asumisella löytää jo hyvin ja huonosti toimivat jutut, jotka jopa osaa osoittaa ja huomioida suunnitelmissa.

Itsellä on muutama juttu, jotka olisin myöhemmin tehnyt toisin remonttimielessä yms., mutta kun oivalluskyky ei vaan ollut riittävällä tasolla.

Joskus mietin viikkoja kaksikerroksiseen omakotitaloon tulevien ilmastointikanavien reittejä. Tuli vielä jokaiseen huoneeseen tulo- ja poistoputket, että saa desibeliovet ja kaikki putket tuli vielä höyrynsulun sisäpuolelle. Viikkojen pohdinnan jälkeen homma onnistui niin, että tarvi tehdä vain yhteen makuuhuoneista laskettu katto. Vasta sitten vuoden asumisen jälkeen tuli mieleen putkireitti, jolla senkin yhden makuuhuoneen katolaskun olisi voinut välttää.

Halvin perusratkaisuhan noissa putkissa on, että vedetään vintille yläpohjaan villojen sekaan. Ja jos tehdään putket höyrynsulun sisäpuolelle niin LVI-insinööri ne vain piirtää vetää suorinta reittiä minne sattuu tulemaan ja kaikki katot lasketuiksi putkien reitiltä.

 

[pinkeliviinica]

vaikka talopaketilla olisikin arkkitehti niin siltikin monesta talosta paistaa läpi myöskin "elämänkaaren" ajattelemattomuus eli arkkitehti piirtää kyllä "trendikkään" talon mutta ei välttämättä osaa ottaa muita asioita huomioon tai arkitehdin palkan maksava osapuoli voi myös lytätä kaikki järkevät ehdotukset...

toki kuten tuossa ylempääkin jo todettiin että täydellistä taloa ei ole eikä varmasti tulekkaan ja koska jokainen rakennuttaja yksin tai pariskuntana on myös aina erilainen,erilaisine tarpeineen on tietenkin mahdotonta saadakkaan koskaan täydellistä taloa täydellisellä sijainnilla jne.
ja tottakai rakennuttajan/rakennuttajien ikä vaikuttaa myös.

tässä omat havaintoni jotka ovat tietenkin minun mielipiteitä ja jollakulla toisella voi olla tietenkin täysin eriävät mielipiteet näistä

nuorena "terve polvisena" ei haittaa vaikka talo olisi kolmikerroksinen, vanhemman ikäiset taas arvostavat että yhdessä tasossa on kaikki.
sinkku ihmistä taas ei haittaa vaikka huoneita olisi yksi ja paksuna olevaa pariskunta taas haluaa sen neljähuonetta minimissään
joskus mennään tyyli tai trendi edellä ja halutaan maksimaalisen kokoiset ikkunat ja sitten kirotaan myöhemmin ikkunoiden hintaa, lämmitykseen kuluvaa energiaa ja kenties sitä että naapuri talosta näkee myös kokoajan 24h sisälle eli ikkunat pitää sitten peittää verhoilla
usein näkee näitä korkeita olohuoneita kaksikerros tms taloissa ja sinänsä idea on kyllä avara ja valoisa mutta harva varmaan miettii ensimmäisenä sitten spottivalojen vaihtoa 6metrin korkeudesta taikka akustisesti kamalaa kaikukoppaa jossa alakerran äänet pitävät myös yläkerran hereillä

yllättävän usein näkee myös kattamattomia parvekkeita jotka ovat sinänsä kivasti tietenkin makuuhuoneen jatkeena mutta muutaman vuoden jälkeen viemäri saattaa olla tukkeessa lehdistä ja kun metrin lumikerros sulaa niin vedet ovatkin yhtäkkiä joko makkarissa tai sitten löytävät reitin alakertaan.
harva myöskään miettii vesijohtojen sijaintia (öisin makuuhuoneen katossa kohiseva vesi ei välttämättä ole kiva) taikka viemärilinjoja (myöskin voi olla pakko vetää taas jonkun makuuhuoneen vierestä)
taas monikerroksisessa talossa voi myös rappusten hinta ja niiden vaatima tila yllättää ja kun sitten tehdäänkin pienemmät rappuset ja talo on jo muuttovalmis niin huomataankin ettei kolmenhengen soffaa saa enään toiseen kerrokseen kun rappuset ovat niin ahtaat jne

 

[JuhaH]

En tiedä meneekö ihan ketjun ydinaiheeseen, mutta onko kukaan perehtynyt äänieristysasioihin. Pitäisi iskeä villat väliseiniin ääntä vaimentamaan, mutta netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa mitä seiniin pitäisi laittaa. Lasivillat voinee sulkea kättelyssä pois, joten jäljelle jää kivivillat ja puu-/paperikuitueristeet. Jälkimmäiset olisivat paljon mukavempia käsitellä, mutta miten eristyskyky?

Käytännössä kaksi tapausta, eli perus 66mm runkotolppa GEK levyt molemmin puolin ja sitten kriittisempi eli teknisen tilan (jossa PILP) ja asuintilojen välinen seinä, joka rakentuu 198x48 runkopuista. Nyt mietinnässä on ihan runkopuiden levyttäminen, mutta perustelluista syistä tuon seinän paksuutta voi lisätä koolauksin ja lisäkipsilevyin. Mitä villaa seiniin ja onko perusteltua laittaa useampaa kipsilevyä päällekkäin, lähinnä tuohon paksuun seinään, väliseinien paksuutta ei haluta kasvattaa? Pitääkö villa asentaa ilman ilmatilaa (70mm levy) vai onko hyvä jättää vähän ilmatilaa (50mm levy)?

 

[jonesky12345]

En tiedä meneekö ihan ketjun ydinaiheeseen, mutta onko kukaan perehtynyt äänieristysasioihin. Pitäisi iskeä villat väliseiniin ääntä vaimentamaan, mutta netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa mitä seiniin pitäisi laittaa. Lasivillat voinee sulkea kättelyssä pois, joten jäljelle jää kivivillat ja puu-/paperikuitueristeet. Jälkimmäiset olisivat paljon mukavempia käsitellä, mutta miten eristyskyky?

Käytännössä kaksi tapausta, eli perus 66mm runkotolppa GEK levyt molemmin puolin ja sitten kriittisempi eli teknisen tilan (jossa PILP) ja asuintilojen välinen seinä, joka rakentuu 198x48 runkopuista. Nyt mietinnässä on ihan runkopuiden levyttäminen, mutta perustelluista syistä tuon seinän paksuutta voi lisätä koolauksin ja lisäkipsilevyin. Mitä villaa seiniin ja onko perusteltua laittaa useampaa kipsilevyä päällekkäin, lähinnä tuohon paksuun seinään, väliseinien paksuutta ei haluta kasvattaa? Pitääkö villa asentaa ilman ilmatilaa (70mm levy) vai onko hyvä jättää vähän ilmatilaa (50mm levy)?

Kaikista paras on tuplakipsilevytys, koska massa on se mikä ääntä vaimentaa. Jos halutaan ihan vaan villoilla parantaa tilannetta, eikä ole mahdollisuus lyödä toista kipsilevyä toisen päälle, niin siinä tapauksessa 66 milliselle rankaseinälle tyyppiratkaisu on 50 millinen kivivilla joka jättää sinne pienen ilmatilan, tämä on akustisesti parempi kuin täysin tiivis raon paksuinen villa. Nyrkkisääntönä noissakin voidaan pitää sitä, että mitä painavampi materiaali, sitä parempi, joten voit halutessasi käyttää noita jotain puukuitueristettä tms, jos se on painavampaa, mutta ei noissa mineraali ja kivivillojen käsittelyssä nyt mitään niin ihmeellistä ole, että niitä pitäisi välttää. Hyvä villaveitsi ja perus hengityssuojain, noita on sen verran vähän pikkuhommissa, että se on ihan se ja sama.

Laittaisin siis tuohon teknisen tilan seinään mieluiten tuplakipsilevyt kummallekin puolelle, tuo on jo parempi kuin mikään villa seinän välissä, mutta voi sen tämän lisäksi villoittaa. Nykykerrostaloissa on monesti huoneistojen väleissä olevat seinät betonin sijaan teräsrangalla toteutettuja tuplakipsilevytettyjä seiniä ja ne ovat akustisesti riittäviä tuollaiseen käyttöön kahden asunnon välille, niin välttävät varmasti omakotitalossa tms mitä tässä ilmeisesti duunataan.

 

[phetu]

Kaikista paras on tuplakipsilevytys, koska massa on se mikä ääntä vaimentaa. Jos halutaan ihan vaan villoilla parantaa tilannetta, eikä ole mahdollisuus lyödä toista kipsilevyä toisen päälle, niin siinä tapauksessa 66 milliselle rankaseinälle tyyppiratkaisu on 50 millinen kivivilla joka jättää sinne pienen ilmatilan, tämä on akustisesti parempi kuin täysin tiivis raon paksuinen villa. Nyrkkisääntönä noissakin voidaan pitää sitä, että mitä painavampi materiaali, sitä parempi, joten voit halutessasi käyttää noita jotain puukuitueristettä tms, jos se on painavampaa, mutta ei noissa mineraali ja kivivillojen käsittelyssä nyt mitään niin ihmeellistä ole, että niitä pitäisi välttää. Hyvä villaveitsi ja perus hengityssuojain, noita on sen verran vähän pikkuhommissa, että se on ihan se ja sama.

Laittaisin siis tuohon teknisen tilan seinään mieluiten tuplakipsilevyt kummallekin puolelle, tuo on jo parempi kuin mikään villa seinän välissä, mutta voi sen tämän lisäksi villoittaa. Nykykerrostaloissa on monesti huoneistojen väleissä olevat seinät betonin sijaan teräsrangalla toteutettuja tuplakipsilevytettyjä seiniä ja ne ovat akustisesti riittäviä tuollaiseen käyttöön kahden asunnon välille, niin välttävät varmasti omakotitalossa tms mitä tässä ilmeisesti duunataan.

Tähän vielä se huomio, että ääniteknisesti kertopuu on heikompi kuin teräsranka, joten mieluiten tekee myös omakotitaloon teräsrangalla ja muistaa seinien liittymät tehdä siten, että rungot on vastakkain ja levyt menee ristiin, niin ei jää äänelle kulkureittiä liittymiin. Lisäksi jos tuplalevytyksellä niin muistaa tiivistää kaikki saumat myös sieltä alle jäävältä levyltä ja päälimmäisen saumat eri kohtaan.

Ja kipsilevyksi voi myös miettiä GF15:sta tai Habitoa niin saa sillä yhdellä levyllä vielä lisää massaa.

 

[pinkeliviinica]

En tiedä meneekö ihan ketjun ydinaiheeseen, mutta onko kukaan perehtynyt äänieristysasioihin. Pitäisi iskeä villat väliseiniin ääntä vaimentamaan, mutta netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa mitä seiniin pitäisi laittaa. Lasivillat voinee sulkea kättelyssä pois, joten jäljelle jää kivivillat ja puu-/paperikuitueristeet. Jälkimmäiset olisivat paljon mukavempia käsitellä, mutta miten eristyskyky?

Käytännössä kaksi tapausta, eli perus 66mm runkotolppa GEK levyt molemmin puolin ja sitten kriittisempi eli teknisen tilan (jossa PILP) ja asuintilojen välinen seinä, joka rakentuu 198x48 runkopuista. Nyt mietinnässä on ihan runkopuiden levyttäminen, mutta perustelluista syistä tuon seinän paksuutta voi lisätä koolauksin ja lisäkipsilevyin. Mitä villaa seiniin ja onko perusteltua laittaa useampaa kipsilevyä päällekkäin, lähinnä tuohon paksuun seinään, väliseinien paksuutta ei haluta kasvattaa? Pitääkö villa asentaa ilman ilmatilaa (70mm levy) vai onko hyvä jättää vähän ilmatilaa (50mm levy)?

villalla eristetään lämpöä. ei juurikaan ääntä
paras äänieriste saadaan tekemällä huoneesta "pullo". jos pullo on kiinni ei ääntä kuulu sisälle taikka ulos. helpoiten pullon saa tehtyä esim kosteus sulku muovilla+teipillä vuoraamalla huone niin että ainoa ulospääsy on ovesta. oveksi kannattaa hankkia niinsanottu desibeli ovi joka on tiiviimpi kuin normi ovi.
huomaa myös että pullon takia myös ilmastointi pitää olla huoneessa tietty oikeanlainen yms
jos haluaa eristää taas askelääniä tehdään kelluva lattia. jos taas naapurihuoneessa hakataan mattoja tms niin tehdään myös kelluva seinä.
paras seinä syntyy niin että etupuolelle on omat runko tolpat ja takapuolelle omat runkotolpat. tällöin runko värinät & tärinät eivät siirry tolppien avulla eli seinästä tulee pikkaisen paksumpi mutta kipsilevyt molemminpuolin kiinnitetään vain omiin tolppiinsa.

 

[PCB]

En tiedä meneekö ihan ketjun ydinaiheeseen, mutta onko kukaan perehtynyt äänieristysasioihin. Pitäisi iskeä villat väliseiniin ääntä vaimentamaan, mutta netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa mitä seiniin pitäisi laittaa. Lasivillat voinee sulkea kättelyssä pois, joten jäljelle jää kivivillat ja puu-/paperikuitueristeet. Jälkimmäiset olisivat paljon mukavempia käsitellä, mutta miten eristyskyky?

Käytännössä kaksi tapausta, eli perus 66mm runkotolppa GEK levyt molemmin puolin ja sitten kriittisempi eli teknisen tilan (jossa PILP) ja asuintilojen välinen seinä, joka rakentuu 198x48 runkopuista. Nyt mietinnässä on ihan runkopuiden levyttäminen, mutta perustelluista syistä tuon seinän paksuutta voi lisätä koolauksin ja lisäkipsilevyin. Mitä villaa seiniin ja onko perusteltua laittaa useampaa kipsilevyä päällekkäin, lähinnä tuohon paksuun seinään, väliseinien paksuutta ei haluta kasvattaa? Pitääkö villa asentaa ilman ilmatilaa (70mm levy) vai onko hyvä jättää vähän ilmatilaa (50mm levy)?

Pitäisi periaatteessa tietää, millaista eristävyyttä haet, mutta ymmärrän että et voi tietää. Mennään siis ihan perustasolla.

Suurempi merkitys ääneneristyskykyyn kuin villan tyypillä, on sillä miten teet liitokset ja tiivistykset. Eli lattialaatan katkaisu ja liitoksessa risteävään seinään koolauksen katkaisu jne. Ja sitten rakenteen massa vaikuttaa sekä eri kerrosten määrä ja rungon rakenne (johtuminen).

Paras tapa tehdä hyvä eristys rankarunkoiseen, olisi tuplarunko, eli siis kaksi erillistä runkoa vierekkäin. Toiseksi paras sitten ns. sik-sak-runko, eli yhteinen alajuoksupuu (esim. 95 mm) mutta runkotolpat vuorottelevat omissa reunoissaan. Peltirangalla saisi pienen parannuksen verrattuna KP-tolppiin. Tuplalevytyksellä saadaan pieni parannus. Villan määrän vaikutusta en osaa suoraan sanoa, eli että onko hyötyä laittaa esim. 198 mm seinään umpeen villaa vai vain 100 mm.

Varmaan laatan katkaisut ei tietenkään tule kyseeseen enää. Mutta kannattaa silti laittaa se kivivilla.

Jos ei suuria tavoitteita, niin laita kivivillaa 50 mm 66 mm runkoon ja tuplalevyt. Paksumpaan seinään tuplalevyt ja tuplavilla. Läpivientien ja liitosten tekeminen huolellisesti, vähintään risteävien seinien levytysten katkaisut, mielellään koolaustenkin.

Sitten vielä yleisesti pitää todeta, että jos haluaa ääneneristystä, se pitäisi suunnitella, ja valvoa toteutus. Suomalaisessa rakentamisessa ääniasioita ei paljoa arvosteta.

Nykykerrostaloissa on monesti huoneistojen väleissä olevat seinät betonin sijaan teräsrangalla toteutettuja tuplakipsilevytettyjä seiniä ja ne ovat akustisesti riittäviä tuollaiseen käyttöön kahden asunnon välille, niin välttävät varmasti omakotitalossa tms mitä tässä ilmeisesti duunataan.

Ei päästä tuplalelvytyksellä lähellekään vaatimusta huoneistojen välisessä seinässä, pitää olla tuplarunkoinen seinä tuplalevytyksellä.

 

[Harvey]

En tiedä meneekö ihan ketjun ydinaiheeseen, mutta onko kukaan perehtynyt äänieristysasioihin. Pitäisi iskeä villat väliseiniin ääntä vaimentamaan, mutta netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa mitä seiniin pitäisi laittaa. Lasivillat voinee sulkea kättelyssä pois, joten jäljelle jää kivivillat ja puu-/paperikuitueristeet. Jälkimmäiset olisivat paljon mukavempia käsitellä, mutta miten eristyskyky?

Käytännössä kaksi tapausta, eli perus 66mm runkotolppa GEK levyt molemmin puolin ja sitten kriittisempi eli teknisen tilan (jossa PILP) ja asuintilojen välinen seinä, joka rakentuu 198x48 runkopuista. Nyt mietinnässä on ihan runkopuiden levyttäminen, mutta perustelluista syistä tuon seinän paksuutta voi lisätä koolauksin ja lisäkipsilevyin. Mitä villaa seiniin ja onko perusteltua laittaa useampaa kipsilevyä päällekkäin, lähinnä tuohon paksuun seinään, väliseinien paksuutta ei haluta kasvattaa? Pitääkö villa asentaa ilman ilmatilaa (70mm levy) vai onko hyvä jättää vähän ilmatilaa (50mm levy)?

Huoneistojen väliset seinät/tekninen-asuintila seinät puurakenteisena, 2x levy - runko + villa - ilmarako - runko+ villa - 2xlevy. Lisäksi resonointia vähentämään massa levyjen väliin, alajuoksujen alla olis myös hyvä olla jokin tiivistämässä ja lisäksi voidaan vaikka katkaista laatta tuolta ilmaraon kohalta. Riippuen rakenteista myös yläjuoksun sauma voidaan tiivistää.
Tuossa nyt on paljon muuttujia riippuen tosiaan ko. kohteen muista rakenteista ja onko kevyitä/kantavia seiniä, mutta itselle tein tuolla tuplarunko - tupla levyllä massankans mh/teknisen välisen seinän jota vasten teknisessä tilassa on sisäyksikkö sekä iv-kone ja hyvin tuntuu eristävän. Ilmarako jäi itsellä ylä ja alajuoksujen kohdalla naftiksi mutta kyllä tuolla villojen välissä ilma(ääni) seilaa kun on 66rungot ja 50mm villa.

 

[JuhaH]

Kiitoksia vastauksista. Haettu eristystaso on paras mitä noilla reunaehdoilla on saavutettavissa, eli tosissaan väliseinäpaksuutta ei olla kasvattamassa ja väliseinätolpat on kertopuuta (puolet seinistä jäykistäviä niin teräsrungot on jo sen takia poissuljettu)

Tekninen tila ja varasto on omalla laatallaan ja asuintilat omalla. Alapohjaan onteloiden päälle on valettu ennen lattiavaluja tuolle kantavalle seinälle palkki joka on eristetty alta ja sivuilta 50-100mm xps levyillä joten se puoli on kunnossa. (seinä on siis eristetty molemmilta puolilta lattialaatasta. Pieni huoli on että tuo teknisen tilan viereinen huone muuttuu jossain vaiheessa nukkumiskäyttöön joten PILP:n kompuran ääni pitäisi saada eristettyä niin hyvin kun se järjellisillä ponnistuksilla on mahdollista. Pete88:n asteikkoa lainaten tämä on lopulta kuitenkin pihistys - ei panostuskohde tässä hankkeessa

 

[Fixed]

Kiitoksia vastauksista. Haettu eristystaso on paras mitä noilla reunaehdoilla on saavutettavissa, eli tosissaan väliseinäpaksuutta ei olla kasvattamassa ja väliseinätolpat on kertopuuta (puolet seinistä jäykistäviä niin teräsrungot on jo sen takia poissuljettu)

Tekninen tila ja varasto on omalla laatallaan ja asuintilat omalla. Alapohjaan onteloiden päälle on valettu ennen lattiavaluja tuolle kantavalle seinälle palkki joka on eristetty alta ja sivuilta 50-100mm xps levyillä joten se puoli on kunnossa. (seinä on siis eristetty molemmilta puolilta lattialaatasta. Pieni huoli on että tuo teknisen tilan viereinen huone muuttuu jossain vaiheessa nukkumiskäyttöön joten PILP:n kompuran ääni pitäisi saada eristettyä niin hyvin kun se järjellisillä ponnistuksilla on mahdollista. Pete88:n asteikkoa lainaten tämä on lopulta kuitenkin pihistys - ei panostuskohde tässä hankkeessa

Hyviä ohjeita muilta ja hienoa, että olit jo laatan eristyksen/katkaisun huomioinut sillä lattian kautta ainakin onteloiden päällä ääni tuntuu kulkevan helposti. Meillä tuon parantaminen MLP:n osalta edessä. Seinät luonnollisesti syytä vaihtaa kelluviin/raskaampiin. Kevyt db-väliovi ei omaan korvaan ole riittävä, mutta palo-ovi parantaa tilannetta kunnolla. Yksi epäilys itsellä teknisen tilan meluamiseen on katon koolaukset ja IV-koneen tiivistys kattoon eli sieltäkin ääni voinee lähteä johtumaan, mutta viisaammat korjatkaa. En ole varma voiko jopa IV-kanaviin päästä jos on poisto tilasta, mutta kai se kiertää toiseen suuntaan ja välissä on kanavavaimentimet.

 

[Lucas]

Huoneistojen väliset seinät/tekninen-asuintila seinät puurakenteisena, 2x levy - runko + villa - ilmarako - runko+ villa - 2xlevy. Lisäksi resonointia vähentämään massa levyjen väliin, alajuoksujen alla olis myös hyvä olla jokin tiivistämässä ja lisäksi voidaan vaikka katkaista laatta tuolta ilmaraon kohalta. Riippuen rakenteista myös yläjuoksun sauma voidaan tiivistää.

Kannattaa seinän toiselle puolen pistää tavalliset kipsilevyt tuplana ja sitten taas toiselle puolen seinää erikoiskova kipsilevy tuplana. Niillä on erilainen kovuus ja paino, niin erilaisia taajuuksia päästävät läpi eri tavalla. Eli toinen pinta vaimentaa toisia taajuuksia huonommin.

 

[PCB]

Kannattaa seinän toiselle puolen pistää tavalliset kipsilevyt tuplana ja sitten taas toiselle puolen seinää erikoiskova kipsilevy tuplana. Niillä on erilainen kovuus ja paino, niin erilaisia taajuuksia päästävät läpi eri tavalla. Eli toinen pinta vaimentaa toisia taajuuksia huonommin.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta, onko tähän jotain teoriaa pohjaksi? Noin yleensä ottaen kyllä järkevämpi tehdä niin, että ensin normaalit kipsilevyt alle, ja molemmilla puolin sitten se EK pinnassa, jolloin saadaan seinän pintaan kestävyyttä. Ja noinhan ne seinät aina tehdään. Luulen kyllä, että paremman tuloksen saa vaikka laittamalla 4 EK:ta, toki maksaakin enemmän.

 

[Lucas]

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta, onko tähän jotain teoriaa pohjaksi? Noin yleensä ottaen kyllä järkevämpi tehdä niin, että ensin normaalit kipsilevyt alle, ja molemmilla puolin sitten se EK pinnassa, jolloin saadaan seinän pintaan kestävyyttä. Ja noinhan ne seinät aina tehdään. Luulen kyllä, että paremman tuloksen saa vaikka laittamalla 4 EK:ta, toki maksaakin enemmän.

Ei tuossa sen kummempaa teoriaa ole pohjalla. Sama periaate kuin esimerkiksi ikkunoissa, että kun lasit ovat eri paksuisia ikkunassa, niin sen äänieristävyys paranee.

 

[pinkeliviinica]

starttasin omaa videoblogia rakennusprojektistani.. tietenkin tässä alussa ei juuri mitään tapahdu ja pitkät pätkät voi olla tylsää tekstiä mutta tarkoitus on tehdä rakentamisesta koko ajalta videoita tubeen eli homma jatkuu kunnes talo on kesällä kenties valmis

ps huomasinkin jälkikäteen että "kylmällä kelillä" nenä tukossa tulee myös tukkoinen äänikin videolle koittakaa kestää

 

[PCB]

Ei tuossa sen kummempaa teoriaa ole pohjalla. Sama periaate kuin esimerkiksi ikkunoissa, että kun lasit ovat eri paksuisia ikkunassa, niin sen äänieristävyys paranee.

Niin vähän arvelinkin, että mutulla mennään. Ikkunassakin se parempi äänieristys johtuu siitä, että siellä on niitä paksumpia laseja. Paksu lasi eristää paremmin kuin ohut.

 

[Lucas]

Niin vähän arvelinkin, että mutulla mennään. Ikkunassakin se parempi äänieristys johtuu siitä, että siellä on niitä paksumpia laseja. Paksu lasi eristää paremmin kuin ohut.

Ei kun se ikkunoiden parempi ääneneristys johtuu siitä, että käytetään esimerkiksi kolmi lasisessa ikkunassa kolmea eri paksuista lasia. Silloin niiden resonanssitaajuudet ovat erilaiset.

Sama koskee sitä kipsilevyseinää. Erilainen resonanssitaajuus on tavallisella ja erikoiskovalla kipsilevyllä.

 

[pinkeliviinica]

mielestäni molemmat ovat väärässä. ikkunan äänen eristävyys perustuu siihen että ikkuna on tiiviimpi ja siten äänet eivät pääse karkaamaan ikkunan toiselle puolen.

ääni on siitä salakavala että se menee aina helpointa reittiä pitkin.

vaikka ikkuna olisi metrin paksu ja siinä olisi kolme 20cm paksua lasia kahdella 20cm ilmatilalla niin äänen heikoinlenkki on runko. ääni menee rungonkautta vuotamalla läpitte (koska runko on aina huokoisempi kuin itse lasi).
se mikä on lasin resonanssitaajuus on ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvin se eristää ääntä. resonanssitaajuus kertoo vain sen taajuuden joka on lasin ominaisvärähtelytaajuus ei muuta.
sama kipsilevyssäkin. vaikka laittaisi metrin paksuudelta kipsilevyä päällekkäin niin heikoin lenkki on runko missä se kipsilevy on kiinni (sadoilla ruuveilla jotka ovat tehneet reiän itse kipsilevyynkin) eli se kun vuotaa niin ääni menee taas läpi.
se hyöty toki on metrin paksusta kipsilevystä (tai lasista) että kun massaa tulee enemmän niin se toki myös absorboi äänenvärähtelyn voimaa eli siten vaimentaa mutta koska energia ei voi koskaan kadota vaan se muuttaa muotoaan niin se siirtyy silti rungonvärähtelyjen kautta eteenpäin.

huoneistossa äänet karkaavat aina pienienkin kolojen kautta ja monet unohtavat että äänet voivat rulla myös katon ja lattiankin kautta ja varsinkin jos ilmastointi menee myös huoneesta toiseen.

siksi jokaisessa knauffin yms kipsilevyvalmistajan ohjeissa sanotaan äänieristämisen kohdalla se että jokainen sauma tulee kitata sikaflexillä jotta huoneesta saadaan pullo. pullosta kun ei voi ääni karata naapuriin jos aukkoja ei ole.
kipsilevy on niin huokoinen että tottakai tuplalevytys "auttaa" koska se tiivistää materiaalia mutta avainsana onneen on tiiveys ja rungon eristäminen.

 

[Fixed]

Ikkunoiden äänen eristävyydestä sellainen mutuilu, että samanlaisissa normaaleissa ikkunoissa kiinteässä on mielestäni aina huonompi äänen eristys kuin perinteisessä avattavassa. Lasit lienee about samaa paksuutta ja kiinteähän on tiiviimpi eli näiden osalta parannus taitaa tulla avattavan ikkunan suuremmasta paksuudesta ja ilmatilasta lasien välissä. Db-lasit sitten asia erikseen.

 

[Teräsmiäs]

mielestäni molemmat ovat väärässä. ikkunan äänen eristävyys perustuu siihen että ikkuna on tiiviimpi ja siten äänet eivät pääse karkaamaan ikkunan toiselle puolen.

Oletko nähnyt äänieristetty ikkunaa ikinä?

Äänieristetty ikkuna tehdään erikokoisilla ilmatiloilla, jolloin ilmatila suodattaa erillaisia taajuuksia.
Normaali kolmikerrosikkuna esim. tehdään 8+8mm alumiinilistoilla.

Äänieristetty esim. 4mm+8mm+6mm.

Myös lasienpaksuus toki voi vaihdella. Kaasulla täyttö tila tuolla alumiinilistojen välissä sattumoisin suodattaa eri ääniaaltoja todella tehokkaasti.

 

[PCB]

Ei kun se ikkunoiden parempi ääneneristys johtuu siitä, että käytetään esimerkiksi kolmi lasisessa ikkunassa kolmea eri paksuista lasia. Silloin niiden resonanssitaajuudet ovat erilaiset.

Sama koskee sitä kipsilevyseinää. Erilainen resonanssitaajuus on tavallisella ja erikoiskovalla kipsilevyllä.

Onhan silläkin toki vaikutuksensa, resonanssi ja koinsidenssitaajuus pitää huomioida ja ne tulee jossakin vastaan. Mutta eristävyys paranee 6 dB aina massan kaksinkertaistuessa, mikä on huima arvo. Lasien välisellä etäisyydellä iso merkitys jolloin isolla karmisyvydellä saadaan huima parannus. Tietysti myös laminointi parantaa, erilaiset kalvot ja lasin jäykkyydelläkin on merkitys.

Mutta eikö tuolla logiikalla erilaiset kipsilevyt kannata myös jakaa 4 eri paikkaan, eikä päällekkäin kuten ehdotit?

Ja kuten jo todettua, kiinteissä ikkunoissa on heikot äe-arvot verrattuna avattaviin. Tiiveys on vain osa ääneneristävyyttä.

 

[pinkeliviinica]

Mutta eristävyys paranee 6 dB aina massan kaksinkertaistuessa,

puhutaanko nyt äänen vai lämmön eristävyydestä ?

ja pitää aina huomioida myös kokonaisuus.. metrin paksu seinä/ikkuna ei eristä yhtään mitään jos karmit ovat ohkasta ja huokoista materiaalia (karrikoidusti sanottuna)

 

[phetu]

puhutaanko nyt äänen vai lämmön eristävyydestä ?

ja pitää aina huomioida myös kokonaisuus.. metrin paksu seinä/ikkuna ei eristä yhtään mitään jos karmit ovat ohkasta ja huokoista materiaalia (karrikoidusti sanottuna)

Jos puhutaan 6 dB parannuksesta niin olisikohan nyt äänestä kyse?

 

[hulkki]

starttasin omaa videoblogia rakennusprojektistani.. tietenkin tässä alussa ei juuri mitään tapahdu ja pitkät pätkät voi olla tylsää tekstiä mutta tarkoitus on tehdä rakentamisesta koko ajalta videoita tubeen eli homma jatkuu kunnes talo on kesällä kenties valmis

ps huomasinkin jälkikäteen että "kylmällä kelillä" nenä tukossa tulee myös tukkoinen äänikin videolle koittakaa kestää

Hyvä kun saadaan uus videoblogi. Näitä on kiva seurata. Innolla jäädään odottamaan seuraavia osia. Hienoa ois jos voisit seuraavassa osassa esitellä suunnitelmia ja piirroksia.

 

[Otso]

Hyvää keskustelua äänen eristyksestä, se oli omassakin hirsitalossa yksi tavoite.
- Jokaisessa IV-kanavassa (huonekohtainen tulo ja poisto) järeät vaimentimet, runko saisi olla 200mm.
- Vähintään tuplana limittäin kipsilevyt molemmin puolin + villa väliseinissä - harvalla mahdollisuutta tehdä tuplarunkoja joka paikkaan.
- Vähintään luja-laakaovet mutta mielellään db-ovet. Itse vaihdoin vielä paremmat kumitiivisteet karmeihin, vakiot oli aika rimpulat. Kannattaa katsoa myös ovien mahdolliset lukkopesät, sieltä vuotaa myös.
- Seinien ala -ja yläraot on katon lisäksi pahimmat vuotokohdat, tiivistys rakoihin on erittäin tärkeä.
- Ovenkarmien ympäriltä tiivistys myös, vaadin paksun kerroksen elastista tiivistysmassaa.

Itse kävin rakennusaikana iltapimeällä taskulampun kanssa etsimässä rakoja, joita sitten tiivisteltiin ennen listoitusta - pitivät ehkä pikkusen tarkkana... Mutta jos näkyy valo kulkee myös ääni

Itsellä vuotaa ääntä vielä sisäkaton kautta kun sen rakenteeseen en tajunnut tarpeeksi panostaa, eli pelkkä panelointi ei missään nimessä riitä. Suunnitellessa hyvä miettiä myös sen kriittisimmän tilan (työhuone, AV-tila tmv.) eristämistä niin, että ei ole vieressä muita (makuu)huoneita. Itsellä työhuoneessa kolme ulkoseinää. Jos 2.krs sitten ehdottomasti eristetty kelluva lattia, toimii - kokemusta on.

 

[pinkeliviinica]

Kastellin katastrofitalo: Yrityskin myöntää kohteen sujuneen ”historiallisen huonosti”

Kaverusten Kastellilta tilattu paritalo valmistui useita kuukausia myöhässä. Kuluttajaneuvonnan mukaan talopaketteihin liittyvät kiistat ovat yleisiä.

www.iltalehti.fi

copypastea jos ei jaksa klikata iltalehteä...
– Kun toinen puoli oli valmis, Kastelli kysyi, tiedämmekö me, missä nämä avaimet ovat.
Molempiin asuntoihin olisi pitänyt olla kolme avainta. Yksi avain löytyi autotallista romujen seasta ja toinen pihalta.

Esimerkiksi jo asennettu lämpöpumppu piti purkaa, koska se oli asennettu väärin. Ilmanvaihtoasennuksia tehdessä kävi ilmi, että yksi putkista oli täynnä puuhaketta. Välipohja piti purkaa, jotta putki saatiin tyhjennettyä. Pesuhuoneessa taas todettiin, ettei käsisuihkusta tule tippaakaan vettä, sillä yksi seinän takana kulkevista vesijohdoista oli kytkemättä.

Kastelli ilmoittaa, että se vaatii alihankkijoilta, että joukossa on ainakin yksi henkilö, joka osaa Suomea. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että tämä henkilö olisi aina paikalla työmaalla.

jne...

 

[plati]

Kastellin katastrofitalo: Yrityskin myöntää kohteen sujuneen ”historiallisen huonosti”

Kaverusten Kastellilta tilattu paritalo valmistui useita kuukausia myöhässä. Kuluttajaneuvonnan mukaan talopaketteihin liittyvät kiistat ovat yleisiä.

www.iltalehti.fi

copypastea jos ei jaksa klikata iltalehteä...
– Kun toinen puoli oli valmis, Kastelli kysyi, tiedämmekö me, missä nämä avaimet ovat.
Molempiin asuntoihin olisi pitänyt olla kolme avainta. Yksi avain löytyi autotallista romujen seasta ja toinen pihalta.

Esimerkiksi jo asennettu lämpöpumppu piti purkaa, koska se oli asennettu väärin. Ilmanvaihtoasennuksia tehdessä kävi ilmi, että yksi putkista oli täynnä puuhaketta. Välipohja piti purkaa, jotta putki saatiin tyhjennettyä. Pesuhuoneessa taas todettiin, ettei käsisuihkusta tule tippaakaan vettä, sillä yksi seinän takana kulkevista vesijohdoista oli kytkemättä.

Kastelli ilmoittaa, että se vaatii alihankkijoilta, että joukossa on ainakin yksi henkilö, joka osaa Suomea. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että tämä henkilö olisi aina paikalla työmaalla.

jne...

En avannut urlia, mutta yhtään Kastellia puolustamatta nyt on kyllä lvi-urakoitsija ja kvv- & iv-vastaava aiheuttanut nämä ongelmat.

Ellei sitten kyseistä palvelua ole ostettu heiltä (harvoin talopaketeissa on).

Meidänkin projektilla oli avaimet hukassa, mutta se oli sitten helppo sarjoittaa lukot uusiksi talotoimittajan piikkiin ja ottaa kaupan päälle muutama ekstra-avain esimerkiksi postilaatikkoa varten.

 

[pinkeliviinica]

Meidänkin projektilla oli avaimet hukassa, mutta se oli sitten helppo sarjoittaa lukot uusiksi talotoimittajan piikkiin ja ottaa kaupan päälle muutama ekstra-avain esimerkiksi postilaatikkoa varten.

oikeastaan näin juuri pitäisikin tehdä sillä jos ei tiedetä missä avaimet ovat niin kuka tietää että vuoden päästä tulee "selittämätön asuntomurto"

 

[PCB]

En avannut urlia, mutta yhtään Kastellia puolustamatta nyt on kyllä lvi-urakoitsija ja kvv- & iv-vastaava aiheuttanut nämä ongelmat.

Ellei sitten kyseistä palvelua ole ostettu heiltä (harvoin talopaketeissa on).

Kastellin ongelmia ne ovat, koska paritalo on ostettu muuttovalmiina, toinen puolikas vain ilman viimeistelytöitä mutta sehän ei asiaan vaikuta.

 

[Greedo]

Komppaan yllä olevaa, Kastellin ongelmia. Vaikka vastaavat ym. ei kävisi paikalla kertaakaan, niin kyllä silti yleiset laatuvaatimukset pitäisi täyttyä.

 

[tietokonerikki]

Monet isommat talotehtaat tekee niin priimaa kuin täyttä paskaa. Tämä on täysin tuuripeliä ja riippuu siitä mikä asennusporukka paikalle sattuu tulemaan. Nämä myyvät talopaketteja pää märkänä ja työpäälliköt haalivat työmaille työntekijöitä sieltä mistä sattuvat saamaan. Kielen osaamattomuuskaan ei ole ongelma jos tekijä on pätevä ja kiinnostunut muustakin, kuin lautan lähtöajasta Tallinaan.

Niin työntekijän ammattitaito sekä halu/kyky tehdä kerralla kunnolla vaihtelee. Kielitaito on merkittävä asia, jos et ymmärrä suunnitelmia (esim. asukasmuutokset) virheitä tulee pelkästään siitä.
Valitettavasti meillä rakennusala on hyvin paljon muuttunut eli monilla yrityksillä ei ole enää omaa vakituista suomalaista henkilökuntaa, kuin lähinnä työnjohto ja "loput" teetetään alihankintayrityksillä joiden työntekijät eivät osaa Suomea kunnolla jos ollenkaan.

Samalla on mennyt valtava määrä työpaikkoja suomalaisilta. Ennen otettiin timpuri töihin ja monesti myös hänen poikansa joka sai isänsä valvonnassa työn ohella oppia ammatin.

 

[JuhaH]

Ei se suomalaisuus mikään tae ammattitaidosta ole, itsellä on tällä hetkellä kovempi luotto virolaisiin kuin suomalaisiin, vaikka toki hyviä ja huonoja tekijöitä löytyy molemmista leireistä. Tässä kun tekee taloa käytännössä yksin ja joka ikiseen nettikysymykseen tulee yhtä hyvää ja asiallista vastausta kohden sunnilleen kymmenen ”palkkaa ammattilainen” viestiä, niin kyllä tuota Kastelli ammattilaislaatujuttua lukiessa tuli pari kertaa hymähdeltyä. Nyt on aloittelijan tuurilla talo saatu jo lämpöiseksi ja KVV-työnjohtajakin kehui siistiä asennusjälkeä, vaikka tekijä oli ensikertalainen youtubevideo-opeilla. Ei ole puruja mun IV-kanavissa :-D

 

[Pete88]

Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.

 

[mattipoeka]

Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.

Kyllä edelleen on vähän tiukkaa tiettyjen valmistajien kamoista ymmärtääkseni. Itse sain onneksi Niben pumpun ajoissa, pelottelivat ensin että pitää vaihtaa tilapäinen vastuksilla toimiva lämmitys tilalle, kun ei tavaraa tule.

-Matti

 

[Pete88]

Mulla meni pari kuukautta pelkillä vastuksilla kun kaivon poraus viivästyi. Ei tästä sinänsä mitään haittaa ole muuten, kuin sähkölaskun loppusummassa. Tuleepahan testattua laitteen kyvykkyys toimia silloin jos kaivon toiminnassa on häiriötä.

Oliko tapauksessasi kuitenkin pumppu olemassa, että olit vain kaivoa vailla? Tällä hetkellä näyttää siltä, että itse pumpun saaminen voi olla jopa isompi haaste kuin kaivon porauttaminen, jolloin torppa pitäisi saada jossakin vaiheessa lämpimäksi jollakin muulla tavalla kun varsinainen lämmitysjärjestelmä ei olisi toiminnassa.

 

[Raaka]

Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.

2 viikkoa sitten juttelin yhden Niben ukkelin kanssa. Sanoi että komponentti pula alkaa pikku hiljaa helpottamaan, mutta jättämää on paljon kirittävänä.

Arveli että loppuvuodesta / ensi vuoden puolella alkaa normalisoitumaan. Riippuen toki tämän vuoden tilausmääristä.

 

[PetriV]

Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.

 

[kajakkivajakki]

Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.

Kuvista pystyy laskemaan ihan prikkullensa kunhan on ymmärrys rakentamisesta ja osaa kuvia lukea. Ja muistaa lisätä hukkaprosentit päälle, jotka tosin vaihtelee melkoisesti riippuen mitä materiaalimenekkiä on laskemassa.
Esim 5 tuuman ulkoverhouspanelia menee noin 9m/m2 -> Lasket seinäneliöt vähentämättä pikku aukkoja x 9m x 1.1(10% hukka). Riittää yleensä ellei laudan pituus ole aivan väärän mittainen.

Sitten taas jos perustus tulee vaikka harkoista niin (harkkokerroksien määrä x piiri metreinä)/0.6m(harkon pituus)= harkkojen tarvittava kpl määrä + Joitakin ylimääräisiä.

Runkotolpat kun valitaan oikean mittaisina niin hyvin lähelle totuutta pääsee piiri metreinä kertaa 2.2 = tarvittavien tolppien määrä. Toki tuonkin voi laskea tarkasti niin halutessaan.

Lisäksi esin pl/vl lautaa paikalla rakentamisessa tarvitaan aina ylimääräistä jolle ei löydy lopullista sijoitusta - Muotti, rakentamisen aikaiset vinotuet jne.

Jos tuo kaikki ylläoleva kuulosti ihan heprealta niin anna mestarin tehdä laskelmat.

 

[pinkeliviinica]

Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.

riippuu toki autotallistakin että onko se eristetty eli sisällä on +22 lämpöä vai puolilämmin +10c tai kokonaan eristämätön vaikka seinät onkin jne. onko harjakatto vai jokin erikoisempi kattoprofiili , onko tiilikatto vai peltikatto, paljonko on neliöitä jne.
nopeasti googlaamalla saa ainakin osviittaa hinnasta ?

itsekkin kyselin talotoimittajan tekemänä 2ap autokatosta itselleni (ulkomitat 7m x 10m) jossa on puolilämmin 18m2 varasto perus harjakatto tiilellä niin talotoimittajan hinta valmiiksi rakennettuna eli työ kustannukset mukana niin 50 tonttua. jos ostan pelkät tarvikkeet talotoimittajalta niin ~40tonttua.

jos katson googlella perus talleja niin abaut samankokoinen katos varastolla oli tarvikkeina pelkästään 17 tonttua
(tästähän puuttuu tietty perustukset/lattiavalut,salaojat ja muut putkitukset ja sähkötyöt/piirustukset yms)

Kahden auton katos - varasto KKS - Smartia Oy

Kahden auton katos – varasto KKS. Sivusta ajettava katos ja kahden varaston yhdistelmä. Monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen käyttöön.

smartia.fi

itsekkin kyselin että jos vastaava mestari tekisi virabelinä katoksen ja pitkästä tavarasta (poislukien kattopalkit, ne kun täytyy tilata) niin kyllä se silloinkin siihen ~15tonttuun asettuu hinta.

eli katso vaikka tuolta smartia.fiistä samanlaisen oloista ja kokoista autotallia niin näet jo karkeasti että minkä hintainen se on. toki pitkänä tavarana ostettu puu on halvempaa mutta luultavasti taas betonilattiaan tms menee jo pari tonnia rahaa yms perustuksiin ja kaivoihin/salaojiin jne jotka pitää myös ottaa huomioon.
kannattaa lisätä kustannuksiin myös sähkökeskusta , valaistusta , ovia ja ikkunoita jne kaikkea sellaista mitä ei voi itse tehdä vaan on pakko ostaa.
sähkötöiden tekijäkin maksaa sekä sähköpiirustukset yms..
eli lopullinen hinta katokselle tulee minun tapauksessani olemaan vähintäänkin 25tonttua tms ehkä jopa ~30... eli säästöä tulee toki talofirman esittämäänvaihtoehtoon nähden. ps älvsbytalolla on myös sikahalpoja autotalleja myynnissä että kannattaa katsoa älvsbytalojen kautta...

 

[JuhaH]

Laskee materiaalit tarkasti ja varautuu siihen että rautakaupassa saa ravata hakemassa kaikkea pikkusälää mitä ei ole osannut huomioida noin 10-15% arvosta mitä alkuperäinen ustannusarvioksi ajatteli. Jos meinaa rakentaa tallin itse, niin huolellisessa materiaalilaskennassa on sekin etu, että rakenteet tulee käytyä laskiessa huolella läpi. Vinkkinä Siparila toimittaa ulkoverhouslaudat tilauksesta maalattuna ja päätypontattuna, jolloin hukan saa minimoitua. Ei ihan ilmaista, mutta erittäin hyvälaatuista lautaa ja todella helppoa asentaa. Tuo päätyponttaus täytyy pyytää erikseen mikä on hieman hassua kun se helpottaa tekemistä todella paljon - jatkoja ei tarvitse tehdä koolausten kohdalla ja laudanpäätyjä ei tarvitse jatkojen kohdalla sahata vinoon.