pinkeliviinica
Tukijäsen
- Liittynyt
- 02.06.2017
- Viestejä
- 592
teksti kopioitu TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Jussi Laine
(kannattaa lukea !)
********************************
samoin TaTe-RYL ei suoraan paljoa tarjoa lisätietoa tai kuvausta kvv- ja iv-työnjohtajan rooliin.
Sitä käytetään yleensä siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia tai riitatilanteita. Erityisalojen
työnjohtajan on siis hyvä tuntea TaTe-RYL:n sisältö ja siksi hankkia TaTe-RYL.
Kohdassa G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset on seuraava sisältö:
”Toteuttaja hoitaa työvaiheiden edellyttämässä järjestyksessä oma-aloitteisesti yhteydenpidon
rakennusvalvontaviranomaisiin ja muihin osapuoliin, joiden tarkastuksia ja/tai
hyväksyntää LVI-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät. Viranomainen tms. voi teettää tarkastustehtäviä
ulkopuolisella taholla, jos tämä ulkopuolinen taho ja tilaaja ovat antaneet
siihen suostumuksen. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytty.”
Talotekniikan RYL-2002 ei tunnista kvv- ja iv-työnjohtajaa, vaikka viranomaiskatselmukset
ovat nimenomaan heidän tehtäviään. RYL ei tältä osin ole enää ajan tasalla. RYL
mainitsee viranomaistarkastuksien osalta, että toteuttaja hoitaa katselmukset. Ilmeisesti
tässä viitatataan lvi-urakoitsijaan. Kvv- ja iv-työnjohtaja ovat nimenomaan Rakennuttajan edustajia
ja hoitavat viranomaiskatselmukset. Urakoitsijalla ei ole tähän osuutta muuta kautta.
FISE on perustanut erikseen virhepankin (FISE | Rakennusvirhepankki),
josta löytyy rakennusvaiheisiin liittyviä virheitä.
4.2 Vesijohdot rakennuksessa
Tyypillisin virhe on vuoto, mutta pääasiassa se tulee ilmi painekokeessa, mikäli vuodonilmaisu
toimii. Painekokeen ulkopuolelle jäävät usein itse kalusteet ja pintakytkentäjohdot.
Verkostoon liitettäviä laitteita hankitaan ja asennetaan loppukatselmuksen jälkeen (esim.
pesukoneet, jääpäalakoneet), jolloin niiden asennuksen valvonta jää kvv-työnjohtajalta
tekemättä. Em. laitteet aiheuttavat vesivaihinkoja kaikkein eniten asuinrakennuksissa ja
varsinkin keittiöissä. Laitteiden liitäntäletkujen (vesi ja viemäri) kunnollinen ankkurointi
rakenteisiin jää liian usein tekemättä. Magneetti-venttiilien aiheuttamat paineiskut ja
kaappiin ahdetut esineet (erityisesti roskakori) rasittavat irtonaisia asennuksia.
Vuotojen minimoimiseksi ainoa vaihtoehto on varma vuodonilmaisu. Keittiön allaskaappien
pohjalevy pitäisi jättää lävistämättä vesijohdoilla ja letkuilla, koska niiden tiivistäminen
on hankalaa ja vaikeuttaa pesukoneen vaihtoa. Viemärin tiivistämiseen rakenteisiin
löytyy valmiita laippoja, joiden tiiviys on yleensä riittävä. Asia pitäisi ottaa huomioon jo
suunnittelussa. Laitteiden kytkeminen olisi hyvä teettää ammattilaisella, johon kuuluisi
myös laitteiden koekäyttö. Laitteiden koekäyttö voisi olla myös yksi tarkastusasiakirjan
kohta.
Pesukoneiden ja jääpalakoneiden sulkuventtiilit pitää olla näkyvillä, jotta ne voidaan sulkea,
kun laitetta ei käytetä. Kalustekaupoissa kuitenkin kalustemyyjät sijoittavat laitteet
niin, että venttiiliä ei saa laitteen välittömään läheisyyteen näkyviin. Sulkuventtiili ei saa
olla kaapistossa sisällä. Kvv-työnjohtajan täytyy jo vesijohtojen asennusvaiheessa puuttua
ongelmiin ja ehdottaa vaihtoehdot esim. yhdessä suunnittelijan kanssa. Esimerkiksi
jääpalakoneiden sulkuventiilit ovat usein allaskaapin perällä, joihin ei pääse helposti käsiksi.
Etäkäytettävät sähköiset sulkuventtiilit ovat hyvä ratkaisu.
Vesi- ja viemäriasetuksessa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätilojen lattiasta ei vesijohtoja
saa tuoda läpi. Tätä kierretään yleisesti tekemällä ns. valukoroke nousun kohdalle.
Virheenä näissä on se, että juurivalu tehdään liian karkeasta materiaalista ja koroke
jää vesieristämättä tai valu tehdään jopa vesieristeen päälle jälkikäteen. Valukoroke
on kuitenkin rakennustekninen toimenpide, jolloin yhteistyö vastaavan työnjohtajan
kanssa on tärkeää, koska vastaava työnjohtajan vastuulla on vesieristykset. Näitä asennuksia
tulisi välttää jo suunnittelussa. Kvv-työnjohtajan pitää aina nähdä asennukset ennen
lattiavaluja, jolloin virheisiin voi vielä puuttua. Ongelmana voi olla se, että väliseinien
ja kalusteiden paikkojen merkitseminen on virheellinen. Lattiaeristeeseen piirretään väliseinien
paikat. Mitoitus ja piirtäminen täytyy kuulua rakennusurakoitsijalle, jolloin putkimies
voi luottaa niihin. Kun mitoitus menee 50 mm viereen, voivat suihkun vesijohdot
osua seinän ohi. Ennen valua olisi hyvä pitää yhteinen katselmus rakennusurakoitsijan
kanssa, jossa tarkemitataan asennukset. Samalla varmistettaisiin, että mahdolliset kalustekaaviot
ovat ajantasalla. Varma tapa välttyä virhemitoilta olisi tehdä putkitus yläjakoisena
siinä vaiheessa, kun väliseinien rungot on tehty.
Ongelmallinen rajapinta on myös silikoonaukset märkätiloissa. Hanakulmarasioiden tiivistäminen
ei välillä kuulu kenellekkään. Laatoittaja silikoonaa nurkat laatoituksesta,
mutta jättää hanakulmat ilman ja olettaa, että putkimies tekee sen. Kvv-työnjohtajan pitäisi
aina tarkistaa tiivistykset.
Suoritetut koneelliset puristukset pitäisi merkitä esim. tussilla tai puristuslaitteisiin voisi
kehittää merkkauslaitteen. Moni urakoitsija käyttää tussia ja tapa on hyvä. Pienkohteissa
kvv-työnjohtajan pitäisi varmistaa että kaikki puristusliitokset ovat tarkistettu puristetuiksi
painekokeen lisäksi. Isoissa kohteissa luotetaan usein pistokokeisiin, jos puristuksia on
satoja tai ne ovat esim. hyvin korkealla. Painekokeessa liitosten tulee olla näkyvillä. Varmennustapa
tulisi olla lvi-suunnittelijan työselityksessä esitetty.
Virheellinen materiaalivalinta vesijohdoissa on myös tullut usein vastaan. Kvv-työnjohtajan
täytyy tuntea eri materiaalit ja niiden käyttötarkoitus. Ns. siniraita-putkea ei saa käyttää
lämminvesijohtona. Myös alle 10 barin lämpöjohtoja on käytetty vesijohtoasennuksissa.
Syy on aina tietämättömyys. Koulutettu pätevä asentaja tietää asian, mutta ongelmana
ovat hartiapankkirakentajat tai muut vastaavalla tasolla projektiin kuuluvat. Pienemmissä
pex-putkiasennuksissa virheenä on tullut vastaan suojaputkien kokovaihtelu.
Suojaputkia löytyy 25 mm ja 28 mm ja Biltemassa on vielä pienempiä. Ne eivät aina sovi
tiiviisti hanakulmarasiaan. Kvv-työnjohtajan tulee aina varmistaa tuotteiden yhteensopivuus.
Allaskaapin vuodonilmaisun puutteellisuuden jälkeen toiseksi yleisin virhe ovat sekoittajat.
Markkinoilta löytyy sekoittajia, joissa ei ole liikeradan rajoitusmahdollisuutta. Tarkoituksena
on rajata kääntöliike niin, että vesi osuu aina altaaseen. Ja vaikka rajoitinosa
olisi hanan pakkauksen mukana, se usein häviää ja jää asentamatta. Liikerata tulee aina
tarkistaa. Mikäli RR ei suostu esim. hanaa vaihtamaan, tulee laatia asiakirja, jossa vastuu
virheestä on RR:llä. Asiakirja kuuluu liittää muiden lupa-asiakirjojen mukaan, jolloin
se välittyy eteenpäin mahdolliselle seuraavalle omistajalle.
Nettikauppa on tuonut uuden ongelman. Ulkomailta ostetaan kalusteita, joita ei ole suomessa
tyyppihyväksytty. Tarkastusasiakirjan kohta, jossa suunnittelija varmentaa kalusteiden
olevan kalusteluettelon mukaiset tulisi muuttaa pientalokohteissa varmentamaan
että kalusteet ovat tyyppihyväksynnän tai kalusteluettelon mukaiset. Käytännössä suunnitteluvaiheessa
ei useinkaan ole päätetty pientalokohteen kalusteita. Tarkastusvastuu
pitäisi olla kvv-työnjohtajalla ja tarkastuksen aiheena, että käytetyt kalusteet ovat hyväksyttyä
mallia. Nyt suunnittelija joutuu laatimaan dokumentin, jossa hyväksyy tyyppihyväksymättömän
kalusteen, jonka RR on hankkinut ja jota RR ei suostu vaihtamaan. RR:n
tulisi vahvistaa allekirjoituksellaan vaatineensa vaihtamisen. Onko muuta syytä kuin kalustekohtaisten
virtaamien täyttyminen, miksi päätös kuuluisi suunnitteljalle, jolla ei ole
käytännössä mitään tekemistä työmaan kanssa? Tässäkin kohtaa olisi hyvä, jos suunnittelija
toimisi työnjohtajana.
Ensimmäisten pakkasten tullessa tulee vastaan tyypillinen virhe; vesijohdon jäätyminen.
Useimmiten jäätyminen on tapahtunut tuulettuvassa alapohjassa. Jos alapohja on tuuletettu
ulkoilmaan, on saattolämmitys aina asennettava. Saattolämmitystä ei saa asentaa
perinteisesti putken sisälle. Perusteena se, että voi aiheuttaa haitallista kylmän veden
lämpenemistä. Peruste on mielestäni heikko, koska jos kaapeli asennetaan putken ulkopuolelle,
lämmittää se yhtälailla sitä vettä, koska jäätymsien estäminen on tarkoitus. Parempi
peruste on se, että saattolämmityskaapeli ei ole tarkoitukseen sopiva; muovi ei ole
elintarvikekelpoista tai sen on saastunut. Vesilaitosten pitäisi ottaa tuotevalikoimaan jäätymätön
vesijohto (eristetty vesijohto, jossa saattolämmityskaapeli valmiina) tai vesimittariasentajat
asentaisivat sen mittariasennuksen yhteydessä lisähintaan. Tällöin vesilaitos
voisi kontrolloida tuotteen kelpoisuutta.
Lämpöpumpputoimittajat säätävät yleensä lämpimän käyttöveden lämpötilan n. 50-asteiseksi
ja lämpöpumppu tekee ohjelmallisesti lämpötilan korotuksen (legionellabakteerin
torjunta) kahden viikon välein. Asetuksen mukaan lämpötilan tulee olla vähntään +55.
Loppukatselmuksessa kvv-työnjohtajan varmistettava, että lämpötila on riittävä. Loppukatselmuksen
jälkeen ja vastuun päätyttyä voimaan astuu Sosiaali- ja Terveysministeriön
asetus (Sosiaali-ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä
olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista), jonka
mukaan lämpötilaa voidaan laskea 5 °C ( +50 °C). Usein rakennusvalvontojen kannan
mukaan kvv-asetus koskee myös olemassa olevia rakennuksia, mutta MRL:n mukaan
laki on voimassa loppukatselmukseen asti.
Joissakin pientaloissakin on lämpimän käyttöveden kierto. Suurimmassa osaa kiertojohto
jää säätämättä ja mittaamatta. Yleisin syy on se, että urakoitsijalle ei ole ko. tarkoitukseen
olevaa mittaria. Kvv-työnjohtajan tulee aina vaatia mittauspöytäkirja. Väärin säädettynä
kiertojohdossa on väärät lämpötilat ja väärä vesimäärä. Liian suurella nopeudella
on iso vaikutus erityisesti metallisen putkiston ja metallisten putkiosien käyttöikään
**********************
jne jne ..
loput 40sivua täällä ->
(kannattaa lukea !)
********************************
samoin TaTe-RYL ei suoraan paljoa tarjoa lisätietoa tai kuvausta kvv- ja iv-työnjohtajan rooliin.
Sitä käytetään yleensä siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia tai riitatilanteita. Erityisalojen
työnjohtajan on siis hyvä tuntea TaTe-RYL:n sisältö ja siksi hankkia TaTe-RYL.
Kohdassa G08.30 Viranomaisten tmv. tarkastukset on seuraava sisältö:
”Toteuttaja hoitaa työvaiheiden edellyttämässä järjestyksessä oma-aloitteisesti yhteydenpidon
rakennusvalvontaviranomaisiin ja muihin osapuoliin, joiden tarkastuksia ja/tai
hyväksyntää LVI-järjestelmät ja -tuotteet edellyttävät. Viranomainen tms. voi teettää tarkastustehtäviä
ulkopuolisella taholla, jos tämä ulkopuolinen taho ja tilaaja ovat antaneet
siihen suostumuksen. Kaikkien tarvittavien viranomaistarkastusten yms. on oltava hyväksytty.”
Talotekniikan RYL-2002 ei tunnista kvv- ja iv-työnjohtajaa, vaikka viranomaiskatselmukset
ovat nimenomaan heidän tehtäviään. RYL ei tältä osin ole enää ajan tasalla. RYL
mainitsee viranomaistarkastuksien osalta, että toteuttaja hoitaa katselmukset. Ilmeisesti
tässä viitatataan lvi-urakoitsijaan. Kvv- ja iv-työnjohtaja ovat nimenomaan Rakennuttajan edustajia
ja hoitavat viranomaiskatselmukset. Urakoitsijalla ei ole tähän osuutta muuta kautta.
FISE on perustanut erikseen virhepankin (FISE | Rakennusvirhepankki),
josta löytyy rakennusvaiheisiin liittyviä virheitä.
4.2 Vesijohdot rakennuksessa
Tyypillisin virhe on vuoto, mutta pääasiassa se tulee ilmi painekokeessa, mikäli vuodonilmaisu
toimii. Painekokeen ulkopuolelle jäävät usein itse kalusteet ja pintakytkentäjohdot.
Verkostoon liitettäviä laitteita hankitaan ja asennetaan loppukatselmuksen jälkeen (esim.
pesukoneet, jääpäalakoneet), jolloin niiden asennuksen valvonta jää kvv-työnjohtajalta
tekemättä. Em. laitteet aiheuttavat vesivaihinkoja kaikkein eniten asuinrakennuksissa ja
varsinkin keittiöissä. Laitteiden liitäntäletkujen (vesi ja viemäri) kunnollinen ankkurointi
rakenteisiin jää liian usein tekemättä. Magneetti-venttiilien aiheuttamat paineiskut ja
kaappiin ahdetut esineet (erityisesti roskakori) rasittavat irtonaisia asennuksia.
Vuotojen minimoimiseksi ainoa vaihtoehto on varma vuodonilmaisu. Keittiön allaskaappien
pohjalevy pitäisi jättää lävistämättä vesijohdoilla ja letkuilla, koska niiden tiivistäminen
on hankalaa ja vaikeuttaa pesukoneen vaihtoa. Viemärin tiivistämiseen rakenteisiin
löytyy valmiita laippoja, joiden tiiviys on yleensä riittävä. Asia pitäisi ottaa huomioon jo
suunnittelussa. Laitteiden kytkeminen olisi hyvä teettää ammattilaisella, johon kuuluisi
myös laitteiden koekäyttö. Laitteiden koekäyttö voisi olla myös yksi tarkastusasiakirjan
kohta.
Pesukoneiden ja jääpalakoneiden sulkuventtiilit pitää olla näkyvillä, jotta ne voidaan sulkea,
kun laitetta ei käytetä. Kalustekaupoissa kuitenkin kalustemyyjät sijoittavat laitteet
niin, että venttiiliä ei saa laitteen välittömään läheisyyteen näkyviin. Sulkuventtiili ei saa
olla kaapistossa sisällä. Kvv-työnjohtajan täytyy jo vesijohtojen asennusvaiheessa puuttua
ongelmiin ja ehdottaa vaihtoehdot esim. yhdessä suunnittelijan kanssa. Esimerkiksi
jääpalakoneiden sulkuventiilit ovat usein allaskaapin perällä, joihin ei pääse helposti käsiksi.
Etäkäytettävät sähköiset sulkuventtiilit ovat hyvä ratkaisu.
Vesi- ja viemäriasetuksessa sanotaan yksiselitteisesti, että märkätilojen lattiasta ei vesijohtoja
saa tuoda läpi. Tätä kierretään yleisesti tekemällä ns. valukoroke nousun kohdalle.
Virheenä näissä on se, että juurivalu tehdään liian karkeasta materiaalista ja koroke
jää vesieristämättä tai valu tehdään jopa vesieristeen päälle jälkikäteen. Valukoroke
on kuitenkin rakennustekninen toimenpide, jolloin yhteistyö vastaavan työnjohtajan
kanssa on tärkeää, koska vastaava työnjohtajan vastuulla on vesieristykset. Näitä asennuksia
tulisi välttää jo suunnittelussa. Kvv-työnjohtajan pitää aina nähdä asennukset ennen
lattiavaluja, jolloin virheisiin voi vielä puuttua. Ongelmana voi olla se, että väliseinien
ja kalusteiden paikkojen merkitseminen on virheellinen. Lattiaeristeeseen piirretään väliseinien
paikat. Mitoitus ja piirtäminen täytyy kuulua rakennusurakoitsijalle, jolloin putkimies
voi luottaa niihin. Kun mitoitus menee 50 mm viereen, voivat suihkun vesijohdot
osua seinän ohi. Ennen valua olisi hyvä pitää yhteinen katselmus rakennusurakoitsijan
kanssa, jossa tarkemitataan asennukset. Samalla varmistettaisiin, että mahdolliset kalustekaaviot
ovat ajantasalla. Varma tapa välttyä virhemitoilta olisi tehdä putkitus yläjakoisena
siinä vaiheessa, kun väliseinien rungot on tehty.
Ongelmallinen rajapinta on myös silikoonaukset märkätiloissa. Hanakulmarasioiden tiivistäminen
ei välillä kuulu kenellekkään. Laatoittaja silikoonaa nurkat laatoituksesta,
mutta jättää hanakulmat ilman ja olettaa, että putkimies tekee sen. Kvv-työnjohtajan pitäisi
aina tarkistaa tiivistykset.
Suoritetut koneelliset puristukset pitäisi merkitä esim. tussilla tai puristuslaitteisiin voisi
kehittää merkkauslaitteen. Moni urakoitsija käyttää tussia ja tapa on hyvä. Pienkohteissa
kvv-työnjohtajan pitäisi varmistaa että kaikki puristusliitokset ovat tarkistettu puristetuiksi
painekokeen lisäksi. Isoissa kohteissa luotetaan usein pistokokeisiin, jos puristuksia on
satoja tai ne ovat esim. hyvin korkealla. Painekokeessa liitosten tulee olla näkyvillä. Varmennustapa
tulisi olla lvi-suunnittelijan työselityksessä esitetty.
Virheellinen materiaalivalinta vesijohdoissa on myös tullut usein vastaan. Kvv-työnjohtajan
täytyy tuntea eri materiaalit ja niiden käyttötarkoitus. Ns. siniraita-putkea ei saa käyttää
lämminvesijohtona. Myös alle 10 barin lämpöjohtoja on käytetty vesijohtoasennuksissa.
Syy on aina tietämättömyys. Koulutettu pätevä asentaja tietää asian, mutta ongelmana
ovat hartiapankkirakentajat tai muut vastaavalla tasolla projektiin kuuluvat. Pienemmissä
pex-putkiasennuksissa virheenä on tullut vastaan suojaputkien kokovaihtelu.
Suojaputkia löytyy 25 mm ja 28 mm ja Biltemassa on vielä pienempiä. Ne eivät aina sovi
tiiviisti hanakulmarasiaan. Kvv-työnjohtajan tulee aina varmistaa tuotteiden yhteensopivuus.
Allaskaapin vuodonilmaisun puutteellisuuden jälkeen toiseksi yleisin virhe ovat sekoittajat.
Markkinoilta löytyy sekoittajia, joissa ei ole liikeradan rajoitusmahdollisuutta. Tarkoituksena
on rajata kääntöliike niin, että vesi osuu aina altaaseen. Ja vaikka rajoitinosa
olisi hanan pakkauksen mukana, se usein häviää ja jää asentamatta. Liikerata tulee aina
tarkistaa. Mikäli RR ei suostu esim. hanaa vaihtamaan, tulee laatia asiakirja, jossa vastuu
virheestä on RR:llä. Asiakirja kuuluu liittää muiden lupa-asiakirjojen mukaan, jolloin
se välittyy eteenpäin mahdolliselle seuraavalle omistajalle.
Nettikauppa on tuonut uuden ongelman. Ulkomailta ostetaan kalusteita, joita ei ole suomessa
tyyppihyväksytty. Tarkastusasiakirjan kohta, jossa suunnittelija varmentaa kalusteiden
olevan kalusteluettelon mukaiset tulisi muuttaa pientalokohteissa varmentamaan
että kalusteet ovat tyyppihyväksynnän tai kalusteluettelon mukaiset. Käytännössä suunnitteluvaiheessa
ei useinkaan ole päätetty pientalokohteen kalusteita. Tarkastusvastuu
pitäisi olla kvv-työnjohtajalla ja tarkastuksen aiheena, että käytetyt kalusteet ovat hyväksyttyä
mallia. Nyt suunnittelija joutuu laatimaan dokumentin, jossa hyväksyy tyyppihyväksymättömän
kalusteen, jonka RR on hankkinut ja jota RR ei suostu vaihtamaan. RR:n
tulisi vahvistaa allekirjoituksellaan vaatineensa vaihtamisen. Onko muuta syytä kuin kalustekohtaisten
virtaamien täyttyminen, miksi päätös kuuluisi suunnitteljalle, jolla ei ole
käytännössä mitään tekemistä työmaan kanssa? Tässäkin kohtaa olisi hyvä, jos suunnittelija
toimisi työnjohtajana.
Ensimmäisten pakkasten tullessa tulee vastaan tyypillinen virhe; vesijohdon jäätyminen.
Useimmiten jäätyminen on tapahtunut tuulettuvassa alapohjassa. Jos alapohja on tuuletettu
ulkoilmaan, on saattolämmitys aina asennettava. Saattolämmitystä ei saa asentaa
perinteisesti putken sisälle. Perusteena se, että voi aiheuttaa haitallista kylmän veden
lämpenemistä. Peruste on mielestäni heikko, koska jos kaapeli asennetaan putken ulkopuolelle,
lämmittää se yhtälailla sitä vettä, koska jäätymsien estäminen on tarkoitus. Parempi
peruste on se, että saattolämmityskaapeli ei ole tarkoitukseen sopiva; muovi ei ole
elintarvikekelpoista tai sen on saastunut. Vesilaitosten pitäisi ottaa tuotevalikoimaan jäätymätön
vesijohto (eristetty vesijohto, jossa saattolämmityskaapeli valmiina) tai vesimittariasentajat
asentaisivat sen mittariasennuksen yhteydessä lisähintaan. Tällöin vesilaitos
voisi kontrolloida tuotteen kelpoisuutta.
Lämpöpumpputoimittajat säätävät yleensä lämpimän käyttöveden lämpötilan n. 50-asteiseksi
ja lämpöpumppu tekee ohjelmallisesti lämpötilan korotuksen (legionellabakteerin
torjunta) kahden viikon välein. Asetuksen mukaan lämpötilan tulee olla vähntään +55.
Loppukatselmuksessa kvv-työnjohtajan varmistettava, että lämpötila on riittävä. Loppukatselmuksen
jälkeen ja vastuun päätyttyä voimaan astuu Sosiaali- ja Terveysministeriön
asetus (Sosiaali-ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä
olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista), jonka
mukaan lämpötilaa voidaan laskea 5 °C ( +50 °C). Usein rakennusvalvontojen kannan
mukaan kvv-asetus koskee myös olemassa olevia rakennuksia, mutta MRL:n mukaan
laki on voimassa loppukatselmukseen asti.
Joissakin pientaloissakin on lämpimän käyttöveden kierto. Suurimmassa osaa kiertojohto
jää säätämättä ja mittaamatta. Yleisin syy on se, että urakoitsijalle ei ole ko. tarkoitukseen
olevaa mittaria. Kvv-työnjohtajan tulee aina vaatia mittauspöytäkirja. Väärin säädettynä
kiertojohdossa on väärät lämpötilat ja väärä vesimäärä. Liian suurella nopeudella
on iso vaikutus erityisesti metallisen putkiston ja metallisten putkiosien käyttöikään
**********************
jne jne ..
loput 40sivua täällä ->
Viimeksi muokattu: