VAG autojen monet ongelmat

Keskittykääs sitten ketjun aiheeseen, viime päiviltä näemmä viestikaupalla jotain tojota yms. juttua mikä ei liity VAG-autojen ongelmiin mitenkään.

Rautalangasta: Jos joku kysyy miksi haluat ajaa VAG:illa, se ei tarkoita sitä että ruvetaan keskustelemaan tässä ketjussa kaikista mahdollisista muista autoista ja miksi ne on parempia.
 
Viimeksi muokattu:
Voi jumankekka mikä mittaristo RAV4:ssa !! Aika totaalisen hirveä esitys. Selkeys on kaukana tuosta.. Kai siihen on yritetty tunkea kaikki ja sitten vielä kaupanpäälle nuo orassit "vauhtiraidat" taustalla. Ja onhan tuo aika kirjava esitys myös, on päätetty sitten käyttä kaikkia mahdollsia värejä :)

No onneksi VAG-konsernin hipaisunäppäimet ovat loogiset ja helppokäyttöiset esim. hanskat kädessä...

Valitettavasti tänä päivänä valmistaja kuin valmistaja menee perse edellä puuhun mitä tulee käytettävyyteen ja yksinkertaisuuteen.

Tesla taas vetänyt pelkistetyn ohjaamon niin pitkälle että yksinkertaisten asioiden tekeminen on hankalaa kun se pitää tehdä näytöltä monen painalluksen takaata...
 
No onneksi VAG-konsernin hipaisunäppäimet ovat loogiset ja helppokäyttöiset esim. hanskat kädessä...

Olisi kiva tietää että mitä ajattelivat laittaessaan nuo autoon. Varmaan vaan halvempi tehdä kun kunnollinen mekaaninen kytkin. Luin jostain että saisivat lähtöpassit tulevaisuudessa ?
 
Olisi kiva tietää että mitä ajattelivat laittaessaan nuo autoon. Varmaan vaan halvempi tehdä kun kunnollinen mekaaninen kytkin. Luin jostain että saisivat lähtöpassit tulevaisuudessa ?

Tästä vain päästään siihen ettei mikään auto ole täydellinen, pitää valita se minkä ominaisuudet parhaiten käy itselle...
 
Mielenkiinnosta millä kaikilla sitten olet ajanut? Itsellä ei ole DSG:stä kokemusta kuin tästä omasta Skoda 2.0TDI DSG eikä ole vielä koskaan 40tkm aikana vempannu vaihteita edestakaisin.

Skoda Octavia 2.0 TDI, 1.5 G-tec (biokaasu) Audi A4 1.8T ja Audi A5 S-tronic 2.0 TDI ainakin. A5 Audissa pelasi parhaiten, vaikkakin piti liian isoa vaihdetta päällä.
 
Miten muuten miellätte tuon liian ison vaihteen?

Sitä että se joutuu pykältämään pienemmälle kun kiihdyttää, vai jyristää, vai mikä?
 
Miten muuten miellätte tuon liian ison vaihteen?

Sitä että se joutuu pykältämään pienemmälle kun kiihdyttää, vai jyristää, vai mikä?

No jos kierrokset on alle 1500rpm niin se on liian vähän...

Edellisessä autossa (manuaali bensaturbo) maksimi vääntö oli 1800-4000rpm niin siinä pidin minimi kierroksia aina siinä 1800 kohdilla, jolloin vaikka oli isompikin vaihde päällä niin normaali kiihdytys onnistui pelkällä kaasun painalluksella, eikä jäänyt jalkoihin, saatikka tarvinnut vaihtaa pienemmälle.
 
Nojaa, mulla on maantiellä mehumaijalaatikossa jotain 1200-1300rpm, ja vasta jossain 1800rpm kohdalla sieltä alkaa tulla tehoa, mutta en mä silti miellä tuota liian isoksi vaihteeksi, kun ei se jyristä ja jos tarvii voimaa se pykältää samantein pienemmälle.

Manuaalissa tuo tietysti olisi liian iso vaihde, siksihän niissä pääsääntöisesti lyhyemmät välitykset ovatkin.

Toisaalta, eihän se pieni polttoaineen lisäkulutus suurimmalle osalle ihmisistä ole mikään ongelma.
 
No jos kierrokset on alle 1500rpm niin se on liian vähän...

Edellisessä autossa (manuaali bensaturbo) maksimi vääntö oli 1800-4000rpm niin siinä pidin minimi kierroksia aina siinä 1800 kohdilla, jolloin vaikka oli isompikin vaihde päällä niin normaali kiihdytys onnistui pelkällä kaasun painalluksella, eikä jäänyt jalkoihin, saatikka tarvinnut vaihtaa pienemmälle.
Tiedät valmistajaa paremmin missä se moottorin optimi toimintapiste on?
 
No tuohan riippuu täysin moottoriryypisrä, sen koosta ja sen ominaisuuksista. Ei 1500 mikään matala ole, edes bensalle.
Puhuin alle, siellä mennään kutosella 60km/h ja kierroksia 1300, niin ei saatana :facepalm:

Pienen ylämäen tai kiihdytyksen takia pakko vaihtaa vaihdetta...

Toki bensaa varmaan saadaan säästettyä se 0,1l/100km mutta itse arvostan vaivattomampaa liikkumista.
 
Viimeksi muokattu:
Nojaa, mulla on maantiellä mehumaijalaatikossa jotain 1200-1300rpm, ja vasta jossain 1800rpm kohdalla sieltä alkaa tulla tehoa, mutta en mä silti miellä tuota liian isoksi vaihteeksi, kun ei se jyristä ja jos tarvii voimaa se pykältää samantein pienemmälle.

Manuaalissa tuo tietysti olisi liian iso vaihde, siksihän niissä pääsääntöisesti lyhyemmät välitykset ovatkin.

Toisaalta, eihän se pieni polttoaineen lisäkulutus suurimmalle osalle ihmisistä ole mikään ongelma.
Mitä eroa mehumajassa ja dsg:ssä, dsg jyristys menee suoraan vaihtipyörään kun taas mehumaijassa on turbiini välissä mikä tasaa värinöitä ja pienikin kaasun painallus saa turbiinin luistamaan jolloin kierrokset nousee paremmin sinne missä alkaa jo jotain tehoa olemaan...
 
Tästä aiheesta kirjoitinkin aiemmin kun oli huollon sijaisautona DSG-skeida pikkuturbolla.
Jyristi niin pirusti pienemmissä vauhdeissa ja mietin ettei voi tehdä mitenkään hyvää motille eikä laatikolle.

Sporttiasennolla paljon parempi.
 
Tästä aiheesta kirjoitinkin aiemmin kun oli huollon sijaisautona DSG-skeida pikkuturbolla.
Jyristi niin pirusti pienemmissä vauhdeissa ja mietin ettei voi tehdä mitenkään hyvää motille eikä laatikolle.

Sporttiasennolla paljon parempi.
Sporttiasento vain nostaa kierrokset liian ylös ja herkistää kaasun niin ajamisesta tulee todella nykivää...

Pahin yhtälö omasta mielestä on pieni bensaturbo, dsg ja s&s...

Tuollakin tottuu ajamaan ja välttämään ne pahimmat sudenkuopat mutta ei se liikkuminen tuolla yhdistelmällä kovin pehmeää ja jouhevaa koskaan ole...
 
Viimeksi muokattu:
Paremmissakin laatikoissa tuntuu vaihdot ja itseänikin ne häiritsevät. Jyristystä tai tärinää ei pidä hyväksyä. Paitsi se on epämiellyttävää, kuluttaa myös paikat ennenaikaisesti loppuun. Minulla oli aikaisemmin 3.0 -moottorinen Toyota, joka meni kohtalaisen usein ajamani 100km:n maantiesiivun vaihtamatta kertaakaan välillä. Ylämäissäkin vaihde pysyi samana. Luulisi, että tilanne olisi vielä parantunut, kun sitten vaihtoi auton 4.3 moottoriseen, mutta toisin kävi. Samalla pätkällä joutuu vakionopeudensäätimellä naputtamaan vauhtia vähemmäksi ylämäissä ja vastaavasti ottamaan vauhdin takaisin alamäissä, jotta vaihde pysyy samana. Ensisijainen syy tälle on vaihteiden määrä: pikkukoneisessa oli neljä vaihdetta ja isompi koneisessa kuusi. Vastaavasti isoin vaihde on selvästi pidempi, kun vaihteita on useampi. Yhdessä vaihteiden määrän ja muiden etevien teknisten ratkaisuiden ansiosta isommalla moottorilla oleva Toyota vie silti vähemmän menovettä kuin pikkukoneinen, eli ei nuo kaikki ratkaisut ole vain huonompaan suuntaan, vaikka kaksikin vaihdetta riittäisi mukavaan etenemiseen. Kun tarve menoveden säästöön yhdistyy halpoihin ratkaisuihin (=teknisesti huonoihin), joutuu käyttäjä kärsimään. Se onkin tämän langan tarina.
 
Mitä eroa mehumajassa ja dsg:ssä, dsg jyristys menee suoraan vaihtipyörään kun taas mehumaijassa on turbiini välissä mikä tasaa värinöitä ja pienikin kaasun painallus saa turbiinin luistamaan jolloin kierrokset nousee paremmin sinne missä alkaa jo jotain tehoa olemaan...
Eihän se turbiini mitään tasaa normaaliajossa, ei sitä köytetä oikeastaan kuin liikkeellelähdössä ja kylmän vaihteiston lämmitykseen.

Sen turbiinin lukittumisen huomaa hyvin kylmänä, kun maantienopeudessa kierrokset putoaa jostain 2300 paikkeilta sinne 1200rpm.

Sen sijaan kun kaasua painaa se pykältää nopeasti sen yhden alemmas, niin että moottori on juuri siinä hyvällä väännöllä.

Tietysti jos se alkaa ihan jyristämään siellä on liian iso vaihde
 
Paremmissakin laatikoissa tuntuu vaihdot ja itseänikin ne häiritsevät. Jyristystä tai tärinää ei pidä hyväksyä. Paitsi se on epämiellyttävää, kuluttaa myös paikat ennenaikaisesti loppuun. Minulla oli aikaisemmin 3.0 -moottorinen Toyota, joka meni kohtalaisen usein ajamani 100km:n maantiesiivun vaihtamatta kertaakaan välillä. Ylämäissäkin vaihde pysyi samana. Luulisi, että tilanne olisi vielä parantunut, kun sitten vaihtoi auton 4.3 moottoriseen, mutta toisin kävi. Samalla pätkällä joutuu vakionopeudensäätimellä naputtamaan vauhtia vähemmäksi ylämäissä ja vastaavasti ottamaan vauhdin takaisin alamäissä, jotta vaihde pysyy samana. Ensisijainen syy tälle on vaihteiden määrä: pikkukoneisessa oli neljä vaihdetta ja isompi koneisessa kuusi. Vastaavasti isoin vaihde on selvästi pidempi, kun vaihteita on useampi. Yhdessä vaihteiden määrän ja muiden etevien teknisten ratkaisuiden ansiosta isommalla moottorilla oleva Toyota vie silti vähemmän menovettä kuin pikkukoneinen, eli ei nuo kaikki ratkaisut ole vain huonompaan suuntaan, vaikka kaksikin vaihdetta riittäisi mukavaan etenemiseen. Kun tarve menoveden säästöön yhdistyy halpoihin ratkaisuihin (=teknisesti huonoihin), joutuu käyttäjä kärsimään. Se onkin tämän langan tarina.
Toisaalta, jos sen vaihteen vaihtuminen kovasti ahdistaa, niin voihan sen pakottaa pienemmälle. Tai noin mä ainakin teen jos on sellainen sopivan kumpuileva tie joka saa pitkäksi välitetyn automaatin arpomaan edestakaisin.
 
Eihän se turbiini mitään tasaa normaaliajossa, ei sitä köytetä oikeastaan kuin liikkeellelähdössä ja kylmän vaihteiston lämmitykseen.

Sen turbiinin lukittumisen huomaa hyvin kylmänä, kun maantienopeudessa kierrokset putoaa jostain 2300 paikkeilta sinne 1200rpm.

Sen sijaan kun kaasua painaa se pykältää nopeasti sen yhden alemmas, niin että moottori on juuri siinä hyvällä väännöllä.

Tietysti jos se alkaa ihan jyristämään siellä on liian iso vaihde

Ei turbiini ole kaupunki nopeuksissa lukossa, maantiellä vasta.

DSG toimii hyvin kun selkeästi kiihdytetään tai jarrutetaan, mutta pumppaavaa, pysähtelevä ajo kaupungissa on sille myrkkyä ja varsinkin kun sillä ei saisi ryömittää...
 
Ei turbiini ole kaupunki nopeuksissa lukossa, maantiellä vasta.

DSG toimii hyvin kun selkeästi kiihdytetään tai jarrutetaan, mutta pumppaavaa, pysähtelevä ajo kaupungissa on sille myrkkyä ja varsinkin kun sillä ei saisi ryömittää...
Kuinka hemmetin vanhaa turbiiniaskia sä nyt tarkoitat?

90-luvulla oli joo ne turbiinilukot vielä sellaisia että ne aktivoituivat vasta maantiellä, mutta en tiedä mitään autoa viimeisen 15v ajalta joka yli 30km/h olisi normaaliajossa vielä turbiini käytössä.

Myös volkkareissa, vaikka niissä noi turbiinit harvemmassa onkin.
 
Kuinka hemmetin vanhaa turbiiniaskia sä nyt tarkoitat?

90-luvulla oli joo ne turbiinilukot vielä sellaisia että ne aktivoituivat vasta maantiellä, mutta en tiedä mitään autoa viimeisen 15v ajalta joka yli 30km/h olisi vielä turbiini käytössä.

Myös volkkareissa, vaikka niissä noi turbiinit harvemmassa onkin.

No ei ainakaan mun mielestä toi meidän 2008 landcruiser lukitse turbiinia kaupungissa, vaan aina kun painaa kaasua vähän niin sieltä tulee se ~500rpm heti lisää vaikka vaihdetta ei vaihdeta.

Uudemmista ja missä enemmän kuin 5v niin en tiedä...
 
No ei ainakaan mun mielestä toi meidän 2008 landcruiser lukitse turbiinia kaupungissa, vaan aina kun painaa kaasua vähän niin sieltä tulee se ~500rpm heti lisää vaikka vaihdetta ei vaihdeta.

Uudemmista ja missä enemmän kuin 5v niin en tiedä...
Nojoo 15v vanha auto ja mahdollisimman konservatiivinen.. Kai niitä sitten on tuollaisiakin.
 
Nojoo 15v vanha auto ja mahdollisimman konservatiivinen.. Kai niitä sitten on tuollaisiakin.

Saab 9-5 Aero -00 ja tomaatilla, turbiinilukko siinä ~80km/h ja jos hellästi kaasua painelee niin pysyy lukko päällä sitä kovemmissa vauhdeissa, ja kulutus laskee huomattavasti.
Sen takia kiroan maanteillä nutailijoita jotka ajavat alle mun turbiinilukkovauhdin ja aiheuttavat suurempaa kuluerää. :mad:
 
Esimerkiksi mersun 722.6 loota lukitsee taajamanopeuksilla, mutta ei se lukko ole täysin on/off tyyppinen. Pieni luisto on olemassa maantienopeuksillakin vaikka olisikin "lukittu" ja vaihtelee myös kuormituksen mukaan. Pientä luistoa ei kuskin penkiltä huomaa, mutta diagnoosilaitteilla sen näkee, kuten myös sen turbiinilukon solenoidin ohjauksen, joka ei ole 0 tai 100 % vaan yleensä jossain siellä välimaastossa. Ymmärtääkseni tuolla tavoin nimenomaan voidaan tasata niitä jyrinöitä voimalinjassa kumpaankin suuntaan.
 
Esimerkiksi mersun 722.6 loota lukitsee taajamanopeuksilla, mutta ei se lukko ole täysin on/off tyyppinen. Pieni luisto on olemassa maantienopeuksillakin vaikka olisikin "lukittu" ja vaihtelee myös kuormituksen mukaan. Pientä luistoa ei kuskin penkiltä huomaa, mutta diagnoosilaitteilla sen näkee, kuten myös sen turbiinilukon solenoidin ohjauksen, joka ei ole 0 tai 100 % vaan yleensä jossain siellä välimaastossa. Ymmärtääkseni tuolla tavoin nimenomaan voidaan tasata niitä jyrinöitä voimalinjassa kumpaankin suuntaan.

Toi on muuten harvinaisen ärsyttävä laatikko siinä mielessä että se lukko ei ikinä 100%. Tiedä sitten miten paljon enempi tuo kuluttaa kytkinpintoja, kun luistattaa koko ajan. Itsellä vaan kokemusta 500tkm+ ajetuista, jolloin tietysti luistoakin saattaa löytyä, jos kitkamateriaali on kulunut veks.

Täytyy tuossa seuraavaan omaan projektiin tehdä oma ecu sille, niin näkee sitten saako sen 100% lukkoon...
 
Esimerkiksi mersun 722.6 loota lukitsee taajamanopeuksilla, mutta ei se lukko ole täysin on/off tyyppinen. Pieni luisto on olemassa maantienopeuksillakin vaikka olisikin "lukittu" ja vaihtelee myös kuormituksen mukaan. Pientä luistoa ei kuskin penkiltä huomaa, mutta diagnoosilaitteilla sen näkee, kuten myös sen turbiinilukon solenoidin ohjauksen, joka ei ole 0 tai 100 % vaan yleensä jossain siellä välimaastossa. Ymmärtääkseni tuolla tavoin nimenomaan voidaan tasata niitä jyrinöitä voimalinjassa kumpaankin suuntaan.

Olin tulossa tähän samaan asiaa, että 2000 ZF:n 6HP-sarja tuli tuontantoon ja siinä oli jo turbiinilukon täysi lukitus, osittainen lukituis tai ei lukitusta ollenkaan. Se myös kykenee lukitsemaan turbiinin kaikilla vaihteilla.
 
Toi on muuten harvinaisen ärsyttävä laatikko siinä mielessä että se lukko ei ikinä 100%. Tiedä sitten miten paljon enempi tuo kuluttaa kytkinpintoja, kun luistattaa koko ajan. Itsellä vaan kokemusta 500tkm+ ajetuista, jolloin tietysti luistoakin saattaa löytyä, jos kitkamateriaali on kulunut veks.

Täytyy tuossa seuraavaan omaan projektiin tehdä oma ecu sille, niin näkee sitten saako sen 100% lukkoon...

Toisaalta luulisi, että kun se on suunniteltu noin toimimaan ja luiston määrä on yleensä pieni, niin ei ehkä merkittävästi kulumista aiheutuisi. Onhan nämä laatikot aika legendaarisia kestoltaan, jos on öljynvaihtoja tehty edes joskus. 500tkm kestää helposti ja kaikkea sen ja miljoonan välillä ilman isoa remonttia. Toki niitä sähköosia sieltä yleensä menee vaihtoon (tcc-solenoidi, johdinlevy), mutta hoituu hyvin pelkän öljypohjan kautta avaamalla.
 
Tuohon 722.6 laatikkoon löytyy kotimaasta todella paljon tietoa ja apua, jos et ihan kaikkea halua itse ohjelmoida ja rakentaa. Siihen on kyllä ihan onnistuneesti tehty noita 100% lukkoja. Ulkomuistista heittäisin, että MB:n vakiosoftalla lukko on jostain syystä välillä 5-95%.
 
Myös aisinin tf-80 aski luistattelee sitä turbiinilukkoa ties minkä algortmin mukaan kun ajellaan kevyellä pintakaasulla, mutta kun kaasua painaa hieman lisää se kyllä lukittuu 100%. En usko että tuolla on jyristykseen mitään vaikutusta, koska nimenomaan silloin kun jyristystä mahdollisesti ilmenisi se lakkaa luistamasta.

Syytä tuohon pieneen luistatukseen en kyllä tiedä... Voisiko kyseessä olla vaan se että sen käytös saadaan tuntumaan enemmän perinteiseltä automaatilta tuolla.

E: ja tää ei ole offtopikkia, myös vaggineissa tuota vaihteistoa.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma mutta ei mikään suunnittelun kukkanenkaan. Portterissa joku kiinan paska 2din mankka, sitten kaveri ostaa volkarin oman soittimen käytettynä, sehän kysyy jotain pin koodia tms, ja ilmeisesti autokohtainen jotain... mistä sen koodin saa jos edes saa, ja paljonko palvelu maksaa sen koodin saamiseksi? Blaupunkt kyseessä.
Ei siis mun auto.
 
Ongelma mutta ei mikään suunnittelun kukkanenkaan. Portterissa joku kiinan paska 2din mankka, sitten kaveri ostaa volkarin oman soittimen käytettynä, sehän kysyy jotain pin koodia tms, ja ilmeisesti autokohtainen jotain... mistä sen koodin saa jos edes saa, ja paljonko palvelu maksaa sen koodin saamiseksi? Blaupunkt kyseessä.
Ei siis mun auto.
Jos ei myyjällä oo antaa koodia niin sit mankka taitaa toimia enää kirjan painona, merkkarin kautta saa koodin, mutta pitäis myös omistaa se auto mihin se mankka alunperin kuuluu.
 
Jos ei myyjällä oo antaa koodia niin sit mankka taitaa toimia enää kirjan painona, merkkarin kautta saa koodin, mutta pitäis myös omistaa se auto mihin se mankka alunperin kuuluu.

Okei, no ei tullut onneksi isoa rahallista menetystä hänelle. Ihan ymmärrettävää kun nykyään lähtee airbagit, navit ja muut niin jotain suojausta on. Nämä siis vähän vanhempaa kampetta.
 
Mä olen kyllä usein ihmetellyt niiden perusradioiden koodisuojausta, ei kai niiden varastaminen voi mikään merkittävä ongelma olla?
 
Mä olen kyllä usein ihmetellyt niiden perusradioiden koodisuojausta, ei kai niiden varastaminen voi mikään merkittävä ongelma olla?

Voi se olla, jos uutena kallis osa ja käytettyjä olis hyvä bisnes myydä ebayssä. Koodisuojaus ei maksa valmistajalle varmaan juuri ~mitään toteuttaa
 
Voi se olla, jos uutena kallis osa ja käytettyjä olis hyvä bisnes myydä ebayssä. Koodisuojaus ei maksa valmistajalle varmaan juuri ~mitään toteuttaa
Jos se perusradio hajoaa niin ei se yleismallinen siihen tilalle montaa kymppiä maksa.

Nykyautoissa tuo on vähän eri asia kun se radio on integroituna osaksi kojelautaa.
 
Jos se perusradio hajoaa niin ei se yleismallinen siihen tilalle montaa kymppiä maksa.

Nykyautoissa tuo on vähän eri asia kun se radio on integroituna osaksi kojelautaa.

Tuossa 2005 porterissa on joku aftermarket radio jostain syystä, siitä puuttuu RDS. Ratkaisu näillä kuulemilla on ostaa uusi joku mikälie. Siis kunhan radio pelaa niin ok, muulla ei niin väliä. Käytetty minkä osti maksoi 20€ ja taisi lentää roskiin jo. Eipä siinäkään ollut muuta kun CD soitin ja se radio, ajan mukaisella näytöllä ilman muita herkkuja.

Nyt kun mietin niin auton omistaja ei ole niin näppärä noiden kanssa, että onkohan siinä edes rds päällä, kun sekin on mahdollista, pitääpä huomenna kysäistä ennenkun säätää enempää.
 
Mä olen kyllä usein ihmetellyt niiden perusradioiden koodisuojausta, ei kai niiden varastaminen voi mikään merkittävä ongelma olla?
Eipä saa varas ainakaan mitään hyötyä. En tiedä kuinka yleistä mutta kyllä noita kleptomaaneja tuntuu löytyvän
 
Ongelma mutta ei mikään suunnittelun kukkanenkaan. Portterissa joku kiinan paska 2din mankka, sitten kaveri ostaa volkarin oman soittimen käytettynä, sehän kysyy jotain pin koodia tms, ja ilmeisesti autokohtainen jotain... mistä sen koodin saa jos edes saa, ja paljonko palvelu maksaa sen koodin saamiseksi? Blaupunkt kyseessä.
Ei siis mun auto.
Asiasta en sen enempää tiedä, mutta työkaveri osti ebaysta paremman mallin radion seattiin ja se olikin koodilukittu. Hän löysi Googlen sovellus kaupasta ohjelman millä koodin sai auki. Maksoi tosin jonkun verran.
 
Toi on muuten harvinaisen ärsyttävä laatikko siinä mielessä että se lukko ei ikinä 100%. Tiedä sitten miten paljon enempi tuo kuluttaa kytkinpintoja, kun luistattaa koko ajan. Itsellä vaan kokemusta 500tkm+ ajetuista, jolloin tietysti luistoakin saattaa löytyä, jos kitkamateriaali on kulunut veks.

Täytyy tuossa seuraavaan omaan projektiin tehdä oma ecu sille, niin näkee sitten saako sen 100% lukkoon...

Mun mielestä tässä täytyy olla vähän yleistä väärinkäsitystä. Se että se lukko ei ole 100% ei tarkoita sitä että se jatkuvasti luistaisi. Jos näin olisi, niin ei ne lukituspakan kitkapinnat siellä kauvaa kestäisi. Eli esim. tasanopeudella pitäis olla aikalailla täysin lukossa vaikka ne prosentit olis pienemmät. Kuomitusmuutoksissa kierrosluvusta ja tilanteesta riippuen alkaa sitten luistaa enemmän tai vähemmän tosta ohjaimen ja ecun säätämästä prosentista riippuen.
 
Mun mielestä tässä täytyy olla vähän yleistä väärinkäsitystä. Se että se lukko ei ole 100% ei tarkoita sitä että se jatkuvasti luistaisi. Jos näin olisi, niin ei ne lukituspakan kitkapinnat siellä kauvaa kestäisi. Eli esim. tasanopeudella pitäis olla aikalailla täysin lukossa vaikka ne prosentit olis pienemmät. Kuomitusmuutoksissa kierrosluvusta ja tilanteesta riippuen alkaa sitten luistaa enemmän tai vähemmän tosta ohjaimen ja ecun säätämästä prosentista riippuen.
Sen luiston kyllä havaitsee ihan kierroslukumittarissa, kun painaa 5mm kaasua kierrosluku putoaa esim 200rpm.

Täysin aukikaan se ei voi olla, koska tosiaan siinä lämmityskäytössä kun se on täysin auki, luistoa on vastaavassa tilanteessa 1000rpm tms.

Tosin esim mainittu aisinin tf-80 on kyllä pitkäikäisen maineessa, vaikka lukkoa luistatteleekin, ja yleisesti ottaen muita ongelmia ei ole kuin mitä nyt mihin tahansa automaattiin tulee jos niihin ei ikinä vaihda öljyjä.
 
Mun mielestä tässä täytyy olla vähän yleistä väärinkäsitystä. Se että se lukko ei ole 100% ei tarkoita sitä että se jatkuvasti luistaisi. Jos näin olisi, niin ei ne lukituspakan kitkapinnat siellä kauvaa kestäisi. Eli esim. tasanopeudella pitäis olla aikalailla täysin lukossa vaikka ne prosentit olis pienemmät. Kuomitusmuutoksissa kierrosluvusta ja tilanteesta riippuen alkaa sitten luistaa enemmän tai vähemmän tosta ohjaimen ja ecun säätämästä prosentista riippuen.

Kyllä se luistaa 722.6 tapauksessa. Miten se sitten voi sitä kestää onkin kysymysmerkki. Mutta onhan monessa raskaassakin autossa neliveto tehty monilevykytkimin, ja hyvin toimivat vaikka olisi puoli miljoonaa ajettu. Ehkä oikeat materiaalit ja öljyn tyyppi on tässä ratkaisevia.

Monissa laatikoissa kyllä lukitus on kyllä on/off tyyppiä, ja ehkä korkeintaan sitä ajetaan jollain pienellä rampilla päälle/pois että saadaan pehmeämmin kytkeytymään.
 

Liitteet

  • Näyttökuva 2023-1-28 kello 12.51.14.png
    Näyttökuva 2023-1-28 kello 12.51.14.png
    254,1 KB · Luettu: 50
Kyllä se luistaa 722.6 tapauksessa. Miten se sitten voi sitä kestää onkin kysymysmerkki. Mutta onhan monessa raskaassakin autossa neliveto tehty monilevykytkimin, ja hyvin toimivat vaikka olisi puoli miljoonaa ajettu. Ehkä oikeat materiaalit ja öljyn tyyppi on tässä ratkaisevia.

Monissa laatikoissa kyllä lukitus on kyllä on/off tyyppiä, ja ehkä korkeintaan sitä ajetaan jollain pienellä rampilla päälle/pois että saadaan pehmeämmin kytkeytymään.
Voi olla että siellä jotain pientä luistoa on, mutta en ainakaan omassa 722.6:ssa huomaa tasanopeusajossa mitään isompaa luistoa. Seuraa kierroslukumittari täysin nopeutta, eikä lievä kaasun painaminen aiheuta mittariin mitään ylimääräistä nousua. Lukittautumisen kyllä huomaa kierroslukumittarista ja kestää jonkinverran myös kiihdyttää ennen kuin alkaa luistattamaan.

Toi on se kaavio joka on usein esillä kun asiasta puhutaan, mutta mielestäni siitä ei voi luiston määrää suoraan päätellä. Ohessa myös eräs kuvaus toiminnasta.

Turbiinilukitus.PNG
 
No niin, kuten sanottu, ei sitä pientä jatkuvaa luistoa kuljettaja huomaakaan, mutta käytännössä koko ajan on pieni kierroslukuero olemassa, minkä voi todentaa vain diagnostiikkalaitteella. Voisi olettaa, että moni moderni momentinmuunninlaatikko toimii samalla periaatteella.
 
No niin, kuten sanottu, ei sitä pientä jatkuvaa luistoa kuljettaja huomaakaan, mutta käytännössä koko ajan on pieni kierroslukuero olemassa, minkä voi todentaa vain diagnostiikkalaitteella. Voisi olettaa, että moni moderni momentinmuunninlaatikko toimii samalla periaatteella.
Ainoa että jos asiaan kiinnittää huomiota esim kierroslukumittaria seuraamalla samalla kun kaasulla tuota kiusaa sen kyllä voi kuljettaja huomata.

Tyypillistä on että kevyellä pintakaasulla ajettaessa luisto on suurimmillaan, kaasun nostaminen tai kevyt painaminen saa kierrokset putoamaan hieman.
 
Viimeksi muokattu:
Saab 9-5 Aero -00 ja tomaatilla, turbiinilukko siinä ~80km/h ja jos hellästi kaasua painelee niin pysyy lukko päällä sitä kovemmissa vauhdeissa, ja kulutus laskee huomattavasti.
Sen takia kiroan maanteillä nutailijoita jotka ajavat alle mun turbiinilukkovauhdin ja aiheuttavat suurempaa kuluerää. :mad:
Jep. Sen takia autossa on e85 ohjelma 250hv @ 400nm ja noista painetaan ohi Mitsu suhisten ja sitten ajetaan sitä 90kmh mittarivauhtia.

Toi 9-5 lukko on vähän ärsyttävä kun tulee niin myöhään, noissa 80 ja 90 luvun jenkeissäkin saa lukon jo 60-70kmh alkaen.
 
Asiasta en sen enempää tiedä, mutta työkaveri osti ebaysta paremman mallin radion seattiin ja se olikin koodilukittu. Hän löysi Googlen sovellus kaupasta ohjelman millä koodin sai auki. Maksoi tosin jonkun verran.

Kaikenlaista näköjään löytyi kun näppäili blaupunkt. Tuo on kyllä niin karvalakkimallin mankka että tiedä sitten aukeaako. Pitää sanoa että hakee merkin ja mallin mukaan, josko jotain löytyy. Mutta kiitoksia tiedosta.
 
Passatti teki erikoisen tempun. Ihmettelin kun ei tule pissapojalta lasolit lasille. Toisen etuvalon pesijä ulkona ja toisen ei. Ei mene sisään eikä ulos pestessä eikä muulloin, eikä muuten pese lasia eikä lamppua.
 
Passatti teki erikoisen tempun. Ihmettelin kun ei tule pissapojalta lasolit lasille. Toisen etuvalon pesijä ulkona ja toisen ei. Ei mene sisään eikä ulos pestessä eikä muulloin, eikä muuten pese lasia eikä lamppua.

Mulla teki vähän samaa koska takalasin pyyhkijän johtosarjan liittimiin oli päässyt kosteutta jolloin koko pesujärjestelmä meni vikatilaan. Liittimien suojaamisen ja vikakoodien nollauksen jälkeen lasin sai taas pestyä.
Nestettä ei siis tullut edestä eikä takaa eikä takalasia saanut pyyhittyä, pelkästään etupyyhkijät toimivat ja nekin kuivana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 629
Viestejä
4 511 357
Jäsenet
74 445
Uusin jäsen
hupsistarallaa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom