Valmistalopaketit

[kumihanska]

Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?

 

[pinkeliviinica]

Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?

tämä vaikutti hyvälle kun kyselin (ja katselin blogeja yms) mutta valituksi se ei tullut (suunnittelin loppujen lopuksi itse.. mutta virheet näen sitten vasta myöhemmin kun talo ei ole vielä valmis )

Valaistussuunnittelu rakentajalle vain 250€, norm. 500€, ale -50%

Tee uuteen kotiisi UPEA valaistus SuperLED valaistussuunnittelun avulla. Anna ammattilaisten luoda kotiisi mahtava tunnelma. Valaistussuunnitelma jo sadoissa omakotitaloissa ympäri Suomen.

www.superled.fi

jos kiinnostaa minun valintani miksi teinkin itse niin taloon ei tule ainuttakaan E14/E27/GU kantaista lamppua tai vastaavaa. kaikki valaistus tehdään himmennettävillä led-nauhoilla (ja jotka ovat 230v eli muuntajia ei ole) eli paljon epäsuoraavaloa joten valotehoa pitää olla ja toisaalta himmennystäkin pitää olla esim öisin...
eli mielestäni valaistus suunnitelmani on hyvin yksinkertainen kun lednauha esim 10-30m pitkänä kattaa ison alan ja valotehohan määräytyy pitkälti pituuden mukaan eli jos lednauhassa on esim 1000 lm per metri niin 10metriä on jo 10 000lm (toki epäsuorana se ei ihan näin mene ja jos käyttää maitolasia/opaalilasia myöskin välissä) . ainoa miinus lednauhoissa on hinta eli varmasti halvemmalla pääsee "perinteisemmällä" valaistuksella.

 

[hulkki]

tämä vaikutti hyvälle kun kyselin (ja katselin blogeja yms) mutta valituksi se ei tullut (suunnittelin loppujen lopuksi itse.. mutta virheet näen sitten vasta myöhemmin kun talo ei ole vielä valmis )

Valaistussuunnittelu rakentajalle vain 250€, norm. 500€, ale -50%

Tee uuteen kotiisi UPEA valaistus SuperLED valaistussuunnittelun avulla. Anna ammattilaisten luoda kotiisi mahtava tunnelma. Valaistussuunnitelma jo sadoissa omakotitaloissa ympäri Suomen.

www.superled.fi

jos kiinnostaa minun valintani miksi teinkin itse niin taloon ei tule ainuttakaan E14/E27/GU kantaista lamppua tai vastaavaa. kaikki valaistus tehdään himmennettävillä led-nauhoilla (ja jotka ovat 230v eli muuntajia ei ole) eli paljon epäsuoraavaloa joten valotehoa pitää olla ja toisaalta himmennystäkin pitää olla esim öisin...
eli mielestäni valaistus suunnitelmani on hyvin yksinkertainen kun lednauha esim 10-30m pitkänä kattaa ison alan ja valotehohan määräytyy pitkälti pituuden mukaan eli jos lednauhassa on esim 1000 lm per metri niin 10metriä on jo 10 000lm (toki epäsuorana se ei ihan näin mene ja jos käyttää maitolasia/opaalilasia myöskin välissä) . ainoa miinus lednauhoissa on hinta eli varmasti halvemmalla pääsee "perinteisemmällä" valaistuksella.

Miten toteutat kohdevalon paikkoihin johon tarvii runsaasti valoa, esim. ruokapöytä?

 

[pinkeliviinica]

Miten toteutat kohdevalon paikkoihin johon tarvii runsaasti valoa, esim. ruokapöytä?

alhaalla roikkuvalla valonauhalla
esim tässä valonauha on "puukapuloiden välissä"

 

[pinkeliviinica]

Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?

sähköistä tulikin mieleeni että kannattaa tosiaan miettiä pistorasioiden paikkoja moneen kertaan ja ulkopistorasioitakin...

ainakin minulla antenni kaapeliksi oli merkitty jokin uudempi kaapelityyppi (halvemmalla pääsee kun ottaa vanhaa rg6:sta tms) ja tästäkin voi olla montaa mieltä että kannattaako taloon edes laittaa antennia kun kaikki tulee nykyään digitaalisena netinkauttakin yms...ei välttämättä kuitenkaan haittaa jos nyt yhden kaapelin (tv+radio) laittaa olohuoneesta edes välikatolle josta se on sitten helpompi jo ottaa käyttöön jos sille tuleekin tarvetta.

verkkopiuhoja toki tarvitaan nykypäivänä paljon ja vaikka langattomastikkin kaiken saisi toimimaan niin silti piuhalla se on kuitenkin vielä hieman helpompaa. joka huoneeseen tarvitaan ainakin yksi verkkopistoke mutta toki mielellään kaksi samantein. kannattaa myös miettiä esim ulkotilojakin esim jos tulee valvontakameraa tms niin verkkopiuha olisi jo valmiiksi sitten niillekkin.

ja maarakennusvaiheessa kannattaa vedellä maahan edes muutamia ylimääräisiä putkia jo sinne ja tänne valmiiksi sillä niihin on sitten helppo pujotella myöhemmin esim vesiletkua,sähköjohtoa,verkkojohtoa ,antennijohtoa mitä vaan nyt sattuukin yhtäkkiä tarvitsemaan toisella puolen tonttia tms tai autotallissa tms

 

[Teräsmiäs]

sähköistä tulikin mieleeni että kannattaa tosiaan miettiä pistorasioiden paikkoja moneen kertaan ja ulkopistorasioitakin...

Pihasuunnitelma valmiiksi, koska silloin näet suurin piirtein mihin on autotalli tulossa, asfaltoitu piha, jonka varteen tulee valaistukset.

Ulkopistorasiat käyttötarpeen mukaan, jos sisäänvedettyjä terasseja. Sähkösavustinta, infrapunalämmittimiä varten.

Liikaa ei julkisivuun kannata laittaa, kun kunnollinen 25m jatkojohtoroikan kanssa onnistunee hoitamaan painepesurit kun peltikattoa/tiilikattoa pestään.

 

[Art]

Ulkopistorasioita kannattaa miettiä myös sen mukaan minne saattaa haluta kausivalaistusta (joulu) ja niille ohjaus mahdollisuus muun pihavalaistuksen kanssa. Ja jos tykkää kytätä niin suunnittelee valvontakameroille paikat ja verkkopiuhat niin saa sähköt PoE:lla niille.

 

[JuhaH]

Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?

Olen itse valaistussuunnittelija ja tämä on vaikea aihe. Suurin ongelma on että arkkitehtuurivalaistusta ei tässä maassa kouluteta - osaavilla valaistussuunnittelijoilla on joko vuosi(kymmeni)en työkokemus tai he ovat opiskelleet ulkomailla =käytännössä arkkitehdin tutkinto erikoistumisalana valaistus. Suunnittelijoita löytyy kourallinen ja kukaan heistä/meistä ei kovin mielellään tee yksityiskoteja. Ensinnäkin ne vaativat enemmän psykiatrin osaamista kuin valaistussuunnittelijan ja todella harva on valmis maksamaan 7-15t€ siitä että suunnitelma tehdään kunnolla - ja halpoja/huonoja suunnitelmia ei halua tehdä kukaan. Yleensä pientaloissa suunnittelijana toimii joku Alibaba=tason kiinavalaisimia myyvä yrittäjä, joka laskuttaa valaisintarjouksen teosta asiakasta ”suunnitelma”-nimikkeellä. Näiden suunnitelmien laatu on varmasti kirjavaa.

Tykkään sanoa, että kuka tahansa osaa suunnitella valaistusta, mutta varjojen suunnittelu vaatii osaamista. Varjot luovat kuitenkin sen tunnelman, korostavat/häivyttävät, tuovat muodot ja pintastruktuurit esiin. Vähän kauhulla lueskelin tuota pinkeliviinican viestiä jossa tavoitteena on mahdollisimman tasainen ja varjoton valo. Jos vertailukohtaa tällaiselle valolle hakee luonnosta, niin se on lähinnä tihkusateinen lokakuun päivä. Puolipilvinen kesäpäivä on taas kontrastikasta valon ja varjojen leikkiä ja pääsääntöisesti ihmiset pitävät jälkimmäistä miellyttävämpänä. Valon värilämpötilan tulisi olla kotona joko säädettävä tai sitten 3000K tai alle. Kylmäsävyisempi valo tuhoaa yöunet ja aiheuttaa kaikennäköistä ongelmaa, vaikka näyttäisikin ”raikkaammalta”.

Sellainen varotuksen sana että nuo 230V kebab…eiku led-nauhat on yleensä niitä kaikkein halvimpia ja heikkolaatuisempia, lisäksi ne pääsääntöisesti vilkkuvat verkkojännitteen tahdissa. Välke korostuu isoissa pinnoissa ja etenkin jos valoja himmentää. Testaile ennen kuin teet lopulliset hankinnat/asemnukset. Mun taloon ei tule metriäkään ledinauhaa joten oma lähestymiseni aiheeseen on vähän toisenlainen

 

[Pete88]

Omasta puolestani en suosittelisi "kaiken varalta" rakentamista vain siksi, että onpahan sitten valmiudet kaikkeen mahdolliseen tulevaisuutta varten. Nimittäin kyllä nille valmiuksillekin alkaa hintaa kertymään, jos johtoja, putkia ja ties mitä kaapeleita vedetään sinne tänne ajatuksella, jos joskus sattuisi tarvitsemaan.

Suosittelen lämpimästi käyttämään hieman omaa aikaa sähköjen ja muun tekniikan suunnitteluun sekä sijoituksiin, eikä vain kiirehtimään asiaa ja kuittamaan puutteet suunnittelussa tekemällä vaikka mitä valmiuksia ja pistorasioita toimistotyyliin aivan joka paikkaan. Esimerkiksi yksittäinen pistorasia ei kokonaisuutta ajatellen ole kallis, mutta jos noiden varmuusvarojen vuoksi asennetaan pistorasioiden ohella kaikenlaisia tele- ja muita kaapeleita, mietitään pistorasioita kausivaloille jne., niin kyllä tuohonkin saa rahaa upotettuaa aimo summan. Jos budjetti antaa myöten, niin sitten ihan oman maun mukaan. Myös kalustettavuus ja asunnon yleisilme voi kärsiä, jos koko lattianraja on miinoitettu pistorasioilla.

Talonrakentamisessa olen oppinut, että paljon tulee vinkkejä, että kannattaa tehdä sitä, tätä ja tuota ja kannattaa varautua maailmanloppuunkin rakentamalla maan alle vielä oma bunkkerinsa, mutta kyllä artistin pitää olla pää kylmänä ja miettiä asioita omien tarpeiden pohjalta. Yleensä vaistämättä tulee vastaan myös tilanteita, että tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta realiteetit ja oma lompakon pohja tulee vastaan ja sitten on pakko miettiä, että panostanko tähän kohtaan aivan niin paljoa taikka voinko elää ilman jotakin tiettyä asiaa, vaikka se kiva olisikin.

Vielä tuohon valaistussuunnitteluun: Kuten JuhaH tuossa yllä mainitsi, valaistussuunnittelu on oma taiteenlajinsa ja parhaat puolet esiin siinä saa vain rautaisen ammattilaisen kanssa. Harmillisesti tuo tahtoo kuitenkin olla sellainen detalji, johon 99% hankkeista ei ryhdytä pitkälti Juhan mainitsemien syiden vuoksi. Esiemerkiksi meidän hankkeessamme olemme käyttäneet hyvin laajasti suunnittelijoita apuna: on arkkitehtia, pääsuunnittelijaa, rakennussuunnittelijaa, rakennesuunnittelijaa, lvi-sunnittelijaa, perustus- ja pihasuunnittelijaa, sisustusarkkitehtia, sähkösuunnittelijaa jne. Silti tuo valaistussuunnittelu jää kyllä meidänkin kohteessamme pitkälti omien ajatuksien ja osittain sisustusarkkitehdin varaan. Erillistä suunnittelijaa olisi ollut vaikea löytää ja johonkin piti vetää raja, miten paljon tähän halutaan rahaa upottaa. Omassa hankkeessa toki se erikoisuus, että kaikki tehdään ns. pitkästä tavarasta ja lukuisilla tyyppiratkaisuista poikkeavilla ratkaisuilla, jotka ovat väistämättä vaatineet omat asiantuntijansa, kun esim. Finnlamellillakaan ei ole niihin oikeita suunnittelijoita/tekijöitä.

 

[pinkeliviinica]

Vähän kauhulla lueskelin tuota pinkeliviinican viestiä jossa tavoitteena on mahdollisimman tasainen ja varjoton valo. Jos vertailukohtaa tällaiselle valolle hakee luonnosta, niin se on lähinnä tihkusateinen lokakuun päivä. Puolipilvinen kesäpäivä on taas kontrastikasta valon ja varjojen leikkiä ja pääsääntöisesti ihmiset pitävät jälkimmäistä miellyttävämpänä. Valon värilämpötilan tulisi olla kotona joko säädettävä tai sitten 3000K tai alle. Kylmäsävyisempi valo tuhoaa yöunet ja aiheuttaa kaikennäköistä ongelmaa, vaikka näyttäisikin ”raikkaammalta”.

valonauhat ovat toki omina ryhminään niin että tarvittaessa koko huone on valaistuna tai vain osa siitä ja jokaiselle on himmennin eli valonmäärää voi säätää portaattomasti
sävy on juurikin 3000k mutta tuon alle en suostu menemään sillä vihaan ylikaiken "kusenkeltaista" valaistusta vaikka se olisikin "ikäänkuin" miellyttävämpi

Sellainen varotuksen sana että nuo 230V kebab…eiku led-nauhat on yleensä niitä kaikkein halvimpia ja heikkolaatuisempia, lisäksi ne pääsääntöisesti vilkkuvat verkkojännitteen tahdissa. Välke korostuu isoissa pinnoissa ja etenkin jos valoja himmentää. Testaile ennen kuin teet lopulliset hankinnat/asemnukset. Mun taloon ei tule metriäkään ledinauhaa joten oma lähestymiseni aiheeseen on vähän toisenlainen

kiinassahan toki kaikki tehdään niinkuin varmasti nämäkin lednauhat mutta suomesta ja suomalaisesta liikkestä olen jo ostanut tätä led nauhaa kokeeksi sillä itsekkin ajattelin sen vilkkuvan tai ainakin silloin kun sen himmentää mutta näin ei tällä valonauhalla todellakaan käy eikä se vilku 50hz tahtiin tms vaikka se onkin suoraan kytkettynä ilman muuntajia.
(kokeilin metrin pätkällä sekä 25metrin pätkällä eikä vilku )

 

[PCB]

Aika mielenkiintoinen tuollainen pelkkien led-nauhojen varaan rakentaminen @pinkeliviinica . Miten nuo käytännössä kytketään ja miten ne asetellaan esim. makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen? Katkaisijasta kuitenkin säädetään, siellä on 3-4 säätökytkintä / huone? Voisi kuvitella, että vähän hankalampaa saada sitten samanlaista kun menee rikki, E27 ja E14-kantaiset helppo hankkia ja vaihtaa.

 

[pinkeliviinica]

Aika mielenkiintoinen tuollainen pelkkien led-nauhojen varaan rakentaminen @pinkeliviinica . Miten nuo käytännössä kytketään ja miten ne asetellaan esim. makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen? Katkaisijasta kuitenkin säädetään, siellä on 3-4 säätökytkintä / huone? Voisi kuvitella, että vähän hankalampaa saada sitten samanlaista kun menee rikki, E27 ja E14-kantaiset helppo hankkia ja vaihtaa.

kytkentähän on tavallaan ihan samanlainen kuin valaistuksessakin sinänsä eli voi joko jättää kattoon sellaisen slimmin valaisinrasian johon tuo valonauha on sitten suoraan vain kytketty tai sitten huoneen kulmissa on rasiat paneelin alla tms johon johto menee nauhasta.
ja kytkimenä toimii himmennin ja niitä tulee perushuoneisiin toki vain yksi mutta olohuone/keittiöön useampi (koska useampi ryhmäkin).

minulle kun tulee kattoon myös äänenvaimennus paloja eli katto on "tiilimäinen" jo valmiiksi niin sinne sekaan menee nätisti myös itse valotkin.

itse koen että saatavuus on päin vastoin eli jos laitan kattoon lednauhan niin niitä kyllä löytyy kaupoista ja jos nyt sitten jokupäivä ei enäänä löydykkään niin vaihtaa himmentimen ja/tai sen tilalle samalla 12/24v muuntajan ja siten kattoon sopii 12/24v lednauha samaan paikkaan.

tuossa tuo valitsemani lednauha

230V LED-nauha WOIMA 1-50M, 14W/m, 1400lm/m, 72 led/m, IP65

WOIMA LED-nauhoilla valaistaan pitkiä yhtenäisä valoviivoja. WOIMA LED nauhat kytketään suoraan 230V jännitteeseen ja nauha pituus voi olla 50m. superled.fi

www.superled.fi

ja sille käy triac himmennin joka löytyy myös tuolta

LED-himmennin NUPPI, triac, 5-150W

Tehokas ja edullinen himmennin 5-150W. Sopii ABB Jussi, ABB Impressivo ja Schneider Exxact -osiin. Toimitus heti!

www.superled.fi

tämän tyyppistä (mutta ei noin kusenkeltaista) pienemmät huoneet

olohuone tällätavalla abaut

tai

 

[Ed!]

kytkentähän on tavallaan ihan samanlainen kuin valaistuksessakin sinänsä eli voi joko jättää kattoon sellaisen slimmin valaisinrasian johon tuo valonauha on sitten suoraan vain kytketty tai sitten huoneen kulmissa on rasiat paneelin alla tms johon johto menee nauhasta.
ja kytkimenä toimii himmennin ja niitä tulee perushuoneisiin toki vain yksi mutta olohuone/keittiöön useampi (koska useampi ryhmäkin).

minulle kun tulee kattoon myös äänenvaimennus paloja eli katto on "tiilimäinen" jo valmiiksi niin sinne sekaan menee nätisti myös itse valotkin.

itse koen että saatavuus on päin vastoin eli jos laitan kattoon lednauhan niin niitä kyllä löytyy kaupoista ja jos nyt sitten jokupäivä ei enäänä löydykkään niin vaihtaa himmentimen ja/tai sen tilalle samalla 12/24v muuntajan ja siten kattoon sopii 12/24v lednauha samaan paikkaan.



tuossa tuo valitsemani lednauha

230V LED-nauha WOIMA 1-50M, 14W/m, 1400lm/m, 72 led/m, IP65

WOIMA LED-nauhoilla valaistaan pitkiä yhtenäisä valoviivoja. WOIMA LED nauhat kytketään suoraan 230V jännitteeseen ja nauha pituus voi olla 50m. superled.fi

www.superled.fi

ja sille käy triac himmennin joka löytyy myös tuolta

LED-himmennin NUPPI, triac, 5-150W

Tehokas ja edullinen himmennin 5-150W. Sopii ABB Jussi, ABB Impressivo ja Schneider Exxact -osiin. Toimitus heti!

www.superled.fi

tämän tyyppistä (mutta ei noin kusenkeltaista) pienemmät huoneet


olohuone tällätavalla abaut

tai

Ihan mielenkiintoinen totetus tulossa, ja kyllähän nauha taipuu moneen hommaan ja profiileja löytyy joka sormelle. Silti ajatuksena heittäisin että laittaisit jakorasiat katossa sillätavalla sopiville paikoille, että saisi tavan valaisinpistorasian halutessaan laitettua. Laita ihmeessä sitten aikanaan valmiista tuotoksesta kuvia tänne


E: kannattaa myös miettiä nauhan sijoitus niin että sen saa tarvittaessa vaihdettua purkamatta kattoa, noista nauhoista tuppaa ajan kanssa välistä ledejä kuolemaan

 

[pinkeliviinica]

Ihan mielenkiintoinen totetus tulossa, ja kyllähän nauha taipuu moneen hommaan ja profiileja löytyy joka sormelle. Silti ajatuksena heittäisin että laittaisit jakorasiat katossa sillätavalla sopiville paikoille, että saisi tavan valaisinpistorasian halutessaan laitettua. Laita ihmeessä sitten aikanaan valmiista tuotoksesta kuvia tänne
E: kannattaa myös miettiä nauhan sijoitus niin että sen saa tarvittaessa vaihdettua purkamatta kattoa, noista nauhoista tuppaa ajan kanssa välistä ledejä kuolemaan

jep. tarkoitus on juurikin olla sillä tavalla järkevä että noita dcl rasioita tulee kyllä (mahdollisimman paljon) eli tällöin led valojen tilalle on laitettavissa mitä tahansa valoa tarvittaessa ja himmentimen voi ottaa pois ja laittaa tilalle kytkimenkin.
led nauhat on siitä myös kivoja että ne voi laittaa pintana eli katto pysyy mahdollisimman ehjänä ja turhaan ei tarvitse porata miljoonaa reikää kuten spottivalo aikana 20v sitten ja siten ne on helposti vaihdettavissa uuteen
laitan kuvia toki..
mutta kuten todettua niin joku tykkää ja joku ei eli aina on niitä ketkä inhoaa esim lednauhoja ja aina on niitä ketkä inhoavat hehkulamppu valaisimia jne

 

[taski]

Ei millään pahalla, mutta tuntuu että nyt tehdään jonkin pakkomielteen takia väkisin asiat "uudella tavalla" eikä välttämättä sillä hyväksi havaitulla. Itse en oikein noita ledinauhoja ymmärrä, niistä tulee aika usein mieleen joku halvalla tehty mersun sprinterin miehistöohjaamo. Sitten vielä kun valo on tarpeeksi valkoista, niin lisäefektinä tulee kaupan päällisiksi hammaslääkärin vastaanoton tunnelma.

Mielipiteitä varmaan pitkälti, mutta hyvähän näissä olisi ammattilaisiakin vähän kuunnella.

 

[pipo]

Meille tuli olkkariin sekä epäsuoraa valoa että himmennettävä perinteinen valaisin, joita käytetään erikseen fiiliksen mukaan. Kuvat spoilerin takana. Ledinauhat ovat akustiikkalevyillä päällystetyssä alaslaskussa. Valon ja varjon raja keskellä kattoa korostuu kuvassa, mutta on se silti näkyvissä. Kun tulee hankinnan hetki niin ledinauhan värintoistoindeksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kuvissa kurkkaa myös 3,6 metrissä oleva palovaroitin. Suosittelen välttämään tuollaista ratkaisua

Spoileri: Valokuvat

 

[Jage]

Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.

 

[Pete88]

Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.

Marras-joulukuussa kilpailutettiin. Alkusyksyyn verrattuna säästettiin todella paljon loppuhinnassa, mutta meidän kilpailutus ei ole verrannollinen talopakettien kanssa, koska rakennetaan pitkästä tavarasta hirsitaloa, jossa toimittajana kuitenkin Finnlamelli. En oikein usko, että enää tuosta vuoden vaihteesta hinnat ovat kauheasti laskeneet, mutta kenties osa kilpailuttamistamme toimittajista, jotka kynsin ja hampain pitivät vielä kiinni kesän buumihinnoista, ovat saattaneet joutua nöyrtymään ja vastaamaan markkinaan. Nimittäin osa toimittajista pyyti loppuvuodesta aivan samoja hintoja kuin mitä oli korkeimmillaan kesällä, ei ollut neuvottelumahdollisuutta ja tämä samaan aikaan kun osa muista toimittajista tajusivat tulevan, eivätkä halunneet menettää asiakkaita vasemmalta ja oikealta.

Mutta ihan esimerkkinä, n. 140m2 hirsi okt halpeni kesästä vuoden vaihteeseen mennessä n. 60te, eli ei pikkusummista puhuta. Toki koronaa edeltävään aikaan nähden hinnassa on vielä n. 30-40te extraa (on toki epätodennäköistä että koronaa edeltävään hintatasoon palattaisiin, mutta tämä näin vertailukohtana).

 

[Fixed]

Sori kahdelle kanavalle spämmäys, mutta tässä esimerkki mihin talotoimituksessa voi kuluttajana pahimmillaan joutua kun neljä eri yritystä välttelee älylukon korjauskustannuksia. No toki itsekin toimin tyhmästi kun lähdin tätä suoraan itse edistämään eli olisi pitänyt vaan vaatia suoraan talotoimittajaa hoitamaan maksettu asia kuntoon vaikka olisikin lopulta ollut laitetakuun piirissä.

Yale-älylukot (Doorman & Linus)

Yale Linus toimii ainakin ihan paskasti LC102 -lukkorungossa ja tämä tiedossa Abloylla. Väliaikaisratkaisuna laitetaan asetuksiin skandimallinen koukkutelkilukkorunko, että salpa menee edes loppuun saakka auki/kiinni. Silti salpa liikkuu jokaisella ovenavauksella hiukan kiinni, jolloin...

bbs.io-tech.fi

 

[pinkeliviinica]

Sori kahdelle kanavalle spämmäys, mutta tässä esimerkki mihin talotoimituksessa voi kuluttajana pahimmillaan joutua kun neljä eri yritystä välttelee älylukon korjauskustannuksia. No toki itsekin toimin tyhmästi kun lähdin tätä suoraan itse edistämään eli olisi pitänyt vaan vaatia suoraan talotoimittajaa hoitamaan maksettu asia kuntoon vaikka olisikin lopulta ollut laitetakuun piirissä.

Yale-älylukot (Doorman & Linus)

Yale Linus toimii ainakin ihan paskasti LC102 -lukkorungossa ja tämä tiedossa Abloylla. Väliaikaisratkaisuna laitetaan asetuksiin skandimallinen koukkutelkilukkorunko, että salpa menee edes loppuun saakka auki/kiinni. Silti salpa liikkuu jokaisella ovenavauksella hiukan kiinni, jolloin...

bbs.io-tech.fi

tuo on mielestäni hyvää tietoa jota kannattaakin levittää.. se pisti silmääni että kyse lienee solenoidista eikä molenoidista kuten olet kirjoitellut
edit: yale topikkia lukemalla parivuotta taakseppäin selviää että kyseessä on moottorilla toimiva solenoidi viritys eli pieni sähkömoottori kääntää rattaita joka taas joko sulkee tai avaa salvan eli toiminto on kuten solenoidissa mutta toimii sähkömoottorilla eli tässä tapauksessa tämän virityksen nimi voi ollakkin "molenoidi"

 

[Fixed]

tuo on mielestäni hyvää tietoa jota kannattaakin levittää.. se pisti silmääni että kyse lienee solenoidista eikä molenoidista kuten olet kirjoitellut

Joo samaa nimeämistä itsekin ihmettelin, mutta tuota termiä käyttivät ja viittauksia Abloyn yhteydessä molenoidin käyttöön löytyi Googlella niin pitäydyin siinä. Tässä foorumissakin oli jossakin keskustelussa tuota aiemmin käytetty. En tiedä eroaako solenoidista mitenkään.

 

[Raaka]

Millä tavalla rakennuslaina poikkeaa (/ poikkeaako?) asuntolainasta? Lähinnä vakuuksien & oman rahoituksen yms. kannalta?
Karkeasti.

Tässä tuli kaiveltua vanhat talolaskelmat takaisin, kun näyttäisi vähän hintojen nousu taittuneen sitten vuoden takaisesta ajasta. Lähinnä koitan tässä laskeskella karkeaa budjettia / onko mahdollista toteuttaa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Lähinnä itselläni ajatuksena stepeistä:

- Karkea budjetointi
- Pankin juttusille, että minkälaiseen lainaan olisi näillä säästöillä mahdollisuuksia.
- Tontin metsästys ( onneksi nyt näyttäisi olevan hyvin tarjolla tontteja täällä päin. Ajatuksella max 30min kasvukeskuksesta
- Tarkka budjettiarvio vastaavan mestarin kanssa
- Pankin juttusille.

Minkälaisilla vaiheilla muut on lähtenyt hommaa viemään eteenpäin?

 

[Pete88]

Millä tavalla rakennuslaina poikkeaa (/ poikkeaako?) asuntolainasta? Lähinnä vakuuksien & oman rahoituksen yms. kannalta?
Karkeasti.

Tässä tuli kaiveltua vanhat talolaskelmat takaisin, kun näyttäisi vähän hintojen nousu taittuneen sitten vuoden takaisesta ajasta. Lähinnä koitan tässä laskeskella karkeaa budjettia / onko mahdollista toteuttaa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Lähinnä itselläni ajatuksena stepeistä:

- Karkea budjetointi
- Pankin juttusille, että minkälaiseen lainaan olisi näillä säästöillä mahdollisuuksia.
- Tontin metsästys ( onneksi nyt näyttäisi olevan hyvin tarjolla tontteja täällä päin. Ajatuksella max 30min kasvukeskuksesta
- Tarkka budjettiarvio vastaavan mestarin kanssa
- Pankin juttusille.

Minkälaisilla vaiheilla muut on lähtenyt hommaa viemään eteenpäin?

Rakennuslaina eroaa sillä tavalla tavallisesta asuntolainasta, että asiakkaan maksukyvystä ja säästöistä riippuen marginaali saattaa olla hieman korkeampi ja lainaa ei ehkä saa yhtä paljon kuin tavallista lainaa. Sitten tietenkin pääasiallisena vakuutena oleva rakennettava kohde vaikuttaa lopullisiin ehtoihin. Rakennuslainaa ei myöskään saa kertalaakina tilille, vaan vastaavan mestarin valmiusastetodistusten mukaan rahaa tulee lisää. Toki korkojakin maksetaan vain nostetusta lainasta, ei koko lainapääomasta.

Pankin kanssa voi toki jutella varsin varhaisessa vaiheessa, mutta käytännössä lopullisen tarjouksen saa vasta sitten kun on vastaavan kuittaama kustannusarvio esittää. Ja kustannusarvio ei ole budjetti! Esimerkiksi Nordea vaati kustannusarvion päälle 20% ylitysvaraa eli toisin sanoen henkilökohtaisen budjetin tulisi arvioidun kustannusarvion lisäksi kattaa myös tuo ylitysvara. Täydellisessä maailmassa itse budjetti olisi toki vielä hieman korkeampi kuin edes kahden ensimmäisen yhdistelmä. Toisin sanoen, kustannusarviota ei kannata laatia pankin myöntämän maksimilainamäärän ja omien säästöjen täydestä arvosta, vaan siihen pitäisi jättää tuota ylitysvaraa.

Karkeimman arvion pankin lainamäärästä saa ihan itse laskemalla. Käytännössä tapahtuu siten, että lasket taloutesi nettotulot kuukaudessa yhteen (pääomatuloja ei kannata laskea, elleivät merkittäviä ja säännöllisiä, eikä muita tukia kuin mahdollinen lapsilisä) ja kerrot tuon summan 0,40:llä. Näin saat kuukausittaisen erän, johon taloutesi maksukyky riittää kuukaudessa, eikä siihen mene yli 40% käytettävissä olevista tuloista. Sitten menet vaikka OP:n asuntolainalaskuriin ja muutat laina-ajaksi 25v. ja koroksi 6%. Lainan kokonaismäärää voit nostaa siihen asti kunnes tuo 40% kuukausituloista tulee täyteen. Tämä on käytännössä taloutesi maksimi lyhennyskyky stressitestin mukaan jonka pankki tekee. Siitä saa osviittaa, paljonko lainaa voi teoriassa saada, mutta tämä ei toki ole takuu lopullisesta lainamäärästä, vaan selviää pankin neuvotteluissa.

Omia säästöjä kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa ja mitä enemmän niitä on, sitä suopeammin pankki projektiisi suhtautuu. Lisäksi näillä voi olla merkittävä vaikutus sen puuttuvan vakuusarvon kattamisessa, koska rakennettava kohde ei yleensä voi olla kuin max 80% arvostaan vakuutena ja puuttuva osuus pitää kattaa muilla vakuuksilla, kuten esim. omilla säästöillä taikka vanhempien omaisuustakauksilla.

 

[Harvey]

Omia säästöjä kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa ja mitä enemmän niitä on, sitä suopeammin pankki projektiisi suhtautuu. Lisäksi näillä voi olla merkittävä vaikutus sen puuttuvan vakuusarvon kattamisessa, koska rakennettava kohde ei yleensä voi olla kuin max 80% arvostaan vakuutena ja puuttuva osuus pitää kattaa muilla vakuuksilla, kuten esim. omilla säästöillä taikka vanhempien omaisuustakauksilla.

Tässä kannattaa myös huomioida se, että pankki arvio rakennettavan kohteen arvon omilla arvon määritys menetelmillään joka ei välttämättä todellisuudessa vastaa sitä arvoa mitä itse olet arvioinut kohteen valmistuttua tai markkina antaisi sillä hetkellä ymmärtää. (Toki ymmärrettävää ettei paperilla olevalla talolla ole juurikaan arvoa) Eli lisävakuuksia saattaa pankki olla herkästikkin vailla rakennuslainaan (jos ei merkittäviä omia säästöjä), mutta nämä toki saa kuitattua talon valmistuttua jos valmiin talon arvo onkin merkittävästi suurempi kuin mitä pankin antama arvio lainannostamis hetkellä on ollut.

Itsellä oli siis vähän edeltävän kaltainen rulienssa jossa pankki käytännössä lainoitti rakentamisen, mutta tontin verran oli "erillis" lainaa ulkopuolisilla vakuuksilla ja nyt talon valmistuttua lainat uudelleen neuvotteluun ja teetetyn tämänhetkisen arvion myötä saadaan nuo lainat yhteen pakettiin ja ulkopuoliset vakuudet vapautettua.

 

[kajakkivajakki]

Tuolle pankkien vaatimalle ylibudjetoinnillekin on ihan järkevät perustelut vaikka se voi tuntua lainanottajalta epäreilulta. Rakennusprojektissa kun tulee lähes aina jotain vastaan mitä ei ole budjetointia tehdessä osattu ottaa huomioon.

Viimeaikaisista nyt esim rakennusmateriaalien erittäin voimakas kallistuminen. Talopakettitehtaathan pari vuotta sitten koittivat asiakkaan harteille laittaa. Pitkästä rakentavat kärsivät siitä välittömästi rautakaupassa käydessään.

Sitten esim maaperätutkimuksesta huolimatta rakennuksen perustamisvaihtoehto voi osoittautua vääräksi ja muuttua budjetointia kalliimmaksi. Talon arvo kuitenkaan ei siitä nouse onko se perustettu maanvaraisesti vai paaluille.

Oman lisänsä soppaan tuovat esim eilen uutisoidut talonrakennusalan kasvaneet konkurssit, jos paska osuu tuulettimeen rakennusliikkeen tai talopakettitehtaan kanssa niin keskeneräisen rakennuksen saattaminen uuden toimijan kanssa tulee kalliimmaksi.

Nuo nyt varmaan monelle ihan perustietämystä, mutta kaikki unelmatuvan haaveilijat ei moisia osaa edes pelätä, siksi pankki vaatii sitä budjetin ylitysvaraa.

 

[TuplaKettu]

Rakennuslainaa kyseltiin viime syksynä ja silloin Nordea lisäsi 10% ylitysvaran. Marginaali oli myös 0,2% korkeampi mitä 2019 otetussa asuntolainassa.

Nythän ainakin isoimmat toimijat tarjoavat hintatakuun, joten yksi muuttuja vähemmän.

 

[pinkeliviinica]

monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ??

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

 

[phetu]

monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ??

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, kaikilta on vaadittu.

 

[PetriV]

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Taitaa monella vastaava mestari hoitaa tuonkin homman nimellisesti.

 

[hulkki]

monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ??

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Kyllä itelle tuli rakennesuunnittelija talofirmalta, ainoat ulkopuoliset oli pääsuunnittelija ja KVV-työnjohtaja.

 

[Pete88]

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Jokaisessa hankkeessa on välttämätöntä olla rakennesuunnittelija, mutta riippuu täysin tehdystä kaupasta ja sopimuksista, miten tämä käytännössä tehdään. Avaimet käteen toimituksessa rakennesuunnittelu hyvin tyypillisesti sisältyy talotoimittajan toimitukseen, koska pelkkien tuotantokuvien laatiminen vaatii jo rakennesuunnittelua. Mutta pitkästä tavarasta rakentaessa rakennesuunnittelun voi hoitaa ulkopuolinenkin taho. Esimerkiksi meillä tehdään rakennesuunnittelua sekä Finnlamellin että ulkopuolisen suunnittelijan toimesta. Myös perustussuunnittelu voi osaltaan vaatia rakennesuunnittelijan vaivaamista, mutta tämä on tapauskohtaista. Käytännössä pääsuunnittelijan pitäisi pitää huolta siitä, että kaikki suunnitelmat käyvät yhteen ja eri suunnittelijoiden työt saadaan järkevästi nivottua ehjäksi kokonaisuudeksi.

Ihan knoppitietona, että esimerkiksi Jyväskylän rakennusvalvonta edellyttää pakollisena nimettävänä tietona rakennuslupaa hakiessa, kuka toimii rakennuksen rakennesuunnittelijana.

 

[Greedo]

Vastaava rakennesuunnittelija vastaa rakennesuunnittelun kokonaisuudesta.

Talopakettitoimittaja suunnittelee rakenteet oman toimituksensa osalta.
Perustussuunnittelija oman toimituksensa osalta jne.
Näiden lisäksi tarvitaan se vastaava rakennesuunnittelija joka katsoo, että kaikki rakenteet sopivat yhteen. Tämä voi olla yksi yllämainituista jos niin sovitaan. Jos ei muuta sovita, niin kaikki hoitaa vaan oman tonttinsa.
Aika yleistä on että perustusten rakennesuunnittelija toimii vastaavan rakennesuunnittelijan roolissa, mutta ei siis automaatio. Vastaava rakennesuunnittelija on myös se joka hoitaa rakennekatselmukset ym, jos valvonta vaatii. Talopakettitoimittajan suunnittelijoita ei työmaalla tule näkemään.

Vastaava työnjohtaja voi tuon roolin ottaa myös vastaan, jos hänellä on rakennesuunnittelusta riittävä pätevyys.

Pääsuunnittelijana voi toimia periaatteessa kuka vaan kohteen suunnittelija tai vastaava työnjohtaja. Hän vastaa siitä, että kaikki suunnitelmat ovat linjassa toistensa kanssa (ARK, RAK, LVI, S), jne...
Yleisesti pääsuunnittelijana toimii rakennussuunnittelija eli mahdollisesti arkkitehti.

 

[pinkeliviinica]

jatkoa: design talo ei ota tuota vastuuta itselleen.
joten soittelin parit insinööritoimistot läpitte (ekalla oli töitä kesäkuulle saakka) ja toinen näistä oli selkeästi vanhempi (päälle 60v ainakin) ja juteltiin pitkä tovi ja hän oli ensin ottamassa projektia mutta kun kerroin että perustava tekee perustukset niin alkoi juttu luistamaan siihen malliin että ko. dip.ins ei tykännyt ollenkaan perustavan tavasta tehdä perustukset tyyliin "päivässä tontille,äkkiä valut ja seuraavana päivä veke perävalotakuulla"

eniten hänellä ihmetystä herätti se että talopakettifirma/perustava suosittelee liki aina liian "pientä" perustusta eli hänen suunnittelemana olisi perustukset vähintään 400m paksut (yksikerroksiselle talollekkin) mutta enempi parempi. (nyt yleisin perustus on vain 300mm paksu) ja siltikin lähes aina erillisillä anturoilla eli ei suoraan sepelipatjanpäälle.

(oma huomio tähän väliin se että jos ko dip.ins on jo melkein eläkkeellä oleva niin tokihan tälläisellä "dinosauruksella" on se tapa tehdä miten tehtiin 30-40vuotta sitten eli siksi voi olla että hän tekisi perustukset eri tavalla jo muutenkin ?)

no kuitenkin hän sitten suositteli että jos kerran perustava tekee jo perustukset niin heidän kauttaan sitten kannattaa hommata myös rakennesuunnittelijakin.
ja koska tuli pääsiäinen niin asiaa saadaan eteenpäin taas vasta sitten tiistaina...

kiitos kaikille kuitenkin vastauksista.. ekaa taloa rakentamassa niin "soppaa kauhoessa tulee välillä joitain pippureita vastaan"

 

[kajakkivajakki]

eniten hänellä ihmetystä herätti se että talopakettifirma/perustava suosittelee liki aina liian "pientä" perustusta eli hänen suunnittelemana olisi perustukset vähintään 400m paksut (yksikerroksiselle talollekkin) mutta enempi parempi. (nyt yleisin perustus on vain 300mm paksu) ja siltikin lähes aina erillisillä anturoilla eli ei suoraan sepelipatjanpäälle.

(oma huomio tähän väliin se että jos ko dip.ins on jo melkein eläkkeellä oleva niin tokihan tälläisellä "dinosauruksella" on se tapa tehdä miten tehtiin 30-40vuotta sitten eli siksi voi olla että hän tekisi perustukset eri tavalla jo muutenkin ?)

Juu. Vanhaan aikaan 600-800mm antura + kivijalka. Nykyisin kun tulee tuo >300mm jyrätty sepelipatja tuonne alle jne niin en ala kyseenalaistamaan tuota perustavan tapaa tehdä, eiköhän ne sen ole "koeponnistaneet".
Kustannustehokas tuo tapa ainakin on.

 

[Greedo]

Perustava ainakin sivujensa mukaan tarjoaa tuota vastaavan rakennesuunnittelijan palvelua.

Perustavan sokkelipalkki on vakiona niin kapea, että jos käyttää 115 mm teräsputkipaalua pitää siinä käyttää teräspaalutoimittajan vakiopaaluhattua kapeampaa vaihtoehtoa. Perustavalla on tähän tarkoitukseen omat suorakulmaiset variantit käytössä.

Leveämpi paaluantura sallii taas suuremmat paalujen siirtymät asennuksessa.

Itse toiminut vastaavana rakennesuunnittelijana perustavan kohteessa ja tuote (tuulettuva alapohja ontelolaatalla) on paperilla hyvä. Mutta kemiat eivät kyllä sopineet yhteen suunnittelijan eikä etenkään tekijöiden kanssa.

Sokkelin pintakaan ei niin hyvältä näyttänyt mitä pintaluokka antoi ymmärtää, mutta oli kuitenkin parempi mitä Instagrammissa jonkun mesun sivuilla, jossa oli täysin reikäjuustoa.

Kunnan vanhempi tarkastusinsinöörikin sanoi, että silloin pitää olla valmistalossa hereillä:
- Kun Perustava tekee perustuksia. (Tekevät niin nopeasti, että ei mennä aina laatu edellä vaan pumppuauto seisoo jo pihalla.)
- Yläpohjassa asennetaan jäykisteitä.

Muuten täytyy vain luottaa, että seinissä on mitä luvattu.

Omana lisäyksenä:
- Kun märkätilojen/saunan pohjia esim. vedeneristyksiä tehdään.

 

[escalibur]

Vaikka ketju käsitteleekin valmistalopaketteja, onko joku teistä kasanut "paketin" itse esim hankkimalla elementit yhdeltä toimittajalta, sähkötyöt toiselta jne jne ? Pitäisi tehdä laskelman tämän kannattavuudesta vrt valmistalopakettiin. Rakennusmestarin olisi varmaan hyvä olla jo alkuvaiheessa, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko joku kokeillut tälläistä prosessia ja mikä oli homman lopputulos?

 

[Harvey]

Vaikka ketju käsitteleekin valmistalopaketteja, onko joku teistä kasanut "paketin" itse esim hankkimalla elementit yhdeltä toimittajalta, sähkötyöt toiselta jne jne ? Pitäisi tehdä laskelman tämän kannattavuudesta vrt valmistalopakettiin. Rakennusmestarin olisi varmaan hyvä olla jo alkuvaiheessa, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko joku kokeillut tälläistä prosessia ja mikä oli homman lopputulos?

Tarkoitatko avaimet käteen talotoimittalta versus avaimet käteen kilpailuttamalla kaikki eri osa-alueet ?

 

[escalibur]

Tarkoitatko avaimet käteen talotoimittalta versus avaimet käteen kilpailuttamalla kaikki eri osa-alueet ?

Kyllä. Juurikin sitä.

 

[Harvey]

Kyllä. Juurikin sitä.

Kyllä tuossa on mahdollisuuksia tehdä halvemmalla tai samalla rahalla mutta "paremmalla" sisällöllä. Mutta silloin ois kyllä hyvä olla jotain kytköksiä ainakin jollekkin osa-alueelle ehkä nyt tärkempäinä vaikka ne 2 timpuria (tai se mestari) jotka tuon talon sitten rakentaisi ja toki vaatii sitten vielä enemmän sitä touhua omalta osalta, selvittelyjen, tarjouspyyntöjen ym. asioiden kanssa.
Myös se että ollaanko tekemässä 200t€ mökkiä vai 500t-1000t€ taloa on aika merkitsevä asia sen suhteen että miten kannattavuus sitten rupeaa todellisuudessa näkymään.

 

[irspa]

Kyllä tuossa on mahdollisuuksia tehdä halvemmalla tai samalla rahalla mutta "paremmalla" sisällöllä. Mutta silloin ois kyllä hyvä olla jotain kytköksiä ainakin jollekkin osa-alueelle ehkä nyt tärkempäinä vaikka ne 2 timpuria (tai se mestari) jotka tuon talon sitten rakentaisi ja toki vaatii sitten vielä enemmän sitä touhua omalta osalta, selvittelyjen, tarjouspyyntöjen ym. asioiden kanssa.
Myös se että ollaanko tekemässä 200t€ mökkiä vai 500t-1000t€ taloa on aika merkitsevä asia sen suhteen että miten kannattavuus sitten rupeaa todellisuudessa näkymään.

Jos itsellä ei ole rakennusalan osaamista niin mestari avuksi heti. Urakoita kilpailuttaessa tärkeä tietää kokonaisuuden aikataulutus ja työvaiheistus, että tekijät pääsevät mahdollisimman tehokkaasti tekemään omat osuutensa ehyinä kokonaisuuksina.

Tavan tallaaja osaa metsästää timpureita, sähkäreitä ja putkareita. Kokenut mesu osaa nähdä paljon pienempiä kokonaisuuksia mitä kannattaa kilpailuttaa omiksi urakoiksi laatoitukset, levytykset, kalusteasennukset yms. Näitä sitten tulee tekemään muutamaksi päiväksi näihin erikoistuneet tekijät tehokkaasti.

 

[Jage]

Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.

Vastaan itselleni: Kannustalojen sama talopaketti samalla toimitussisällöllä nyt vs. vuosi sitten hintaerona noin -30k€.

 

[Voykjypaavo]

Vastaan itselleni: Kannustalojen sama talopaketti samalla toimitussisällöllä nyt vs. vuosi sitten hintaerona noin -30k€.

Paljonko hintaeroa neliölle?

 

[Jage]

Paljonko hintaeroa neliölle?

Olikohan tuo nyt joku 130+ neliötä

 

[pinkeliviinica]

jatkoa omaan desingtalo porjektiini...
perustukset on valettu perustavan toimesta ja siinä meni yksipäivä muottien tekemiseen ja valuun, ja toinen päivä muottien purkuun.. nopeeta on toiminta mutta myös betonin kuivuminenkin.. parissa päivässä pitäis olla niin kuiva että saadaan talon seinät ja katto jo päälle

ja talopakettikin saapui edeltävänä iltana ja kuski nukkui hytissä yön ylitse ja homma jatkui sitten seinien asentamisena seuraavana päivänä... muutamassa tunnissa oli seinät ja kattoristikot siirretty paikalleen ja sitä seuraavana päivänä sitten jo naulattiin aluskatetta yms paikalleen..
ens viikolla alkaa sit maanvaraisen laatan eristäminen ja lvi urakka yms ja parin kolmen viikon päästä sit lattian valu
toistaiseksi kaikki mennyt suht mallikkaasti kyllä.. onneksi.

tuossa videoblogini talon rakentamisesta

 

[pinkeliviinica]

ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?

tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..

täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten

Ulkoverhous ei täytä RunkoRYL2010 vaatimuksia

Ulkovuorauslaudan on täytettävä RunkoRYL 2000 vaatimukset kaikilta osin.

ainoakotini.blogspot.com

 

[Hooämäl]

ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?


tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..




täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten

Ulkoverhous ei täytä RunkoRYL2010 vaatimuksia

Ulkovuorauslaudan on täytettävä RunkoRYL 2000 vaatimukset kaikilta osin.

ainoakotini.blogspot.com

Ei toki ryllin mukainen suoritus ja saa muutoinkin tehtyä, mutta mielestäni ihan siisti toteutus. Hirveästi en alkaisi itse vääntämään, mutta kukin tavallaan.

 

[Manezi]

Ei toki ryllin mukainen suoritus ja saa muutoinkin tehtyä, mutta mielestäni ihan siisti toteutus. Hirveästi en alkaisi itse vääntämään, mutta kukin tavallaan.

Ihan siisti tuo omaankin silmään on, mitä nyt ammuttu vähän turhan syvälle nuo naulat mutta taitaa olla nykyäänkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Eikä kai tuollainen yksittäinen jatkos kokonaisuudessa jos muuten on siistiä.

Toisaalta itse naputtelin ulkovaraston ulkovuoren +3500 naulaa käsin vasaralla ja oli kyllä savotta kun en raaskinut runkonaulaimella roiskia.

 

[PCB]

ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?


tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..




täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten

Ulkoverhous ei täytä RunkoRYL2010 vaatimuksia

Ulkovuorauslaudan on täytettävä RunkoRYL 2000 vaatimukset kaikilta osin.

ainoakotini.blogspot.com

Karmean näköinen on, vaikka miten päin kääntelee. Siinä on säästetty. Ja tosiaan RYL:n vastainen on. Minua silti kiinnostaisi enemmän, pääseekö vesi tuosta yläsmyygin ja verhouksen välistä ja mihin se vesi päätyy, kun ikkunan kohdalla ollaan.

 

[pinkeliviinica]

Karmean näköinen on, vaikka miten päin kääntelee. Siinä on säästetty. Ja tosiaan RYL:n vastainen on. Minua silti kiinnostaisi enemmän, pääseekö vesi tuosta yläsmyygin ja verhouksen välistä ja mihin se vesi päätyy, kun ikkunan kohdalla ollaan.

pystykoolaukseen nuo on kiinnitetty eli korkeintaan se pystykoolaus sitten vähän enemmän kastuu jos vesi nyt niin paljon iskee seinää päin... toki laudoituksen takana on reilu tuuletusrako eli rakenteet pääsee kyllä kuivumaan aina..
ja kyllä tuossa on sillä tavalla menty mistä aita on matalin kun ei ole viitsitty loveta vaakalautaa ikkunan kohdalta vaan on erikseen vaan poikkaistu lauta ja sirkkelöity erikseen kapea soiro tuohon päälle. ja sitten koko seinässä on muutenkin nuo lautojen saumat miten sattuu eli juuri runkoryllin vastaisesti eli suomeksi sanottuna taas säästetty tietty materiaalikustannuksista kun voi kaikki lyhyetkin pätkät naputtaa kiinni seinään
itsekkään en toki pidä nyt pahana sitä että jossain pitkässä vedossa ylhäällä tms missä se ei haittaa niin että on käytetty pätkiä mutta toi ikkunanpääliosan laatu kyllä harmittaa koska se myös näkyy helpommin...

 

[PCB]

pystykoolaukseen nuo on kiinnitetty eli korkeintaan se pystykoolaus sitten vähän enemmän kastuu jos vesi nyt niin paljon iskee seinää päin... toki laudoituksen takana on reilu tuuletusrako eli rakenteet pääsee kyllä kuivumaan aina..

Kyllähän tuo smyygi menee ikkunan karmia/ikkunan ulkopuolen alumiinia vasten. Jos tuosta vaakasuuntaisen smyygin ja verhouksen raosta menee vettä, lähtökohtaisesti se menee ikkunan karmin päälle, ja sieltä jopa sisälle asti. Voihan se olla ettei sinne vettä pääse, mutta.